Adpositions

The use of four North Saami adpositions

We present a study of four North Saami adpositions that can be used as both postpositions and prepositions and thus be termed “ambipositions”: miehtá ‘over, throughout’, čađa ‘through’, rastá ‘across, over’, maŋŋel ‘after’. While many languages have ambipositions, in most languages they are very marginal. However, Finnish, Estonian and North Saami have an exceptionally large number of ambipositions, many with high frequency. We advance three hypotheses concerning 1) dialectal differences in use of ambipositions in North Saami, 2) differences between their use as prepositions and postpositions, and 3) a possible typological correlation between the frequency of ambipositions and the extent to which position is used to differentiate meaning, with North Saami at the high end of this scale. Our study examines two databases representing the use of ambipositions in newspapers and in literature. We use the radial category profiling method to investigate similarities and differences in the distribution of meanings across prepositional and postpositional use of four adpositions. We find support for all three hypotheses. The results of this research shed light on the use of North Saami adpositions in terms of their dialectal distribution and meaning. In addition, we gain a typological perspective on North Saami adpositions.

Here we publish the data. The article is published in Sámi Dieđalaš Áigečála (2012/2)

Lene Antonsen, Laura Janda and Biret Ánne Bals Baal

Njealji davvisámi adposišuvnna geavahus

Artihkkalis mii leat guorahallan njeallje davvisámegiela adposišuvnna maid sáhttá geavahit sihke preposišuvdnan ja postposišuvdnan, nu gohčoduvvon ambiposišuvdnan: miehtá, čađa, rastá, maŋŋel. Mii ovddidit golbma hypotesa suopmaniid, giellatypologiija ja mearkkašumi ektui. Gávdnan dihte ambiposišuvnnaid juohkáseami pre- ja postposišuvdnan, de leat analyseren cealkagiid sihke aviisa- ja čáppagirjjálašvuođateakstačoakkáldagas. Bohtosat čájehit ahte giellageavaheddjiin Suoma bealde ja nuppe dáfus Norgga ja Ruoŧa bealde lea goabbatlágan juohkáseapmi ambiposišuvnnaid geavaheamis. Leat maid erohusat das mo mearkkašumit juohkásit posišuvnna ektui, ja orru leamen giellatypologalaš korrelašuvdna ambiposišuvnnaid loguid ja daid mohkkás geavahusa gaskkas.

Dás mii almmuhit materiálaid maiguin leat bargan. Artihkal lea almmuhuvvon Sámi Dieđalaš Áigečállagis (2012/2)

Lene Antonsen, Laura Janda ja Biret Ánne Bals Baal

Materials – Dutkanmateriála:

  • AVIISAČ = Min Áigi-, Áššu- ja Ávvir-aviissat 1997-2011. Sámedikki teakstačoakkáldagas maid Romssa Universitehta Divvun-joavku hálddaša.
  • EMV1991 = Vars, Elle Márjá 1991: Okto. Kárášjohka: Davvi Girji o.s.
  • EMV2002 = Vars, Elle Márjá 2002: Čábbámus iđitguovssu. Iđut.
  • ISH2009 = Hætta, Issát Sámmol 2009: Skuvla – min dološ ja dálá boahtteáigi. Sámi skuvlahistorjá 3. Kárášjohka: Davvi Girji o.s.
  • JEE2002 = Eira, John Einar 2002: Jori jeaggejogas. Iđut.
  • JT1910 = Turi, Johan 1987 (1910): Muitalus sámiid birra. Jokkmokk: Sámi Girjjit.
  • JÁV2002 = Vest, Jovnna-Ánde 2002: Árbbolaččat 2. Kárášjohka: Davvi Girji o.s.
  • JÁV2005 = Vest, Jovnna-Ánde 2005: Árbbolaččat 3. Kárášjohka: Davvi Girji o.s.
  • KLH2010 = Hermansen, Kari Lisbeth 2010: Joneš-bojá vuolgá amas máilbmái. Iđut.
  • KNT1982 = Turi, Klemet Nilsen 1982: Áiggit rivdet. Jårgalæddji.
  • KP2007 = Paltto, Kirsti 2007: Ája. Kárášjohka: Davvi Girji o.s.
  • ME2009 = Einejord, Magne 2009: Áne sirddolaš. Skániid girjie.
  • MM1992 = Marastat, Mihkkal 1992: Darjeskáiddi čiehka. Dat.
  • MM1993 = Marastat, Mihkkal 1993: Máhkanvári gumppet. Dat.
  • MPAB1985 = Bongo, Mikkel P.A. 1985: Mus ledje bálgát. Jårgalæddji.
  • NMS2002 = Sara, Nils Mathisen 2002: Movt áigi lea rievdan. Kárášjohka: Davvi Girji o.s.
  • NN = NN: Mu romana. Sámedikki teakstačoakkáldagas maid Romssa Universitehta Divvun-joavku hálddaša.
  • OT = Ođđa testamenta. 1998. Oslo: Norgga Biibbalsearvi.
  • PAL2010 = Logje, Per A. 2010: Nålis i kulda. Nállojiekŋa buollašis. Fearánat dološ ja otná boazodoalus. Fortellinger fra gammel og ny reindrift. Kárášjohka: Davvi Girji o.s.
  • RML2007 = Lukkari, Rauni Magga 2007: En lykkens mann – Lihkkoalmmái. Kárášjohka: Davvi Girji o.s.
  • RS2011 = Sokki, Risten 2011: Mu ártegis eallin. Kárášjohka: Davvi Girji o.s.

Annoteren

Mii leat annoteren buot cealkagiidda dákkár iešvuođaid: mearkkašumi, komplemeantta ja posišuvnna finihta vearbba ektui. Mearkkašumit ledje dákkárat:

Báikkis: JOHTU, VIIDODAT, MEARREBÁIKI

Áiggis: ÁIGI

Eará domenain: GASKAOAPMI

Dás bohtet ovdamearkkat:

  • JOHTU (MOTION): Juoga johtá báikkis báikái:
    • Nu guhká go Guovdageainnu eatnu ii dulvva, de lea álki beassat rastá eanu. AVIISAČ
  • Johtu-jovkui gullet maid METOFORALAŠ JOHTU ja FIKTIIVA JOHTU:
  • METAFORALAŠ JOHTU (METAMOTION): Juogo subjeakta ii leat konkrehta (šuohkanas) dahje ieš johtu lea metaforalaš (kursa ii leat báiki).
    • Muhto mii eat gula dan šuohkanasa mii manná miehtá máilmmi. AVIISAČ
    • Son lea jođihan 8 suomagielat oahppi 80 diibmosaš dárogiela álgooahppokurssa čađa. AVIISAČ
  • FIKTIIVA JOHTU (FICTIVE-MOTION): Johtinvearba geavahuvvo vaikko subjeakta orru ovtta sajis jođekeahttá.
    • Gáivuonas mannet njeallje linjjá čađa gieldda. AVIISAČ
  • VIIDODAT (EXTENT):
    • Dát váttisvuohta lea miehtá máilmmi. AVIISAČ
  • METAFORALAŠ VIIDODAT (METAEXTENT): Abstrákta geavahus.
    • Ulbmilin ođđa fágain lea ahte dat galgá leat rabas, oahpahit ohppiid dohkkehit ja gulahallat osku- ja eallinoaidnorájiid rastá. AVIISAČ
  • MEARREBÁIKI (ENDPOINT): Dušše bálgá loahppageažis lea sáhka.
    • Rasmussen lohká sin áinnas viiddidit barggu rájá rastá. AVIISAČ
  • VIIDODAT-BÁLGGIS (EXTENT-PATH):
    • Son čuolai bálgá čađa vuovddi ja doarridišgođii mánáguovtto. AVIISAČ
  • VIIDODAT-DOVDDUS (EXTENT-KNOWN):
    • Mo Jovnna buvda šattai dovddusin čađa Suoma? AVIISAČ
  • ÁIGI (TIME): Substantiiva lea áigi, áigodat dahje dáhpáhus.
    • Guovža oađđá dálvvi miehtá. AVIISAČ
    • Nieiddaguovttos riŋgegođiiga drošše dán dáhpáhusa maŋŋel ja guđiiga báikki. AVIISAČ
  • METONYMALAŠ ÁIGI (MOTONYMTIME): Substantiiva lea eará go áigodat dahje dáhpáhus. Eanaš ovdamearkkain lea báiki (girku mearkkaša dás dáhpáhusa) dahje olmmoš (gii ovdanbuktá juoidá):
    • Lea Arild Hellesøy, Kárášjogas eret gii doallá sártni, ja maŋŋel girku lea girkogáffe. AVIISAČ
    • Duorastaga čuojaha máilmmi dovddus trompet čuojaheaddji, Ole Edvard Antonsen, ja su maŋŋel čuojahit Mean Time Ceilidh Band. AVIISAČ
  • GASKAOAPMI (MEANS):
    • Girjji sáhtát diŋgot Davvi Girji o.s. čađa, dahje fitnat Finnmark Kontorservice rámbuvrras Guovdageainnus. AVIISAČ

Mii annoteriimet maid muhtun metaforalaš, metonymalaš ja fiktiiva mearkkašumiid, muhto ledje nu unna logut ahte eat sáhttán geahččat daid statistihkalaččat, ja danne leat bidjan daid oktii váldomearkkašumiiguin.

Diehtovuođđu

Adposišuvnnaid komplemeanttat

Mii leat guorahallan substantiivvaid mat geavahuvvojit komplemeantan. Substantiivvaid leat juohkán kategoriijaide. Lohku muitala galli dáhpáhusas lea sáhka.

Automáhtalaš analysa

Loga automáhtalaš analysa gávdnan dihte Pr versus Po.

Statistihkalaš analysa birra

Loga statistihkalaš analysa birra dárogillii.

Ruošša naššuvnnalaš čoakkáldat

Ruoššagielas eat gávnna semantihkalaš erohusa go geavaha ambiposišuvnnaid pre- dahje postposišuvdnan. Ruošša naššuvnnalaš čoakkáldagas leat measta 200 milliovnna sáni, ja das leat ráhkaduvvon diehtovuođut main leat cealkagat daiguin ambiposišuvnnaiguin: spustja, pogodja, radi.

Máŋga iešvuođa leat anoterejuvvon, muhto erohusat eai leat statisttalaš signifikánta, earret dat ahte radi miellaseappot lea preposišuvdna go substantiiva lea olmmoš, radi detej [radi olmmoš.Gen] ‘mánáid dihte’, ja abstrákta substantiivvaide geavahuvvojit veháš dávjjibut postposišuvdnan, spravedlivosti radi [vuoigatlašvuohta.Gen radi] ‘vuoigatlašvuođa dihte’.

Gávnnaimet 395 ovdamearkka main lea spustja. Dain leat 243 spustja.Pr ja 152 spustja.Po. Gávnnaimet 924 pogodja-ovdamearkka, daid gaskkas ledje sullii 10 % advearbbat ja dušše 5 % leat preposišuvnnat ja loahppa fas postposišuvnnat.

radi leat 18.137 cealkagis radi.Pr ja 7.304 cealkagis radi.Po. Dušše oassi radi-cealkagiin lea guorahallojuvvon, gávnnakeahttá dakkár tendeanssaid mat leat čilgejuvvon artihkalis.