Dåajmijes vuekie lea saemien vuekie ¶
GAEBPIENLEENA(LENAKAPPFJELL) JÏHHARALDGASKI ¶
Amma lea stoerre aavoem monnose åadtjodh daennie heevehtimmesne åeliedidh, laevie, dov earojne, vaajmeste læhkoeh daejnie. Haaralde mannem eadtjoesti voejhkelidh åarjelsaemien tjaeliestidh ånnetji monnen minngemes dotkemeprovsjeekten bïjre. Juktie daate teekste golh sjædta aamhtesi jïh laahtesi bïjre mah joe leah dutnjien åehpies.  ¶
Jïjnjem joe lea tjaalasovveme iemiealmetji dotkemebyjreskinie maa guktie galka iemiealmetji jïjtsh daerpiesvoeth jïh stillemh seatadidh. Laevie Håkane hov lea guhkiem joe vuesiehtamme guktie jis gåerede iemiealmetji metodologijem åtnose bïejedh. Ovmese iemiealmetji gïeline, kultuvrine dovne åehpies jïh maehteles – jïh eadtjohkelaakan bååstide siebredahkide soptsestalla. Håkane hov dïhte guhte voestegh saemien dotkemebyjreskem vuaptan darjoeji ahte maori nyjsenæjja, Linda Tuhiwai Smith, lij lyövlehke vihkeles gærjam tjaaleme -  bene dïhte byögkeles gærja  Decolonizing methodologies mij joe lea nænnoes våaromem rïejriedamme gaajhkh iemiealmetji dotkemasse.   ¶
GL: Manne leam dan aavrehke orreme ahte leam åådtjeme daennie dotkemebyjresekinie meatan årrodh mahte göökteluhkie jaepien joe – juktie aaj leam gotnjesjamme saemien studeenti vuerkielimmiem gosse leah tjarnedamme dan iemiealmetji dotkemevuekien lidteratuvresne. Måjhtam gosse akte nyjsenæjja studeente, goh lij iemiealmetji bachelordaaltesem jaakseme, eevre goh tjoevkedi. „Daelie leam ovmese iemiealmetji metodologijegærjah lohkeme, jïh dle dallah måjhtajim, Haaralde joe leah gellien jaepien veele daam, daejtie vuekide, praktiseereme.“ Bene mejjeles mojhtese, ihke vuesehte ahte muvhtene daarpesjibie jeatja haereste govledh vuj lohkedh ihke vuaptan sjïdtedh dam mij joe daejriejibie.  ¶
NAAN SAEMIEN ESTEETIHKE LAAHTESH Goh limen barkeminie maadthdotkemen provsjeektine, saemien esteetihke laahtesh evtiedidh. Dellie varki vueptiestimh ahte lij dovne buerie jïh beeke bielieh göökte joekehth gïeligujmie barkedh. Ulmie hov lij saemien maadthbaakojste orre teermh darjodh, vuj barre orre kategorijide båeries baakoeh sertedh, nov goh joejkemen ovmese lahtesi muhteste voejhkelidh mijjen lidteratuvrem saemien sjaangeri mietie joekedidh. Saemien joejkemen vaajesh badth gåerede joejkemevuekiej mietie vierhtiedidh, mohte dellie gïehtjedidh dejtie nuhtjedh jeatjabine esteetihke faagine vierhtiedidh – ij lih ov man åajvoeh! Saemien daajhtemedaajroen faagedåehkesne joe lin baaverdeminie dej duedtietjaebpies.Dovletji saemiej esteetihke vuajnoe – praaktihke jïh esteetihke. Idtjin seatedh tjaebpiesenten  (-eller)/either  (-or). Eevtjedin badth gïelen vaaljiem åtnose vaeltedh, tjïertesten buerkiestidh. , jïh daajhteme-kategoriji gujmie – guktie idtjimh sïjhth dejtie gænnah gïehtjedidh. Mohte dellie måjhtajimh guktie Kristoffer Sjulssone, O.P. Petterssonen bïevnije, lea vaestiedamme gosse goerehtæjja lea dikotomijen mietie gihtjedeminie, mij lea dle tjaebpies jïh mij leah vesties (akademijesne sïejhme ussjelivuekie). Båeries bïevnije hov lea faepeles ålmaj, juktie tjïertesten lahtestalla magkerh klaerieh, haemieh jnv. leah tjaebpies, jïh magkerh eah leah – jïh dle gellien aejkien lissede; jïjnjemes gaevnieh eah leah tjaebies vuj vesties; jïjnjemes beapmoe ij leah njaelkie ij leah gosneh jnv.Sjulssone tjïelke holistihke vuajnoem bajjehte. Gæjsa lea tjaebpies ihke lea jorpehke haemiedamme – ij njeajhkesjh guktie råanhtjoem rudtjien vööste skobpenh. Guksien betnie lea jorpehke, juktie gåerede låajtosne bïejedh, dellie dïhte aaj tjaebpies. Dïhte mij lea nuhteges hov lea buerie, vuj voetem mij barre tjelmide geasa. Monnoen estetihke provsjeektesne aaj lean tjuvtjiedamme daam holistihke meanoem saemiej dovletji ussjelivuekesne. Vååjnoe mijjien saemien gïeline raaktan vuastalimmiem dikotomijine kategoriseeredh, ibie utnieh gænnah mijjien gïeline naan bielieöörnemen konjunksjovne  ¶
SOPTSESTALLEMEN VUEKIEH Jalhtsh libie dagkerh dualistihke ussjelivuekieh firreme, dellie lea joekoen sjïeremierhkem saemien gïeline, jïh dagke joekoen noerhtesaemien gïelesne, mïj soptseste saemiej smærrehke jïh joekoen dåajmijes vuekiem sinsitniem staeriedidh, bïelhkehtidh jïh dovne gaarmerdidh jïh soelkehtidh – nov badt mijjien dualis-haammoeh. Haagïele-mïestere. Gïeline stååkedidh jïh raajesi gaskem soptsestidh lea dagke joekoen vihkeles njaalmeldh kultuvrine. Jïh gååvnesieh dovne praktihke, esteetihke jïh muvhtene aaj eetihke bielieh mah tjaakenieh dej saemien soptsestallemevuekide.  Jïh jis edtjiejibie dam dåjmijes vuekiem sjïere saemien dotkemevuekine gïehtjedidh, dellie badth gïelemaehteles årrodh hov lea nænnoes bieliem daase. Kultuvren sjeavods njoelkedassh, maa guktie lea vuerteldh edtja dåemiedidh,  jïh dam mij åerjelsaemiej gaskemsh gohtjedieh sjeavods gïeleine – gåerede aaj dan gïelemaehteles kategorijese bïejedh. Dovletji saemien gïele-mïesteren vuekide gåerede dellie nimhtie ryöknedh: ralde lea badth dam bïejeme faageteermen nualan mij gohtje  ¶
•Laahtjeres årrodh (juktie jïs „åajaldehtieh“ naan almetjem laahkoestidh, dellie dejnie aaj tjïelke soptsesth – bene raaktan tjuerpieslaakan.) ¶
•Gåassohks jïh lååtjedihks årrodh guessien vööste. Seremonijem jïh ovmese njoelkedassh dan gåassoehtimmien muhteste mah aaj jïjnjem soptsestieh almetjigaskoe relasjovni bïjre. Ovmese gåetien njoelkedasside aaj tjïelke soptsestellieh saemien dovletji spiritualiteetem.  ¶
•Jortehtimmie; kultuvrevæhtam mij guelmede dovletji bearkadimmiestrategijem, jïh aaj soptsestallemevuekiem ovmese goltelæjjide joekehth dijrh daejriehtidh. Buerie vuesiehtimmien teekste lea daarhkan dïhte båeries saemien sjugnedimmie-myjhtam Biejjien baernien såangedimmien bïjre – mij lea buajhkoes soete dovne smaave jïh geerve goltelæjjese, jalhtsh nov dïevesåbpoe (lustebe) dijrem buakta geervealmetjasse.  ¶
•Dualis(Guakta)-haamojde nuhtjedh – jïh dej gujmie dåajmijeslaakan mubpiem staeriedidh (nov goh maanam, gosse mij joem båastoeh dorjeme); mubpiem aaj eelpedh, vuj lyjnehkelaakan laejhtedh. ¶
•Potensialis-haamojde (jïh bene kondisjovnalis-haamojde naan laaketje) aaj guvviedieh dovletji saemiej meanoeh, jïh aaj iemiealmetji våavkasjimmie jïh dåajmijes vuekie eatnemen jeatjah orrijide jïh faamojde madtjeldehtedh. Ollesh stoerre-aajmoem gåvladehtieh – ij mij joem vihtieslaakan bagkehth – ibie daejrieh gænnah guktie jirreden sjïdth. Guelmedadtja dovletji saemien jielede-vuajnoem, jïh spiritualiteetem. Mohte dagke aaj joekoen eatnemelïhkes epistemologijen bïjre soptsestetje. ¶
DÅAJMIJES VUEKINE LAAHTJERES ÅRRODH– RELATIONAL ACCOUNTABILITY ¶
– SAEMIEN METODOLOGIJE ¶
Laahkoesth; guaktahaamojde nuhtjh; aellieh rïekte leajhtieh, ihke jortehten buerebe – jïh aellieh bagkehth . Daah njealjesh leah njaalmeldh gïelen vuekieh mah dåajmijes vuakan govlesuvvieh. Daah njealjesh aaj mujhtehtieh iemiealmetjidotkemen  vihtiestamme njielje otnerasside. Iemiealmetji meanoeh böörhkieh jillieveartnenen usontologije, epistemologije, axiologije jïh metodologije.  Dan Wulff barre tjïerteste dan bïjre: ”This holism stands in contrast to Wessynekdokihke jïjtjevuerkiem, joekehth goh akten metonymihke individuelle vuajnemehaerie (Krupat 1992:201-31). Synekdokihke jïjtjevuerkie lea vueseldh vg. (åarjel)saemiej vuekine gosse åehpenadtieh. Jïjtjemem jïh sinsitnieh åehpenedtieh laahkoen jïh dajven muhteste. Relasjovne eatnemine jïh dåehkine lea vihkielåbpoe goh persovne jïh nomme, maaje buerkeste joekehtsem identiteeten jïh objektiviteeten gaskesne. Baajh åadtjoem vuesiehtimmiem darjodh. Jis naan ammes almetje gïhtjie, gie dle datne jis, dellie dagke daallegh saemie vaestede: ”mov nomme lea …” , daate lea mïerhkem mij vg. almetjem nasjovnale almetjilåhkose njïmhkede, objektine, statistihken våaromasse. Badth, aerpievierhtien vuekie jïjtsem bïhkedidh lea ”manne leam…” (buerkiestidh åeliedimmiem dajven, jïh laahkoen muhteste… manne leam ((Oulevuolien, Gaebpien, Jåamoen, Dåvnesen, … naan jeatja (saajve)vaerien)) jïh aaj daktere, åabpa, tjidtjie, gåeskie, muarha, seasa, jijmie, sïbjege, vöönteme…j.n.v.) gelline teermine mah idensjelivuekide, guktie Cree, Anishinabee dotkije Shawn Wilsone vuesehte, gelline vuekine: ”[R]eality is not an object but a process of relation - ships, and an Indigenous ontology is actually the equivalent of Indigenous epistemology” (Wilson 2008:73). Daate holistihke vuj sirkulære geatskanimmie buakta gievliem, gogka tjaakenh dah njealjesh (otnerassh), tern research approaches that seek to isolate and compart mentalize” (Wulff 2010:1292). Veartene lea vihties laahkoevoeten tjïrrh, jïh iemiealmetjh utnieh: ”an epistomology where the relationship with something (a person, object or idea) is more important than the thing itself” (Ibid.). Saemiej luvnie aktem vuesiehtimmiem lea laahkoedamtesem eatnamasse, mij lea vihkielåbpoe goh vg. saedtie, sjadtoeh jïh dïhte materielle aate ”laante”,  mij dovne gårede eekedh. Daate vuekie ektievoetem vierhtiedidh lea stoerre haestielimmiem jillievuajnose, gusnie almetje lea gïehtjedovveme naan individuelle jïjtje-voetese, Dan Wulff tjaala, mænngan lea lohkeme Wilsonen gærja. Daate vuajnoe aaj mujhtehte dam mij Arnold Krupate gaavneme amerijhken iemiealmetji biografijine, ahte vuesiehtieh titeetem nænnostieh relasjovnelle haemesne – ”mov nomme lea…” - objektine, mohte – ”manne leam…” - identiteetine. Eetihke bieliem lea aaj dan (åarjel)saemien åahpanimmievuakan gurreme, nov garre, ahte lea raaktan tjuerpieslaakan dåemiedamme jis ij leah laahtjeres – gaalkh laeviem laahkoestidh.  ¶
Dan  goerehtimmien  ulmie  lea  saemien  beapmoem  jïh  jielemevuekiem buerkiestidh  jïh  dotkedh  guktie  aerpievuekien  saemien  beapmoevuekieh, makrobïepmehtimmiej  juekeme  jïh  prïhtjhjovhkeme  jaemedem  jïh  riskem dijpieh vaajmoe-/ jïh soeneskïemtjelassen muhteste noerhtesvöörjen sïejhmi årroji luvnie. ¶
Lea göökteluhkie saemien voeresh goerehtamme daej eejtegi jielemevuekien jïh beapmoen dïehre  50-70 jaepiej juassah (Stuhtjedotkeme 1). Dïsse lissine lea  beapmoedaatam  goerehtamme  397  saemijste  jïh  1842  laedtijste  ovparametrihken  gïehtjedimmiej  jïh  partiellen  unnemes  kvadraaten  vuekien mietie (PLS).  Dah golme båetien stuhtjedotkemh, gaajhkh kohortdotkemh, leah dotkeme man gaavhtan jaameme jallh mïetskeåedtjieskïemtjelassh daej luvnie gïeh meatan Västerbottenen healsoedotkemi muhteste (64 603-77 319 dotkemh)  jïh  riskeryøknemh    dorjeme  Cox    regresjovnen  viehkine. Stuhtjedotkemisnie  2  lea  mohtedamme  guktie  aerpievuekien  saemien beapmoe vaestede låhkoeraajterasse 0 raejeste 8 raajan. Daate bielie daejstie gïeh meatan gïeh jeenemes rööpses bearkoem, buajtehks gueliem, buejtiem, muerjieh  jïh  voessjemeprïhtjegem  byöpmedamme,  leah  aktem  låhkoem åådtjeme fïere guhte beapmoeelementen åvteste, jeenemes 5 låhkoeh. Dïsse lissine  3  låhkoeh  åådtje  daate  bielie  daejstie  gïeh  meatan  gïeh  unnemes kruanesaath,  laejpiem  jïh  fiberh  byöpmedamme,  jeenemes  3  låhkoeh. Stuhtjedotkemisnie  3  daelie  mohtede  kolhydraath  jïh  proteinh  beapmosne LHCP  (vuelehks-kolhydraath,  jïlle-proteine)  låhkoej  viehkine.  Jillemes LHCP låhkoem åådtjeme (=20) dah gïeh meatan gïeh vaenemes kolhydraath jïh  jeenemes  proteinh  byöpmedamme  jïh  vueliehkommes  LHCP  låhkoem (=2)  åådtjeme  dah  gïeh  meatan  gïeh  jeenemes  kolhydraath  jïh  vaenemes proteinh  byöpmedamme.  Stuhtjedotkemisnie  4  riskem  goerehtamme mietskeåedtjieskïemtjelassem åadtjodh brygg- jïh voessjemeprïhtjegejovhkiji luvnie.  Stuhjtedotkeme  5  lïj  tjetskeme-dotkeme  gusnie  riskem  ryöknoe logistihken regresjovnen baaktoe jis maahta  faahketji vaajmoedåeriesmoerh åadtjodh prïhtjhjovhkiji luvnie. ¶
Buajtehks  guelie  meehti  vihkielåbpoe  årrodh  båatsoesaemide  goh bovtsebearkoe  åarjel  Lapplaantesne  1930-1950-låhkosne  jïh  daamhtah båatsoesaemieh daam byöpmedieh jeenebe goh jeatjah saemieh jïh laedtieh. Jeatjah sïejhmi sjïere vuekieh saemien beapmosne lea jïlle stuhtje buejteste,  maeleste  jïh  voessjemeprïhtjegistie  jïh  vuelie  stuhtje  laejpeste,  fiberistie  jïh kruanesaatijste (Stuhtjedotkeme 1). Jeenh saemien aerpievuekien beapmoe, jïlle  Sami  diet  score  låhkoeh,  provhki  vuesiehtidh  vaenie  jeananamme jaemede ålmaj gaskemsh bene ij nyjsenæjjaj gaskemsh (Stuhtjedotkeme 2). Beapmoe  man  vuelehks  stuhtje  kolhydraath  jïh  stoerre  stuhtje  proteijnh, jeenh LCHP låhkoeh, ij leah dïjpeme riskem jaemedh, dan mænggan goh lea ussjedamme  statistihken  muhteste  man  jeene  buejtiem  byöpmedidh  jïh sijjiedahteme riskefaktovrh ussjedamme. (Stuhtjedotkeme 3). Prïhtjhjovhkeme ij leah tjoelmesovveme jeananamme mïetskeåedtjieriskese, jallh jeananamme riskese prostaate-voeresbuejtiemïetskeåedtjiem åadtjodh. Nyjsenæjjah  gïeh  voessjemeprïhtjegem  jovhkeme  ≥  4  aejkien/biejjesne unnemes  riskem  utnin  njammamïetskeåedtjiem  åadtjodh  nyjsenæjjaj muhteste  gïeh  jovhkeme  <1  aejkien/biejjesne.  Ellies  prïhtjege  jïh bryggeprïhtjege lea tjoelmesovveme jeananamme riskese njammamïestkeåedtjiem åadtjodh noere nyjsenæjjah luvnie jïh unniedamme riskem  voeresi  luvnie.  Ålmah  gïeh  jeenh  voessjemeprïhtjegem  juvhkieh jeananamme riskem utnieh mïetskeåedtjiem åadtjodh girsesne (Stuhtjedotkeme  4).  Ålmah  gïeh  jeenh  bryggeprïhtjegem  jovhkeme jeananamme riskem utnieh vaajmoedåeriesmoerem åadjtodh (Stuhtjedotkeme 5). ¶
Dah saemien voeresi soptsestimmieh man jeeneh gueliem daej eejtegh leah byöpmedamme  bovtsebearkoem  muhteste  1930-1950-låhkosne,  vuesehte ahte  daate  bielie  man  vihkeles  kultuvren  sisvege  ij  eejnegen  seamma objektiven  sisvegem  utnieh.  Illeldahkh  stuhtjedotkemijstie  2-5  vuesiehtieh ahte  dah bielieh mejtie lea goerehtamme saemien aerpienvuekien beapmoen jïh jielemevuekien muhteste eah healsoem jïh skïemtjelassem dïjph jeenebe goh sïejme noerhtesvöörjen årrojh. ¶
(translation: Joseph Fjellgren for Daasta NUF)  ¶
4  Studijepoengedorjemasse saemien jollebe ööhpehtimmesne  ¶
Kevin Johansen, Cand.polit. Tromsøn Universiteeteste/Universidad de Granada. Senijovreraeriestæjja Nordlaanten Fylhkenålma  ¶
Åeniedimmie  ¶
Faagealmetjh  mah  maahtoem  saemien  gïelesne  jollebe  daltesisnie  utnieh,  leah daerpies jis edtja gorredidh siebriedahke dam daerpies saemien maahtoem åtna. Akten  baelien  gosse  jollebe  saemien  maahtoe  læsseneminie,  dle  vihkeles vuartasjidh  mejtie  studijepoengedorjemasse  saemien  gïelesne,  mij  våaromem åtna illesovveme eksamenh saemiengïelesne jollebe ööhpehtimmieinstitusjovnine, læsseneminie jallh vaaneneminie.  ¶
Studijeprogrammh  saemien  gïelesne  jollebe  daltesisnie  sijhtieh  meatan  årrodh statusem  nænnoestehtedh  dejtie  saemien  gïelide,  dovne  saemien  siebriedahkesne,  men  aaj  stoerresiebriedahkesne.  Tjaalege  evtiedimmiem  jollebe ööhpehtimmesne saemien gïelesne vuartesje dej minngemes vïjhte jaepiej, dovne åarjelsaemien,  julevsaemien  jïh  noerhtesaemien  gïelese.  Daan  boelhken eksamenh  saemien  gïelesne  leah  illesovveme  Saemien  jolleskuvlesne,  Tromsøn universiteetesne,  Nordlaanten  universiteetesne  jïh  Noerhte-Trööndelagen jolleskuvlesne.  ¶
4.1  Aalkoe  ¶
Gellie  jaepieh  dle  akte  stoerre  ïedtje  orreme  dejtie  saemien  learohketaallide skuvlesne,  jïh  mennnie  mieresne  dah  bæjjese  jallh  våålese  juhtieh.  Dennie mubpene  bielesne  dle  unnebe  ïedtje  orreme  dan  jollebe  saemien gïeleööhpehtæmman. ¶
Jollebe  ööhpehtimmie  saemien  gïeline  lea  joekoen  vihkeles  jis  saemien  edtja gïeline  årrodh  mah  siebriedahken  gaajhkine  suerkine  åtnasuvvieh.  Akte  dejstie veartenen  uvtemes  lingvistijste, amerijhkanen-juvden  Joshua  Fishman, gaektsie daltesh gïeleåtnose nuhtjie, mestie jïh mennie daltesisnie gïele åtnasåvva: ¶
Guktie  vuajnebe  kategoriseradimmeste  dle  gïeleåtnoen  jollemes  daltese  gosse gïele gaajhkene lehkesne jïh aktene jolle daltesisnie åtnasåvva. Van lïhkebe akte gïele  lea  8.  daltesasse,  van  nænnoesåbpoe  gïele  sæjhta  årrodh.  Ihke  saemien gïelh  edtjieh  jielije  gïeline  årrodh  siebriedahkesne  jïh  eah  ajve  viermiegïeline, dah  tjuerieh  amma  bööremes  åtnasovvedh  dejnie  jeanatjommes  sijjine siebriedahkesne, jïh dah mah saemiestieh tjuerieh buektiehtidh gïelem nuhtjedh daejnie  sijjine.  Terminologijeevtiedimmie  jïh  åtnoe  saemien  gïeleste  jollebe ööhpehtimmesne  jïh  dotkemisnie  lea  vihkeles  biehkieh  ihke  gorredidh  saemien maahta gaajhkene lehkesne åtnasovvedh, jïh aktene jolle daltesisnie.   ¶
Dan  åvteste  gaajh  vihkeles  daajroem  utnedh  studijepoengedorjemassen  bïjre saemien  gïelesne,  jïh  evtiedimmiem  destie  guhkiem  vuejnedh.  Daate  maahta viehkiehtidh sjæjsjalimmieh vaeltedh råajvarimmiej bïjre mah leah tjïelke ulmiej vööste  stuvreme,  juktie  åtnoem  saemien  gïeleste  nænnoestehtedh  jollebe daltesisnie, jïh vuarjasjidh gusnie daerpies joekehtamme tsavtsvierhtiejgujmie. ¶
Daate tjaalege sæjhta studijedorjemassen bïjre jollebe ööhpehtimmieinstitusjovnine  årrodh,  mah  studijh  faalehtieh  saemien  gïelesne jollebe  ööhpehtimmesne.  Tïjjemierie  sæjhta  årrodh  daej  vïjhte  evtebi studijejaepiej.  Illesovveme  dåakteregraadh  eah  meatan  vaaltasovvh  daennie vuesiehtimmesne. Daesnie vuesiehtibie dan gærjese Samiske tall forteller 4. ¶
4.2  Saemien jollebe ööhpehtimmie aktene histovreles  ¶
vuajnosne  ¶
Universiteete  Oslosne  lij  dïhte  voestes  institusjovne  mij  saemien  jollebe ööhpehtimmiem  Nöörjesne  faalehti.  Dah  professovratem  saemien  gïelesne  utni eevre  bååstede  1870-låhkose.  Mænngan  aaj  kuvsjh  saemien  gïelesne  evtiedin Tromsøn  universiteetesne.  Akten  boelhken  saemien  kuvsjh  aaj  gaskem  jeatjah lohkehtæjjaööhpehtimmesne  Altesne.  Saemien  jolleskuvle  tseegkesovvi  1989. Aajkoe lij saemien siebriedahken daerpiesvoeth hoksedh, jïh saemien maahtoem nænnoestehtedh. ¶
Gosse  Tromsøn  Universiteetem  tseegki  1972,  dle  tjïertesti  institusjovnen  lin jïjnjh laavenjassh mejtie edtji Noerhte-Nöörjesne gorredidh, juktie siebriedahkejieleden daerpiesvoeth hoksedh aktene vijries goerkesisnie. Joekoen daerpiesvoetide  dejtie  saemien  årroejidie  tjïertesti,  jïh  ööhpehtimmie  saemien gïelesne  lea  vadtasovveme  UiT’sne  aalkovistie.  Stoerredigkien  gïetedimmien gaavhtan  St.bïevnesistie  34  (2001-2002)  Kvalitetsreformen  om  høyere  samiske utdanning  og  forskning,  dle  universiteetese  aktem  nasjovnaale  dïedtem  vedti saemien  jïh  aalkoealmetjen  dotkemen,  ööhpehtimmien  jïh  vuesiehtimmien åvteste. Akte dejstie vihkielommes råajvarimmijste, gosse universiteete edtji sov jïjtse  saemien  strategijesoejkesjem  saetniedehtedh,  lij  saemien  gïelem nænnoestehtedh.     ¶
Saemien  jolleskuvle  jïh  Tromsøn  universiteete  åajvahkommes  kuvsjh noerhtesaemien gïelesne faalehti . Studenth mah jollebe ööhpehtimmiem sïjhtin julev- jïh åarjelsaemien gïelesne daamtaj sveerjen universiteetide vöölkin juktie gïelestudijh desnie tjïrrehtidh. ¶
Jaepien 1980 Lærerutdanningsrådet govlesadti Levanger lærerhøgskole’ine (mij akte  bielie  Noerhte-Trööndelagen  Jolleskuvleste  sjïdti  jolleskuvlereformen mænngan  1994),  jïh  vaajteli  Levanger  lærerhøgskole  edtji  dïedtem  vaeltedh juktie  bieliejaepieektievoetem  åarjelsaemien  gïelesne  tseegkedh.  Studije  eelki tjaktjen 1981, jïh 1988 aktem stipendijatem seehti åarjelsaemien gïelesne. ¶
Bodø  lærerhøgskole  (mij  mænngan  Bådåddjon  Jilleskuvline  sjïdti  jïh  dan mænngan  Nordlaanten  Universiteete)  aktem  artiumkuvsjem  julevsaemien gïelesne  tseegki  1980-låhkoen  aalkoelisnie.  Jaepien  1985  julevsaemien  1  eelki 30 studijepoengine .   Jaepien 1985 aktem stipendijaatem seehtin julevsaemien gïelesne,  jïh  jolleskuvlelektovrem  seehtin  jaepien  1999.  Jolleskuvlelektovre  lij akte  tjïelke  illedahke  stipendijaatebarkoste  dan  åvteste  dïhte  voestes åejvefaageeksamene julevesaemien gïelesne illesovvi 1999. ¶
Jaepien  2000  aktem  professovrem  II  julevsaemien  gïelesne  seehtin.  Jaepien 2012  dïhte  voestes  bachelordåehkie  julevsaemien  gïelesne  bæjjese  vaaltasovvi Nordlaanten universiteetesne, abpe 21 studentigujmie. ¶
4.3  Saemien gïelen ulmie universtiteetine jïh jolleskuvline  ¶
Ihke saemien gïelh edtjieh jielije siebriedahkegïeline årrodh dellie vihkeles dah maehtieh  dejnie  jeanatjommes  sijjine  siebriedahkesne  åtnasovvedh,  naemhtie Fishman  tjïerteste.  Dan  åvteste  daerpies  såemies  jollebe  byjjes  maahtoem saemien  gïeline  utnieh.  Jollebe  ööhpehtimmiefaalenassh  saemien  gïelesne viehkehteminie saemien gïeli staatusem lutnjedh, dovne saemiej luvnie, men aaj stoerresiebriedahkesne.  Gellie  goerehtimmieh  leah  vuesiehtamme  gïelem bååstede  vaeltedh  lea  akte  vihkeles  bielie  aalkoealmetji  jïh  unnebelåhkoej jïjtjenænnoestimmeste.   ¶
Siebriedahkesne  dle  ahkedh  jienebh  jienebh  mah  almetji  mietie  gihtjieh,  mej jollebe  saemiengïelen  maahtoe,  dovne  ööhpehtimmesne,  byråkratijesne,  goh gïelebarkijh  jïh  meedijesne,  juktie  ajve  naan  institusjovnh  neebnedh.  Jollebe ööhpehtimmiefaalenassh saemien gïelesne leah aaj eevre vihkeles ihke saemien edtja maehtedh dotkemegïeline åtnasovvedh.   ¶
4.4  Dïedtejoekedimmie saemien gïelese jollebe ööhpehtimmesne  ¶
Saemien jolleskuvle aktene eevre sjïere sijjesne dan åvteste dah saemien dovne ööhpehtimmie-, dotkeme- jïh reeremegïeline åtna, jïh aaj dam bijjemes dïedtem åtna  abpe  saemien  jollebe  ööhpehtimmien  åvteste  Nöörjesne.  Tromsøn universiteetine  ektine  dah  dam  stööremes  studijepoengedorjemassem  utnieh saemien gïelesne, åajvahkommes noerhtesaemien gïelesne. ¶
Jaepien  1986  Noerhte-Trööndelagen  jolleskuvle  (don  baelien  nomme  lij Levanger Lærerhøgskoe) dam byjjes dïedtem åarjelsaemien jollebe ööhpehtimmien åvteste åadtjoeji. Nordlaanten universiteete (don baelien nomme lij  Høgskolen  i  Bodø)  dïedtem  julevsaemien  jollebe  ööhpehtimmien  åvteste åadtjoeji  Ööhpehtimmie-  jïh  dotkemedepartemeenteste  jaepien  1989.    Goh manne  leam  bijjielisnie  vuestiehtamme  dle  lij  aaj  jollebe  gïelestudijh Nordlaantesne  jïh  Noerhte-Trööndelagesne  åvtelen  dah  neebneme  institusjovnh dam byjjes dïedtem departemeenteste åadtjoejin. ¶
Akti  veajkoej  dle  jienebh  jollebe  ööhpehtimmieinstitusjovnh  laavenjosteme juktie  kuvsjide  evtiedidh,  åarjelsaemien  3  lea  vuesiehtimmien  gaavhtan  akte laavenjostoe  Noerhte-Trööndelagen  jïh  Tromsøn  Universiteeten  gaskem.  Saemiedigkien  geervelïerehtimmieprogramme  saemien  gïelesne,  Saemien jolleskuvlesne,  kuvsjh  geervelïerehtimmieprogrammen  tjïrrh  jieniebinie  gïeline faalehte  2012-13.  Åarjelsaemien  gïelesne  daejtie  kuvsjide  faalehte  Aajeginie ektine – åarjelsaemien gïele- jïh maahtoejarnge Röörosne. ¶
4.5  Studijepoengedorjemasse åarjelsaemien gïelesne  ¶
Goh  neebneme  aalkolisnie  dle  Noerhte-Trööndelagen  jolleskuvle  dïedtem  åtna åarjelsaemien jollebe ööhpehtimmien åvteste, men kuvsjh aaj faalehte Tromsøn Universtiteetine ektine, jïh Saemien jolleskuvle kuvsjh Aajeginie ektine faalehte. ¶
Dïhte  ållesth  studijepoengedorjemasse  åarjelsaemien  gïelesne  aktem  joekoen tjïelke evtiedimmiem prosentine vuesehte, 418 prosenth vïjhte jaepine! Seamma tïjjen lij akte viesjies aalkoe ajve 102 studijepoengigujmie ållesth, jaepien 2008. Dan mænngan studijepoengh tjarke læssanieh jaepien 2009, jïh ånnetji læssanieh jaepien 2010. Jaepien 2011 aktem vueliedimmiem åadtjobe åvtelen akte joekoen hijven jaepie sjædta 2012, 426 studijepoengigujmie. ¶
Akte  fåantoe  man  åvteste  akte  tjïelke  evtiedimmie  studijepoengedorjemassesne åarjelsaemien  gïelesne  lea  dan  åvteste  akte  sjïdtije  voerkesvoete  jïh  ïedtje åarjelsaemien  jollebe  ööhpehtæmman  sjïdteme.  Akte  jeatjah  fåantoe  lea  dan åvteste  studijefaalenassh  åarjelsaemien  gïelesne  læsseneminie.  Aarebi  jïjnjh studenth åarjelsaemien Sveerjesne lohkin, daelie vielie åtna mej gaskem maahta veeljedh nöörjen learoesijjine. ¶
Jaepien 2012 eksamenh vïjhte joekehts åarjelsaemien faagine illesovvin, mearan jaepien  2008  eksamene  ajve  aktene  kuvsjesne  illesovvi.  Vååjnoe  goh  akte stuerebe  gellievoete  studijefaalenassinie  ïedtjem  skreejrie  saemien  lohkedh. Tabelle  aaj  vuesehte  dah  kuvsjefaalenassh  jeerehtieh  jaepeste  jaapan.  Mearan studijepoengh  lea  dorjesovveme  åarjelsaemien  2  golmine  vïjhte  jaepijste,  dle ajve eksamenem illeme åarjelsaemien 1 ikth. ¶
Ånnetji  ierielimmeste  ajve  90  studijepoengh  leah  ållesth  dorjesovveme åarjelsaemien aalkoelïerehtimmesne. Daate kuvsje ij åvtedaajroeh åarjelsaemien gïelesne tsïhkestehtieh, seammalaakan goh åarjelsaemien 1  jïh åarjelsaemien 2. Jeatjah  lehkeste  aktem  gaajh  stoerre  ïedtjem  vihtesjamme  saemien aalkoekuvsjide,  ij  goh  unnemes  Tromsøn  Universiteetesne  bachelorine  jïh maasterinie saemien gïelesne goh ammesgïele. ¶
Seapan dle akte ånnetji stuerebe kontinuiteete maahta stuerebe studentelåhkoem åarjelsaemien gïelese gorredidh. Seamma tïjjen dle vaenie lohkehtæjjah jïh akte gaertjiedamme  låhkoe  dejstie  maehtieh  saemien  lohkedh,  jeahta  ij  sïjhth maereles  årrodh  gaajhkide  kuvsjide  faalehtidh  fïerhten  jaepien,  jis  dam buektiehtamme.  426  studijepoengh  dan  ellen  bööremes  jaepien  2012,  leah seamma goh 7.1 ekvivalenth jallh studenteektievoeth, guktie annje dle naa gille studenth mej bïjre soptsestibie. Saaht guktie, dle hijven studijepoengedorjemasse åarjelsaemien  gïelesne  læssene.  Jis  daate  akte  evtiedimmie  mij  jåarhka,  dle sæjhta  joekoen  vihkeles  årrodh  juktie  gïelemaahtoem  åarjelsaemien  gïelesne bæjjese bigkedh. ¶
Tabelle  aktem  kuvsjem  vuesehte  gusnie  studijepoengh  dorjesovveme  ikth. Saemien  jolleskuvle  akte  gaajhkesaemien  perspektijvem  åtna,  jïh  naemhtie dïedtem  åtna  gaajhki  saemien  gïeli  åvteste  abpe  Saepmesne.  Guktie  tabellesne 1.1.  vööjnimh  dle  Noerhte-Trööndelagen  jolleskuvle  dah  jeanatjommes åarjelsaemien  gïelestudenth  åtna,  dan  åvteste  dah  aktem  sjïere  dïedtem  utnieh åarjelsaemien gïelen åvteste. ¶
4.6  Studijepoengedorjemasse julevsaemien gïelesne  ¶
Nordlaanten  Universiteete  dïedtem  åtna  julevsaemien  jollebe  ööhpehtimmien åvteste  Nöörjesne.  Jeenjemasth  kuvsjide  faalehte  goh  fleksijbele  håalemh studijetjåanghkoejgujmie Árran julevsaemien jarngesne Dragesne, jïh campusesne Bådåddojsne. ¶
Aaj  julevsaemien  gïelesne  aktem  hijven  evtiedimmiem  studijepoengedorjemassesne  vuejnebe.  Jaepien  2008  idtji  akte  studijepoenge  julevsaemien gïelesne  dorjesovvh.  Jaepien  2009  138  studijepoengigujmie  eelki.  Dej  njieljie jaepiej, 2009 raejeste 2012 raajan dle lissiehtimmie 222 prosenth orreme! Dïhte bööremes jaepie lij 2010. Mijjieh vuejnebe jaapan 2010, dellie lij julevsaemien 1 mij  aktem  storre  dorjemassem  utni,  288  studijepoengh,  mearan  julevsaemien  2 aktem  mahte  seamma  stoerre  dorjemassem  utni  jaepien  mænngan.  Maahta vååjnedh  goh  akte  naa  stoerre  dåehkie  studentijste  orreme  mah  dejtie  göökte kuvsjide  vaadtseme,  jïh  dan  mænngan  bachelorine  julevsaemien  gïelesne aalkeme gosse dïhte studijefaalenasse tseegkesovvi. ¶
Dennie aktene bielesne maahta billedh julevsaemien dan åvteste lea jïjnjh dejstie nuepijste  nåhtadamme,  juktie  gosse  daate  dåehkie  lea  bachelorine  orreme  dle sæjhta vaenie orre studenth årrodh dåårrehtidh.  Men læjhkan ij sïjhth jiehtedh ij leah  studijepoengedorjemasse  julevsaemien  1  jïh  julevsaemien  2  jaepien  2012 dan åvteste ij naan studenth ïedtjem åtneme daejnie kuvsjine, men juktie dah eah faalasovvh  daan  jaepien.  Gosse  kuvsjh  jaabnan  tjïrrehtamme  sjidtieh,  sijjeste fïerhten  jaepien,  ij  gåaredh  iktesth  jiehtedh  mejtie  jienebh  jallh  vaenbh  daej mietie  gihtjieh.  Ållesth  21  studentigujmie  bachelorprogrammesne  julevsaemien gïelesne Nordlaanten Universiteetesne maahta stoerre studijepoengedorjemassem veanhtadih julevsaemien gïelesne gelliej jaepiej åvtese. ¶
4.7  Studijepoengedorjemasse noerhtesaemien gïelesne  ¶
Saemien  jilleskuvlesne  åajvahkommes  gaajhkh  kuvsjh  saemien  gïelesne. Daennie tabellesne ajve saemien gïelekuvsjh veeljeme, jïh ij jeatjah kuvsjh mah leah  saemien  gïelesne  jallh  kuvsjh  saemien  sisveginie.  Gosse  lea  saemien gïelekuvsjefaalenassi bïjre, dle Saemien jilleskuvle aktene sjïere tsiehkesne dan åvteste  dah  mahte  100  kuvsjh  faalehte  saemien  gïelesne .  Daate  lea  medtie golme njealjehtsh gaajhkijste saemien gïelekuvsjijste mejtie jollebe learoesijjine Nöörjesne faalehtieh. ¶
Tabelle  4.5  vuesehte  Saemien  jolleskuvle  lea  dïhte  institusjovne  mij  dah jeanatjommes  studijepoengh  dorjeme  saemien  gïelesne  boelhken,  ållesth  4752. Dan åvteste Saemien jolleskuvle aaj jeenjemes studijefaalenassh åtna, dle aktem tjïelke  ektiedimmiem  studijefaalenassen  jïh  studijepoengedorjemassen  gaskem vuejnebe,  juktie  van  jienebh  studijefaalenassh  akte  learoesijjie  saemiengïelesne faalehte,  van  stuerebe  studijepoengedorjemasse  sjædta.  Aalkoekuvjsh  saemien gïelesne  eah  seamma  stoerre  låhkoem  studijepoengedorjemasseste  Saemien jolleskuvlesne utnieh goh jeatjah learoesijjine, dan åvteste daesnie akte stuerebe låhkoe studentijste mij saemien ietniengïeline åtna. Tabelle aaj vuesehte jaepien  lij dïhte  bööremes jaepie  studijepoengedorjemassese Saemien jolleskuvlesne  daan  boelhken,  jïh  taallh  bæjjese  jïh  våålese  jåhteme  boelhken. Daate lea jeatjahlaakan goh dejnie jeatjah learoesijjine mah saemien gïelekuvsjh jollebe  daltesisnie  faalehtieh,  mah  lissiehtimmiem  åtneme  mahte  abpe  tïjjen. Maahta  joekehts  fåantoeh  årrodh  man  åvteste  naemhtie.  Jeatjah  tjaaleginie learohkelåhkoem vuartesjeminie mij saemien maadthskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne  åtna.  Daesnie  maahta  vuejnedh  staarine  jïh  stuerebe  sijjine daelie  jienebh  learohkh  saemien  veeljieh,  mearan  learohkelåhkoe  ij  leah læssanamme  dejnie  aerpievuekien  saemien  dajvine.  Maahta  vååjnedh learohkelåhkosne  saemien  gïelesne  saemien  dajvine,  mahte  gaajhkh  learohkh meatan mah lin maahteme saemien veeljedh, mearan staarine dle jienebh orreme mah lin maahteme saemien veeljedh. ¶
Gosse  dïhte  ållesth  studijepoengedorjemasse  saemien  gïelesne  læssene,  dle saemien  siebriedahke  læjhkan  vitnije,  saaht  mennie  institusjovnesne studijepoengh  dorjesuvvieh.  Akte  vieksiesvoete  saemien  siebriedahkese  jïh saemien  studentidie  dah  maehtieh  veeljedh  saemien  lohkedh  jieniebinie institusjovnine,  jïh  tjuara  aaj  aerviedidh  akte  kvalitatijve  vieksiesvoete  gosse jienebh institusjovnh saemien gïelekuvsjem faalehtieh. ¶
Guktie  tabelleste  vuejnebe  dle  Tromsøn  Universiteete  dam  stööremes studijepoengedorjemassem  åtna  saemien  gïelesne  dej  minngemes  jaepiej,  jïh institusjovne aaj joekoen jïjnjh ovmessie kuvsjh faalehte. Tromsøn Universiteete aktem  lissiehtimmiem  åtna  studijepoengedorjemassesne  fïerhten  jaepien.  Jaepien  2009  raejeste  2010  raajan  studijepoengedorjemasse  vielie  goh guektiengïerth desnie sjædta, lissiehtimmie dan mænngan ånnetji geahpene, men abpe tïjjen akte lissiehtimmie dorjemassesne. ¶
Jis  vuejnebe  mennie  saemien  gïelekuvsjine  mah  jeenjemes  studijepoengh dorjesuvvieh Tromsøn Universiteetesne, dle noerhtesaemien ammesgïeline dïhte stööremes.  Dah  ovmessie  noerhtesaemien  gïelekuvsjh  ammesgïeline  bijjelen aktem lehkiem dehtie ållesth studijepoengedorjemasseste utnieh, dej minngemes golme jaepiej. Daate dorjemasse aaj læssene fïerhten jaepien 2010 raejeste 2012 raajan.  Abpe  2000-låhkoen  akte  tjïelke  strategeles  barkoe  Tromsøn Universiteetesne  saemien  aalkoelïerehtimmesne.  Jïh  daelie  UiT  akte  orre maasterefaagem aalka lohkehtæjjaööhpehtimmesne mij edtja jienebh lohkehtæjjah ööhpehtidh learoehkidie mah saemien 2. gïeline sijhtieh. ¶
Tabelle  aktem  stoerre  ïedtjem  saemien  lïeredh  vuesehte  dej  gaskem  mah  eah saemien  ietniengïeline  utnieh  jïh  laedtiej  luvnie.  Tjuara  badth  jiehtedh  daate hijven, jïh viehkehte aktem dåaresthkultuvrelle goerkesem bigkedh, akte poenge maam  ENn  sjïeresaadtesæjja  aalkoealmetji  reaktide  James  Anaya  akten digkiedimmesne  tjiertesti,  mænngan  FN-reektehtsem  böökti  saemiej  tsiehkien bïjre  Noerhtlaantine.  Jienebh  vuesiehtimmieh  jeatjah  unnebelåhkoegïeledajvijste  vuesiehtieh  ihke  hijven  orreme  gïelese  gosse  mubpieh  aaj  dam lierieh jïh dam nuhtjieh. ¶
Ihke  saemien  edtja  maehtedh  åtnasovvedh  jollebe  daltesisnie,  dellie  vihkeles  ij ajve studijepoengh illesovvh saemien ammesgïelesne, men ietniengïeleutnijh aaj jollebe  ööhpehtimmiem  saemien  gïelesne  vaeltieh.  Jis  ibie  meatan  vaeltieh saemien ammesgïeline, dle daam tabellem åådtje noerhtesaemien studijepoengedorjemassese Tromsøn Universiteetesne: Tabelle  4.7  aktem  jiebne  lissiehtimmiem  vuesehte  illesovveme  studijepoengine saemiengïelen  kuvsjine,  mejtie  ij  maehtieh  tjïelkestidh  goh  ammesgïele /aalkoelïerehtimmie. Daate sæjhta jiehtedh ïedtje juktie jollebe ööhpehtimmiem saemien  gïelesne  vaeltedh,  ovrehte  seamma  jïjnje  læssene  ietniengïeleutnijidie goh  mubpide,  jïh  vuesehte  UiT  aktem  vihkeles  sijjiem  åtna  juktie  saemien gïeleööhpehtimmiem gorredidh Nöörjesne jïh Noerhtelaantine. ¶
Guktie  tabelleste  4.8  vuejnebe  dle  akte  stoerre  lissiehtimmie  orreme studijepoengedorjemassesne noerhtesaemien gïelesne 2008 raejeste 2011 raajan, mearan  akte  vueliedimmie  jaepien  2012.  Naemhtie  guktie  Jon  Todal  lea vuesiehtamme gærjesne «Samiske tall forteller 4» dle akte vueliedimmie orreme learohkelåhkoste  dej  minngemes  jaepiej  mij  saemien  mubpiengïeline  åtna maadthskuvlesne,  mænngan  akten  boelhken  lij  akte  naa  stoerre  lissiehtimmie dennie  seamma  learohkelåhkosne.  Mejtie  daate  våajnoes  sjædta  dennie guhkiebasse  ööhpehtimmesne,  juktie  vaenebh  mah  skraejriem  utnieh  jollebe ööhpehtimmiem saemien gïelesne vaeltedh, jallh vuajnoeh siebriedahkesne mah saemien  gïelem  tsevtsieh  dovne  maadthskuvlesne,  jåarhkeööhpehtimmesne  jïh jollebe  ööhpehtimmesne  mah  darjoeh  guktie  learohkelåhkoeh  læssanieh  jallh vaananieh gaajhkine daltesinie seamma aejkien? ¶
Mijjieh daejrebe sïejhme gïelefaagh aktem stoerre vueliedimmiem åtneme gellie jaepieh,  dovne  jåarhkeööhpehtimmesne  jïh  jollebe  ööhpehtimmesne,  gusnie jienebh  gïeleotnjegh  leah  hiejhtesovveme  dej  minngemes  jaepiej.  Daate vuesehte noerh eah gïelefaagh veeljh sijjen studijesne. Aaj daate maahta gelliej fåantoej  gaavhtan  årrodh,  men  gosse  reerenasse  krievenassem  obligatovreles lïerehtimmien  bïjre  mubpiengïelesne  jåarhkeööhpehtimmesne  laahpehti,  dellie kanne vååjni goh gïele læjhkan ij lij dan vihkeles? Læjhkan, jis vuesiehtimmien gaavhtan  vaenebh  spaanske  gïelem  luhkieh  nöörjen  learoesijjine  dle  dïhte maahta  nåake  årrodh  Nöörjese,  men  spaanske  gïele  ij  leah  annje  akte håvhtadihks gïele. Jis vaenebh veeljieh saemien lohkedh, dle dïhte maahta nåake årrodh dejtie saemien gïelide mah raaktan leah håvhtadihks.  ¶
Tabelle 4.9 aktem lissiehtimmiem studijepoengedorjemassesne saemien gïelesne vuesehte 2008 raejeste daan mearan. 2012 lea dïhte ellen bööremes jaepie, men 2010  aaj  stoerre  dorjemassem  åtan.  Daate  sæjhta  jiehtedh  jienebh  jienebh saemien luhkieh  jïh  jienebh  jienebh eksamenem  illieh  saemiengïelen studijinie. Daate  joekoen  hijven, jïh  akte  tjielke  vaajtelasse orreme  dovne Saemiedigkeste jïh  staaten  åejvieladtjijste.  Ij  leah  ierielimmeste  studijepoengedorjemasse  sagke stuerebe  noerhtesaemien  gïelesne,  goh  julev-  jïh  åarjelsaemien,  men viertiestamme  låhkojne  gïeleåtnojste  dejnie  ovmessie  saemien  gïeline  dle studijepoengedorjemasse  julev-  jïh  åarjelsaemien  gïelesne  ij  leah  unnebe. ¶
4.8 Raeriestimmieh  ¶
Daate  tjaalege  lea  vuartasjamme  studijepoengedorjemassem  saemien  gïeline jollebe  ööhpehtimmieinstitusjovnine  Nöörjesne.  Njieljie  institusjovnh  dagkerh kuvsjh  faalehtieh  daelie,  Saemien  jolleskuvle,  Noerhte-Trööndelagen Jolleskuvle,  Nordlaanten  Universiteete  jïh  Tromsøn  Universiteete.  Goh statistihke  vuesehte  dle  akte  lissiehtimmie  orreme  studijepoengedorjemassesne saemien gïelesne, mearan jijnjh jeatjah gïelefaagh vueliehkåbpoe ohtsijelåhkoem jïh  vueliehkåbpoe  studijepoengedorjemassem  utnieh  goh  vijhten  jaepien gietjeste. Dan gaavhtan gujht tjuara maehtedh jiehtedh studijepoengedorjemasse viehkehte jollebe daltesidie båetedh Fishmanen gïeleåtnoedaltesinie. ¶
Juktie aktem sjidtije jolle maahtoedaerpiesvoetem saemien gïelesne hoksedh, dle daerpies  studijepoengedorjemassem  tjåadtjoehtidh  gaajhkine  saemien  gïeline. Butenschøn-moenehtse tjierteste dåårrehtimmie saemien jollebe ööhpehtæmman aalka joe maanagiertesne, guktie daerpies dåårrehtimmine barkedh saemiegïelen faalenasside  dovne  maanagiertesne,  maadthskuvlesne,  jåarhkeööhpehtimmesne jïh universiteetese jïh jolleskuvlese. ¶
Vihkeles  ovmessie  institusjovnh  aktem  åejviediedtem  kuvsji  åvteste  utnieh dejnie  ovmessie  saemien  gïeline,  men  læjhkan  daate  ij  edtjh  heerredidh  jeatjah institusjovnh  aaj  maehtieh  viehkiehtidh  studijepoengedorjemassine  faagesne. Laavenjostoe  institusjovni  gaskem  lea  daesnie  vihkeles.  Byöroe  dan  åvteste SAK 7-laavenjostoem tjerkebe nænnoestehtedh. ¶
Jalhts  maahta  jiehtedh  studijepoengedorjemasse  gaajhkine  saemien  gïeline  lea hijven,  dle  taallh  viertiestamme  jeatjah  gïeligujmie  annje  naa  smaave.  Daate sæjhta  jiehtedh  jienebh  dejstie  kuvsjijste  maehtieh  vaahresne  årrodh hiejhtesovvedh  dan  åvteste  dah  eah  dienestem  learoesæjjan  vedtieh.  Juktie saemien gïelh leah tjiertestamme goh  eevre håvhtadihks jïh itjmies håvhtadihks UNESCOste,  tjuara  dejtie  aktene  sjïere  vuajnosne  vuejnedh.  Naemhtie  guktie Tromsøn  Universiteetesne  dorje,  byöroe  dan  åveste  åvteguvvine  årrodh  dejtie jeatjah  jollebe  ööhpehtimmieinstitusjovnide,  goh  Nordlaanten  universiteete  jïh Noerhte-Trööndelagen jolleskuvle. Jalhts vuelege dåårrehtimmie jïh studijepoengedorjemasse viertiestamme jeatjah faagigujmie, dle UiT tjåadtjohte jïh  nænnoestahta  dejtie  saemiengïelen  studijeotnjegidie.  Statistihke  aaj  aktem tjielke  ektiedimmiem  vuesehte  gaskem  låhkoem  saemien  kuvsjijste  mejtie  akte institusjovne  faalehte,  jïh  dam  tjåenghkies  studijepoenge-dorjemassem  saemien gïelesne.  Dan  åvteste  staaten  åejvieladtjh  jïh  Saemiedigkie  byöroe  skraejrieh vuarjasjidh,  guktie  institusjovnh  skreejresuvvieh  jienebh  saemiengïelen  kuvsjh faalehtidh.  ¶
NOKUT  krievenassh  kvantiteeten  jïh  kvaliteeten  bïjre  beaja  dejtie institusjovnide  mah  edtjieh  jollebe  ööhpehtimmiem  faalehtidh,  aaj  saemien gïelese. Dah kvaliteetekrievenassh tjuerieh seamma årrodh saemien gïelide, goh jeatjah faagide. Saemien ööhpehtimmie edtja jolle kvaliteetem utnedh. Men dej kvantitatijve  krievenassi  gaavhtan  dle  såemies  institusjovnh  eah  buektehth kuvsjh  tseegkedh  juktie  dah  eah  dejtie  byjjes  kvantiteetekrievenasside  steerh. Jienebh dejstie kvantitatijve krievenassijste eah gåaredh steeredh dejtie saemien kuvsjide. Daesnie Saemiedigkie byöroe NOKUTine jïh Maahtoedepartemeentine  rååresjidh  juktie  maereles  vuekieh  gaavnedh  daan  aamhtesen bïjre . ¶
Meedija daamtaj saemien lïerehtimmiem jïh ööhpehtimmiem ållermaahta gosse nåake heannadimmiej bïjre jïh gosse mievreste saemien gïele lea nåhkedeminie daelie.    Juktie  hijven  learoehkelåhkoem  jïh  hijven  studijepoengedorjemassem gorredidh  gïelesne  dle  vihkeles  saemien  gïelh  åehpiedehtedh  goh  nuhteligs  jïh vihkeles.  Gosse  Nordlaanten  Universiteete  21  studenth  åadtjoeji  dam  voestes jaepiem  bachelorööhpehtimmeste  tjirrehti,  dellie  dïhte  lij  buerebe  goh  lin veanhtadamme.  Dellie  Nordlaanten  Universiteete  veelji  julevsaemien  gïelem åvtese  buektedh  goh  akte  gïele  mij  lij  læsseneminie,  jïh  akte  dïrrege  murreds barkoenuepiejgujmie. Ij lea naan juerie daate lij joekoen hijven. ¶
Vaenie  lohkehtæjjajgujmie  saemien  gïelesne  nöörjen  institusjovnine,  dle maereles rïjhkeraasten rastah laavenjostedh saemien studijefaalenassi bïjre. Men daesnie  akte  dåeriesmoere  sjædta  dan  åvteste  jolleskuvlelaake  Sveerjesne  ij tjåenghkies kuvsjh luhpehth gusnie eksamene dorjesåvva joekehts institusjovnine.  Saemiedigkie  byöroe  Maahtoedepartemeentese  raeriestidh öörnegh  evtiedidh,  guktie  gåarede  saemien  kuvsjh  faalehtidh  sveerjen  jïh såevmien  institusjovnigujmie  ektine,  jïh  læjhkan  eksamenem  illedh  jïjtse learoesijjesne. ¶
Dan åvteste lohkehtæjjah saemien gïelesne fååtesieh dle learoesijjieh eah iktesth maehtieh  dejtie  seamma  kuvsjide  faalehtidh  fierhten  studijejaepien.  Dellie vihkeles  åehpies  öörnegigujmie  guktie  guhkiebasse  sjædta,  ihke  studenth maehtieh  sijjen  ööhpehtimmien  soejkesjidh  viehkine  dejstie  bievnesijste  mah soptsestieh  gåessie  dah  ovmessie  saemiengïelen  studijefaalenassh  aelkieh. Learoesijjieh byöroeh daagkerh soejkesjh biejedh gellide jaepide åvtese. ¶
Tjåenghkies  saemien  kuvsjh  lohkehtæjjastudentide  jïh  jeatjah  studentide  eah leah  luhpie  daan  biejjien.  Byöroe  nuepieh  gorredidh  ihke  lohkehtæjjastudenth maehtieh  kuvsjh  dåeriedidh  mah  raaktan  leah  jeatjah  studentide  sjiehtedamme, juktie  daamtaj  ij  gåaredh  guektiengierth  kuvsjefaalenassh  vedtedh  saemien gïelesne barkoefaamoen gaavhtan. ¶
Juktie  aktem  stuerebe  lissiehtimmiem  studijepoengedorjemassesne  gorredidh, sæjhta  joekoen  åarjelsaemien  jïh  julevsaemien  gïelen  gaavhtan,  annje  nuepie årrodh  jienebh  aalkoekuvsjh  aelkedh  mah  maehtieh  maahtoem  vedtedh  juktie bæjjese vaaltasovvedh bachelorööhpehtæmman saemien gïelesne. ¶
Studijepoengedorjemasse  saemien  gïelesne  sæjhta  annje  vihkeles  årrodh  juktie siebriedahken  daerpiesvoetide  hoksedh,  jïh  statusem  nænnoestehtedh  saemien gïelide.  Dan  åvteste  byöroe  vihth  naan  jaepine  vuartasjidh  guktie studijepoengedorjemasse saemien gïelesne lea evtiesovveme. ¶
3   Fasseldimmie SDJ-dajvesne  ¶
Gunnar Claus, Barkoemaarkedestatistihken seksjovne, Statistisk sentralbyrå, Oslo  ¶
Åeniedasse  ¶
Fasseldimmiestatstihke maam registerijstie åtna 4.njealjehtsjaepeste 2012 vuesehte fasseldimmie SDJ-dajvesne joekehtslaakan juakasåvva goh dïhte sïejhme fasseldimmie laantesne. Daesnie libie pryöveme sjïere væhtah SDJ-dajvesne vuesiehtidh viehkine fasseldimmiem joekedidh  jielemen, kaarri jïh nyjsenæjjaj, aalteren, ööhpehtimmien jïh jeatjah ovmessie væhtaj mietie. Åejvievæhtah vuesiehtieh fasseldimmieprosente SDJ-dajvesne lea vueliehkåbpoe goh laanten gaskemedtie, men jeerehte. Dïhte lij laanten gaskemedtien bijjelen båarasåbpoe almetjidie SDJ-dajvesne, jïh sagki vueliehkåbpoe dejtie nuerebe årrojedåehkide. Jienebh almetjh SDJ-dajvesne mah aalkoejielieminie barkin, jïh låhkoe jollebe ööhpehtimmine lij vueliehkåbpoe goh laanten gaskemedtie. Låhkoe fasseldamme almetjijstie  jollebe ööhpehtimmine, lij medtie guektiengïerth dan stoerre nyjsenæjjaj luvnie goh kaarri luvnie SDJ-dajvesne.  ¶
Joekedamme  dejnie  ovmessie  dajvine  Nöörjen  sisnjelen  Saltfjellet  noerhtelen,  dellie  vuajna stoerre jeeredh lin dejnie ovmessie variabelinie, jïh SDJ-bieliedajvh eah seamma aktelaaketje tendensh vuesehth.  ¶
3.1 SDJ-dajve  ¶
Daate  artihkele  lea  ånnetji  dan  våaromen  bïjre    mij  fasseldimmiestatistihken  bïjre  gååvnese dejtie ovmessie geografeles dajvide. Årrojh jïh fasseldamme almetjh  aaltarisnie 15-74 jaepieh gïehtelimsdajvesne  Saemiedigkien  dåarjoeöörnegidie  jieliemasse  (SDJ)  (daaroen  STN)  lea dïhte geografeles dajve maam mijjieh edtjebe veelebe vuartasjidh. ¶
SDJ-dajve voenges  siebriedahkh  feerhmie  mejtie  vuarjesjeminie goh  joekoen  vihkeles  juktie saemien  kultuvrem  jïh  jieliemassem  vaarjelidh  jïh  vijriesåbpoe  evtiedidh,  jïh  Saemiedigkie sjïere  viehkiedïrregh  åtna  daejtie  dajvide.  1/1-2012  raejeste  21  ellies  tjïelth  jïh  bielieh  10 tjïeltijste  Saltfjellet  noerhtelen  leah  dajvesne.  SDJ-dajve  lea  mahte  60  prosenth  Nöörjen dajveste  Saltfjellet  noerhtelen,  jïh  ånnetji  vielie  goh  14  prosenth  årroejijstie  leah  seamma dajvesne. Akte vijries åehpiedehteme SDJ-dajveste kaarhtigujmie, tabelligujmie, jarkelimmiejgujmie tïjje doekoe, mah tjïelth jïh dajvh mah leah meatan jïh jïjnje jeatjah leah SSB-bæjhkoehtimmesne 2014/1 ”Samisk statistikk 2014”. ¶
Tabelline jïh figuvrine SDJ-dajve viertiestamme sjædta göökte jeatjah dajvigujmie. Dïhte akte lea  akte  dajve  mij  edtja  goh  akte  plearoeh  årromedajve  årrodh.  Dïhte  gaajhkide  dajvide feerhmie  Saltfjellet  noerhtelen,  bielelen  SDJ-dajve,  jïh  ij  darhkh  doh  njieljie  tjïelth  jïjnjh årrojigujmie,  gïdtjh  Tromsø,  Bådåddjo,  Harstad  jïh  Alta.  Dïhte  mubpie  viertiestimmiedajve lea ”abpe laante”. Daate dajve dovne  SDJ-dajvem  jïh ”Saltfjellet noerhtelen”-dajvem meatan åtna.  Nöörje  Saltfjellet  noerhtelen  10  geografeles  dajvine  juakasåvva,  joekedamme  dejnie golme  noerhtemes  fylhkine.  Govhte  dejstie  leah  SDJ-dajvh.  Joekedamme  fylhki  mietie  dle vïjhte  dajvh  Finnmaarhkesne  (golme  SDJ-dajvh),  golme  Tromsesne  (göökte  SDJ-dajvh)  jïh göökte Nordlaantesne (akte SDJ-dajve). ¶
3.2 Fasseldimmie  ¶
Tabelle  3.1.  såemies  sïejhme  væhtah  fasseldimmesne  vuesehte  dejnie  ovmessie  dajvine. Åenehkslaakan  maahta  jiehtedh  SDJ-dajve  ektesne  aktem  vueliehkåbpoe  fasseldimmieprosentem  utni,  ånnetji  vueliehkåbpoe  fasseldimmiem  nyjsenæjjaj  luvnie,  jienebh fasseldamme  almetjh  aalkoejielemi  sisnjeli,  vaenebh  universiteetine/jïlleskuvline,  vaenebh pendlerh,  vaenebh  sis-juhtijh  jïh  dah  mah  lin  fasseldamme  lin  ånnetji  båarasåbpoe viertiestamme abpe laantine.  Abpe  SDJ-dajve,  viertiestamme  jeatjah  dajvigujmie  Saltfjellet  noerhtelen,  doh  seamma tendensh vuesiehti, bielelen pendlerelåhkoe. ¶
Låhkoe dejstie fasseldamme almetjijstie SDJ-dajvesne lea vueliehkåbpoe goh abpe Nöörjesne, jïh  aaj  vueliehkåbpoe  goh  viertiestimmiedajve  Saltfjellet  noerhtelen  jaepien  2012.  Naemhtie aaj gosse mijjieh nyjsenæjjah jïh kaarrh fïereguhtene haeresne viertiestibie. Jis  mijjieh dejtie sjïere  bieliedajvide  vuartasjibie  SDJ-dajven  sisnjelen,  dellie  dïhte  naa  jïjnjem  jeerehti. Vuesiehtimmien  gaavhtan  lij  fasseldimmieprosente  nyjsenæjjaj  luvnie  SDJ-dajvesne  noerhte Nordlaantesne  57,7  prosenth,  mij  lij  gaektsie  prosentepoengh  vueliehkåbpoe  goh fasseldimmieprosente    abpe  Nöörjese.  Nyjsenæjjah  SDJ-dajvesne  sisnjelds  Finnmaarhkesne vuestelen,  aktem  fasseldimmieprosentem  67,6  prosentine  utnin.  Daate  lij  mahte  göökte prosentepoengh jollebe goh laanten taale. Sisnjelds Finnmaarhke lij aaj dïhte aajnehke dejstie vuesiehtamme  dajvijste  gusnie nyjsenæjjah aktem  jollebe fasseldimmieprosentem    utnin  goh kaarrh jaepien 2012. ¶
Doh joekehtsh fasseldimmieprosentine dej golme dajvi gaskem lin naa tjåadtjoen boelhken 2002 raejeste 2012 raajan. Aarvoe abpe SDJ-dajvese lea medtie vïjhte prosentepoengh vueliehkåbpoe orreme goh laanten taale daan luhkiejaepieboelhken. Maahta vååjnedh goh heannadimmieh mah dam nasjovnaale fasseldimmiem tsevtsieh aaj SDJ-dajvem seammalaakan tsevtsieh. ¶
3.3 Fasseldimmie – joekedimmie jielemi mietie jïh       gaskemedtien aaltere  ¶
Fasseldimmie  Nöörjesne  lea  golme  prosentigujmie  læssanamme  2008  raejeste  2012  raajan. Seamma  boelhken  Nöörjen  årrojh  leah  vielie  læssanamme.  SDJ-dajvese  dle  årrojelåhkoe  ij leah  dan  jïjnjem  jorkesamme  seamma  boelhken,  men  låhkoe  fasseldamme  almetjijstie  lea vaananamme göökte prosentigujmie. ¶
Aalkoejielemh  ¶
Fasseldimmie  jåartaburresne  jïh  göölemisnie  lij  medtie  10  prosenth  dejstie  fasseldamme almetjijstie  SDJ-dajvesne  jaepien  2012,  jïh  abpe  laantese  doh  jielemh  lin  ånnetji  vielie  goh göökte  prosenth.  Aalkoejielemi  låhkoe  lea  vaananamme  2008  raejeste  2012  raajan,  dovne SDJ-dajvese jïh abpe laantese. ¶
Byögkeles reereme  ¶
Prosentelåhkoe  dejstie  fasseldamme  almetjijstie  mah  byögkeles  reeremen  sisnjelen  barkin jaepien  2012  lij  jollebe  SDJ-dajvesne  goh  abpe  laantesne.  2008  raejeste  2012  raajan  dïhte låhkoe  fasseldamme  almetjijstie  byögkeles  reeremen  sisnjelen  lea  læssanamme  dovne  SDJdajvesne (6 prosenth) jïh abpe laantesne (12 prosenth).  ¶
Seammalaakan  lea  göökte  jeatjah  jielemigujmie  gusnie  byögkelesvoete  lea  akte  stoerre barkoevedtije,  ööhpehtimmie  jïh  healsoe/hokse.  Jollebe  prosentelåhkoe  dejstie  fasseldamme almetjijstie  SDJ-dajvesne,  jïh  vueliehkåbpoe  lissiehtimmie  fasseldamme  almetjijstie  SDJdajvesne goh abpe laantesne. ¶
Industrije jïh gööleme/lidteme/gueliebïepmehtimmie  ¶
Tabelle  3.3  vuesehte  SDJ-dajve  aktem  lissiehtimmiem  utni  fasseldimmesne  industrijesne. Daate lissiehtimmie lij hævvi vienth dan åvteste doh barkijh ”guelieleekedimmien” sisnjelen aktem jeatjah dïejvesen nualan böötin. Jaepien 2012 åvtelen dah lin bïejesovveme ”Gööleme, lidteme  jïh  gueliebïepmehtimmien”  nualan  (jallh  veelebe  tjïertestimmie  ”dorjemasse beapmoegueleste, myövhkeskreekh, krepsekreekh jïh naaloeskinnh mearoe- jïh mearoegaedtien  akvakultuvresne”,  jielemekode  03.211).  2012  raejeste  fasseldamme  almetjh ”guelieleekedimmien”  sisnjelen  leah  industrijese  sertiestamme,  vueliedåehkien  nualan  man nomme  ”leekedimmie,  gïetedimmie  jïh  konserveradimmie  gueleste  jïh    jeatjahsåarhts gueliebeapmoeh”  (jielemekode  10.209).  Daan  dïejvesejarkelimmien  gaavhtan  lea  geerve jarkelimmietaalide toelhkestidh. ¶
Fasseldamme almetji aaltere  ¶
Gaskemedtien  aaltere  dejtie  mah  leah  fasseldamme  SDJ-dajvesne  jaepien  2012  lij  43.4 jaepieh.  Daate mahte göökte jaepieh jollebe goh laanten gaskemedtie. Gaskemedtien aaltere SDJ-dajvesne  lij  jollemes  göölemen,  lidtemen  jïh  gueliebïepmehtimmien  sisnjeli,  jïh vueliehkommes  detaljeåesiestimmien  sisnjelen.  Daejnie  göökte  jielieminie  gaskemedtien aaltere  lij  fïereguhte  46,5  jïh  35,8  jaepieh.  Jåartaburrien  sisnjelen  gaskemedtien  aaltere  lij vueliehkåbpoe -dajvesne goh dejnie  göökte jeatjah geografeles dajvine. Daennie jieliemisnie gaskemedtien  aaltere  lij  46,2  jaepieh,  mij  lij  1,6  jaepieh  vueliehkåbpoe  goh  laanten gaskemedtie. Mahte  gaajhkide  jieliemidie  dle  gaskemedtien  aaltere  lea  læssanamme  2008  raejeste  2012 raajan. Seammalaakan gaajhkide dejtie golme geografeles dajvide. Bielelen gööleme, lidteme jïh  gueliebïepmehtimmie  jïh  ånnetji  dehtie  byögkeles  reeremistie  jïh  vaarjelimmeste,  gusnie gaskemedtien  aaltere  lea  ånnanamme  naan  askigujmie.  Pensjovnereforme  mij  eelki  juhtedh tsïengelen  1.b.  2011  raejeste,  gaskem  jeatjah  åssjalommesinie  åtna  almetjidie  skreejredh guhkebem barkosne årrodh, jïh maahta akte vihkeles fåantoe årrodh. Buerebe healsoe, jollebe ööhpehtimmie,  læssanamme  nyjsenæjjalåhkoe  leah  aaj  dam  gaskemedtien  aalterem joekehtslaakan tsevtseme dej fasseldamme almetji luvnie. ¶
1 Jeatjah dajvh Saltfjellet noerhtelen eah almetjh feerhmh mah årroeh staarine Alta, Tromsø, Harstad jïh Bådåddjo. ¶
Figuvre  3.2  fasseldimmielåhkoem  vuesehte  joekedamme  vïjhtenjaepien  aalteredaltesidie dejtie golme  geografeles  dajvide jaepien 2012.  Vuesiehtimmien gaavhtan  dïhte  vuesehte 7,7 prosenth  dejstie  fasseldamme  almetjijstie  SDJ-dajvesne  lin  aaltarisnie  30-34  jaepieh.  Abpe laantese  dle  10,5  prosenth  dejstie  fasseldamme  almetjijstie  lin  30-34  jaepieh.  Åejvievæhtah figuvresne  vuesiehtieh  SDJ/Nöörje  Saltfjellet  noerhtelen  aktem  jollebe    låhkoem  dejstie fasseldamme  almetjijstie  utnin  dennie  nööremes  aalteredåehkesne  (15-19  jaepieh)  jïh  dejnie båarasommes  aalteredåehkine    (bijjelen  45  jaepieh).  Aalteredåehkesne  20-44  jaepieh  doh låhkoeh lin åajvahkommes seamma låhkoej nuelesne abpe Nöörjese. SDJ-dajve lea joekehts, dan  åvteste  dah  dam  vueliehkommes  låhkoem  dejstie  fasseldamme  almetjijstie  utni  dejnie göökte  aalteredåehkine  aaltarisnie  25-34  jaepieh,  jïh  jollemes  fasseldimmielåhkoem  utni dejnie  golme  aalteredåehkine  bijjelen  55  jaepieh,  viertiestamme  dej  göökte  jeatjah dajvigujmie. ¶
3.4 Fasseldimmie jïh ööhpehtimmie  ¶
Ööhpehtimmiedaltese fasseldamme almetji luvnie jeerehte dejnie golme geografeles dajvine. Fasseldimmielåhkoe  Nöörjesne  mij  universiteete/jïlleskuvleööhpehtimmiem  utni  lij  36 prosenth  njealjeden  njealjehtsjaapan  2012.  SDJ-dajvesne  seamma  låhkoe  lij  25  prosenth. Låhkoe  mij  jåarhkeskuvlem  utni  goh  jollemes  ööhpehtimmie  lij  naa  seamma  dejnie  golme dajvine,  jïh  lij  gaskem  42  jïh  45  prosenth,  gusnie  jeatjah  dajvh  Saltfjellet  noerhtelen  dam jollemes låhkoem utnin. ¶
Figuvre  3.3.  vuesehte  dam  ållesth  låhkoem  nyjsenæjjijste  jïh  kaarrijste  jollebe ööhpehtimmine, jïh guktie dah aalteredåehkiej mietie juakasuvvieh. Dïhte rööpses ellies sïeve vuesehte guktie doh  4 327 nyjsenæjjah SDJ-dajvesne jollebe ööhpehtimmine tabellesne 3.5, aalteren mietie juakasuvvieh. Figuvren mietie maehtebe vuejnedh ånnetji bijjelen 14 prosenth nyjsenæjjijste  jollebe  ööhpehtimmine  SDJ-dajvesne  lin  aaltarisnie  35-39  jaepieh. Seammalaakan dle ajve ånnetji 10 prosenth dejstie kaarrijste jollebe  ööhpehtimmine mah lin seamma aalteredåehkesne. Figuvresne aaj vuejnebe dejnie båarasåbpoe aalteredåehkine dellie joekedimmie  båastolen.  Mahte  12  prosenth  dejstie  kaarrijste  SDJ-dajvesne  jollebe ööhpehtimmine lin aaltarisnie 60-64 jaepieh. Seamma låhkoe nyjsenæjjide lij ånnetji bijjelen govhte prosenth. Sïejhmelaakan vuejnebe nyjsenæjjah jollebe ööhpehtimmine jollebe låhkoeh noere  aalteredåehkine  utnin,  goh  seamma  låhkoeh  kaarride.  Abpe  laantese  lij  plearoeh tendensh, men joekehtse  kaarri jïh nyjsenæjjaj gaskem lij unnebe. ¶
3.5 Statistihkevåaromen bïjre  ¶
Dïhte  våarome  tabellide  jïh  figuvride  lea  Statistisk  sentralbyråen  registerebaseradamme fasseldimmiestatistihke 4. njealjehtsjaapan fïereguhten jaepien. Årrojelåhkoe lea almetjh mah dajvesne  årroeh  aaltarisnie  15-74    jaepieh,  mah  unnemes  aktem  tæjmoem  barkeme referansevåhkoen,  jallh  mah  lin  båarhte  dagkaristie  barkoste  akten  vihties  tïjjen.  Daate statistihke våaromem åtna jieniebistie registerijstie joekehts presisjovnine. Doh taalh maehtieh ånnetji  ov-veele  årrodh  dejtie  almetjidie  smaave  barkojne,  frijjebarkijidie,  tjïelten  åejvide, såemies  jielemebarkijidie  jïh  naan  jeatjah  dåehkide.  Ij  leah  goerehtamme  mejtie  jïh  guktie daate  våajnoes  sjædta  tabelline  jïh  figuvrine  daennie  artihkelisnie.  Vielie  statistihke fasseldamme almetji  bïjre, jïh vielie daatavåaromen bïjre gååvnese daesnie, ssb.no/regsys. ¶
Bïevnesh  SDJ-dajven  bïjre  jïh  jeatjah  bïevnesh  mah  eah  leah  veedtjeme  fasseldimmiestatistihkeste leah åajvahkommes veedtjeme daehtie sijjeste: ssb.no/befolkning/statistikker/samisk. ¶
Tjïelkestimmie jollebe ööhpehtimmeste  ¶
Universiteete/jïlleskuvleööhpehtimmie, vuelebe daltese -    Gaajhkesh  mah  aktem  universiteete-  jïh  jïlleskuvleööhpehtimmie  tjïrrehtamme,  mij  raajan njieljie jaepieh ryöhkoe jaepien 1997/1998 raajan. -  Gaajhkesh  mah  120  studijepoengh  tjïrrehtamme  jallh  vielie  universiteete-  jïh jïlleskuvlesystemesne  1998/99  raejeste,  men  eah  leah  aktem  jollebe  graadeööhpehtimmiem tjïrrehtamme. Universiteete/jïlleskuvleööhpehtimmie, jollebe daltese -  Gaajhkesh  mah  aktem  universiteete-  jïh  jïlleskuvleööhpehtimmiem  tjïrrehtamme  mij  vielie goh 4 jaepieh ryöhkoe. - Gaajhkesh mah aktem dotkijeööhpehtimmiem tjïrrehtamme saaht man boelhken. Vielie  ööhpehtimmiestatistihke  jïh  tjïelkestimmieh  ektiedamme  ööhpehtimmiestatistihken bïjre gååvnese daesnie: www.ssb.no/utdanning/statistikker/utniv/aar/.  ¶
3.6 Jienebh fåantoeh mah våaromem utnieh       fasseldimmiestatistihkesne  ¶
Daennie  artihkelisnie  goerh  jïh  tabellh  leah  veeljesovveme  juktie  tjoevkesem  bïejedh  naan  gille vaeljehke  teemide  viehkine  SSB:n  fasseldimmiestatistihkeste.  Mearan  daejnie  barkeme  jïjnjh åssjalommesh  leah  svïegkesasse  bïejesovveme.  Maahta  daejtie  ållermaahteme  teemide  veelebe buerkiestidh jis jienebh biehkieh meatan vaaltasuvvieh, goh barkoe, barkoetïjje, ööhpehtimmiesåarhte, barkijelåhkoe  barkoevedtijen  luvnie,  sivijle  statuse  jnv.  Juktie  aktem  elliesåbpoe  guvviem  åadtjodh guktie  fasseldimmie  evtiesovveme  SDJ-dajvesne,  maahta  aaj  såemies  dejstie  suerkijste  guhkiebasse vuartasjidh mah leah neebneme vuelielisnie. ¶
Analyjsh sjïere jieliemijstie Jielemh  gååvnesieh  mejgujmie  hijven  gåarede  SDJ-dajvesne?  Gusnie  dah?  Mah  jielemh  mah gaarveneminie? Gåabph fasseldamme almetjh haajpanieh?  ¶
Sjïere jielemh /dajvh mah leah råajvarimmiedajve Mah jielemh/dajvh mah sjïere dåarjoem/dåarjoehtimmiem åådtjeme? Guktie dejgujmie gåaradamme? Fasseldimmie  læssene?  Vuartesjh  evtiedimmiem  fasseldimmesne  sjïerejieliemisnie  tïjje  doekoe, joekedamme  dejnie ovmessie geografeles dajvine.  ¶
Fasseldimmie byögkeles suerkien sisnjelen Man stoerre byögkeles sektovre? Låhkoe jarkesamme? Gïeh desnie berkieh?  ¶
Guktie evtiedimmie barkoesijjielåhkosne SDJ-dajvesne?  Daate  artihkele  vuesehte  man  gellie  almetjh  mah  SDJ-dajvesne  årroeminie.  Men  ij  maamkh  jiehtieh gusnie  berkieh.  Gåarede  gaajhkh  barkoeh  joekedidh  (aaj  lijkiebarkoe  jïh  almetjh  åenebe  barkojne) barkoesijjien mietie. jïh pendeldimmiem vuartasjidh SDJ-dajvese jïh dajveste.  ¶
Fasseldimmie jïh ööhpehtimmie Ööhpehtimmiedaltese ovmessie jielieminie. Aaltere gosse ööhpehtimmiem tjïrrehtamme, - låhkoe mah jåarhkeööhpehtimmie vaeltieh goh geerve almetje? Ektiedimmie ööhpehtimmien jïh barkoen gaskem, fasseldimmielåhkoeh joekedamme ööhpehtimmien mietie:  ¶
Staatuse dejtie mah eah leah fasseldamme Gïeh  dah?  Ööhpehtimmesne?  Jaepieboelhkebarkijh  (dah  åajvahkommes  eah  meatan  båetieh statistihkesne)? Barkohts? Svihtjemeheaptoes?  ¶
Almetjh barkosne mah juhtieh, gåabph haajpanieh, gïeh dah? Jeatjah  SDJ-dajvide  juhtieh?  Staaride  noerhtene  juhtieh?  Jallh  åarjene?  Nyjsenæjjah  juhtieh?  Kaarrh juhtieh? Dah juhtieh mej jolle/vuelege ööhpehtimmie?  ¶
Fasseldamme almetjh SDJ-dajvesne, gubpede båetieh? Gusnie årroejin gosse noereskuvlem  veedtsin. Mah såemies jielemh mah jolle låhkoem fasseldamme almetjijstie utnieh, mah voengeste båetieh? Joekehts ööhpehtimmiedaltese jearohke byjjenimmiesijjeste?  ¶
Almetjh mah åenehks tïjjen laantesne årroeh Låhkoe læssene SDJ-dajvesne? Joekehts låhkoeh ovmessie SDJ-dajvine? Mejnie jielieminie dah leah fasseldamme?  ¶
Jienebh barkoeh, bielietïjjenbarkoe? Destie vielie SDJ-dajvesne goh jeatjah dajvine?  ¶
3   Saemien maajhööhpehtimmie  ¶
Kevin Johansen, Cand.polit. Tromsøen Universiteeteste / Universidad de Granada. Seniorraeriestæjja  Nordlaanten Fylhkenålma  ¶
Iktedasse:  ¶
Mænngan goh ööhpehtimmielaakem Nöörjesne sjïehtesji, gaajhkh saemien learohkh aktem jïjtse reaktam utnieh saemien lïerehtimmiem skuvlesne åadtjodh. Jïjnjh saemienlearohkh leah dajvine årroeminie gusnie stïeres saemienlohkehtæjjah eah gååvnesh. Daagkeri veajkoej skuvleaajhtere tjuara jeatjah lïerehtimmiehammoeh saemiengïelesne faalehtidh. Dïhte mij jeenjemes åtnasåvva lea maajhööhpehtimmie. Gærja ”Samiske tall forteller” lea aarebi vihtiestamme ahkedh jienebh saemieh  Nöörjesne  staaride  juhtieh.  Dan  åvteste  dle  saemien  maajhööhpehtimmie  sæjhta daerpiesåbpoe sjïdtedh jaepiej  åvtese.  ¶
Daate kapihtele saemien maajhööhpehtimmiem gïehtjede aktene histovreles perspektijvesne, jïh evtiedimmiem learohkelåhkoste vuartesje dej minngemes luhkie jaepiej, dovne åarjel-, julev- jïh noerhtesaemien  gïelesne.  Juktie  maajhööhpehtimmien  låhkoem  dehtie  ållesth  learohkelåhkoste saemien gïelesne daejriehtidh, dle taalide aaj dejnie ållesth saemien learohkelåhkojne vierteste.  ¶
Muvhtine faagebyjresinie maajhööhpehtimmiem utnieh goh akte nåakebe lïerehtimmievuekie. Jïh daesnie fåantoe lea jienebh mytah goh faaktah. Maajhööhpehtimmie maahta eevre seamma hijven (jallh  ij  dan  hijven)  goh  jeatjah  lïerehtimmie.  Learohkh  mah  sijjen  saemienlïerehtimmiem åadtjoeh  maajhööhpehtimmien  tjïrrh,  edtjieh  aaj  dejtie  seamma  maahtoeulmide  haalvedh learoesoejkesjisnie goh jeatjah saemienlearohkh, jïh seammalaakan vuarjasjamme sjïdtedh. Dan åvteste vihkeles saemien maajhööhpehtimmie lea seammavyörtegs jeatjah saemienlïerehtimmine, jïh dan gaavhtan aaj goh gaajhke jeatjah    gïelelïerehtimmie.  ¶
Maajhööhpehtimmie lea jeenjemasth akte råajvarimmie aalkoealmetjijstie orreme, gosse juhteme staaride lea innovatijve lïerehtimmiehammoeh krïeveme. Kanada lea dej voestes gaskem orreme mij  daejnie lïerehtimmievuekine eelki dejtie First  Nations-almetjidie  mah  staarine  jïh  stuerebe sijjine  årroejin,  jïh  idtjin  stïeres  lohkehtæjjam  indianeregïelesne  utnieh.  Nöörjesne åajvahkommes  saemieh  mah  lïerehtimmiem  maajhööhpehtimmien  tjïrrh  åadtjoeh,  guktie  aaj daesnie dle akte tjïelke   aalkoealmetjedimensjovne.  ¶
4.1  Aalkoe  ¶
Jaepien 2014 lij luhkie jaepieh mænngan öörnedamme saemien maajhööhpehtimmie tseegkesovvi Nöörjesne.  Våarome  dan  åvteste  lij  akte  stuerebe  daerpiesvoete  jeatjah  lïerehtimmievuekieh utnedh  saemien  gïelesne,  mænngan  doh  jeanatjommes internaateskuvlh orrijadtin.  Aktine  prosjektine  nïerhki  åarjelsaemien  dajvesne  –  Åarjelsaemien  hïejmeskuvline, gusnie lïerehtimmiem jeatjahtehti naemhtie guktie learohke meehti gåetesne årrodh jïh seamma tïjjen saemienlïerehtimmiem åadtjodh mij lij nænnoestamme reaktan  tjïrrh.  ¶
Tjïelkestimmieh: Maahta  maajhööhpehtimmiem  naemhtie tjïelkestidh: «Maajhööhpehtimmie lea akte vuekie ööhpehtimmiem öörnedidh gusnie learohke jallh studente ellies jallh ånnetji gaskesem learoesijjine åtna bielelen jïjtje daarpesjidh stïeresne årrodh daennie sijjesne». ¶
Daam  lïerehtimmievuekiem  maahta  aaj  gohtjesovvedh  fleksijbele  lïerehtimmie,  nedtelearoeh, IKT-dåårjeme lïerehtimmie, fleksijbele lïerehtimmievuekie  jnv.. ¶
4.1.1 Juridihkeles vïedteldimmie  ¶
Saemien  maajhööhpehtimmie  lea  akte  jeatjahlaakan  lïerehtimmievuekie  gusnie  tjoejem  jïh guvviem nuhtjie skypen tjïrrh, tjoeje jïh guvvie-studijoven tjïrrh jallh viehkine jeatjah teknihkeles vuekijste.  ¶
Daate reakta lïerehtimmiem saemien gïelesne åadtjodh lea nænnoestamme ööhpehtimmielaakesne  §  6,  jïh  mieriedimmesne  ööhpehtimmielaakese  §  7-1  mah  jeatjah lïerehtimmievuekieh  ållermaehtieh.  Ööhpehtimmielaake  §  13-1  jeahta  tjïelte  jïh  skuvleaajhtere dah mah dïedtem utnieh lïerehtimmiem illedh, aaj saemien  lïerehtimmie. ¶
Saemien  learohki  reaktah  sagke  nænnoesåbpoe  sjïdtin  mænngan  ööhpehtimmielaake sjïehtesjamme sjïdti jaepien 1998. Bielelen daate laake saemien gïelelïerehtimmie  lij sån gaajh viesjiehtåbpoe orreme daan biejjien. ¶
4.1.2 Maajhööhpehtimmien histovrije  ¶
Maajhööhpehtimmie  lea  gaskenasjovnaale  bielesne,  åajvahkommes  akte  råajvarimmie  orreme aalkoealmetjijstie gusnie First Nations Kanadasne jïh American Indian USA:sne lin dej  voestes ¶
gaskem mah eelkin lïerehtimmiem faalehtidh daejnie vuekine (Lindberg jïh jienebh 2003). Daam vuekiem evtiedin dan åvteste lij daerpies lïerehtimmine dejnie dajvine gusnie stoerre gåhkoeh, jïh gusnie  maehteles  lohkehtæjjah  fååtesin.  Ånnetji  dan  åvteste  daate  lij  akte  råajvarimmie ¶
aalkoealmetjijstie dle utnin maajhööhpehtimmiem goh vuekie, goh akte ööhpehtimmie nåakebe kvaliteeteste goh aerpievuekien ööhpehtimmie klaassetjiehtjielisnie (op.cit s.2). ¶
Goh  aarebi  neebneme  lea  dihte  öörnedamme  maajhööhpehtimmie  tseegkesovvi  jaepien  2004 Nöörjesne,  mænngan  prosjekth  lin  tjirrehtamme  mah  ulmine  utnin  saemien  learohkh  edtjin ¶
saemien gïelelïerehtimmiem dåastodh jïh seamma tïjjen maehtedh gåetesne  årrodh.. ¶
Juktie  ööhpehtimmielaakem  sjïehtesji  dellie  aaj  buajhkaji  jïjnjh  skuvleaajhterh  saemien jarngedajvi  ålkoli  sïjhtin  stoerre  dåeriesmoerh  utnedh  stïeres  lïerehtimmiem  saemien  gïelesne faalehtidh (Rønning, s.9). ¶
Dïhte maalle mij evtiesovvi akten jeatjahlaakan lïerehtimmievuakan, golme dimensjovnh   utni: ¶
1.  Maajhööhpehtimmie 2.  Mïnneden  lohkehtæjja 3.  Gïeletjåanghkoeh ¶
Lïerehtimmiemaalle evtiesovvi aktene lïhke govlesadtemisnie saemien lïerehtimmiebyjresigujmie  jïh  staateles  åejvieladtjh  vööjnin  daerpies  institusjovnh  mej  lïhke gaskese saemien lïerehtimmiebyjresigujmie, iktedimmiedïedtem utnin saemien maajhööhpehtimmien  åvteste . ¶
Fylhkenålmah  Finnmaarhkesne  jïh  Nordlaantesne  gihtjesovvin  mejtie  dah  sïjhtin  daam iktedimmiedïedtem vaeltedh staateles åejvieladtjijste. Fylhkenålmah lin positijve, men vaestiedin dah ajve sïjhtin aktem dagkeres dïedtem vaeltedh jis saemien lïerehtimmiebyjresh vïenhtin daate lij maereles jïh vaajteles. Departemeente saemien byjresigujmie govlesadtin mah åssjaldahkem dåarjoehtin. Dan åvteste Finnmaarhken fylhkenålma iktedimmiedïedtem åadtjoeji noerhtesaemien  maajhööhpehtimmien  åvteste  jïh  Nordlaanten  fylhkenålma  iktedimmiedïedtem åadtjoeji åarjelsaemien maajhööhpehtimmien   åvteste. ¶
Dan  baelien  idtjin  aktem  seammaplieres  iktedimmiedïedtem  vuarjesjh  julevsaemien maajhööhpehtimmien åvteste, men mænngan julevsaemien maahtoebyjresigujmie govlesadteme dubpiebasse,  Nordlaanten  fylhkenålma  aaj  iktedimmiedïedtem  åadtjoeji  julevsaemien maajhööhpehtimmien åvteste. ¶
4.1.3 Saemien maajhööhpehtimmie daanbiejjien  ¶
Saemien  maajhööhpehtimmie  akte  naa  gelliesåarhts  faagesuerkie,  gusnie  mahte  20  ektievoeth maajhööhpehtimmiem  saemien  maanide  jïh  noeride  faalehtieh,  dovne  maadthskuvlesne  jïh jåarhkeskuvlesne. Ööhpehtimmie vadtasåvva noerhte-, julev jïh åarjelsaemien gïelesne jïh voestes ¶
–  jïh  mubpiengïelese.  Institusjovnh  mah  lïerehtimmiem  faalehtieh  leah  dovne  tjïelten  skuvlh, ¶
tjïelten  skuvlh  staaten  finansieradimmine,  fylhkentjïelten  skuvlh,  staaten  skuvlh  jïh  privaate gïelejarngh. Iktedimmie jïh bïevnesh leah vihkeles ihke systeeme dan åvteste fungerede. ¶
4.1.4 Maajhööhpehtimmiefaalenassen daerpiesvoete  ¶
Aarebi  låhkoeh  gærjeste  Samiske  tall  forteller,  vuesiehtieh  ahkedh  jienebh  saemieh  staaride juhtieh.  Lissine  saemieh  sijhtieh  mah  staaride  jïh  stuerebe  sijjide  juhtieh,  dej  maanah  edtjieh saemienlierehtimmine jåerhkedh juhtemen mænngan. Gellie lohkehtæjjah saemien gïelemaahtojne fååtesieh jïh daate sæjhta jiehtedh jïjnjh tjïelth sijhtieh stoerre haestemh utnedh saemienlohkehtæjjah  skååffedh.  Tjåanghkan  daate  sæjhta  jiehtedh  ahkedh  jienebh  sijhtieh saemien maajhööhpehtimmien mietie gihtjedh båetijen aejkien, jïh jienebh  maanah  sijhtieh sijjen saemienlïerehtimmiem  åadtjodh  goh  maajhööhpehtimmie,  dagke  vuesiehtimmien  gaavhtan gïeletjåanghkojne ektine.  ¶
4.1.5 Strategeles soejkesje saemien maajhööhpehtæmman:  ¶
Staaten  åejvieladtjh  jïh  ovmessie  faagebyjresh  leah  sïjhteme  aktem  ellies  vuekiem  evtiedidh guktie  maahta  saemien  maajhööhpehtimmiem  faalehtidh,  saaht  man  saemien  gïele  lea  bïjre. Jaepien  2012  Ööhpehtimmiedirektovraate  aktem  barkoedåehkiem  tseegki  mij  laavenjosti evtiedimmien bïjre aktede strategeles soejkesjistie saemien maajhööhpehtæmman. Ööhpehtimmiedirektovraate  dan  mænngan  soejkesjem  tjåanghkan  geesi  jïh  dam  åehpiedehti sjyöhtehke byjresidie. ¶
Akte vihkeles mearhketje soejkesjisnie lij raeriestidh aktem saemien maajhööhpehtimmiedïenesjem tseegkedh mij gaskem jeatjah edtji saemien maajhööhpehtimmiem    faalehtidh    dejnie    ovmessie    gïeline,    aktem    aktivyöki barkoem sjïehtesjidh  saetniestïjjeste  jïh  nedtebaseradamme  ööhpehtimmeste  jïh  digitaale  boelhkh faalehtidh. Learohki reakta gïeletjåanghkoeh åadtjodh aaj vuartasjamme sjïdti  soejkesjisnie. Jienebh  dejstie  aktöörijste  saemien  maajhööhpehtimmien  sisnjelen  jeehtin  dah  lin  ovgeahpan soejkesjisnie.  Maahtoedepartemeente  mænngan  Ööhpehtimmiedirektovraatem  stilli  dam strategeles soejkesjem tjïelkestidh jïh soejkesjen åasam aerviedidh. Maahtoedepartemeente ij leah naan  sjæjsjalimmiem  vaalteme  dejtie  minngemosth  juvnehtimmide  stillemisnie.  Lissine Maahtoedepartemeente  ööhpehtimmiedirektovraatem  birri  aktem  mierievierhkem  evtiedidh saemien  maajhööhpehtæmman  aktene  lïhke  laavenjostosne  Finnmarhken  fylhkenålmine  jïh Nordlaanten  fylhkeålmine.  Daate  mierievierhkie  edtja  dïrreginie  årrodh  Fylhkenålmide  guktie lissiehtamme kvaliteete jïh seammavyörtegsvoete faalenassine sjidtieh, jïh bïevnesh vadta skuvle- aajhteridie, eejhtegidie jïh  learoehkidie. ¶
4.1.6 Maahtoedaerpiesvoete     maajhööhpehtimmiemetodihkesne  ¶
Aaj  daan  biejjien dle jeenjesh mah  vienhtieh  maajhööhpehtimmie  ij  leah  akte  geesjeles  vuekie gïelelïerehtæmman,  jïh  dan  åvteste  dihte  ajve  akte  vuekie  maam  maahta  nuhtjedh  gosse aerpievuekien lïerehtimmie ij maehtieh faalesovvedh. Athabasca University Kanadasne, mij lea akte  dejstie  institusjovnijste  mij  lea  jeenjemes  maajhööhpehtimmine  barkeme  aktene aalkoealmetjeperspektijvesne,  tjïerteste  maajhööhpehtimmie  maahta  unnemes  seamma  jolle njieptjiem utnedh goh aerpievuekien lïerehtimmievuekieh (Lindberg jïh jienebh 2003,  s.2). ¶
4.2  Sisvege saemien maajhööhpehtimmesne  ¶
Goh aarebi neebneme dle maajhööhpehtimmiefaalenasse ånnetji joekehts orreme dejnie ovmessie gïeledajvine.  Maahta  hijven  fåantoe  årrodh  man  åvteste  naemhtie,  juktie  gïeletsiehkie  dan joekehts. Vuelielisnie akte åenehks buerkiestimmie dejstie ovmessie   maallijste. Maajhööhpehtimmielearohkh  joekehts  tæjmoelåhkoem  utnieh,  jïh  fåantoe  lea  mejtie  saemien gïelem voestes- jallh mubpiengïeline veeljieh, jïh mennie jaepiedaltesisnie dah leah. Tabellesne vuelielisnie  gaskemedtien  jaepietæjmoelåhkoe  tjåådtje  saemien  gïelesne  voestesgïeline  jïh mubpiengïeline.. ¶
Learohkh mah lïerehtimmiem utnieh saemien gïelesne slyöhpoeh vuarjasjimmiem baategïelesne åadtjodh jïh slyöhpoeh lïerehtimmiem utnedh jeatjah ammesgïeline, jis    sijhtieh. ¶
Vihkeles  tjïertestidh  saemien  learohkh  maehtieh  veeljedh  dovne  nöörjen  jïh  saemien  gïelem voestesgïeline. Dellie tæjmoelåhkoe voestesgïelesne jïh mubpiengïelesne tjåanghkan bïejesåvva, jïh dan mænngan seammalaakan juaka gïeli gaskem, jallh leavloe bïejesåvva dan gïelese maam learohke sæjhta nænnoestehtedh. Annjebodts ij leah sjïehteladteme learohkh maehtieh veeljedh lïerehtimmiem  åadtjodh  göökte  saemien  gïeline  skuvlesne.  Doh  jeanatjommes  learohkh  mah maajhööhpehtimmiem dåastoeh leah saemien mubpiengïeline veeljeme. ¶
Noerhtesaemien: Noerhtesaemien  lea  dihte  gïele  maam  jienebelåhkoe  maajhööhpehtimmielearoehkijstie  åtna. Maallen mietie dle learohkh aktem låhkoem maajhööhpehtimmeste åadtjoeh, jïh gelliej veajkoej dle dam hospiteradimmine ektede aktene saemienklaassesne naakeninie dejstie tæjmojste mejtie learohke åådtje. Jeatjah baakoejgujmie dle bielieh lïerehtimmeste maajhööhpehtimmie, jïh bielieh leah goh learohke aktene saemienklaassesne. Muvhth learohkh læjhkan ajve maajhööhpehtimmiem  åadtjoeh  jïh  eah  hospiteradimmiem  åadtjoeh.  Maahta  jienebh  fåantoeh årrodh dïsse, men akte fåantoe lea joekoen doh nööremes learohkh eah maehtieh oktegh vuelkedh hospiteradæmman, jïh gosse eejhtegh jallh mubpieh tjuerieh learohkem dåeriedidh, dellie maahta geerve sjïdtedh dam   buektiehtidh. ¶
Julevsaemien: Vaenie maajhööhpehtimmielearohkh julevsaemien gïelem maadthskuvlesne åtneme, mij joekoen lea  dan  åvteste  jienebh  seamma  sijjine  årroeh  goh  vuesiehtimmien  gaavhtan  åarjelsaemien dajvesne.  Jåarhkeööhpehtimmesne  sagke  jienebh  learohkh,  mij  gaskem  jeatjah  lea  dan  åvteste gaajhkh  julevsaemien  learohkh  jåarhkeööhpehtimmesne  sijjen  lïerehtimmiem  åadtjoeh  goh maajhööhpehtimmie. ¶
Åarjelsaemien: Åarjelsaemien dajvesne almetjh bårrode årroeh jïh aerpievuekien mietie jïjnjh maajhööhpehtimmielearohkh. Learohkh abpe tæjmoelåhkoem åadtjoeh goh maajhööhpehtimmie jïh  jïjnjh  dejstie  learoehkijstie  gïeletjåanghkoeh  åadtjoeh  lissine.  Doh  ovmessie maajhööhpehtimmiefaalehtæjjah joekehts öörnegh dan bïjre utnieh. Gaske-Nöörjen saemieskovle govhte  våhkoeh  gïeletjåanghkojste  faalehte.  Åarjel-saemiej  skuvle  Snåasesne  njieljie  våhkoeh faalehte jïh Praahken byjjenimmie- jïh voengejarnge göökte-golme våhkoeh. Jåarhkeööhpehtimmesne  åeniehkåbpoe  tjåanghkoeh  utnieh.  Muvhth  dejstie  learoehkijstie maajhööhpehtimmiem  aktanieh  mïnneden lohkehtæjjine. ¶
4.3  Evtiedimmie saemien maajhööhpehtimmeste dej minngemes luhkie jaepiej  ¶
Vuelielisnie  evtiedimmiem  learohkelåhkoste  buerkiestamme  dejtie  minngemes  luhkie  jaepide. Doh  taalh  parentesesne  vuesiehtieh  man  gallesh  learoehkijstie  mah  saemien  voestesgïeline åtneme. Jåarhkeööhpehtimmesne naan gille learohkh lïerehtimmiem åådtjeme saemien gïelesne ammesgïeline. Daah leah daesnie meatan vaaltasovveme taaline  mubpiengïelese. ¶
Figuvre  4.2  vuesehte  learohkelåhkoe  julevsaemien  maajhööhpehtæmman  jåarhkedaltesisnie baarojne  jåhta  jïh  raaktan  daelie  læsseneminie.  Akte  dagkeres  learohkelåhkoe  mij  dan  jïjnjem gajva  stoerre  haestemh  vadta  dejtie  mah  maajhööhpehtimmiem  faalehtieh  gosse  edtjieh soejkesjidh  tïjjen  åvtese  man  jïjnjh  lohkehtæjjah  daerpies.  Gosse  ij  learohkelåhkoem  daejrieh jaepeste jaapan dellie geerve vuesiehtimmien gaavhtan stoerre råajvarimmieh voebnesjidh akten ulmiestuvreldh  maahtoelutnjemen bïjre maajhööhpehtimmielohkehtæjjide. ¶
Maadthskuvlese figuvre vuesehte learohkelåhkoe lea onne, men jïebne. Tjuara aerviedidh stoerre nuepie gååvnese learohkelåhkoem lissiehtidh julevsaemien maajhööhpehtimmien sisnjelen. ¶
4.4  Galhkuve  ¶
Tjaalege lea saemien maajhööhpehtimmiem gïehtjedamme aktene perspektijvesne luhkie jaepiej tjirrh. Mijjieh libie vuajneme evtiedimmie lea ånnetji baarojne jåhteme gosse lea learohkelåhkoen bïjre.  Evtiedimmie  maajhööhpehtæmman  lea  jeenjemasth  seammalaakan  goh  dihte  ållesth learohkelåhkoeevtiedimmie saemien gïelesne. Statistihke læjhkan aaj vuesehte muvhtide jaepide, jïh  muvhtide  saemien  gïelide,  dle  maajhööhpehtimmie  eevre  vihkeles  orreme  ihke saemienlearohkh sijjen gïelelïerehtimmiem   åådtjeme. ¶
Dan åvteste saemien maajhööhpehtimmie joekoen vihkeles, jïh nov amma buajhkoes gosse dan jeenjesh staaride juhtieh, maajhööhpehtimmie ahkedh vihkielåbpoe sjædta ihke nasjovnaale ulmieh dåarjoehtimmien bïjre saemien gïelese, maahta illesovvedh. ¶
4.5 Raerieh   ¶
Finnmaarhken fylhkenålma jïh Nordlaanten fylhkenålma tjuerieh maahtoelutnjemebarkojne jåerhkedh saemien maajhööhpehtimmielohkehtæjjide. Barkoe tjuara fokusinie utnedh dovne maajhööhpehtimmiedidaktihkem, åtnoem teknihkeles dïrregijstie jïh saemien gïelem, jïh tjuara aaj aalkoealmetjedimensjovnem gorredidh maajhööhpehtimmesne. Vierhtieh tjuerieh maahtoelutnjemasse gååvnesidh. Sæjhta nuhteligs årrodh ålkoelaantese vuartasjidh gusnie hijven vuesiehtimmieh gååvnesieh guktie hijven maajhööhpehtimmiem tjïrrehte.  Tjuara mieriekrïevenasside gorredidh dejtie mah maajhööhpehtimmiem faalehtieh guktie dah maehtieh guhkiebasse soejkesjidh gosse edtjieh MØ-barkijh seehtedh. Bïevnesh maajhööhpehtimmien bïjre goh lïerehtimmiemaalle tjuerieh båetedh dovne skuvleaajhteridie jïh slïektide.  Refusjovneåesie skuvleaajhteridie saemien maajhööhpehtæmman tjuara tjarke læssanidh. Saemien maajhööhpehtimmesne dejtie ellen nööremes learoehkidie akte klahke byöroe viehkine årrodh lïerehtimmesne dåastojeskuvlen luvnie.  Tjuara aktem ulmiestuvreldh maahtoelutnjemem tjïrrehtidh saemien maajhööhpehtimmie- lohkehtæjjide, ij goh unnemes dan åvteste vaenie jallh ij naan kuvsjefaalenassh maajhööhpehtimmiedidaktihkesne lohkehtæjjaööhpehtimmine. Saemien learohkh mah ålkoelaantesne årroeminie byöroe seamma reaktam utnedh lissie saemienlïerehtimmiem åadtjodh naemhtie goh nöörjen learohkh mah ålkoelaantesne årroeh reaktam utnieh lissie nöörjenlïerehtimmiem åadtjodh. ¶
5  Saemien lohkehtæjjaveahka  ¶
Kevin Johansen, Cand.polit. UiT / Universidad de Granada. Seniorraeriestæjja Nordlaanten fylhkenålma  ¶
Iktedimmie: Vaenie  kvantitatijve  daajroe  saemien  lohkehtæjjaveahkan  bïjre  gååvnesamme  Nöörjesne. Gellede  lehkeste  lea  jeahtasovveme  gellie  saemien  lohkehtæjjah  fååtesieh,  jïh  mubpieh  leah jeahteme  saemienlohkehtæjjah  eah  iktesth  dam  byjjes  ööhpehtimmiemaahtoem  utnieh. Tjaalegisnie goerehtalla låhkoem saemienlohkehtæjjijste Nöörjesne gaajhkine gïeline mejnie ööhpehtimmie vadtasåvva, dovne maadthskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne. Tjaalege  aaj  formalmaahtoem  gaajhkide  saemienlohkehtæjjide  vïhtesjadteme,  dovne  dej pedagogeles  maahtoe  jïh  formalmaahtoe  saemien  gïelesne.  Goerehtimmie  vuesehte  jienebh dejstie  saemienlohkehtæjjijste  pedagogeles  maahtoem  fååtesieh  viertiestamme  mubpiej lohkehtæjjaj  gaskemedtine  Nöörjesne.  Seamma  tïjjen  vuejnebe  formalmaahtoe  saemien gïelesne lea joekoen jolle.  ¶
Jïjnjh learohkh fïerhten julevsaemien lohkehtæjjese, learohkeveahka daesnie lea seamma goh jeatjah  lehkesne  Nordlaantese  jïh  raaktan  jollebe  goh  learohkeveahka  Bådåddjosne.  Daate vuesehte joekoen jïjnjh lohkehtæjjah julevsaemien gïelemaahtojne fååtesieh.   ¶
Noerhtesaemien  jïh  åarjelsaemien  gïelese  learohkeveahka  lea  sagke  vueliehkåbpoe,  guktie lohkehtæjjavaanoe  ij  leah  seamma  nåake  daesnie  dan  lïhke  båetijen  aejkien.  Men  læjhkan aalteren  gaskemedtie  vuesehte  jïjnjh  saemienlohkehtæjjah  sijhtieh  barkosne  orrijidh  dej minngebi luhkie jaepiej, jïh joekoen vaenie ohtsijh orreme saemien lohkehtæjjaööhpehtæmman. Dan åvteste libie vaahresne sagke vaenebh saemienlohkehtæjjah utnedh luhkie jïh göökteluhkie jaepiej minngelen goh daan biejjien, jis dåårrehtimmie saemien lohkehtæjjaööhpehtimmide ij tjarke læssenh.  ¶
5.1  Aalkoe  ¶
Saemienlïerehtimmie skuvlesne jïh maanagïertesne lea dej ellen vihkielommes råajvarimmiej gaskem, ihke edtja jienebh saamastallije almetjh Nöörjesne sjïdtedh båetijen aejkien. Jis edtja daam  ulmiem  jaksedh  dle  ojhte  eevre  vihkeles  nuekies  lohkehtæjjah  saemiengïelesne gååvnesieh, ihke skuvleaajhterh maehtieh saemien gïelefaalenassem vedtedh gaajhkesidie mah reaktam dïsse utnieh. Lohkehtæjjah byöroeh dovne pedagogeles jïh saemiengïeleldh maahtoem utnedh aktene njieptjesne goh jeatjah gïelefaagine veanhtede. Vaenie  goerehtallemh  dorjesovveme  låhkoste  saamastallije  lohkehtæjjijste  Nöörjesne.  Jalhts daajroe  låhkoen  bïjre  lohkehtæjjijste,  dej  maahtoe  jïh  aarvehtsh  daerpiesvoeten  bïjre saamastallije lohkehtæjjijste jaepiej åvtese leah eevre vihkeles jis  edtja maehtedh sjæjsjalidh mah råajvarimmieh mah tjuerieh aelkedh ihke saemien learohkh sijjen reaktah jïh daerpiesvoeth åadtjoeh saemien gïelelïerehtimmien bïjre. Daennie tjaalegisnie gaajhkh saemienlohkehtæjjah skuvlesne Nöörjesne meatan. Mijjieh libie gïehtjedamme maam maahtojde dah utnieh,  pedagogeles jïh gïeleldh. Jeatjah baakoejgujmie daate  tjaalege  bijjieguvviem  vadta  gaajhkijste  saemienlohkehtæjjijste  Nöörjesne,  gaajhkine golme  gïeline.  Julevsaemien  jïh  åarjelsaemien  gïelese  libie  lissine  dejtie  lohkehtæjjide  mah saemiengïelesne ööhpehtieh, aaj jïjtsh taalh gaajhkide saamastallije lohkehtæjjide pedagogeles ööhpehtimmine  mah  eah  saemienlohkehtæjjine  barkh,  juktie  ryöknedidh  man  gellie lohkehtæjjah mah lohkehtæjjabarkoem laehpieh. Tjaalegen minngiegietjesne akte aarvehtse mij vuesehte man gellie saemienlohkehtæjjah mah tjuerieh ööhpehtimmiem vaeltedh jaepiej åvtese, jïh aaj raeriestimmieh dej råajvarimmiej bïjre mah leah daerpies, juktie dåårrehtimmiem saemien lohkehtæjjijste gorredidh. ¶
5.1.1 Gaertjiedimmie  ¶
Tjaalege  fokusem  åtna  lohkehtæjjide  saemien  gïelesne,  dah  mah  saemiengïelesne learoesoejkesji mietie ööhpehtieh voestes- jallh mubpiengïelesne maadthlïerehtimmesne. Daan sjïekenisnie  ij  fokusem  utnieh  maanagïertelohkehtæjjide  jïh  lektovridie,  amanuenseridie  jïh professovride jïlleskuvlesne jïh universiteetine. Daan gaertjiedimmien fåantoe lea dan åvteste maadthlïerehtimmesne  doh  reaktah  saemien  lïerehtæmman  aktem  reaktavåaromem  utnieh, guktie  voenges  åejvieladtjh  leah  eevre  jearohke  nuekies  saemienlohkehtæjjah  utnedh  juktie sijjen rïekteles åeliedimmieh illedh. ¶
5.2  Lohkehtæjjaööhpehtimmie aktene histovrijes perspektijvesne  ¶
Dah mah daan biejjien leah saemienlohkehtæjjah leah gellie ovmessie ööhpehtimmielaajroeh dåeriedamme juktie dohkoe båetedh. Aalkoelisnie lohkehtæjjadïejvese ajve åtnasovvi almetji bïjre  mah  maadthskuvlen  daltesisnie  ööhpehtin  (jïh  dah  mah  lin  almetjeskuvlen  åvtelen  jnv) mearan dah mah gymnasine jïh jåarhkeskuvline ööhpehtin nommh åadtjoejin goh lektovrh jallh bijjielohkehtæjjah. Adjunkte akte gaskedïejvese sjïdti (Wikipedia.org). Doh  voestes  kuvsjh  lohkehtæjjaööhpehtæmman  tjïrrehtamme  sjïdtin  joe  1700-låhkoen minngiegietjesne.  Dagkerh  kuvsjh  tjarke  læssanin  mænngan  laake  åålmehskuvlen  bïjre nænnoestamme sjïdti 1860. Jaepien 1826 dïhte voestes byögkeles lohkehtæjjaööhpehtimmie, seminaare, tseegkesovvi Trondenesne. Daah seminaarh göökte jaepieh ryöhkin. Dïhte voestes laake lohkehtæjjaööhpehtimmien bïjre bööti 1890. 1902 ööhpehtimmie golme jaepieh sjïdti, jïh 1938  njieljie  jaepieh.  Mænngan  vihth  bååstede  golmenjaepien  lohkehtæjjaööhpehtæmman jaepien 1973 (sïejhmelohkehtæjjaööhpehtimmie), jïh 1992 raejeste ööhpehtimmie vihth njieljie jaepieh sjïdti (Store Norske leksikon). Saemienlohkehtæjjah  daan  biejjien  amma  ovmessie  ööhpehtimmielaajroeh  åtneme.  Maahta gujht  aerviedidh  doh  båarasommes  saemienlohkehtæjjah  leah  sïejhmelohkehtæjjah  dan ööhpehtimmien  mietie  mij  tseegkesovvi  1973.  Mænngan  libie  maadthskuvlelohkehtæjjah åådtjeme  joekedamme  MLØ:se  (daaroen  GLU)  1.  -7.  klaasse  jïh  5.  –  10.  klaasse, lektovreööhpehtimmie,  praktihkeles  pedagogeles  ööhpehtimmie  (daaroen  PPU)  jïh faagelohkehtæjjah,  mij  akte  pedagogeles  ööhpehtimmie  juktie  aktegsfaagine  ööhpehtidh maadthskuvlesne  jïh  jåarhkelïerehtimmesne.  Jaepien  2017  raejeste  maadthskuvlelohketæjjaj  ööhpehtimmie jorkese akten vïjhtenjaepien maasterelaajrose. Pryövenasseöörnegh joe orreme såemies learoesijjine  . Sæjhta striengkiesåbpoe kvaliteetekrïevenassh  jïh  krïevenassh  jollebe maahtoen bïjre sjïdtedh lohkehtæjjaööhpehtimmieinstitusjovnine. Jienebh dejstie  ¶
instistusjovnijste  eah  NOKUT:n  krïevenassem  illh  mah  sijhtieh  faamosne  årrodh lohkehtæjjaööhpehtimmide  2017 raejeste (Valle jïh Nilsen 2016) Jaepien  1999  professovre  Jens-Ivar  Nergård  aktem  moenehtsem  stuvri  mij  NOU:m  saemien lohkehtæjjaööhpehtimmien  bïjre  darjoeji.  Saemien  lohkehtæjjaööhpehtimmie  –  ovmessie daajroeaerpievuekieh  gaskem.  (Samisk  lærerutdanning–mellom  ulike  kunnskapstradisjoner). Daesnie raeriestin aktem jïjtse mieriesoejkesjem saemien lohkehtæjjaööhpehtæmman darjodh.  ¶
5.3 Pedagogeles maahtoe  ¶
Daennie tjaalegisnie ibie doh ovmessie ööhpehtimmieh joekehth, men gaajhkide tjöönghkebe dan dïejvesen nualan pedagogeles ööhpehtimmie. Gaajhkine daaletje lohkehtæjjaööhpehtimmine,  Saemiedigkie  lea  saemien  faagealmetjh  nammoehtamme  goh lïhtsegh mieriesoejkesjemoenehtsijstie, mah mieriesoejkesjidie dorjeme. Aadtjen aaj akte jïjtse mieriesoejkesje  lea  dorjesovveme  akten  vïjhtenjaepien  saemien  lohkehtæjjaööhpehtæmman maasterenjieptjesne.  ¶
5.4 Maahtoe saemien gïelesne  ¶
Dïhte mubpie  åejviemearhketje daennie tjaalegisnie lea  goerehtalledh man gellie  mah byjjes saemien  gïelemaahtoem  utnieh  saemienlohkehtæjjijste.  Daan  biejjien  krïevenasse  jeahta    jis edtja saemiengïelesne ööhpehtidh dle tjuara unnemes 30 studijepoengh utnedh saemiengïelesne (seamma goh bieliejaepienstudijume) juktie maanaskuvlesne ööhpehtidh, jïh 60 studijepoengh (jaepiestudijume) juktie noereskuvlesne jïh jåarhkelïerehtimmesne ööhpehtidh. Amma ij leah  nuekies  realmaahtoem  saemiengïelesne  utnedh,  jalhts  saemien  lea  lohkehtæjjan  ietniengïele, seammalaakan goh naaken ij maehtieh nöörjenlohkehtæjjine årrodh jis ajve nöörjen soptseste. Daelie edtja dejtie byjjes krïevenasside jeatjahtehtedh guktie maahtoekrïevenassh eah leah ajve faamosne  dejtie  aadtjen  seehteme  lohkehtæjjide,  men  faamosne  gaajhkesidie  mah  edtjieh lïerehtimmiem  vedtedh  dejnie  ööhpehtimmiefaagine  goh  saemien,  nöörjen,  maadte  jïh eengelske, v. ööhpehtimmielaakine § 10-2 jïh mieriedimmine ööhpehtimmielaakese kapihtele 14. Aarebi  lij  nuekies  sïejhmelohkehtæjjine  årrodh  juktie  gaajhkine  faagine  ööhpehtidh maadthskuvlesne,  guktie  meehti  ojhte  saemienlohkehtæjjine  årrodh  bielelen  aktem  baakoem saemiengïelesne jiehtedh. Jaepien 2025 raajan maahta dispensasjovnh vedtedh, guktie dah mah seehtemem  skuvlesne  åadtjoeji  åvtelen  dïhte  orre  laake  faamoem  åadtjoeji,  såemies  astoem utnieh  dom  byjjes  maahtoem  vejtiestidh  mij  lea  daerpies  juktie  maehtedh  aktene  faagesne ööhpehtidh goh saemien. Daate minngemes ij leah gujht ööhpehtimmielaakesne vihtiestamme, men  reaktavåaromem  åtna  Lohkehtæjjalutnjiemisnie,  daate  akte  reforme  mij  edtja  hoksedh learohkh vielie lierieh (Regjeringen.no). Saemien  maajhööhpehtimmielohkehtæjjah  lissine  maahtoekrïevenassh  utnieh  mah  leah ektiedamme maajhööhpehtimmiedidaktihkese jïh åtnoe teknihkeles dïrregijstie lïerehtimmesne.  Daah  maahtoekrïevenassh  leah  vihtiestamme  Mierievierhkine  saemien maajhööhpehtæmman,  jïh  gaajhkh  maajhööhpehtimmielohkehtæjjah  leah  tjoereme  daam maahtoem vejtiestamme jaepien 2020 åvtelen (Utdanningsdirektoratet.no)  ¶
5.5 Dïedte saemien åvteste lohkehtæjjaööhpehtimmine  ¶
Jienebh institusjovnh råålline utnieh gorredidh saemiengïeleldh lohkehtæjjah ööhpehtimmiem vaeltieh. Saemien jïlleskuvle lea badth jarngesne sov saemien lohkehtæjjaööhpehtimmine. Dej studijefaalenassh bielelen lij sïjhteme joekoen geerve årrodh skuvleaajhteridie aktem eensi jïh kvalitatijve  hijven  saemienlïerehtimmiem  faalehtidh  dejtie  learoehkidie  mah  reaktam  dïsse utnieh. UiT Nöörjen noerhtelisnie universiteete (Norges arktiske universitet) lea ånnetji ånnetji aaj akte vihkeles  aktööre  sjïdteme  juktie  lohkehtæjjah  saemien  gïelemaahtojne  ööhpehtidh.  Nord universiteete  mij  sjugniesovvi  aktene  fusjovnesne  Nordlaanten  universiteeten,  Nesnan Jïlleskuvlen jïh Noerhte-Trööndelagen jïlleskuvlen gaskem, daelie dïedtem åtna dovne julev- jïh  åarjelsaemien  åvteste  lohkehtæjjaööhpehtimmine  (doh  aarebi  institusjovnh  Nordlaanten universiteete jïh Noerhte-Trööndelagen jïlleskuvle aktem nasjonaale dïedtem utnin fïereguhten julevsaemien  jïh  åarjelsaemien  gïelen  åvteste  lohkehtæjjaööhpehtimmine).  Jis  mijjieh  varke historihkem  vuesiehtimmien  gaavhtan  julevsaemien  gïelese  vuartasjibie,  dellie  don  baelien Bodø Lærerhøgskole dejtie voestes gïelekuvsjide faalehti 1980-låhkoen, mearan dïhte voestes 30-studijepoengekuvsje eelki tjaktjen 1989. ¶
5.5.1 Daan beajjetje saemien lohkehtæjjaööhpehtimmiefaalenasse   ¶
Saemien  jïlleskuvle  sïejhmelohkehtæjjaööhpehtimmieh  jïh  praktihkeles  pedagogeles ööhpehtimmiem  (PPU)  faalehte.  UiT  Nöörjen  noerhtelisnie  universiteete  noerhtesaemien faalehte goh ammesgïele lohkehtæjjaööhpehtimmesne 5.- 10. klaasse, jïh lektovreööhpehtimmiem dejtie mej saemien ietniengïeline. Nord universiteete maadthskuvlelohkehtæjjaööhpehtimmieh  faalehte  1.  –  7.  klaassese  jïh  5.  –  10.  klaassese  jïh PPU  maam  maahta  maahtoevedtije  kuvsjine  aktanidh  julevsaemien  jallh  åarjelsaemien gïelesne. Jis  ohtsijetaalide  saemien  lohkehtæjjaööhpehtimmide  vuartasjibie  dah  leah  muvhten  aejkien joekoen vuelege. Studijejaepien 2015-2016 UiT Nöörjen noerhtelisnie universiteete idtji naan ohtsijh  utnieh  sov  vïjhtenjaepien  lohkehtæjjaööhpehtæmman  integreradamme  maasterinie saemien  gïelesne  (Altaposten  24.2.16),  jïh  saemien  lohkehtæjjaööhpehtimmie  Saemien jïlleskuvlesne  aaj  joekoen    vuelege  studentetaaligujmie  baaverdamme  gellie  jaepieh. Julevsaemien  jïh  åarjelsaemien  gïelesne  doh  saemien  gïelekuvsjh  eah  leah  integreradamme lohkehtæjjaööhpehtimmine,  jïh  dan  åvteste  ij  maehtieh  byögkeles  statistihkem  goh  dbh.no. nuhtjedh, juktie taalide veedtjedh.   ¶
5.5.2 Veahka saemien lohkehtæjjaööhpehtimmeste  ¶
Noerhtesaemien gïelesne sæjhta geerve årrodh eevre veele vihtiestidh man gellie saamastallijh mah  lohkehtæjjaööhpehtimmiem  tjïrrehtamme,  jïh  annje  leah  barkoeaaltarisnie.  Goh  aarebi neebneme  tjaalegisnie  dle  mijjieh  aerviedibie  doh  ellen  jeanatjommes  saamastallije lohkehtæjjah  lohkehtæjjaööhpehtimmine  mah  annje  barkeminie,  leah  ööhpehtimmiem åådtjeme mænngan goh golmenjaepien sïejhmelohkehtæjjaööhpehtimmie sjïehtesjamme sjïdti jaepien 1973. Jïjtsh saemien lohkehtæjjaööhpehtimmieh tseegkesovvin sagke dubpiebasse, jïh Saemien jïlleskuvle tseegkesovvi jaepien 1989.  Gellie saamastallije almetjh badth lohkehtæjjaööhpehtimmiem veeltin guhkiem dan åvtelen, jïh naakenh  lohkehtæjjaööhpehtimmiem  veeltin  seamma  tïjjen  goh  saemien  gïelekuvsjh  veeltin, vuesiehtimmien  gaavhtan  Oslon  Universiteetesne,  mearan  dïhte  universiteete  saemien studijefaalenassh faalehti. Lissine  dejtie  mah  leah  ööhpehtimmiem  vaalteme  Saemien  jïlleskuvlesne  jïh  UiT  Nöörjen noerhtelisnie  universiteetesne  saemien  lohkehtæjjaööhpehtimmine  dej  minngemes  jaepiej, kandidaath  lin  maahteme  lohkehtæjjaööhpehtimmiem  tjïrrehtamme  jeatjah  learoesijjine seammalaakan goh aarebi buerkiestamme. Daesnie sæjhta geerve årrodh taalh veedtjedh, jallh aerviedimmieh  veahkan  bïjre  darjodh.  Dan  åvteste  statistihke  noerhtesaemien  gïelese  sæjhta våaroeminie utnedh man gellie mah lohkehtæjjine berkieh maadthlïerehtimmesne daan biejjien, jïh taalh dejtie mah leah ööhpehtamme Saemien jïlleskuvlesne jïh UiT Nöörjen noerhtelisnie universiteetene,  jïh  ij  man  gellie  mah  aalkoelisnie  ööhpehtimmiem  åadtjoejin  ållesth  dejnie ovrehte 20 learoesijjine mah lohkehtæjjaööhpehtimmiem Nöörjesne faalehtieh.  Julevsaemien  jïh  åarjelsaemien  gïelese  lohkehtæjjalåhkoe  lea    ånnetji  vueliehkåbpoe,  jïh tjaalegen tjaelije maahtoebyjresidie hijvenlaakan damta. Daesnie veele daajroem utnebe man gellie julev- jïh åarjelsaemien saamastallijh mah lohkehtæjjaööhpehtimmiem utnieh, jïh man gellie mah lohkehtæjjine berkieh. ¶
5.4.3 Joekedimmie kaarri jïh nyjseni gaskem  ¶
Lohkehtæjjabarkoe akte barkoe jïjnjh nyjsenigujmie. Man vuelhkiekåbpoe klaassedaltese man vaeniehkåbpoe kaarrh dovne ööhpehtimmesne jïh dej gaskem mah lohkehtæjjine berkieh. Abpe laantesne 80 prosenth dejstie lohkehtæjjijste 1. – 7. klaassesne leah nyjsenh, mearan ånnetji vueliehkåbpoe klaassedaltesidie 5. - 10.  Joekedimmie kaarri jïh nyjseni gaskem saemienlohkehtæjjaj luvnie lea enn nåakebe. ¶
Figuvre 5.1 stoerre jeerehtsh kandidaatelåhkosne vuesehte mah saemien lohkehtæjjaööhpehtimmiem illeme jaepeste jaapan. UiT  Nöörjen  noerhtelisnie  universiteete  ij  annje  kandidaath  utnieh  illeme  saemien lohkehtæjjaööhpehtimmine dan åvteste studijeprogramme ij leah gååvnesamme nuekies jaepieh annje.  Nord  universiteete  ij  leah  aktem  jaepiem  gååvnesamme  annje,  jïh  dej  aarebi  institusjovnh, Universiteete  Nordlaantesne,  Nesnan  jïlleskuvle  jïh  Noerhte-Trööndelagen  jïlleskuvle,  leah lohkehtæjjaööhpehtimmieh  åtneme  gaajhkesh  dovnesh,  men  eah  sjïere  saemien lohkehtæjjaööhpehtimmieh. Gosse mijjieh dejtie ovmessie gïeledåehkide vuartasjibie sïjhtebe vuejnedh  man  gellie  ööhpehtamme  lohkehtæjjah  mah  gååvnesieh  julevsaemien  jïh åarjelsaemien gïelesne. ¶
5.5.5 Learohketaale  ¶
Skuvlejaepien 2015-2016  learohkh Nöörjesne saemienlïerehtimmiem utnin maadthskuvlesne.  Daejstie  1935  noerhtesaemien  utnin  voestes-  jïh  mubpiengïelesne. Julevsaemien gïelesne 113 learohkh lïerehtimmiem utnin. Åarjelsaemien gïelesne learohketaale lea 116 voestesgïelesne jïh mubpiengïelesne. Tjåanghkan 86 tjïelth jïh njieljie frijjeskuvlh jïh golme  staateles  skuvlh  saemienlïerehtimmiem  utnieh  Nöörjesne.  Daate  lea  21  prosenth Nöörjen  tjïeltijste  jïh  låhkoe  skuvlijste  learohkigujmie  saemien  gïeline  faagegievelsne  lea læssanamme iktemearan Nöörjesne. ¶
 5.5.6 Lohkehtæjjafaamoeh  ¶
Daennie  boelhkesne  låhkoem  lohkehtæjjijste  vuartasjibie  mah  saemien  gïelesne  ööhpehtieh maadthskuvlesne  jïh  jåarhkelïerehtimmesne.  Muvhth  lohkehtæjjah  bielietïjjen  berkieh,  men ibie dej  gaskem joekehth mah barkoem utnieh ellies- jallh bielietïjjen. Daate sæjhta jiehtedh jaepiebarkoelåhkoe lea ånnetji vueliehkåbpoe goh låhkoe lohkehtæjjaseehtemijstie. Sïjhtebe aaj daesnie vuartasjidh man gellie daejstie mah pedagogeles ööhpehtimmiem utnieh jïh man gellie lohkehtæjjah mah eah byjjes ööhpehtimmiem utnieh. Sïjhtebe  aaj  lohkehtæjjaj  maahtoem  saemiengïelesne  buerkiestidh.  Daesnie  fokusem  bïejebe man  gellie  daejstie  lohkehtæjjijste  mah  jåarhkeööhpehtimmiem  saemiengïelesne  utnieh. Jåarhkeööhpehtimmie maahtoem vadta, dïhte lea kuvsjh mah studijepoengem vedtieh, mohte minngieööhpehtimmie  mij  ij  studijepoengem  vedtieh.  Daesnie  ajve  jåarhkeööhpehtæmman saemiengïelesne vuartasjibie. Mijjieh daejrebe jeenjesh saemienlohkehtæjjaj maahtoen mietie gihtjie  gellede  lehkeste,  jïh  jis  edtjebe  aktem  aarvehtsem  darjodh  man  gellie saemienlohkehtæjjah mah leah daerpies båetijen aejkien, tjoerebe aaj aktem aarvehtsem utnedh man jeenjesh mah lohkehtæjjine orrijieh. ¶
5.5.7 Fiejliegaaltijh  ¶
Dïhte  statistihke  maam  lahtestibie  daennie  tjaalegisnie  ij  leah  aarebi  bæjhkoehtamme. Tjaalegen tjaelije lea jïjtje tjoereme taalide veedtjedh jïh daan sjïekenisnie ovrehte bijjelen 80 tjïeltigujmie jïh ööhpehtimmieinstitusjovnigujmie gaskesadteme. Daejrebe hov man gellie mah ööhpehtimmiem utnieh saemien lohkehtæjjainstitusjovnijste. Byögkeles statistihke dbh:ste dam vuesehte. Mijjieh aaj daejrebe man gellie tjïelth mah saemienlïerehtimmiem faalehtieh. Daah taalh leah veedtjeme dejstie golme noerhtemes Fylhkenålmijste. Tromsen jïh Nordlaanten fylhkenålmah tæjmoeh  vedtieh  saemienlïerehtæmman  sijjen  tjïeltine,  mearan  Finnmaarhken  fylhkenålma tæjmoeh vadta dovne sov fylhkese jïh gaajhkide tjïeltide Noerhte-Nöörjen ålkolen. Ij leah naan reliabele ryöknedimmievuekie mij vuesehte man gellie mah lohkehtæjjaööhpehtimmiem  vaalteme  jeatjah  learoesijjine  jïh  saemien  gïelekuvsjine  aktene dejstie  sijjijste  mah  dam  faalehtieh.  Akte  lohkehtæjja  lij  gujht  maahteme  sov  pedagogeles ööhpehtimmiem vaeltedh Stavangerisnie jïh gïelekuvsjem vaadtseme Tromsesne vuesiehtimmien  gaavhtan.  Julev-  jïh  åarjelsaemien  gïelese  tjaalegen  tjaelije  lea  ellies bijjieguvviem ribleme. Daesnie tjaelije doh jeanatjommes saemienlohkehtæjjah damta. Dïhte noerhtesaemien lohkehtæjjabyjrese sagke jienebh åtna. Daesnie ij gåaredh dejtie veele taalide  vihtiestidh.  Dan  åvteste  sïjhtebe  noerhtesaemien  gïelese  ajve  vuartasjidh  dejtie  mah raaktan  lohkehtæjjine  berkieh  daan  biejjien,  jïh  dej  pedagogeles  jïh  gïeleldh  maahtoem buerkiestidh.  Prosenten  mietie  maahta  sån  aerviedidh  ovrehte  seamma  jïjnjh  lohkehtæjjah barkosne  orrijieh  goh  julevsaemien  jïh  åarjelsaemien  dajvesne.  Lissine  dejtie  mah saemiengïelesne ööhpehtieh, dle noerhtesaemien gïelesne gellie saamastallije lohkehtæjjah mah ajve  jeatjah  faagine  ööhpehtieh.  Joekoen  Guovdageaidnun  jïh  Karasjohken  tjïeltine  mah tjåanghkan ovrehte govhteluhkieh saamastallije lohkehtæjjah utnieh mah eah saemiengïelesne ööhpehth. Dah eah meatan ryöknesovvh daennie statistihkesne goh ööhpehtæjja gïelesne.  ¶
5.6 Åarjelsaemien  ¶
Åarjelsaemien  lïerehtimmie  Nöörjesne  faalasåvva  åajvahkommes  govhte  skuvlijste,  GaskeNöörjen  saemieskovle,  Åarjel-saemiej  skuvle  Snåasesne,  Praahken  byjjenimmie-  jïh voengejarnge,  Raarvihken  skuvle,  Röörosen  jåarhkeskuvle    (Aajege)  jïh  Kråangken jåarhkeskuvle.  Doh  jeanatjommes  dovne  lïerehtimmiem  skuvlesne,  maajhööhpehtimmiem, gïelebiesieh  jïh  mïnneden  lohkehtæjjam  vedtieh.  Lissine  daejtie  skuvlide,  göökte  skuvlh lohkehtæjjah åarjelsaemien gïelesne utnieh skuvlesne. Maadthskuvledaltesisnie  22  lohkehtæjjah  saemien  gïelelïerehtimmiem  vedtieh.  16  dejstie pedagogeles  ööhpehtimmiem  utnieh  jïh  seamma  låhkoe,  amma  16  jåarhkeööhpehtimmiem utnieh saemien gïelesne. Lissine daejtie taalide golme åarjelsaemien saamastallije almetjh mah lohkehtæjjaööhpehtimmiem utnieh, men eah lohkehtæjjine barkh daan biejjien. Gaskemedtien aaltere maadthskuvlen lohkehtæjjide lea 44 jaepieh. ¶
Jåarhkelïerehtimmesne  gaektsie  lohkehtæjjah  åarjelsaemien  gïelesne  ööhpehtieh.  Gaajhkesh pedagogeles  ööhpehtimmiem  utnieh  jïh  gaajhkesh  aaj  jåarhkeööhpehtimmiem  utnieh åarjelsaemien  gïelesne.  Jeatjah  baakoejgujmie  joekoen  jolle  maahtoe  åarjelsaemien lohkehtæjjaj gaskem jåarhkelïerehtimmien sisnjelen. Gaskemedtien aaltere åarjelsaemien lohkehtæjjide lea 45 jaepieh. Gaajh vaenie lohkehtæjjah åarjelsaemien  gïelesne mah aaltereraastem jeksieh dej minngebi jaepiej, men sæjhta joekoen jïjnjh årrodh mah dam  darjoeh dej  mubpiej luhkie jaepiej. Mijjieh sïjhtebe bååstede båetedh dåårrehtimmiedaerpiesvoetese mænngan daennie tjaalegisnie. ¶
5.7 Julevsaemien  ¶
Maadthskuvlesne gaektsie lohkehtæjjah julevsaemien gïelesne ööhpehtieh. Govhte dejstie pedagogeles maahtoem utnieh jïh govhte aaj jåarhkeööhpehtimmiem utnieh julevsaemien gïelesne. ¶
Gaskemedtien  aaltere  julevsaemien  lohkehtæjjide  maadthskuvlesne  lea  49  jaepieh.  Daesnie såemies lohkehtæjjah mah mahte aadtjen ööhpehtimmiem illeme, mearan jïjnjh lohkehtæjjah leah  bijjelen  60  jaepieh.  Sæjhta  dan  åvteste  akte  stoerre  daerpiesvoete  årrodh  lohkehtæjjah julevsaemien gïelemaahtojne dåårrehtidh dej båetiji jaepiej. ¶
Jåarhkelïerehtimmien sisnjelen tjïjhtje lohkehtæjjah julevsaemien gïelesne ööhpehtieh. Golme dejstie  pedagogeles  ööhpehtimmiem  utnieh,  govhte  jåarhkeööhpehtimmiem  julevsaemien gïelesne utnieh. ¶
Gaskemedtien  aaltere  julevsaemien  lohkehtæjjide  jåarhkelïerehtimmesne  lea  39,25  jaepieh. Daate vueliehkåbpoe goh maadthskuvlese, jïh dïhte dan åvteste jienebh dejstie eah pedagogeles ööhpehtimmiem utnieh. ¶
Abpe luhkie julevsaemien almetjh pedagogeles maahtoem utnieh, men eah saemienlohkehtæjjine  barkh  dan  biejjien.  Amma  jienebh  mah  pedagogeles  ööhpehtimmiem utnieh jïh eah ööhpehth goh dah mah ööhpehtieh. Mijjieh bååstede båetede dïsse aaj mænngan tjaalegisnie. ¶
5.8 Noerhtesaemien  ¶
Maadthskuvlesne  189  lohkehtæjjah  mah  noerhtesaemien  gïelesne  ööhpehtieh.  Dejstie  91 prosenth  pedagogeles  ööhpehtimmiem  utnieh.  124  (65  prosenth)  jåarhkeööhpehtimmiem saemien  gïelesne  utnieh.  Reeremedajvesne  doh  ellen  jeanatjommes  lohkehtæjjah  dovne pedagogeles ööhpehtimmiem jïh jåarhkeööhpehtimmiem utnieh saemien gïelesne. ¶
Jåarhkelïerehtimmesne  jienebh  nuerebe  lohkehtæjjah  vuejnebe.  Bijjelen  40  %  prosenth  leah nuerebe goh 40 jaepieh, mij sæjhta jiehtedh akte stoerre låhkoe lohkehtæjjijste nov sån gellie luhkie  jaepieh  aajmene  utnieh  lohkehtæjjabarkosne.  Seamma  tïjjen  mahte  akte  lehkie lohkehtæjjijste  bijjelen  50  jaepieh,  mij  sæjhta  jiehtedh  læjhkan  sæjhta  akte  stoerre dåårrehtimmiedaerpiesvoete årrodh noerhtesaemien lohkehtæjjijste jåarhkelïerehtimmesne.  Goh  mijjieh  figuvrijste  bijjielisnie  vuejnebe  noerhtesaemien  lohkehtæjjah  leah  dah  mej jollemes  pedagogeles maahtoe. Daate maahta  gelliej fåantoej  gaavhtan  årrodh. Voestegh dle sagke jienebh noerhtesaemien almetjh  Nöörjesne guktie aalkoelisnie sæjhta aelhkebe årrodh noerhtesaemien lohkehtæjjah dåårrehtidh. Lissine jïjtsh noerhtesaemien lohkehtæjjaööhpehtimmieh  orreme,  mearan  julev-  jïh  åarjelsaemien  dajvesne  dle  daerpies orreme saemien gïelem lohkedh lissine lohkehtæjjaööhpehtæmman jis sæjhta saemienlohkehtæjjine sjïdtedh. ¶
5.9  Stoerre joekehtse tjïelti gaskem  ¶
Akte  tjïelke    joekehtse  ovmessie  tjïelti  gaskem  gosse  lea  dåårrehtimmien  bïjre  saemien lohkehtæjjijste. Ij leah naan ierielimmie jienebh saemiengïeleldh lohkehtæjjah reeremetjïeltine, jïh  iemie  daerpiesvoete  lea  stööremes  daesnie.  Aaj  vååjnoe  goh  reeremetjïelth  vaenebh haestemh  utnieh  orre  lohkehtæjjah  dåårrehtidh  goh  jeatjah  tjïelth  utnieh.  Naemhtie  joekoen noerhtesaemien dajvesne. Guovdageaidnun jïh Karasjohken tjïelth jeenjemes lohkehtæjjah utnieh mah saemiengïelesne ööhpehtieh, unnemes 35 lohkehtæjjajgujmie fïerhtene daejstie tjïeltijste. Goh aarebi neebneme dah tjïelth lissine gellie saamastallije lohkehtæjjah utnieh mah eah saemiengïelesne ööhpehth. Dennie mubpene gietjesne dle 16 tjïelth mah ajve aktem saemienlohkehtæjjam utnieh. Daate akte vuelege taale mij ierele, jïh saemienlïerehtimmien gaavhtan dle hijven doh jeanatjommes tjïelth vielie goh aktem saemienlohkehtæjjam utnieh dan åvteste dellie lïerehtimmiefaalenasse ij dan prååsehke sjïdth.    Man guhkebe akte tjïelte lea aktede reeremetjïelteste man stuerebe haestemh leah lohkehtæjjah dåårrehtidh.  Seamma  tïjjen  vuesiehtimmieh  gååvnesieh  tjïeltine  reeremedajven  ålkolen  mah hijvenlaakan  lyhkesamme  lohkehtæjjah  dåårrehtidh  dan  åvteste  dej  akte  tjïelke  strategije dåårrehtæmman, jïh ovmessie skraejrieh nuhtjieh juktie lohkehtæjjah jïjtsasse giesedh . Aarebi goerehtimmieh  vuesiehtieh  tjïelth  mah  saemienlohkehtæjjah  inkluderadieh  dennie  sïejhme pedagogeles barkijedåehkesne skuvlesne, buerebelaakan sijjen saemienlohkehtæjjah utniehtieh goh tjïeltine gusnie saemienlohkehtæjjah ajve oktemierien berkieh. ¶
5.10 Lohkehtæjjaveahka   ¶
Gellede  lehkeste  jeahtasåvva  lohkehtæjjaveahka  jïh  kvaliteete  skuvlesne  leah  lïhke gårreldihkesne. Daate sæjhta jiehtedh kvaliteete skuvlesne hov læssene jis jienebh lohkehtæjjah seehtesuvvieh. Rïektesisnie maahta sån geervebe årrodh goh naemhtie, dan åvteste Nöörje naa jolle lohkehtæjjaveahkam åtna, jïh ij leah njueniehkisnie orreme hijven illedahkigujmie PISAgoerehtimmine. Mijjieh  aaj  daesnie  vuajneme  Noerhte-Nöörjen  akte  jollebe  lohkehtæjjaveahka  goh  laanten gaskemedtie.  Aktene  fïerske  goerehtimmesne  jåarhkelïerehtæmman  dle  Ekonomeles dotkemejarnge  Nöörjen  teknihkeles  eatnemedaejremes  universiteetesne  kvaliteetem jåarhkeskuvlesne  vuartasjamme,  stillemen  mietie  Maahtoedepartemeenteste.  Dam  mööleme viehkine tjïjhtje indikatovrijste goh skuvlepoengh maadthskuvleste, tjïrrhstraejmie, karakteerh jnv.  Daesnie  Noerhte-Nöörje  nåake  illedahkh  kvaliteeten  bïjre  åådtje  viertiestamme  dejnie jeatjah laantine .  Læjhkan  maahta  hov  jiehtedh  lohkehtæjjaveahka  jïjnjem  soptseste  vierhtietsiehkien  bïjre skuvlesne, jïh bielelen vierhtieh sæjhta krïevije årrodh hijven lïerehtimmieilledahkh jaksedh. Jïjnjh tjïelth, joekoen saemien gïelen reeremedajven ålkolen, jiehtieh dah jïjnjem tjabreminie nuekies lohkehtæjjah skååffedh saemiengïelesne. NOU 2000:3 Saemien lohkehtæjja-ööhpehtimmie jeahta: ¶
”….saemien skuvle tjuara lohkehtæjjah nuhtjedh mah byjjes pedagogeles ööhpehtimmiem fååtesieh. Gosse akte dagkeres tsiehkie guhkiem vaasa, dellie dïhte akte nåake gievlie sjædta saemien skuvlese. Doh pedagogh byjjes ööhpehtimmine aktem lissie nipkemem åadtjoeh dan åvteste dah tjuerieh lohkehtæjjah bïhkedidh mah eah byjjes ööhpehtimmiem utnieh.” (s.149) ¶
Goh mijjieh libie vuajneme daennie tjaalegisnie dle annje dïhte saemien skuvle aktem stuerebe låhkoem  lohkehtæjjijste  åtna  bielelen  faageööhpehtimmie,  men  læjhkan  maahta  aerviedidh daate  akte  unnebe  dåeriesmoere  goh  aarebi,  joekoen  noerhtesaemien  dajvesne  låhkoe  lea vuelege.  Goh  mijjieh  aaj  sïjhtebe  vuejnedh  dle  seamma  tïjjen  maehtebe  bïlledh  låhkoe lohkehtæjjijste bielelen byjjes ööhpehtimmie saemien skuvlesne vihth sæjhta læssanidh jis ibie saemienlohkehtæjjah verkebe ööhpehth goh mijjieh dorjeme dej minngemes jaepiej. ¶
Tabelle 5.8 vuesehte dïhte ållesth låhkoe lohkehtæjjijste mah saemiengïelesne ööhpehtieh lea 278.  Daejstie  84  prosenth  lohkehtæjjah  noerhtesaemien  gïelesne.  Vïjhte  prosenth  leah lohkehtæjjah julevsaemien gïelesne jïh 11 prosenth åarjelsaemien gïelesne. ¶
79 prosenth lohkehtæjjijste maadthskuvlesne ööhpehtieh. ¶
5.11 Dåårrehtimmiedaerpiesvoeth  ¶
Aktem  eevre  vihties  dåårrehtimmiedaerpiesvoetem  vihtiestidh  saemienlohkehtæjjide  dej minngebi  luhkie-göökteluhkie  jaepiej  ij  gåaredh  darjodh.  Akte  aerviedimmie  tjuara  gellie mujvies  faktovrh  krööhkestidh  goh  learohketaaleevtiedimmie,  man  gellie  lohkehtæjja  mah barkoem  orrijieh  aaltereraasten  åvtelen,  ööhpehtimmie  lohkehtæjjijste,  öörnedimmie saemienlïerehtimmeste åvtese jnv. ¶
Læjhkan gåarede aktem prognosem aerviedidh mij våaroeminie åtna maam mijjieh vuejnebe learohketjaalen  sisnie,    jïh  man  gellie  saemieh  mah  staaride  juhtieh.  Lissine  daejrebe  dovne Lohkehtæjjalutnjeme jïh mierievierhkie saemien maajhööhpehtæmman sijhtieh daerpiesvoetem lissiehtidh pedagogeles ööhpehtæmman saemienlohkehtæjjide, jïh jåarhkeööhpehtimmiedaerpiesvoetese saemien gïelesne. Mijjieh aaj vuesiehtamme man gellie mah  lohkehtæjjine  orrijieh  julev-  jïh  åarjelsaemien  dajvesne  jïh  daate  mijjese  jeahta  mijjieh tjoerebe jienebh lohkehtæjjah ööhpehtidh goh dïhte nominelle daerpiesvoete jeahta. Mijjieh aaj aktem ohtje daajroem utnebe aalteren bïjre saemienlohkehtæjjaj gaskem, mij maahta maam akt jiehtedh mejtie mijjieh boelvemålsomi uvte tjåadtjobe saemien lohkehtæjjaj gaskem. ¶
Man åvteste dåårrehtimmie saemienlohkehtæjjijste vihkeles? ¶
Laake maadthskuvlen jïh jåarhkelïerehtimmien bïjre (ööhpehtimmielaake) § 6-2 vihteste: ¶
«Saemien dajvine gaajhkesh maadthskuvleaaltarinie reaktam utnieh lïerehtæmman saemien gïelesne jïh saemien gïelen tjïrrh. ¶
Saemien dajvi ålkoli unnemes luhkie learohkh aktene tjïeltesne mah lïerehtimmiem saemien gïelesne jïh saemien gïelen tjïrrh sijhtieh, reaktam utnieh dagkeres lïerehtæmman dan guhkie unnemes govhte learohkh aajmene dåehkesne» ¶
§ 6-3 jeahta: ¶
« Saemieh jåarhkelïerehtimmesne reaktam lïerehtæmman saemien gïelesne utnieh. ¶
Departemeente maahta mieriedimmieh vedtedh jeatjah vuekiej bïjre dagkeres lïerehtæmman gosse lïerehtimmie ij maehtieh vadtasovvedh sjiehteles ööhpehtimmiebarkijigujmie skuvlesne.» ¶
Goh mijjieh vuejnebe dle gaajhkh saemien learohkh aktem sjïere reaktam saemienlïerehtæmman  utnieh,    jïh  dah  mah  saemien  dajvine  årroeminie  aaj  reaktam lïerehtæmman  utnieh  saemien  gïelen  tjïrrh.  Juktie  gorredidh  skuvleaajhterh  maehtieh lïerehtimmiem  laaken  mietie  vedtedh  reakta-learoehkidie,  jïh  naemhtie  byögkelesvoeten åeliedimmieh  illedh  saemien  learohki  vööste,  dle  eevre  daerpies  nuekies  dåårrehtimmiem gorredidh saemiengïeleldh lohkehtæjjijste. Jis  ij    dam  juridihkeles  bieliem  krööhkesth  dle  jïjnjh  jeatjah  argumeenth  man  åvteste  aaj vihkeles.  Todal  jïh  Öözerk  tjïertestieh  lea  vihkeles  dovne  pedagogeles,  psykologeles  jïh histovrijes  fåantoej  gaavhtan  (Todal  jïh  Öözerk  1996,  s.  17  ff ).  Gaskem  jeatjah guektiengïeleldh  lïerehtimmie  learohki  kognitijve  gïelehaalvemem  gorrede,  akte  positijve vuajnoe jïjtsistie jïh kultuvrelle evtiedimmie. Saemiengïeleldh kandidaath lohkehtæjjaööhpehtimmide dåårrehtidh lea akte stoerre haesteme orreme. Jieniebinie sïjsetsaekieminie ij leah ohtsijh orreme saemien lohkehtæjjaööhpehtæmman  Saemien  jïlleskuvlesne.  Golme  jaepieh  UiT  Nöörjen noerhtelisnie  universiteete  lea  vïjhtenjaepien  lohkehtæjjaööhpehtimmiem  faalehtamme maasterinie  saemien  gïelesne.  Ij  akt  dah  leah  ohtsijh  studijasse  åtneme  .  Tïjjen  åvtese  dle saemien  learohki  reaktah  lïerehtæmman  saemien  gïelesne  tjarke  håvhtadamme,  jis dåårrehtimmie  saemien  lohkehtæjjaööhpehtimmide  ij  læssenh.  Raeriestimmiej  nuelesne tjaalegen  minngiegietjesne  sæjhta  råajvarimmide  tjuvtjiedidh  mah  maehtieh  dorjesovvedh juktie saemien nænnoestehtedh lohkehtæjjaööhpehtimmine. Julev-  jïh  åarjelsaemien  dajvesne  ij  leah  nuekies  saemiengïeleldh  faagealmetjigujmie learoesijjine juktie tjïelke saemiengïeleldh  lohkehtæjjaööhpehtimmieh faalehtidh.  Sæjhta sån aaj  fer  vaenie  ohtsijh  årrodh  akten  eventuelle  saemiengïeleldh  lohkehtæjjaööhpehtæmman. Vaallah  mieriesoejkesjh  saemien  lohkehtæjjaööhpehtimmide  leah  dan  hijvenlaakan sjïehteladteme  orreme  akten  eventuelle  julev-  jïh  åarjelsaemien  lohkehtæjjaööhpehtæmman. Daelie orre mieriesoejkesjem dorjeme akten vïjhtenjaepien saemien lohkehtæjjaööhpehtæmman.  Daesnie  akte  raajese  båateme  mij  edtja  fleksibiliteetem  vedtedh juktie julev- jïh åarjelsaemien lohkehtæjjaööhpehtimmiem tseegkedh. " Åejvieööhpehtimmiegïele saemien maadthskuvlelohkehtæjjaööhpehtimmesne lea saemien. Maahta daam njoelkedassem hiejhtedh dastegh praktihkeles jallh jeatjah vihkeles fåantoeh gååvnesieh” ¶
raeriestimmesne  mieriesoejkesjasse  tjåådtje  .  Lissine  dle  gujht  jïjnjh  saemienlohkehtæjjah sijhtieh sijjen lohkehtæjjaööhpehtimmiem vaeltedh jeatjah learoesijjine båetijen aejkien. Dan åvteste  hijven  Saemiedigkie  nuepiem  åtneme  saemien  tjirkijh  raeriestidh  dejtie  ovmessie nasjonaale mieriesoejkesjemoenehtsidie lohkehtæjjaööhpehtimmide. Dej  lohkehtæjjataali  mietie  mejtie  mijjieh  daennie  tjaalegisnie  vuajneme,  dle  maehtebe guarkedh akte stoerre låhkoe saemienlohkehtæjjijste fååtese Nöörjesne. Guktie tsiehkie lea, dle raaktan  eevre  geerve  guarkedh  dan  gåhkese  mijjieh  daejrebe  dle  gaajhkh  learohkh  mah saemienlïerehtimmiem sijhtieh, dam sijjen tjïeltesne jallh maajhööhpehtimmien tjïrrh åadtjoeh. Akte tjïelke suajmanimmie orreme gosse lea dåårrehtimmien bïjre orre saemien lohkehtæjjijste, guktie jis dïhte ij jarkh dellie lohkehtæjjavaanoe sæjhta læssanidh jaepiej åvtese. Tsiehkie lea vïerremes julevsaemien gïelese gusnie lohkehtæjjavaanoe joe lea geerve, jïh maahta aerviedidh dïhte  sagke  vïerrebe  sjædta.  Dïhte  dan  åvteste  dan  jïjnjh  lohkehtæjjah  barkosne  orrijieh julevsaemien dajvesne.  Jis  akte  dagkeres  lohkehtæjjavaanoe  lij  gååvnesamme  akten  jeatjah  faagese  skuvlesne  dellie seapan  stoerre  nasjonaale  barkoeh  orreme  juktie  hoksedh  dåårrehtimmie  lohkehtæjjijste læssani.  Daan  biejjien  ij  leah  naan  nasjonaale  strategije  juktie  dåårrehtimmiem  lissiehtidh saemiengïeleldh lohkehtæjjijste. Daate sæjhta jiehtedh daelie vielie saahtlaaketje jïh flaks mah muenieh mejtie lohkehtæjjah åtna, juktie  learohki reaktah lïerehtæmman illedh. Ibie maehtieh veanhtadidh åejvieladtjh buektiehtieh saemien learohki reaktam lïerehtæmman saemiengïelesne  illedh  båetijen  aejkien  jis  dåårrehtimmie  saemiengïeleldh  lohkehtæjjijste  ij tjarke læssenh. Taali  mietie  tjuara  ööhpehtidh  1,5  lohkehtæjjah  fïerhten  jaepien  åarjelsaemien  dajvesne  dej minngebi luhkie- göökteluhkie jaepiej jis edtja seamma lohkehtæjjalåhkoem utnedh goh daan biejjien.  Julevsaemien  dajvesne  tjuara  aktem  lohkehtæjjam  ööhpehtidh  fïerhten  mubpien jaepien. Men dan jïjnjh lohkehtæjjah joe daan biejjien fååtesieh, guktie julevsaemien dajvesne tjuara sån ovrehte seamma jïjnjh lohkehtæjjah ööhpehtidh goh åarjelsaemien gïelesne. Daate aaj  dan  åvteste  dan  joekoen  jïjnjh  julevsaemien  lohkehtæjjah  lohkehtæjjine  orrijieh. Noerhtesaemien gïelesne tjuara 90 lohkehtæjjah ööhpehtidh maadthskuvlese dej  minngebi 20 jaepiej.  Jåarhkelïerehtæmman  noerhtesaemien  gïelesne  tjuara  ovrehte  25  lohkehtæjjah ööhpehtidh dej minngebi 20 jaepiej juktie daan beajjetje lohkehtæjjataalem tjåadtjoehtidh. ¶
Seamma tïjjen vihkeles tjïertestidh daate lea prognosh mah våaroeminie utnieh learohketaale saemien  gïelesne lea naa  jïebne. Stoerre nuepieh  ihke learohketaale sæjhta læssanidh  jaepiej åvtese,  jïh dellie daerpiesvoete saemienlohkehtæjjide seamma jïjnje  læssene.  Lissine maahta jarkelimmieh  sjïdtedh  ööhpehtimmielaakesne.  Naan  tjïelth/fylhkentjïelth  vuarjesjeminie faalenassem vedtedh gaajhkide learoehkidie saemienlïerehtimmien bïjre. Daate sæjhta jienebh saemienlohkehtæjjah  krïevedh.  Saemien  gïelemoenehtse  raereste  jis  golme  learohkh lïerehtimmiem  saemiengïelesne  sijhtieh  reeremedajven  ålkolen,  dah  edtjieh  reaktam  dïsse utnedh. Daate sæjhta aaj daerpiesvoetem lissiehtidh jieniebidie lohkehtæjjide . Saemiengïeleldh lohkehtæjjah aktem maahtoem utnieh man mietie gihtjie jieniebinie sijjine goh ajve skuvlevierhkesne. Gosse akte lohkehtæjjaööhpehtimmie daan biejjien vïjhte jaepieh vaasa jïh  mijjieh  libie  gïehtjedamme  man  gellie  saemiengïeleldh  kandidaath  mah  leah ööhpehtimmesne  daelie,  dellie  vuejnebe  mijjieh  ibie  lïhkebisnie  dejstie  taalijste  mah  leah daerpies juktie seamma veahkam utnedh jaepiej åvteste. Dan åvteste byöroe seamma tïjjen goh saemiengïeleldh  kandidaath  lohkehtæjjaööhpehtimmide  dåårrehteminie  aaj  nuepide nænnoestehtedh ihke ööhpehtamme lohkehtæjjah buerebelaakan maehtieh nuekies maahtoem saemiengïelesne vejtiestidh guktie dah maehtieh gïelesne ööhpehtidh. ¶
5.12 Visjovne akten julev- jïh åarjelsaemien lohkehtæjjaööhpehtimmien bïjre  ¶
Bijjielisnie  premissh  leah  neebnesovveme  akten  eventuelle  julev-  jïh  åarjelsaemien lohkehtæjjaööhpehtæmman.  Joekoen  åarjelsaemien  dajvesne  dle  gellie  jaepieh  aktem  jïjtse lohkehtæjjaööhpehtimmiem sïjhteme. Gelliej fåantoej gaavhtan dle ij dam buektiehtamme daan mearan.  Gosse  Nordlaanten  universiteete  jïh  Nesnan  jïh  Noerhte-Trööndelagen  jïlleskuvlh fusjoneradin Nord Universiteetese orrejaepien, gaajhkh golme institusjovnh lohkehtæjjaööhpehtimmieh  utnin  guktie  dïhte  pedagogeles  faagebyjrese  dennie  orre universiteetesne  tjarke  læssani.  Daelie  aaj  aktem  nasjonaale  dïedtem  åadtjoeji  dovne julevsaemien jïh åarjelsaemien åvteste lohkehtæjjaööhpehtimmine. Guktie jeahtasåvva orre mieriesoejkesjisnie saemien vïjhtenjaepien maadthskuvlelohkehtæjjaööhpehtæmman  dle  dïhte  rïhpeste  ihke  akte  jïjtse  julev-  jïh åarjelsaemien  lohkehtæjjaööhpehtimmie  tseegkesåvva  Nord  universiteetesne.  Akte  dagkeres ööhpehtimmie  lij  gujht  maahteme  aktem  studijemaallem  aalkoelisnie  utnedh  gusnie  jïjnjh dejstie studijijstie nöörjen gïelesne tjïrrehte, jïh lissine julev-jallh åarjelsaemien gïelem veeljie 30  jallh  60  studijepoengigujmie,  mejtie  sæjhta  1.  –  7.  daltesisnie  jallh  noeredaltesisnie ööhpehtidh.  Lissine  ööhpehtimmie  maahta  saemien  kultuvredaajroem  utnedh  goh  akte skuvlerelevaante  faage.  Tjuara  leavloem  bïejedh  saemien  pedagogihkese  jïh  didaktihkese dagkeres ööhpehtimmesne.  Ij  leah  naan  juerie  akte  dagkeres  ööhpehtimmie  lij  sïjhteme  julev-  jïh  åarjelsaemien lïerehtimmiem  nænnoestehtedh  dovne  kvaliteeten  jïh  kvantiteeten  bïjre.  Learohkh  sïjse tsaekedh fïerhten jaepien lij sïjhteme geerve årrodh, men lij gåaradamme aktem golmenjaepien syklusem  utnedh,  gusnie  doh  saemien  gïelefaalenassh  synkroniseradamme  sjïdtin lohkehtæjjaööhpehtimmine juktie normeradamme progresjovnem gorredidh. Mijjieh bååstede disse båetebe raeriestimmiej nuelesne. ¶
5.13 Galhkuve  ¶
Daennie tjaalegisnie libie vuartasjamme lohkehtæjjaveahkese saemienlïerehtimmesne jïh dam pedagogeles  jïh  gïeleldh  maahtoem  saemienlohkehtæjjide  goerehtalleme.  Mijjieh  aaj  aktem prognosem dorjeme gusnie aervede guktie lohkehtæjjaveahka maahta sjïdtedh båetiji jaepiej, jïh mej råajvarimmiejgujmie daerpies nïerhkedh juktie saemien lïerehtimmiem nænnoestehtedh jïh evtiedidh. Kruepieslaakan  vuajneme  dle  ånnetji  jollebe  lohkehtæjjaveahka  saemien  lïerehtimmien sisnjelen  goh  jeatjah  lïerehtimmesne  Nöörjesne,  men  stoerre  jeerehtsh  dej  saemien gïeledåehkiej  gaskem.  Dïhte  stoerre  jienebelåhkoe  saemienlohkehtæjjijste  jolle  maahtoem utnieh dovne pedagogeles jïh saemienfaageles, men annje ånnetji vueliehkåbpoe pedagogeles maahtoe goh jeatjah lohkehtæjjabarkosne. Akte joekoen stoerre bielie saemienlohkehtæjjijste jåarhkeööhpehtimmiem utnieh saemiengïelesne. Åeniebasse ij maehtieh jiehtedh gaskemedtien aaltere  saemienlohkehtæjjide  lea  ååpsen  jolle,  men  seamma  tïjjen  dle  gellie  jaepieh  ååpsen vuelege  dåårrehtimmie  saemiengïeleldh  saemienlohkehtæjjijste,  mah  vihth  sijhtieh  darjodh skuvleaajhterh geervebe nuepieh åadtjoeh reaktide saemien learoehkidie illedh. ¶
5.14 Raeriestimmieh  ¶
Byöroe buektiehtidh guktie jienebh syökoeh lohkehtæjjaööhpehtimmide. Byöroe  eksamineradimmiem  saemiengïeleldh  lohkehtæjjijste  sagke  buerebe  premijeradidh universiteetide jïh jïlleskuvlide goh daan biejjien. ¶
Byöroe nuepide nænnoestehtedh maahtoem saemien  gïelesne vejtiestidh  dejtie lohkehtæjjide mah ööhpehtimmiem utnieh. Byöroe buerebe stipendeöörnegh vuarjasjidh saemiengïeleldh lohkehtæjjastudentide. ¶
Nord universiteete byöroe julev- jïh åarjelsaemien lohkehtæjjaööhpehtimmiem tseegkedh. ¶
Saemien maajhööhpehtimmielohkehtæjjah byöroeh maahtoelutnjemem åadtjodh jienebeguejmielïerehtimmesne, guktie gorrede gaajhkh saemien learohkh saemienlïerehtimmiem åadtjoeh jalhts saemien lohkehtæjjah fååtesieh. Skuvleaajhterh  jïh  Fylhkenålmah  byöroeh  strategeles  soejkesjh  evtiedidh  juktie  gorredidh gaajhkh saemienlohkehtæjjah byjjes maahtoekrïevenassh illieh 2025 åvtelen (jïh 2020 åvtelen maajhööhpehtimmielohkehtæjjide, Mieriesoejkesjen mietie saemien maajhööhpehtæmman). ¶
Tjuara  learoevierhtieh  våajnoes  darjodh  guktie  saemienlohkehtæjjah  gaajhkh  gaavnoes vierhtieh utnieh juktie bööremes gïelelïerehtimmiem faalehtidh. ¶
Byöroe  vuarjasjidh  mejtie  gåarede  göökte  learoesoejkesjh  evtiedidh    voestesgïeline,  akte learoehkidie  reeremedajvesne  jïh  akte  learoehkidie  reeremedajven  ålkolen  dan  åvteste  daan beajjetje soejkesje ij daarpesjh gaajhkesidie sjïehtedh, goh årromesijjie. ¶
Byöroe  refusjovneåasam  saemienlïerehtæmman  lissiehtidh  akten  njeaptjan  mij  doh  tjïelke maaksoeh  lïerehtæmman  vuesehte.  Dellie  tjïelth  buerebelaakan  maehtieh  guhkiebasse soejkesjidh,  jïh  jïjtje  råajvarimmiejgujmie  aelkedh  juktie  saemienlohkehtæjjah  tjïeltese ööhpehtidh. ¶
3 Teatere jïh scenetjeahpoe goh aktöörh identiteete- jïh nasjovnebigkemisnie  ¶
Ada Einmo Jürgensen, frijjebarkije svihtjemehammoedæjja, scenebïhkedæjja jïh pedagoge.   ¶
Iktedimmie:  ¶
Scenetjeahpoe  lea  akte  dejstie  maadthgierkijste  nasjovne-  jïh  identiteetebigkemisnie  gaajhki veartenen  åålmegi  jïh  nasjovni  luvnie.  Daesnie  leam  vuesiehtimmieh  jïh  viertiestimmieh vaalteme nöörjen nasjovne- jïh identiteetebigkemistie akten nöörjen postkolonialisteles tïjjen, viertiestamme  dejnie  saemien  tsiehkine  1970-låhkoen  raejeste  Saepmien  nöörjen  bielesne. Daesnie  ajve  doh  saemien  teatereinstitusjovnh  mah  leah  ihkuve  saemiedigkien  budsjedtesne mah  leah  meatan.  Dej  tsiehkie,  ekonomije,  jaksoemierie  jïh  våarome  leah  digkiedamme statistihken  tjïrrh  teaterijstie  jïh  Saemiedigkien  dåarjoej  tjïrrh.  Minngemosth  såemies raeriestimmieh båetieh vuajnojde jïh dahkojde saemien scenetjeahpoen båetijen aejkien bïjre, mejtie leam tjuvtjiedamme nasjonaalestaatese Nöörje jïh Saemiedægkan Nöörjesne.    ¶
3.1 Teatere, musihke, tjeahpoe, tjiehpiedæjjah jïh kultuvre  ¶
nöörjen identiteete- jïh nasjovnebigkemisnie  ¶
Mænngan  ektiedimmesne/kolonijesne  orreme  Danmaarhkine  400  jaepieh  dellie  lij  vihkeles staatese  Nöörje  jïjtse  nöörjen  identiteetem  gaavnedh.  Jïjtse  teatere  varke  akte  vihkeles gæmhpoeaamhtese sjïdti, jïh tjaelijigujmie goh Ibsen, Bjørnson jïh jienebh njueniehkisnie dïhte voestes nöörjen teatere, Den Nasjonale Scene Bergenisnie eelki 1876. Dellie dïhte åarjelnöörjen båanta veeljesovvi goh dïhte ”sïejhme” nöörjen, lissine dan urbaane borgerskaapese. Gosse dah veeljesovvin dellie aaj jienebelåhkoem dejstie  laanten årroejijstie ålkoesti. Seamma boelhken jienebh  båantanoeresiebrieh  tseegkesovvin  mah  aaj  teaterestuhtjh  utnin  goh  vihkeles  bielie sijjen  barkoste  jïjtjeidentifiseradimmesne  jïh  jïjtjedomtesisnie  don  nöörjen  båantese.  1900låhkoen  barkijesiebrie  sjïdtedi  jïh  daesnie  aaj  teaterestuhtjh  åtnasovvin  dovne  didakteles  jïh politihkeles.  Såemies almetjh jïh heannadimmieh jieliehtimmesne/rekonstruksjovnesne nöörjen kultuvreste Åarjel- jïh Jillie-Nöörjesne: Hulda Garborg 1862-1934, almetjedaanhtsoeh-, vaajesh jïh nöörjen åålmegegaarvoeh sïjse tjöönghki, dïhte lij meatan Det norske Teaterem tseegki. Ivar Aasen – 1813-1896,  gïeledotkije  jïh  tjaelije,  dïhte  mij  orrenöörjen  tseegki  goh  tjaelemegïele.  Henrik Ibsen jïh Bjørnstjerne Bjørnson lin veaksehks meatanaktöörh juktie Nöörjen voestes nasjonaale teaterem, Den Nationale Scene Bergenisnie tseegkedh jaepien1876.  ¶
Seamma  tïjjen  dïhte  eensi  stoerre  kolonialiseradimmie  Saepmeste  læssani  –  dïhte  stoerre daaroedehtemeprosesse:  „åajaldidie  gaajhkem  jïh  sjïdtede  goh  mijjieh”.  Ij  leah  daate  annje eevre  nåhkeme.  Jïjnje  lea  gaarvanamme  jïh  tsåahka  lea  varke  12  gelline  suerkine.  Ij  goh unnemes gïelen jïh kultuvren bïjre. ¶
3.1.1  Regijovneteaterh jïh lutniestimmmie kolonialiseradimmeste  ¶
1970/80-låhkoen  regijovneteaterh  tseegkesovvin  Nöörjesne.  Daelie  regijovnh  jïjtjh  edtjin histovrijem  jïjtse  bïjre  soptsestidh  jïh  jïjtse  smaaregïelesne.  Noerhte-Nöörjesne  edtjimh dïejvesem noerhtenöörjen identiteeten bïjre nåhkehtidh jïh dam mentaale kolonijelutniestimmiem  Noerhte-Nöörjeste  aelkedh,  viehkine  histovrijidie  jïjtjene  bïjre soptsestidh, noerhtenöörjen gïelehammosne. ¶
Kolonialiseradimmie  Nöörjeste  lij  dejstie  nasjovnijste  plearoeh  gïeline,  kultuvrine  jïh religijovnine. ¶
3.1.2 Kolonialiseradimmie Saepmeste  ¶
Kolonialiseradimmei Saepmeste lij dejstie nasjovnijste aktine eevre jeatjah gïeline, kultuvrine jïh religijööse aerpievuekine. ¶
Daaroedehteme  saemijste  lea  illedahke  dehtie  kultuvrebehtjiedimmeste  jïh  dehtie  eadtjohke  nöörjen assimileradimmiepolitihkeste maam saemien åålmege, sov kultuvrine jïh jieledevuekine, dååjri dehtie nöörjen  staateste  jïh  jienebelåhkoesiebriedahkeste  Nöörjesne  aareh  1700-låhkoen  raejeste  jïh daajbaaletje tïjjen raajan, gærhkoen, skuvlen jïh jeatjah viehkievierhtiej tjïrrh. Vielie traegkiesåbpoe dle  dïejvese  ”daaroedehteme”  åtnasåvva  dan  eadtjohke  assimilieradimmiepolitihken  bïjre  mij  nænnoestamme  sjïdti  jaepien  1851  raejeste,  jïh  tjïrrehtamme  ovmessie  siebriedahkesuerkine  1980jaepiej raajan. (Wikipedia. (jarkoestamme)  ¶
3.2 Teatere, musihke, tjeahpoe, tjiehpiedæjjah jïh kultuvre saemien nasjovne- jïh identiteetebigkemisnie  ¶
”(..)  Aaj  dan  nöörjen  åålmegasse  dïhte  sceniske  vuekie  akte  vihkeles  bielie  guktie  mijjieh jïjtjemem tjïelkeste jïh  histovrijidie jïjtjene bïjre soptsestibie. Teatere mierievierhkine sjædta juktie  orre  jïh  laejhtehks  lidteratuvrem  jïh  dramatihkem  evtiedidh.  Saemien  scene  lea  akte vihkeles  bielie  dehtie  byögkeles  soptsestimmeste,  dovne  saemien  siebriedahken  sisnjelen,  men seamma jïjnje goh akte bielie dehtie nöörjen byögkelesvoeteste. (…)   ¶
Saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo – kronihke suehpeden 29.b. 2014   ¶
Daelie  mijjen  leah  golme  byögkeles  saemien  teaterh  Saepmesne,  Beaivváš  Sámi Našunálateáhter tseegkesovvi 1981, Åarjelhsaemien Teatere tseegkesovvi 1986 jïh Giron Sámi Teahter (GST) tseegkesovvi 1992. Dïhte minngemes neebneme Saepmien sveerjen raedtesne. Gaajhkh tseegkesovveme akten politihkeles gæmhpoen jïh identiteetegåhtsajimmien mænngan. Daesnie ånnetji vielie dej saemien teateri bïjre nöörjen raedtesne tjaalam. ¶
3.2.1 Åarjelhsaemien Teatere/Sydsamisk Teater (ÅST)  ¶
Åarjelhsaemien  Teatere/Sydsamisk  Teater,  tseegkesovvi  amatöörijste  sveerjen  jïh  nöörjen raedteste jaepien 1885 . Dïhte voestes stuhtje, ”Boengeste”, lij tjåanghkan bïejesovveme jïjtsh soptsesijstie  mah  lin  soptsesovveme  aerpievuekien  mietie,  jïh  dikth  Gaebpien  Gåsteste. Dorjehtæjjah lin Gustav Kappfjell, Jåvva Barruk, Sagka Stångberg, Paul Vesterfjell jïh Anna Jacobsen  (r.  Kappfjell)  Dïhte  minngemes  neebneme,  laavenjostosne  Sagka  Stångbergine sveerjen raedtesne ligan ståvroeåvtehkh gellie jaepieh, tsevtsiedæjjah teateren baersieldæmman jïh veasoemasse. Teatere prosjekteteaterinie barki bielelen naan ihkuve byögkeles dåarjoe 2002 raajan. Jaepien 2002 raejeste 2012 raajan, mearan Ada Einmo Jürgensen teaterem stuvri, teatere prosjektebaseradamme gïehtelimsdåarjoeh utni jïh Saemiedigkien ihkuve budsjedten sïjse bööti jaepien 2012 raejeste. ¶
3.2.2 Beaivváš Sámi Našunálateáhter/ Det Samiske Nasjonalteatret Beaivváš (BST)  ¶
Beaivváš  tseegkesovvi  1981  goh  akte  frijje  teateredåehkie.  Dåehkien  voestes teaterevuesiehtimmie  lij  ”Min  duoddarat”  (Mijjen  doedterh)  mij  lij  akte  musihkales  satijre heannadimmiejgujmie Alta-gæmhposte. Journaliste  jïh  tjaelije  Ailo  Gaup  (1944-2014)  lij  manusem  tjaaleme  daan  stuhtjese  jïh  dïhte bæjjese  bïejesovvi  aktene  laavenjostosne  scenebïhkedæjjine  Knut  Walle.  Jeatjah    vihkeles aktöörh  gosse  teateredåehkie  tseegkesovvi  lin  Svein  Birger  Olsen,  Sverre  Hjelseth  jïh  Ingor Ánte  Áilo  Gaup.  Jaepien  1987  raejeste  Beaivváš  staatedåarjoem  åadtjoeji  akten pryöveboelhken,  jïh  1990  raejeste  ihkuve  staatedåarjoe.  Staatedåarjoe  sertesovvi Saemiedægkan  jaepien  2002  mij  daan  jaepien  raejeste  Beaivvášen  ihkuve  dåarjoem  reerie lissine veertetjïeltese Guovdageaidnu. ¶
3.2.2.1 Saemien pijoneere  ¶
1970-80-låhkoen idtjimh annje naan profesjonelle saemien scenetjiehpiedæjjah utnieh, bielelen Nils  Utsi  mij  lij  dïhte  voestes  saemie  mij  ööhpehtimmiem  vaalteme  Staaten Teaterejïlleskuvlesne  (daelie  KIO)  jaepiej  1964-1967.  Daan  biejjien  Saepmien  leah  gellie profesjonelle  ihkuve  barkijh  jïh  frijje  scenetjiehpiedæjjah  gaajhki  sjangeri  sisnjeli. Åajvahkommes  gaajhkesh  jalletje  ööhpehtimmiem  utnieh,  dan  åvteste  ij  naan  saemien scenetjeahpoeööhpehtimmie  gååvnesh.  Jeenjesh  leah  lissine  scenetjeahpoestudijh  kultuvrine dorjeme mejgujmie iemie mijjem viertiestidh. ¶
3.2.3 Teatere scenetjeahpoen vööste  ¶
Tïjje doekoe dle sïejhme sjïdteme dïejvesem scenetjeahpoe nuhtjedh dan barkose mij teaterisnie dorjesåvva.  Teatere  lea  institusjovnh,  scenetjeahpoe  lea  dïhte  mij  vuesiehtamme  sjædta teaterisnie  jïh  teateristie,  jïh  frijje  scenetjiehpiedæjjijste  jïh  scenetjeahpoedåehkijste. Scenetjeahpoe  lea  akte  ektienomme  jieniebidie  tjeahpoesåarhtide,  jïh  gellie  ovmessie finansieradimmiehammoeh  utnieh.  Scenetjeahpoe  lea  fysiske  jallh  våajnoes  darjome  aktene tjiehpeles hammosne, maaje aktene  scenesne. Dïhte mij  jarngesne  dïejvesasse  scenetjeahpoe lea  dïhte  sjangeri  jïh  faagi  dåaresth  jåhta  tjeahpoeprosessesne.  Scenetjeahpoe  maahta  årrodh teatere, daanhtsoe, opera, balledte, musihke, sirkuse jallh jeatjah tjeahpoe aktene scenesne. ¶
Saemien scenetjeahpoe lea joekoen orre gosse dam aktene abpeveartenen, nöörjen jïh saemien ektiedimmesne  vuajna.  Ibie  mijjieh  naan  guhkies  lidterære  aerpievuekiem  utnieh.  Mijjen soptsesh jïh vuelieh eah leah performatijve jïjtsisnie, men evtiedamme aktene ektiedimmesne mubpiejgujmie,  gusnie  maaje  ij  lij  jienebh  goh  fuelhkie/maadtoe.  Vaallah  mijjen  naan veaksehks byögkeles vuekieh mah leah boelveste boelvese sertiestamme aerpievuekien mietie, goh jïjnjh jeatjebh, aaj arktihkeles aalkoealmetjh darjoeh. Ij leah naan gïejh jallh ajve gille gïejh don  saemien  daanhtsoen  minngesne.  Åenehkslaakan  jeahteme,  mijjieh  tjoerebe  mijjen scenetjeahpoem betnien raejeste evtiedidh.  Saemien scenetjiehpiedæjjah leah dorjeme jïh annje aktem  stoerre  jïh  vihkeles  pijoneerebarkoem  darjoeh  evtiedimmesne,  åtnosne  jïh beagkoehtimmesne  mijjen  ræjhkoes  kultuvreste  jïh  kultuvrelle  vuekijste  aktene  ektietïjjen scenevuekesne. ¶
Teaterigujmie  aktene  vijriesåbpoe  ektiedimmesne  utnebe  saemien  teaterh  Nöörjesne  mah joekehtslaakan ihkuve beetnehdåarjoem utnieh Saemiedigkeste Nöörjesne. Doh profesjonelle teaterh leah: Beaivváš Sámi Našunálateáhter (BST) jïh Åarjelhsaemien Teatere (ÅST). ¶
Tana  Kulturskole  Mánáid  Teahter.  (TMT)  Maana-  jïh  noereteatere  lea  aaj  ihkuve Saemiedigkien budsjedtesne. Dïhte minngemes neebneme ij daan såarhts statistihkem jïh dejtie seamma ohtsemenuepide utnieh goh doh profesjonelle teaterh, jïh ij sïjhth meatan årrodh dennie minngiebisnie tabellematerijellesne  bielelen akte teaterestuhtje Tråante 2017- heevehtimmesne. ¶
3.2.4 Mestie – giejstie teatere – gïeh teaterisnie berkieh?  ¶
Scenetjeahpoen sisnjelen göökte åejviedïejvesh tjiehpiedæjjaj bïjre nuhtjebe. ¶
 Darjoje tjiehpiedæjjah: musihkerh, daanhtsojh, laavlojh jïh dorjehtæjjah ¶
 Sjugneden tjiehpiedæjjah: manusetjaelijh, musihkedarjojh, svihtjemehammoedæjjah, scenebïhkedæjjah, vaarjoehammoedæjjah, scenehammoedæjjah, tjoejehammoedæjjah. ¶
Juktie gaervies teaterestuhtjem sjugniedidh aaj daarpesjibie: ¶
Teknihkeles jïh jeatjah barkijh goh: Kluhtierdæjjah,  måaladæjjah,  rekvisitöörh,  gåarojh,  tjoevkese-  jïh  tjoejeteknihkerh, sminkadæjjah, inspisienth, teknihkeles scenebarkijh.  ¶
Reereles barkijh: Produksjovnedåehkie: doekeme-/maarhkededoekeme, produksjovnesoejkesjimmie jïh stuvreme,  feelemesoejkesjimmie  jïh  tjïrrehtimmie,  latjkoeh  darjodh,  skovhte-  jïh hotelledongkeme, ekonomije, reeknehlåhkoe, reektehtsh. Saepmesne aktem stoerre, profesjonelle suerkiem utnebe gaajhkesåarhts scenetjiehpiedæjjijste jïh  scenebarkijijstie  mah  åajvahkommes  leah  frijjebarkijh.  Daah  jïjtsh  produksjovnine  jïh prosjektine  berkieh,  frijje  scenetjeahpoedåehkiejgujmie  jïh  engasjementem  åadtjoeh institusjovneteaterijstie produksjovneste produksjovnese.   ¶
3.2.5 Mij akte teatereproduksjovne?  ¶
Akte teatereproduksjovne maahta gaajhke årrodh, aktede aelhkie monologeste akten stuerebe teaterevuesiehtæmman  gelliej  aktöörigujmie.  Teaterh  daamtaj  aktem  produksjovnem  utnieh fierhten  jaepien  mij  ryöknesåvva  goh  daan  jaepien  ”åejvieproduksjovne”.  Ij  sïjhth  læjhkan jiehtedh  dïhte  produksjovne  dan  gellie  dorjehtæjjah  meatan  åtna.  V.g.  ÅST/NTT:n  åejvieproduksjovne jaepien 2012, Elsa Laula-teatere ajve aktem dorjehtæjjam scenesne åtna, men  daesnie  teaterh  stoerre  vierhtieh  nuhtjin  goerehtæmman,    jïh    duekiematerijellem  sïjse tjöönghki  juktie  manusem  evtiedidh  jïh  geervehtidh  jïh  orre  musihkem  darjodh.  Jis  aktem klassihkerem  bæjjese  beaja,  vuesiehtimmien  gaavhtan  Ibsen,  dellie  hov  manuse  gaervies  jïh vaenie  jallh  gellie  vierhtieh  maehtieh  åtnasovvedh  juktie  produksjovnem  scenese  darjodh, jearohke dejstie  tjiehpeles veeljemijstie teaterenåejvie sæjhta vaeltedh. Daah sjæjsjalimmieh dovne  sisnjelds  jïh  bæjngolds  mierieh  utnieh.  Sisnjelds  mierieh,  magkerh  tjiehpeles  barkijh teatere  åtna  jïh  magkeres  maahtoem  dah  gaajhkine  suerkine  utnieh.  Bæjngolds  mierieh  leah vuesiehtimmien gaavhtan ekonomije, mah spïelesijjieh jïh man stoerre scene dej, teknihkeles nuepieh feelemisnie, jïh jienebh. ¶
3.3 Tråante 2017 –akte politihkeles, tjiehpeles jïh kultuvrelle manifestasjovne Saepmeste  ¶
Abpe  våhkoen  goevten  06.  -11.  b.  2017  lij  100-jaepienheevehtimmie    saemiej  voestes rijhketjåanghkose  Tråantesne.  Desnie  dan  joekoen  gellie  konserth,  vuasahtallemh, filmevuesiehtimmieh, performance jïh teatervuesiehtimmieh. Annje ij naan taale gååvnesh man gellie  öörnedimmieh  mah  lin  desnie  dan  våhkoen,  man  gellie  scenetjiehpiedæjjah  jallh sjugniedæjjah, jallh man gellie vuartasjæjjah. Lissine aaj gaajhke mij TV:n  jïh jeatjah meediji tjïrrh bööti, jïh ij akt desnie naan möölemh dorjeme annje. Men, bielelen naan eevre seekere taalh sov duekesne utnedh, maahta badth jiehtedh daate lij akte stoerre manifestasjovne destie mij  lea  saemien  jïh  saemien  kultuvreste  goh  akte  dejstie  guedtije  deakahkijstie  nasjovnesne Nöörje.  Våhkoen  programme  hov  tjïelkelaakan  vuesehte  nænnoes  politihkeles  vuekieh  jïh teemah  lin  vuesiehtamme    scenesne,  musihken,  guvviej  jïh  filmen  tjïrrh  (Saemien  vïrre, Amanda  Kernellen  baaktoe).  Tjiehpiedæjjah  gaajhkine  kategorijine,  daan  nuelesne  teaterh, tjarkelaakan sijjen siebriedahkestillemem tjïertestieh gosse vuesiehtieh saemieh sijjen dasseme, sjeavohth histovrijem vihth bååstede vitneme, gusnie saemieh leah daelie  jïh  nuepieh  båetijen  aajkan.  Daesnie  teermese  politihkeles  tjeahpoe  båetebe,  men  ibie  edtjh  dam daesnie digkiedidh. Maahtah vielie Tråanten bïjre daesnie lohkedh:   ¶
http://www.tråante2017.no/aktiviteter/jubileumsuken/ Heevehtimmievåhkoen jienebh saemien teatere- jïh performance-vuesiehtimmieh. Dej gaskem aaj  Giron  Sámi  Teáhtere  (Saepmien  sveerjen  bielesne)  lij  desnie  sov  teaterevuesiehtimmine ”COlonialNATION”.  Dan åvteste daate tjaalege edtja ajve taalh dejtie saemien teateridie nöörjen raedtesne gïetedidh, mah maadthdåarjoem Saemiedigkeste Nöörjesne utnieh, vuesehtem daesnie ÅST:n jïh BST:n taalh  heevehtæmman  Tråante  2017.  Akte  aadtjen  vuesiehtimmie  juktie  vuesiehtidh  man gellielaaketje  jïh  mah  gelliesåarhts  laavenjostoeguejmieh  jïh  byjngetje  beetnehdåarjoeh  mah leah daerpies juktie sceneproduksjovnh darjodh jïh tjïrrehtidh dejtie saemien teateridie.   ¶
3.3.3 Maam daah vuesiehtimmieh vuesiehtieh?  ¶
Uvtemes dah vuesiehtieh tjiehpiedæjjah jïh teaterh sijjen siebriedahkestillemem itjmieslaakan vaeltieh.  Doh  sjugneden  tjiehpiedæjjah,  manusetjaelijh,  filmesjugniedæjjah,  musihkedarjojh, svihtjemehammoedæjjah  jïjtjh  bæjjese  vaeltieh  vihkeles  teemah  saemien  histovrijisnie  jïh kultuvresne,  jïh  scenehammoedimmien  tjïrrh  dej  darjoje  tjiehpiedæjjajgujmie  ektine,  dïhte sceniske  vuekie  sjugniesåvva  mij  mijjese  histovrijen  vadta.  Lissine  teaterenåejvieh  goh tjiehpeles åvtehkeh mah nierhkieh jïh sjæjsjalimmide vaeltieh, jïh sijjen reeremigujmie ektine vierhtieh riblieh daan tjiehpeles barkose jïh vuesiehtæmman. ¶
Doh  bijjielisnie  neebneme  vuesiehtimmieh  eah  leah  sjïere  heevehtæmman  Tråante  2017. Naemhtie  barkedh,  goh  laavenjostoeguejmieh,  byjngetje  vierhtieh  jïh  sponsovrh  ribledh  lea teateri aarkebiejjie. Joekoen  naemhtie  ÅST:se  mij  lea  ihkuve  Saemiedigkien  budsjedtesne,  men  ajve maadthdåarjojne.  Teatere  tjuara  jeanatjommesem  sov  teaterestuhtjeproduksjovneste  jïh feelemijstie    darjodh  goh  prosjektebarkoe.  Daate  sæjhta  jiehtedh  byjngetje  vierhtieh produksjovnese ohtsedh, dan mænngan byjngetje vierhtieh feelemasse ohtsedh. Daate barkoe vierhtieh kreava. Lissine tjuara byjngetje laavenjostoeguejmieh skååffedh. BST produksjovne- jïh feelemevierhtieh meatan åtna sov ryöktesth dåarjojne. BST ryöknesåvva goh akte ihkuve institusjovne jïh dan gaavhtan ij nuepieh utnieh byögkeles frijje scenetjeahpoevierhtieh ohtsedh goh ÅST. BST maahta byögkeles frijje scenetjeahpoevierhtieh eevre sjïere prosjektide ohtsedh, goh Tråante 2017. Tabelle bijjielisnie vuesehte teaterh stoerre reereles vierhtieh nuhtjieh juktie vierhtieh ohtsedh sijjen tjiehpeles produksjovnide, laavenjostoeguejmieh ohtsedh jïh latjkoej bïjre råårestalledh. ¶
Ij leah mööleme gaajhkh ohtsemh mah nyöjhkesuvvieh, jïh gaajhkh latjkoeh mah eah måalese båetieh jïh man jïjnjh vierhtieh  teaterh nuhtjieh juktie daej latjkoejgujmie barkedh.   ¶
3.3.4 Teaterh jïh byjngetje barkijh  ¶
Åtnoe byjngetje tjiehpeles jïh teknihkeles barkijijstie daamtaj  ryöknesåvva goh  akte aevhkie teaterijstie.  Gosse  byjngetje  barkijh  åtnasuvvieh  dellie  teaterh  eah  daarpesjh  ihkuve giïhtelimsvierhtieh barkiji baalhkide dibrehtidh. Jïh vuesiehtimmien gaavhtan akte teatere 10 dorjehtæjjah åtna mah ihkuve seehtemem utnieh, dellie aaj teaterenåejvien dïedte dah iktegisth barkoem utnieh. Fïerhte  scenetjiehpiedæjja ij maehtieh gaajhkine sceneråålline sjïehtedh, jïh dellie  teatere  uvtemes  tjuara  teaterevuesiehtimmieh  veeljedh  mah  dorjehtæjjide  sjiehtieh. Siejhme akte unnebe faaste staabem utnedh jïh lissiehtidh byjngetje dorjehtæjjijste tjiehpeles daerpiesvoeten  mietie.  Daelie  2017,  Beaivvas  3  faaste  dorjehtæjjah  åtna,  Åarjelhsaemien teateren ij naan utnieh. ¶
Teatere jïh teaterenåejvie goh tjiehpeles åvtehke aktem stuerebe tjiehpeles frijjevoetem utnieh gosse  maehtieh  dorjehtæjjah  jïh  scenebarkijh  veedtjedh  ovmessie  scneetjeahpoesuerkijste daerpiesvoeten  mietie.  Men,  digkiedimmieh  gååvnesieh  faagesiebrine  mejtie  teaterh  eah  lin byöreme  jienebh  ihkuve  barkoesijjieh  utnedh,  ij  goh  unnemes  scenetjiehpiedæjjaj  gaavhtan mah  veanhtadihksvoetem  sijjen  barkoejieliedisnie  sijhtieh.  Seamma  tïjjen  aaj  jienebh scenetjiehpiedæjjah mah tuhtjieh bööremes engasjementem åadtjodh ovmessie teaterijstie jïh prosjektijste juktie sijjen tjiehpeles vuekieh evtiedidh, jïh olles aktene onne teateredåehkesne dabrenh. ¶
3.4 Teateri öörnedimmie jïh stilleme 2017  ¶
3.4.1 Åarjelhsaemien Teatere  ¶
Prosjekteteatere  joekoen  dan  åarjelsaemien  dajvese  Nöörjesne.  Aaj  sveerjen  bielesne,  abpe Saepmesne jïh festivaaline/öörnedimmine åejviejarngi ålkoli feeleminie. ¶
Åssjele § 3 nænnoestimmine:  ¶
”Teatere  edtja  barkedh  juktie  åarjelsaemien  scenetjeahpoem  eevtjedh  jïh  evtiedidh, åarjelsaemien gïele jïh kultuvre edtja jarngesne årrodh barkosne. Teatere edtja dam histovrijes laavenjostoem dejnie åarjelsaemien dajvine sveerjen bielesne  jåerhkedh,  jïh lea akte teatere abpe åarjelsaemien dajvese Nöörjesne”.  ¶
Gaajhkh aajhterh teateren gïehtelimmiem ihkuve dåarjojne finansieradieh fïerhten jaepien, jïh Saemiedigkie  dam  stööremes  dåarjoem  gaajhkijste  vadta.  Lissine  Åarjel-Tröndelaagen fylhkentjïelte ihkuve dåarjoem vadta fïerhten jaepien ohtsemen mietie. ¶
Ihkuve dåarjoe edtja reeremem jïh prosjektesoejkesjimmiem maeksedh. Tjuara ohtsedh dovne produksjovnese jïh feelemasse gaajhkide teaterevuesiehtimmide. Teatere maahta frijje scenetjeahpoevierhtieh ohtsedh dovne Saemiedigkeste, Nöörjen Kultuvreraereste, fylhkijste jïh jeatjabistie seamma premissine goh frijje scenetjiehpiedæjjah, aktegstjiehpiedæjjah jïh dåehkieh. ¶
Lokaliseradimmie: Åarjelhsaemien  Teatere  lea  lokaliseradamme  Nordlaanten  Teaterinie  ektine,  Måehvesne    jïh gåetieleejjemem dejtie maaksa.  ¶
3.4.2 Sámi Našunálateáhter, Beaivváš  ¶
Nasjonaale saemien teatere abpe Saapman Nöörjesne. Dïhte aaj feeleminie abpe Saepmesne; Sveerje  jïh  Såevmie  jïh  aaj  Russlaantesne,  jïh  aaj  guessiespielh  åtna  daennie  laantesne  jïh ålkoelaantesne.. ¶
Teateren åssjele:  ”  Sámi  Našunálateáhter,  Beaivváš  åssjelinie  åtna  teaterebarkojne  gïehtelidh  jïh  teaterebarkoem  eevtjedh  saemien  gïelesne,  jïh  saemien  kultuvrem  beagkoehtidh  teaterebarkoen  jïh plearoeh barkoen tjïrrh. Teatere edtja barkedh dej saemien dajvi sisnjeli Nöörjesne. Teatere edtja aaj maehtedh teaterevuesiehtimmieh vedtedh jeatjah sijjide laantesne jïh dejnie saemien dajvine Noerhtelaantine jïh aaj ålkoelaantesne dastegh budsjedte dam luhpede”.  ¶
Lokaliseradimmie: Sámi  Našunálateáhter,  Beaivváš  Guovdageaidnun  Kultuvregåetesne  höölleste.  Lokaale  lea tjarke napkeme jïh Barkoevaaksjome lea lokaalem steegkeme aarebi. Teatere lea akten jïjtse gåetien  åvteste  barkeme  gellie  jaepieh,  jïh  soejkesjh  leah  gaervies  2017.  Daerpies  aktine  politihkeles sjæjsjalimmine reerenassesne juktie daejnie barkojne nïerhkedh.  ¶
3.4.3 Deatnun Kultuvreskuvle – Maana jïh noereteatere.  ¶
Spealede dajvine jïh skuvlide lïhkebisnie, lea meatan sjyöhtehke festivaaline jïh öörnedimmine. Dorjehtæjjah  leah  noere  amatöörh.  Akte  tjiehpeles,  pedagogeles  jïh  reereles  åvtehke  lea teaterisnie  seehteme,    dïhte  jeatjah  reereme  lea  Deatnun  tjïelten  kultuvreskuvlen  nuelesne. Jeatjah profesjonelle viehkie leejjesåvva fïerhten prosjektese gosse vihties prosjekth. Teatere lea ihkuve Saemiedigkien budsjedtesne jïh maahta prosjektevierhtieh ohtsedh Saemiedigkeste, tjïelteste, Finnmaarhken fylhkeste jïh ovmessie amatöörteateresiebrijste.  ¶
Kultuvreskuvle-  jïh  teaterenåejvie  Ebba  Joks  sov  lahtestimmesne  budsjedteohtsemasse  2018 Saemiedægkan jeahta: ¶
”Sámi Mánáid Teáhter akte vihkeles prosjekte sjïdteme saemiengïeleldh maanide Saepmesne. Gosse  Sámi  Mánáid  Teáhter  åadtjoeji  Oslosne  mïnnedh  stuhtjine  ”Ronja  Rapmerenïejte” Saemiej  åålmegebiejjien  2016  Rijhkescenesne,  gusnie  Saemiedigkiepresidente  lij  guessine, mijjieh vuesiehtimh mijjieh vihth teaterem deellebe aktede aarvoste mij lea stuerebe goh jïjtse produksjovne jïh pedagogihke. Mijjieh teaterem profesjovnellelaakan darjobe, teateren gaajhki viehkievierhtiejgujmie.  Mijjieh  tjoevkesem,  musihkem  jïh  gaarvoeh  nuhtjebe.  Maehtebe seamma hijven deelledh goh dah mah åejviestaaresne. Mijjieh vuesiehtibie mijjieh maehtebe, jalhts  mijjieh  libie  guhkede  dovne  saemien  jïh  nasjonaale  faagebyjresijstie.  Mijjieh  akte institusjovne mij vitnijh sjugniedibie, saemien vitnijh, dovne scenesne jïh vuartasjæjjaj luvnie. Mijjieh  aavoem  sjugniedibie  meatan  årrodh  aktene  siebriedahken  ektievoetesne  jïh  aktene histovrijes  ektievoetesne.  Mijjieh  soptsesidie  soptsestibie  mah  joekehtsem  darjoeh,  mah almetjem evtiedieh jïh mijjieh dam saemiengïelesne darjobe. (….).   ¶
3.4.4 Saemiedigkie teateren jïh scenetjeahpoen bïjre Saemiedigkiebïevnesisnie tjeahpoen jïh kultuvren bïjre 2013  ¶
”Saemiedigkie dåarjoem vadta  göökte saemien teateridie Saemiedigkien  budsjedten bijjelen fïerhten  jaepien,  Beaivváš  Sámi  Našunálateáhter  jïh  Åarnelhsaemien  Teatere.  (Deatnun Kultuvreskuvlen maanateatere jaepien 2014 raejeste (red. mïerhk). Dåarjoe edtja viehkiehtidh guktie doh tseegkeme saemien teaterh maehtieh jïjtjemse tjiehpeles evtiedidh, scenetjeahpoem jolle  daltesisnie  darjodh  jïh  maahta  scenetjeahpojne  feeledh  guktie  dah  goh  areenah kultuvredååjresidie jïh kultuvrebeagkoehtæmman sjidtieh, jïh ihke gïele åtnasåvva jïh våajnoes dorjesåvva.   ¶
Teatere  aktene  daajbaaletje  scenesne  lea  akte  naa  noere  fenomeene  dejnie  saemien siebriedahkine.  Saemien  scenetjeahpoe  jïh  teaterebarkoe  leah  vihkeles  dååjremen, vååjnedehtemen  jïh  beagkoehtimmien  gaavhtan  saemien  tjeahposte,  kultuvreste,  gïeleste  jïh identiteeteste.  Teatere  akte  tjeahpoehammoe  mij  tjiehpiedæjjah  fasselde  jieniebistie sjangerijstie. Dorjehtæjjah, daanhtsojh, dramatihkerh, hammoedæjjah, musihkerh, scenehammoedæjjah  jïh jïjnjh jeatjebh.  ¶
Saemiedigkie  barka  juktie  saemien  teaterebarkoem  tjåadtjoehtidh  jïh  evtiedidh,  dovne  doh tseegkeme  teaterh  jïh  amatööreteaterebarkoe.  Teaterebarkoe  maanide  jïh  maanajgujmie  jïh noerigujmie  lea  akte  prioriteradamme  suerkie.  (Dovne  ÅST  jïh  BST  prosjekth  darjoeh amatöörigujmie, maanajgujmie jïh noerigujmie (red. mïerh.)  ¶
Saemiedigkie Beaivváš Sámi Našunálateáhterine ektine akten orre teateregåetien åvteste barka dan saemien nasjonaaleteaterasse.  Saemiedigkie lea Statsbyggem stilleme dam orre gåetiem soejkesjidh. Programmeradimmiebarkoe tjiehtjele- jïh funksjovneprogrammine lea gaervies, jïh rååresjimmieh leah tjïrrehtamme Kultuvredepartemeentine gåetieleejjemefinansieradimmieöörnegem bïjre orre saemien kultuvregåetide.  Dïhte guhkiebasse barkoe prosjektesne sæjhta prosedyride fulkedh gåetieleejjemefinansieradimmieöörnegisnie.”  ¶
Bïevnesisnie Saemiedigkie åejvieulmine åtna:  ¶
”Akte jielije jïh gellielaaketje saemien tjeahpoe- jïh kultuvrejielede hijven kvaliteeteste maam gaajhkesh dovnesh maehtieh dååjredh.”  ¶
Juktie daam ulmiem jaksedh Saemiedigkie lea njieljie barkoesuerkieh prioriteradamme: ¶
1.  Tjïelke dïedte saemien kultuvren åvteste 2.  Buerebe mieriekrïevenassh saemien tjiehpiedæjjide 3.  Saemien  kultuvreinstitusjovnh  goh  areena  juktie  saemien  kultuvrem  beagkoehtidh  jïh dååjredh  4.  Aarvoesjugniedimmie jïh sjïdtedimmie kultuvrejielieminie  ¶
3. tsiehkie  lea dïhte mij ryöktesth teateridie gïetede goh barkoesuerkieh. ¶
3.5 Statistihke - dåeriesmoeretjoelmh  ¶
”Statistihke lea goh åvtejievege aktene teaterisnie. Dïhte gïeltege lea dïhte mij tjïekede dan duekesne”  ¶
Aalkoven  bijjieguvvine  dejstie  produksjovnijste  Tråante  2017-heevehtæmman  goh vuesiehtimmie dejtie gellielaaketje jïh gelliesåarhts laavenjostoeproduksjovnide jïh byjngetje beetnehvierhtiedåarjojde, edtjem daelie taalh gïehtjedidh Saemiedigkien dåarjojste BST:se jïh ÅST:se, jïh seamma tïjjen bæjjese bïejem man gellie vuartasjæjjah jïh man gellie vuasahtallemh teaterh utnin seamma jaepien. Gaajhkh taalh leah veedtjeme teateri jaepie-statistihkijste mejtie maahta gaavnedh jaepiebïevnesinie jïh jaepiereeknehlåhkojne notajgujmie. ¶
Men ij gujht naan bijjieguvvie sjïdth mestie maahta eevre vihties konklusjovnh vaeltedh, dan åvteste  daesnie  jïjnjh  jeatjah  faktovrh  mah  tsiehkiem  tsevtsieh  dåarjoen  jïh produksjovnebarkoen gaskem. Maadthdåarjoe stööremes ulmiem åtna dan åvteste dellie teatere daajra maam åådtje, jïh ekonomijem vadta akten nænnoes maadthbarkose juktie orre prosjekth evtiedidh jïh ohtsemh darjodh byjngetje finansieradimmien jïh sponsovri bïjre. ¶
3.5.1 Registreradimmie vuartasjæjjataaleste - jaepiereektehtsh  ¶
Jeatjah  faktovrh  mah  leah  stïeresne  gosse  jaepie-tabellide  vuelielisnie  låhka,  lea  såemies produksjovnh maehtieh gellie jaepieh juhtedh, jallh lissine, leah laavenjostoeproduksjovnh jïh dagke jeatjah dajvine jienebh årrojigujmie feeleminie goh doh ”sïejhme” feelemedajvine. Akte vuesiehtimmie daesnie  lea gosse BST, Rogaland Teatere jïh  Stadsteateret aktem ektie  produksjovnem utnin ”1814 – en western fra vidda”. Daam stuhtjem spealadin abpe nöörjen bielesne  Saepmeste  jïh  Oslosne  jïh  Rogaland  Teaterisnie  Stavangerisnie,  lissine  festivaaline bïjre jarkan laantesne. Vuartesjh  BST:n  jaepiebïevnesem  jaepide  2014  jïh  2015.  Vuartasjæjjataalh  dan teaterevuesiehtæmman  aaj  registreradamme  sjædta  Stadsteateren  jïh  Rogaland  Teateren vuartasjæjjastatistihkesne. ¶
3.5.2 Såemies ektieproduksjovnh  ¶
Akte  ektieproduksjovne  maahta  gaajhke  årrodh,  goh  dorjehtæjjam  jallh  jeatjah  barkijh  jallh teknihkeles  dïrregh  namhtah  akten  lååjkedidh  laavenjostoeguajman.  Produksjovnese  ”Elsa Laula”  Åarjelhsaemien  teatere  Noerhte-Tröndelaagen  Teaterinie  laavenjosti.  Gåabpatjahkh jïjtsh barkijeåasah meeksin. Doh jeatjah maaksoeh juakasovvin 60/40. Seammalaakan juekiejin dastegh dïeneste sjïdti. Latjkoeh ektieproduksjovnide rååresjamme sjidtieh prosjekteste prosjektese. Ij naan ”maalle” gååvnesh guktie edtja dam darjodh. ¶
3.5.3 Konsekvensh åasah vuartasjæjjataalen vööste  ¶
Vuesiehtimmien  gaavhtan  dle  ÅST  jaepien  2015  ohtsemebaseradamme  vierhtieh  ohtsi  jïh åadtjoeji  öörnegistie  ”Areenaevtiedimmie”  Saemiedigkeste,  150  000  kråvnah.  Dåarjoe  lij vadtasovveme  juktie  baalhkam  jïh  vuelkemeåasam  maeksedh  byjngetje  bïhkedæjjese teaterestuhtjese  ”Klemetspelet”.  Teatere  aaj  jïjtse  gaarvoeh  jïh  såemies  jïjtse  reeremem lååjkedi.  Daejnie  Klemetspelet  eevre  reaktoelaakan  lea  registreradamme  goh  akte ektieproduksjovne ÅST:n luvnie. ¶
Klemetspeleten  vuartasjæjjataale  jaepien  2015:  2  920  leah  registreradamme  dovne Klemetspeleten jïh ÅST:n luvnie. Dan åvteste, akten skåårvemen åvteste 150 000 kråvnine + såemies  dïenesjh,  ÅST  2  920  vuartasjæjjah  åadtjoeji.  Abpe  produksjovne  ”Klemetspelet” minngemosth ryöktesth  maaksoeh lin 1 300 000 kråvnah + ektiebarkoe, man aarvoe lij medtie 500 000 kråvnah. Ållesth 1 800 000 kråvnah. ¶
Tjåanghkan  bïejeme  dle  fïerhten  vuartasjæjjan  åasa  dejstie  2920  vuartasjæjjijste  ÅST:n statistihkesne lij 51, 37 kråvnah. Klemetspeleten statistihkesne fïerhten vuartasjæjjan åasa dejstie seamma 2920 vuartasjæjjijste lij 616, 44 kråvnah. ¶
Tsiehkie maaksoen jïh kråvnaj gaskem fïerhten vuartasjæjjan åvteste ij dan åvteste sjyöhtehke sjïdth goh sïejhme praksise ryöknemasse (gaaltijh: Jaepiebïevnesh ÅST jïh Klemetspelet 2015). ¶
3.5.4 Guessiespïelh  ¶
Akte guessiespïele lea gosse akte teatere lea veerte jïjtse teateregåetesne akten jeatjah teateren jallh  scenetjeahpoedåehkiej  teaterevuesiehtæmman.  Dellie  teatere  meatanöörnedæjja guessiespïelese jïh vuesiehtimmiem gaavhtan maam akt namhtah faalehte, goh gåetieleejjeme, maarhkededoekeme jïjtse viermesne, tjaangemeleahpadoekeme jïh jeatjah latjkoen mietie. Man gellie vuartasjæjjah mah guessiespïelese båetieh registreradamme sjædta statistihkesne dovne veerteteateren luvnie jïh don teateren/teateredåehkien luvnie mij lea guessie. ¶
3.5.5 Kultuvrelle Skuvlevoesse - KSV  ¶
KSV-produksjovnh stoerre taalh vedtieh vuartasjæjjastatistihkese. Daate daamtaj smaave, eah dan dovres produksjovnh teknihkeles, dan åvteste dah edtjieh vitnedimmiesavkine tjaakanidh bïjre jarkan laantesne, stoerre jïh smaave sijjine, mejtie edtja bæjjese bïejedh  jïh rïjvedh dagke 2 aejkieh fïerhten biejjien gosse skuvleste skuvlese mïnneminie. ¶
Maahta ovmessie latjkoehammoeh årrodh KSV:n jïh teateri gaskem. ¶
 ÅST:se goh prosjekteteatere lea sïejhme orreme KSV abpe feelemem ”åasta”, daate sæjhta  jiehtedh  gaajhkh  baalhka-,  vuelkeme-  jïh  jïjjedimmiemaaksoeh  barkiji åvteste  maaksa.  Dellie  skuvlh  aktem  symbovleles  summem  maaksa  ryöktesth KSV:se vuasahtallemen åvteste. BST:se  (jïh ÅST:se) maahta årrodh dah ryöktesth skuvlide duekieh jïh dah aktem symbovleles  onne  summem  fïerhten  vuasahtallemen  åvteste  maeksieh.  Daah maaksoeh eah gujht gaptjh dejtie åaside mah leah baalhkaj  jïh vuelkemen åvteste barkijidie vuasahtallemasse. ¶
KSV ij produksjovneåasaj åvteste maeksieh  akten feelemevuesiehtæmman– amma doh åasah lohkemasse,  gaarvojde,  manusasse,  musihkese  jïh  vielie.  Dïhte  maahta  aaj  jijtsh  vierhtieh ohtsedh juktie KSV-vuesiehtimmiem darjodh. Vuartesjh: http://www.kulturtanken.no/ ¶
Statistihkine maahta gaajhkem vihtiestidh – aaj gåapmoehbieliem.  ¶
3.6 Saemiedigkien ihkuve dåarjoe teateridie 3.8 Dåeriesmoeretjoelmh mejtie ij digkedh  - jallh dah leah sjyöhtehke?  ¶
Juktie  dam  ånnetji  tjïertestidh  maahta  jiehtedh:  Man  gellie  kvadraatekilomeeterh    edtjebe gaptjedh?  Man  gellie  kilomeeterh  teaterh  edtjieh  gaptjedh?  Man  gellie  vuartasjæjjah  edtjebe jaksedh? Vuartasjæjjataale vihkielommes? Saemien dajvine spealadidh, stoerre gåhkoeh, vaenie almetjh fïerhtene sijjesne årroeminie, d.s.j gellie kilomeeterh fïerhten vuasahtallemasse jïh fïerhten vuartasjæjjese, jallh vuartasjæjjalåhkoe  viertiestamme  årrojigujmie?  Dïeves  gåetie  –  akte  stoerre  variaabele feelemeteateridie  mah  akten  biejjien  Hålogaland  Teaterisnie  spealadieh  gusnie  330  stovlh tjaakanieh  jïh  mubpien  biejjien  aktene  onne  siebriedahkegåetesne  gusnie  dagke  200  stovlh tjaakanieh. Maahtam  daesnie  tjovnedidh  ryöknemevuesiehtimmine  jis  %  -ryöknedimmiem  nuhtjem gaajhkijste  årroejijstie  goh  vuartasjæjjah.  ÅST  Aarbortem  jïh  Tråantem  åtna  goh åejviespealadimmiesijjieh. ¶
Aarborte: 605 årrojh, 100 vuartasjæjja vuasahtallemisnie = 16.53% årroejijstie Tråante: 187 000 årrojh. Jis 16,53% teaterevuesiehtæmman böötin: = 30 911 vuartasjæjjah ¶
Daate  statistihkeåtnoe  ij  naan  mïelem  mijjese  utnieh.  Teaterh  edtjieh  feeledh,  jïh  edtjieh uvtemes  vuartasjæjjide  spealadidh  desnie  gusnie  dah  årroeminie.  Saemien  årrojh,  joekoen åarjelsaemien dajvesne joekoen bårrode årroeh. Statistihke – taalh åtnasovveme goh argumeenth.  ¶
3.8.1 Jïjtsedïeneste  ¶
Finasieradimmie byjngetje ohtsemebaseradamme dåarjoejgujmie  maahta ryöknesovvedh goh teateri  jïjtsedïeneste.  Daesnie  aaj  såemies  jeerehtsh  sjædta  man  åvteste  ij  leah  sjyöhtehke dïenesth  maaksoej  vööste  mööledh  viehkine  ajve  jaepietabellide  lohkedh.  Daesnie  Tråante 2017  vihth  akte  vuesiehtimmie  sjædta.  Jeenjemes  dehtie  åvtelhbodti  produksjovnebarkoste teaterevuesiehtimmide,  dorjesovvi  seenhte  tjakten  2016,  jïh  dan  åvteste  gellie  dejstie maaksojste  båateme  jïh  reeknehlåhkose  tjaalasovveme  jaepien  2016.  Öörnedimmie  Tråante 2017  Tråantesne  lij  goevten  6.  –  11.b.  2017.  Leahpadïenesth-/doekemedïenesth  dan  åvteste 2017-reeknehlåhkose  båetieh.  Dåarjoedïenesth  tjaalasuvvieh  reeknehlåhkose  dan  jaepien dåarjoe vadtasåvva, guktie doh byjngetje dåarjoeh leah 2016-reeknehlåhkosne, men seamma tïjjen vuestieposteradamme goh laajkoe balansesne. Abpe dåarjoe ij maaksasovvh åvtelen abpe prosjekte  lea  gaervies  jïh  jååhkesjamme  reektehtse  lea  sïjse  seedteme.  Manne  aervedem seammalaakan  sponsovredïenesti  bïjre,  bielelen  manne  daajram  fïerhtem  sponsovrelatjkoem teateri  jïh  sponsovri  gaskem.  Teateri  leah  jïjtsh  prosjektereeknehlåhkoe  fïerhten teatereproduksjovnese.  Daah  produksjovnen  ”jieledetïjjem”  fulkieh.  Im  daejtie  daennie tjaalegisnie gïetedh. ¶
3.8.2 Sponsovrh  ¶
Jalhts  tjahkan  reerenassen  (2017)  kultuvrepolitihke  veanhta  jieleme  edtja  tjeahpoem  jïh kultuvrem sponsadidh, dellie læjhkan gïervebe goh gåessie gænnah sponsovrevierhtieh privaate aktöörijste åadtjodh. Sponsovrh  eah  ajve  vedtieh  juktie  gïemhpe  årrodh,  men  sijhtieh  aarvoem  profileringeste bååstede utnedh. Scenetjiehpiedæjjah  eah  maehtieh  scenesne  tjåadtjodh  aktine  logo’ine  gaarvojne. Scenetjeahpoe  lea  goh  jeatjah  tjeahpoe  aaj  frijje,  akte  sponsovre  ij  maehtieh  veeljedh  mah teaterevuesiehtimmieh teatere edtja vuesiehtidh jallh jeatjah tjiehpeles sisvegem tsevtsedh. Dah  mah  sponsovrevierhtieh  sijhtieh  tjuerieh  jïjtjemse  jïh  dorjesem/teaterevuesiehtimmiem ”doekedh”. Daate barkoe maahta gïerve årrodh, fïnkesidh jïh muvhtine ij illedahkh vedtieh. ¶
(…)  Kultuvrejielede  lea  fer  nåake  ryöjredamme  gosse  tjåanghkoem  jielieminie  åtna.  Doh stoerre nöörjen aktöörh edtjieh dïenestenuepieh utnedh sponsadimmesne. Dah vielie sijhtieh goh  ajve  vïjhteluhkie  tjaangemeleahpah  veedtjedh  akten  rïhpestimmiekonsertese.  ¶
 (sponsovrekonsulente Jacob Lund sïeltesne SponsorInsight NRK:se 2015)  ¶
(…)Gellie  sïelth  sijhtieh  bielieh  kultuvrejieliedistie  sponsadidh  dan  åvteste  dah  sijhtieh ektiedamme sjïdtedh orreussjedimmine jïh sjugnedihksvoetine. Sïelth ryöktesth sponsadieh jïh daamtaj  viehkiehtieh dan åvteste dah sijhtieh ektiedamme sjïdtedh aarvoesjugniedimmine. Ij naan sïelth sponsedh dan åvteste dah sijhtieh beetnegh nuhtjedh. Dah sponsadieh dan åvteste dah  sijhtieh  ektiedamme  sjïdtedh  vihties  aarvoejgujmie,  men  dellie  tjuerieh  daejredh  dah raaktan dam sjidtieh. Abpe sponsadimmie lea raaktan jïjtjemse akten aarvoevuakan gårredidh. (…)(gaaltije:Apeland, www.apeland.no)  ¶
3.8.3 Gïeh leah saemien teateren vuartasjæjjah?  ¶
”Vuartasjæjjah leah akte dåehkie almetjijstie, goh almetjh stïeresne aktene konsertesne, aktene teaterisnie,  gaarsjelimmieöörnedimmesne  jallh  aktene  TV-sïjsespealadimmie,  men  aaj dåehkieh  mah  maassemeediji  tjïrrh  raadijovem  goltelieh,  TV:m  vuartasjieh  jallh  plaeriem luhkieh (wikipedia)  ¶
Saemien teatere ajve saemien vuartasjæjjide  - jïh gïeh amma dah?  ¶
ÅST:sne  dle  ståvroen  bieleste  akte  stilleme  gællasjamme  teaterenåajvan  gellie  jaepieh  mij jeahta  teatere  aaj  edtja  pruvviebigkijinie  årrodh  stoerresiebriedahken  vööste.  Saemien kultuvrem  våajnoes  jïh  jielije  darjodh  goh  bievnije  jïh  gïeltege.  Daate  barkoe  daamtaj dorjesåvva  gosse  skuvlefeeleminie  vualka  KSV:n  åvteste  ovmessie  produksjovnigujmie. Gaskem jeatjah dle teaterestuhtje Elsa Laulan bïjre lij vuesiehtamme goh KSV-vuesiehtimmie jåarhkeskuvlide Finnmaarhkesne, aktene laavenjostosne Scene Finnmaarhkine jïh BST:ine. ¶
Seamma  tïjjen  dle  gellie  daaroeh  eah  buektehth  guarkedh  saemien  kultuvre  lea  akte  bielie skandinavijen  jïh  mijjen  ektie  histovrijistie.  Gosse  ÅST  jïh  Noerhte-Tröndelaagen  Teatere preessekonferansem  utnin  juktie  teaterevuesiehtimmiem    åehpiedehtedh  Elsa  Laulan  bïjre, tjïertestimh soptsese Elsa Laulan bïjre lea nöörjen, noerhtelaanti jïh abpeveartenen histovrije. Gosse  Elsa  Laula  stoerresiebriedahkem  gaavnedi  dellie  dïhte  altese  eadtjohkevoetem skreejrehti.  Læjhkan akte dejstie journalistijste daejnie galhkuvegyhtjelassine bööti: ”Gusnie maa gaajhkh doh saemieh årroeminie mah edtjieh daam stuhtjem vuartasjidh?”  ¶
Aili Keskitalo jeahta sov kronihkesne suehpeden 29. b. 2014: ¶
(…)Teatere  lea  mierievierhkie  juktie  orre  jïh  laejhtehks  lidteratuvrem  jïh  dramatihkem evtiedidh. Dïhte saemien scene lea akte vihkeles bielie dehtie byögkeles soptsestimmeste, dovne saemien  siebriedahken  sisnjelen,  men  seamma  jïjnje  goh  akte  bielie  dehtie  nöörjen byögkelesvoeteste.(…)  ¶
Goh teaterebarkije gellie jaepieh, sïjhtem mov dååjrehtimmien mietie jiehtedh vaenie daaroeh dååjroeh  saemien  teatere  lea  mij  akt  maam  dah  byöroeh  pryjjedh.  Sïejhmelaakan  ij  daaroeh saemien teaterisnie mïnnh – dïhte saemien lea mij akt ammes, nöörjen vuartasjæjjah tuhtjieh daate ammes vååjnoe jïh govloe, dah eah maehtieh damtedh jïh guarkedh saemien soptsesh jïh heannadimmieh  leah  akte  bielie  mijjen  ektie    åvtetïjjeste,  daaletje  tïjjeste  jïh  båetije  tïjjeste nasjonaalestaatesne Nöörje. Manne daam åtnam goh akte struktuvrelle haesteme, ektiedamme daaroedehtemeprosessen konsekvensh mah annje leah stieresne siebriedahkesne. ¶
“The creative act is not performed by the artist alone; the spectator brings the work in contact with the external world by deciphering and interpreting its inner qualifications and thus adds his contribution to the creative act.”  ― Marcel Duchamp  ¶
Mennie  mieresne  stoerresiebriedahken  stuvremeårgaanh  rïektesisnie  meatoeh  saemien scenetjeahpoe lea akte bielie dehtie jienebekultuvrelle Nöörjeste? Guktie doh saemien teaterh maehtieh akte bielie sjïdtedh dejstie nöörjen soptsestæjjijste jienebelåhkoenasjovnesne? ¶
”Nöörjen staate lea tseegkesovveme dajvide göökte åålmegidie – daaroeh jïh saemieh” (Gånka Harald 1997.)  ¶
Mijjieh gujht annje daesnie: ¶
"The Other," or "othering" is the process of creating a separate entity to persons or groups who are labelled as different  or  non-normal  due  to  the  repetition  of  characteristics.  Othering  is  the  creation  from  those  who discriminate, to distinguish, label, categorize those who do not fit in the societal norm (Mountz, Alison. The Other, Key Concepts in Human Geography. p. 2.)  ¶
3.8.4 Nöörjen staate jïh saemien scenetjeahpoe daan biejjien  ¶
« Ij gåaredh ajve Halleluja jiehtedh, tjuara dam darjodh aaj".   ¶
Kultuvrelutnjeme  bæjhkoehtamme  sjïdti  jaepien  2004  Sosialisteles  Gårroehkrirreste  (SG), Barkijekrirreste /BK) jïh Gaskoehkrirreste (GK)  jïh lij  dïhte voestes stoerre laavenjostoe dej rööpseskruana krirriej gaskem. Kultuvrelutnjeme 15 vihties dååjvehtassh utni, gaskem jeatjah akte dååjvehtasse mij jeehti 1 % staatebudsjedteste edtja kultuvrese åtnasovvedh åvtelen 2014. Nöörjen scenetjeahpoe akte lissiehtassem åadtjoeji 430 millijovnh kråvnine daan boelhken.  ¶
Gaajhkide  saemien  kultuvreåssjelidie  akte  lissiehtimmie  sjïdti  boelhken  2005-2009,  38 millijovnh kråvnine. Daah lissiehtimmieh åajvahkommes juhtin såemies hijven åssjelidie goh Àja  Saemien  jarnge,  Saemien  våarhkoe  jïh  Luvliesaemien  Museume  Neidenisnie,  jïh  Riddu festivaale jïh saemien plaerieh. ¶
Reektehtsisnie  aaj  tjåådtje  Kultuvrelutnjemen  1  bïjre:  (…)  Voestegas  reerenasse  sæjhta sjïehteladtedh  ihke  Saemiedigkie  maahta  aktem  jïjtjeraarehke  kultuvrepolitihkem  juhtedh  jïh dan gaavhtan gellie saemien institusjovnh jïh öörnegh kultuvresuerkesne reeredh.  ¶
Mubpesth  reerenasse  sæjhta  aktem  jïjtjeraarehke  staateles  dïedtem  saemien  kultuvren åvteste  gorredidh  akten  bijjemes,  nasjonaale  kultuvrepolitihken  tjïrrh,  mij  aaj    saemien kultuvrem feerhmie,  (…) (red. mïerhk.) (Reektehtse Kultuvrelutnjeme 1 sæjroe 69)  ¶
Manne daam neebneme nasjonaale perspektijvem jïh dïedtem ohtselem, joekoen dej saemien teateri muhteste. ¶
3.8.5. Mij saemien teatere?  ¶
Juktie maehtedh rïektes darjodh mijjieh akte arktihkeles aalkoealmetje kultuvrelle identiteetine, tjoerebe maam akt vielie krïevedh jïh veanhtadidh goh akte teaterevuesiehtimmie kleenghkes njulhtjemijstie  gievrine,  aelhkebe  daanhtsoe,  heerije  folklorisme  jïh  hïejmegååreme gaarenassevaarjoeh.  (Teateredaejrije Jon Nygaard, Spillerom 1-4/98)  ¶
Goh  aarebi  neebneme  saemien  teatere  akte  orre  dåarjoe  saemien  tjeahpose  jïh kultuvrejieliedasse  1970-låhkoen raejeste, jïh dan åvteste ij naan guhkies aerpievuekiem utnieh sov duekesne. Maahtam aerpievuekide Indijisnie, Japanisnie jïh Kinesne vuesiehtidh mah leah vielie goh 1000 jaepieh. Ij leah sån  annje tjïelkestamme mij mijjieh libie, jïh ij sån gåessie gih sjïdth, daate akte ihkuve prosesse. Naakenh sijhtieh jiehtedh saemien teatere lea bigkeme aktene jalletje  aerpievuekesne  jïh  vuajnosne,  men  dorjeme  saemien  gïeline  jïh  våajnoes  saemien daeverigujmie jïh saemien musihkine. Mubpiej akte jeatjah mïele. Daate hijven, edtjebe mïelh jïh  digkiedimmieh  utnedh,  dellie  evtiedimmie  sjædta.  Nov  lea  aaj  pryöveme  aktine  jïjtse saemien  teatereööhpehtimmine  nïerhkedh,  men  ij  leah  dejnie  lyhkesamme.  Gærjah  jïh maasterelaavenjassh  leah  tjaalasovveme  saemien  teateren  bïjre,  men  dah  oktegh  tjåadtjoen sjidtieh  jïh  eah  naan  ektie  digkiedimmiesijjiem  utnieh.  Vuartesjh  vielie  kap.  3.9.2  jïh  3.9.3. (Notese:  Daesnie  neebnesåvva:    Marie  Kvernmo  (2014):  Beaivvas  –  an  institution  for  Sámi culture  managment  or  mainstream  entertainment.  Veli-Pekka  Lehtola  (2008)  Muitaleddjiid, Manisboahttit, Beaivvas Sámi Teáhter Hijstorja. ¶
”Gïeje”, ÅST jïh AEJ *) Riddu Riddu-2008 Guvvie: Ravn Steinsvik ¶
Notese:  Dorjehtæjjah/meatansjugniedæjjah:  Johanne  Eltoft,  Marianne  Kjærsund,  Simone  Grøtte,  Kristin  Holand,  Elle-Sofe Henriksen, Herman Rundberg. Bïhkedimmie/svihtjemehammoedimmie: Ada Einmo Jürgensen ¶
3.9 Saemien scenetjeahpoe jïh teatere båetijen aejkien sïjse  ¶
Sïjhtem  galhkedh  aktine  sjïehtedamme  biehkine  aktede  tjaalegistie  manne  Nöörjen Kultuvreraaran  tjeelim  gosse  dah  sijjen    Unesco-goerehtalleminie  gïehtelin  ”Immaterijelle Kultuvreaerpie” 2023. ¶
http://www.kulturradet.no/documents/10157/c1ab0cf5-d20a-465e-b442-2f8f6f526448  ¶
Dellie  lim  ÅST:n  teaterenåejvie  jïh  akten  teateren  bïjre  tjeelim  mij  tjöönghkie,  vaarjele, beagkohte, sjugnede jïh evtede dam saemien immaterijelle kultuvreaerpiem. Daate tjaalasovvi referansigujmie dejtie nuepide mah dellie dej ohtsemebaseradamme vierhtiej sisnjeli gååvnesin jïh dejtie prosjektide nasjonaale jïh Unescon mieriej sisnjeli juktie vaarjelidh jïh evtiedidh dam immaterijelle kultuvreaerpiem. ¶
Manne  baajem  daam  tsïegline  årrodh,  jïh  mov  juvnehtamme  krïevenasse  Saemiedægkan  jïh nöörjen staatese saemien teaterasse båetijen aejkien. ¶
3.9.1 Saemien teatere jïh scenetjeahpoe goh aktöörh vaarjelimmesne jïh evtiedimmesne saemien immaterijelle kultuvreaerpeste  ¶
Daate nænnoestamme sjïdti ÅST:n darjomesoejkesjisnie 2012: Åarjelhsaemien Teatere (ÅST) edtja: ¶
a Åvtese vuartasjidh jïh orresjugniedihks årrodh b  Barkedh juktie saemien scenetjeahpoem eevtjedh jïh evtiedidh – åarjelsaemien gïele jïh kultuvre edtjieh barkoen jarngesne årrodh. c Akte sijjie årrodh mij viehkehte identiteetem sjugniedidh maanide jïh noeride. d Amatööreteateridie  barkedh  abpe  dajvesne,  tjiehpeles-  teaterepedagogeles  jïh kultuvrefaageles dåarjojne. e  Saemien  scenetjeahpoem  beagkoehtidh  jolle  kvaliteeteste  gaajhkide  vuartasjæjjide dovne saemien dajvine jïh saemien dajvi ålkoli f Sov bijjielisnie neebneme darjomigujmie akte kultuvrelle pruvviebigkije årrodh mijjen             jienebekultuvrelle siebriedahkesne. ¶
Mantra: Daajroe åvtetje tïjjen bïjre – jearsoes daaletje tïjjen – visjovnigujmie båetijen aajkan. ¶
 3.9.1.1 Suerkieh mej sisnjeli teaterh berkieh  ¶
Joejke – musihke – soptsese – gïele – histovrije – vuajnoe – filosofije – kultuvrelle kodah jïh konteksth. Lissine materijelle kultuvreaerpie åtnasåvva jïh evtiesåvva, goh gåarome, duedtie jïh jeatjah vætnoe. ¶
3.9.1.2 Dïejvesetjïelkestimmie ”vaarjelimmie” teateri åssjaldahkevuekien mietie  ¶
 Vaarjelimmie sæjhta jiehtedh traderadimmieprosessen jieledekrïevenassh gorredidh ¶
 Vaarjelimmie sæjhta jiehtedh, nænnoestehtedh, jieliehtidh jïh guhkiebasse evtiedidh mijjen kultuvrelle vuekieh ¶
 Vaarjelimmie sæjhta jiehtedh våajnoes darjodh, beagkoehtidh jïh sisvegem, mïelem jïh  sijjiem  vedtedh  mijjen  kultuvrelle  vuekide,  akten  daaletje  jïh  båetijen  aejkien kontekstesne. ¶
3.9.1.3 Haestemh barkosne  ¶
Joejke ij lij gåessie gih ussjedamme akten scenese, joejke akte vuekie ektesne årrodh, akte vuekie govlesadtedh..   ¶
a.  Nöörjen  jïh  jeatjah  jalletje  teatere  sijjen  våaromem  utnieh  aktene  lidterære aerpievuekesne b.  Luvlie-jïh  aalkoealmetjeteateren  våarome  lea  rituelle  aerpievuekieh  daanhtsoen, laavlomen jïh soptsesen sisnjeli mah gellie stoerretjuetie jaepieh ryöhkeme, jïh dan tjïrrh aktem performatijve hammoem evtiedamme sov teateren sisnjelen. ¶
Saemien teatere ij leah eevre a jallh b, dan åvteste: a.  Saemien  kultuvre  jïh  gïele  eah  naan  guhkies  lidterære  aerpievuekiem  utnieh,  dej aerpievuekie lea njaalmeldh sertiestimmie b.  Saemien  kultuvrelle  vuekieh  jïh  ritualh  leah  luhpehts  orreme  jïh  voejhkelamme nåhkehtidh – kristedehtemen jïh daaroedehtemen gaavhtan saemijste.  ¶
3.9.1.4 Dåarjoeöörnegh saemien teaterasse jïh frijje dåehkide vadtasuvvieh vihties teaterevuesiehtimmide/prosjektide aktine vihties daatovinie  ¶
Saemien teatere jïh scenetjeahpoe eah utnieh:  ¶
 Sijjieh  gusnie  maahta  eksperimenteradidh,  dååjrehtimmieh  juekedh  jïh  visjovnh evtiedidh ¶
 Ekonomijem  eksperimenterdæmman,  dååjrehtimmieh  juekedh  jïh  visjovnh evtiedidh ¶
3.9.2 Guktie maahta daam barkoem jåerhkedh  ¶
Vaarjelimmie  jïh  guhkiebasse  evtiedimmie  saemien  kultuvreaerpeste  tjuara  bæjjese lokngesovvedh akten nasjonaale jïh gaskenasjonaale reeremedaltesasse   ¶
 mijjieh akte åålmege njieljie laantine, Russlaante, Såevmie, Sveerje jïh Nöörje ¶
 gaajhkine njieljie laantine saemien kultuvre lea staaten bieleste, kolonialiseradimmiem, eadtjohke nåhkehtimmiem, eadtjohke assimileradimmem jïh eadtjohke dïedtelgimmiem dååjreme. ¶
 Mijjieh jïjnjem dasseme jïh daelie varke fer seenhte enn jieniebasse mijjen kultuvrelle aerpeste ¶
 Akte aerpie maam sïjhtebe meatan vaeltedh jïh guhkiebasse evtiedidh mijjen tïjjen sïjse jïh båetijen aejkien sïjse ¶
Mijjen  akte  ektie  saemien  kultuvreaerpie  mijjen  njieljie  laantine  –  tjoerebe  ektesne barkedh  ¶
Tjoerebe vierhtiealmetjh utnedh mah maehtieh daejnie nïerhkedh: ¶
 Maam akt praktihkeles darjodh – sïjse tjöönghkedh, goerehtalledh, bijjieguvviem åadtjodh dejstie aerpievuekien guedtiejijstie dej saemien immaterijelle kultuvrevuekiej sisnjeli ¶
 Ektiedahkoe teaterigujmie, pionerigujmie saemien scenetjeahpoen sisnjelen jïh gaajhki mubpiejgujmie ¶
 Voestes raajrosne; almetjh mah praktihkeles berkieh – amma scenetjiehpiedæjjah, daanhtsojh, musihkerh ektiedahkosne aerpievuekien guedtijigujmie ¶
 Varke dahkoe ¶
 Laavenjostoe akademijine Gïeh maehtieh bööremeslaakan dam guhkiebasse barkoem bæjjese fulkedh: Nöörjesne;  Nöörjen  Kultuvreraerie  jïh  Saemiedigkie,  mah  maehtieh  nasjonaale  jïh gaskenasjonaale systeemine bæjjese barkedh jïh seamma tïjjen: Sïejhme  almetjh,  fïerhte  tjiehpiedæjja,  teaterh,  Saemien  Tjiehpiedæjjaraerie,  skuvlh, jïlleskuvlh, universiteeth, museumh, nasjonaale jïh gaskenasjonaale reeremh abpe Saepmesne jïh nasjonaalestaath tjuerieh meatan vaaltasovvedh laavenjostosne.  ¶
3.9.3 Veanhtadimmieh Nöörjese jïh Saemiedægkan  ¶
Voestes boelve sjugneden jïh  darjoje scenetjiehpiedæjjah Saepmesne lea daelie 60 - 70 jaepien båeries.  Dej  leah  jïjnje  dååjrehtimmie,  daajroe  jïh  histovrije  sijjen  barkosne  immaterijelle tjeahpoehammoejgujmie,  jïh  evtiedimmie  saemien  scenetjeahposte.  Gïeh  vaarjelieh, tjöönghkieh  jïh  evtiedieh  daam  daajroem  jïh  dååjrehtimmiem  dan  buaratjommesasse  jïh evtiedæmman    saemien  scenetjeahposte,  gïeh  dam  bijjemes  dïedtem  utnieh?  Akte  bielie  lea dotkeme  dej  tseegkeme  universiteeti  jïh  jïlleskuvli  sisnjeli,  akte  mubpie  bielie  lea  dïhte tjeahpoefaageles jïh praktihkeles scenetjeahpoeevtiedimmie. ¶
Tjuara dotkeminie jïh evtiedimmine barkedh dovne praktihkerijstie: dorjehtæjjah, daanhtsojh, musihkerh jïh akademija. ¶
Tjuara  sijjieh  gååvnesidh  daan  barkose,  teateri  lea  nuekie  barkoe  produseradidh  sijjen ekonomeles mieriej sisnjeli, jïh sijjen stillemi sisnjeli. Teateri stilleme maahta væjranidh guktie dah aaj dïedtem vaeltieh dan åvteste mij lea bijjielisnie neebneme,  men  manne  mov  uvte  vuajnam  sjïere  ”scenetjeahpoe-laboratovrijh”  aktine  lïhke ektiedimmine dovne akademijese jïh dan praktihkeles teaterasse sov  sjugniedæjjajgujmie jïh dorjehtæjjajgujmie. ¶
Daesnie vuesehtem maam akte jeatjah laante, Indije, mij guhkiem kolonialiseradamme orreme, lea  dorjeme,  gidtjh  akademijem  tseegkeme  man  nomme  Sanget  Naak  Akademi. (http://www.sangeetnatak.gov.in/)  ¶
The  Sangeet  Natak  Akademi  is  presently    an  Autonomous  Body  of  the  Ministry  of  Culture, Governemnt of India and is fully founded by the Government for implemeantation of its schemes and programmes.  ¶
Aims and Objectives:  ¶
  To Co-ordinate the activities of regional or State Academies of music, dance and drama.  ¶
  To promote research in the fields of Indian music, dance and drama and for its purpose, to establish a library, museum etc.  ¶
  To co-operate with such similar Academies as there may be and other institutiones and associationes for the furtherance of its objects and for the enrichment of Indias culture as a whole.  ¶
  To encourage the exchange of ideas and erichment of techniques between the  different regions in regard to the arts of music, dance and drama.  ¶
  To encourage the establishment of theatre centres on the basis of regional languages, and co-operation among different theatre centers.  ¶
  (…)  ¶
3.9.4. Dahkoe  ¶
*  Akte  teateregåetie  maahta  faamoejarngine  årrodh  juktie  saemien  scenetjeahpoem evtiedidh. * Nænnoesåbpoe ekonomije teateri evtiedæmman scenetjeahposte jïh beagkoehtæmman Doh  saemien  teaterh  leah  smaave,  aktine  onne  betniefinansieradimmine.  Saemien  teaterh tjuerieh åadtjodh stuerebe fokusem utnedh tjiehpeles evtiedimmiebarkose, goh teaterevuesiehtimmieh  jïh  beagkoehtimmie  dejstie.  Edtja  byjngetje  laavenjostoeguejmieh  jïh vierhtieh syökedh, men akte fer stoerre bielie dejstie ihkuve vierhtijste daan barkose jåhta, jïh statistihke ij maam gænnah vuesehth dej dåarjoej jïh laavenjostoej bïjre mejtie teaterh IDTJIN åadtjoeh.  ¶
* Lissine:  ¶
Soejkesjh jïh ekonomije daejtie: 1.        Bijjemes  beerkeme-  jïh  vaarjelimmiesoejkesjh  mijjen  immaterijelle  kultuvreaerpeste abpesaemien daltesisnie 2.        Sïjsetjöönghkemh sïejhme almetji realmaahtoste – aerpievuekien guedtijh 3.        Sïjsetjöönghkemh tjiehpiedæjja- jïh dotkijedaltesisnie 4.        Gåarede vuejnedh dam mij lea sïjse tjöönghkesovveme 5.        Dotkemematerijaalem åehpies darjodh 6.       Evtiedimmievierhtieh  sjugneden  jïh  darjoje  tjiehpiedæjjide,  mah  eah  tjoerh  ulmine utnedh  aktem  taeterevuesiehtimmiem  men  maam  jeatjah  tjiehpiedæjjah  maehtieh  vuejnedh (v..g nedtesne, våajnoes jallh teekste) Scenetjeahpoelaboratovrijh.       7.        Ektiedahkoesijjieh, fysiske jïh nedtesne 8.    Vierhkiesijjieh  praktihkeles  dotkemasse;  abpesaemien  jïh  gaskenasjonaale  - scenetjeahpoelaboratorivjh 9.        Ekonomije mij visjovnh luhpede, jïh ij leah dan stuvreme åtnoen bïjre guktie dam frijje visjonære barkoem steegkie. 10.    Dotkeme  dan  barkose  mij  lea  dorjeme  aalkoen  raejeste  daan  raajan  saemien scenetjiehpiedæjjijste  ¶
3.9.4.1 Saemien perspektijve jïh vuajnoe  ¶
”Edtjebe  daelie  vihth  ussjedidh  jïh  analyseradidh  nöörjenlaaketje”  –vaajmoesjoehkenasse aktede scenetjiehpiedæjjeste gosse dah bïevnesem åadtjoejin dah edtjin nöörjen bïhkedæjjam utnedh.  Scenetjeahpoem  juekedh  «burhtji»  sïjse  laavloje,  dorjehtæjja,  daanhtsoje  lea  akte jalletje hammoe mij evtiesovvi renessansesne. Antihke jïh mænngan renessanse ryöknesuvvieh goh daaletje jalletje teateren ”aalkoe”. Saemien perspektijve jïh ellies vuajnoe tjuerieh meatan årrodh maadthmaallesne dennie guhkiebasse barkosne. ¶
Nasjonaale jïh gaskenasjonaale daajroe jïh goerkese saemien kultuvren bïjre gaajhkine hammojne jïh vuajnojne leah aaj fïereguhten nasjovnen  kultuvreaerpie jïh dan åvteste veartenen kultuvreaerpie daelie jïh båetijen aejkien.  ¶
Mij Tråante 2017-heevehtimmie orreme bielelen tjiehpiedæjjah jïh tjiehpiedæjjainstitusjovnh? Såemies tjåanghkoeh jïh håalemh ¶
4  Healsoeektiedamme jielede- jïh barkoetsiehkieh båatsoesaemien årroejidie åarjelsaemien dajvesne  ¶
Snefrid Møllersen, psykologespesialiste, dr, psychol., Saemien nasjonaale maahtoedïenesje psykiske healsoevaarjelæmman jïh geeruvevoetese, Finnmaarhkeskïemtjegåetie.  ¶
Iktedimmie Jis  edtja  hijven  almetjehealsoem  gorredidh  dellie  eevre  daerpies  daajroem  utnedh  dej materijelle, praktihkeles jïh sosijaale mieriekrïevenassi bïjre mah healsoem tsevtsieh. Mobijle pastoralisth  leah  akte  dåehkie  mej  åvteste  dovne  åejvieladtjh  jïh  dotkijh  abpe  veartenisnie vaenie  tsåatskelesvoetem  vuesiehtamme  gosse  lea  healsoetsiehkiej  bïjre.  Jïh  naemhtie  aaj daajrojne  jielede-  jïh  barkoetsiehkiej  bïjre  båatsoealmetji  luvnie.  Daate  tjaalege healsoeektiedamme  jielede-  jïh  barkoetsiehkieh  buerkeste  saemien  båatsoeårroejidie åarjelsaemien  dajvesne,  akte  årrojedåehkie  mij  daamtaj  ov-våajnoes  dorjesåvva  sov stoeredahken  gaavhtan,  jïh  gusnie  doh  historihkeles-polithkeles,  barkoeektiedamme  jïh sosijaale jieledekrïevenassh eah vuajnalgamme sjïdth. Taalematerijaale lea veedtjeme aktede nasjonaale  goerehtimmeste  jielede-  jïh  barkoetsiehkijste  mah  leah  vihkeles  dan  psykiske healsoen jïh jieledekvaliteeten gaavhtan saemien båatsoeårroji luvnie  (Båatsoen aarkebiejjie). 151 båatsoealmetjh åarjelsaemien dajveste lin meatan goerehtimmesne.  ¶
Illedahkh  vuesiehtieh  båatsoen  barkoen  gaavhtan  akte  joekoen  stoere  låhkoe båatsoealmetjijstie  åarjeldajvesne  kråahpeles  maajsoeh  åådtje  goh  gijjie,  ïbje/gaasse, tjåetskeme, fysiske stradtjoe jïh ovlæhkoeh/haevieh, viertiestamme jeatjah barkoedåehkiejgujmie Nöörjesne mah plearoeh barkoem utnieh. Jeenjesh eah nuepiem utnieh eejehtalledh  jallh  gåetesne  årrodh  barkoste  gosse  skïemtjine/haeviem  åådtjeme.  Akte jååhkesjamme  vuajnoe  båatsoealmetji  luvnie    åarjeldajvesne  lea  åejvieladtjh  daajroem båatsoen bïjre fååtesieh, båatsoem nåakelaakan gïetedieh jïh krïevenassh jïh stillemh vedtieh mah eah leah sjïehtedamme dan båatsoefaageles barkose. Doh jeanatjommesh lissiebarkoem jïh raessiem åadtjoeh akten ahkedh stuerebe låhkoen gaavhtan darjoemijstie eatnamisnie mah gåatomelaantem  giehpiedieh,  juhtemegeajnoeh  steegkieh  jïh  stoerre  teehpemh  krïevveste vedtieh. Mahte gaajhkesh dovnesh dååjrehtimmiem nåake vuajnoejgujmie reektieh almetjijstie båatsoen ålkolen jïh meedijeste. Akte håvhtadihks stoerre låhkoe reektie dah sïerredimmiem jïh miedteles  dahkoeh  dååjroeh  sijjen  båatsoealmetjen  ektiedimmien  gaavhtan.  Seamma  tïjjen båatsoealmetjh soptsestieh dah joekoen hijvenlaakan barkosne  tråjjadieh, jïh barkoe lea akte lïeremesijjie  gusnie  sijjie  gååvnese  jïjtje  nænnoestidh.  Illedahkh  vuesiehtieh  giehpiedamme jieledekvaliteete jïh geahpanamme psykiske healsoe leah sïejhmebe dej luvnie mah jeenjemes dååjrehtimmieh  utnieh  sïerredimmine  jïh  nåake  vuajnoejgujmie  byögkeles  åejvieladtjijste. Daate vuesehte sosijaale  jïh siebriedahkeektiedamme   ålkoestimmie lea dïhte mij uvtemes lea vaahrine dan psykiske healsose saemien båatsoealmetjidie åarjelsaemien dajvesne.   ¶
4.1 Aalkoe  ¶
Goerehtimmieh  saemien  båatsoste  Nöörjesne  leah  åejviefokusem  åtneme  bovtsese, produktiviteetese  jïh  dejtie  organisatovreles  tsiehkide.  Båatsoealmetji  healsoe,  tråjje  jïh barkoetsiehkie  leah  vaenie  tsåatskelesvoetem  åådtjeme.  Jalhts  ”Soejkesje  healsoe-  jïh sosijaaledïenesjidie  saemien  årroejidie  Nöörjesne”  joe  jaepien  1995  vihtiesti  doh healsoeektiedamme  maajsoeh  båatsosne  leah  itjmies  jïh  varke  råajvarimmieh  daarpesjieh (HOD,1995). ¶
Råajvarimmieh  mah  healsoem  eevtjieh  tjuerieh  vïedteldahkesne  årrodh  daajrosne  dej praktihkeles,  sosijaale  jïh  kultuvrelle  tsiehkiej  bïjre  mah  almetji  jieledem  tjïelkestieh,  jïh tjuerieh  sjïehtedh  dej  siebriedahkeektiedamme  mieriekrïevenassi mietie mah almetji  nuepieh stuvrieh  dagkerh  råajvarimmieh  nåhtose  vaeltedh.  Doh  historihkeles,  sosijaale  jïh vierhtieektiedamme  mieriekrïevenassh  saemien  båatsose  jeerehtieh  laanten  ovmessie  bieliej gaskem.  Daajroe  tjarke  fååtese  dej  healsoeektiedamme  tsiehkiej  bïjre  saemien  årroji  luvnie åarjeldajvine. ¶
Daate  tjaalege  taalh  åehpiedahta  mah  såemies  bielieh  dejstie  healsoeektiedamme  jielede-  jïh barkoetsiehkijste  buerkiestieh  båatsoesaemide  åarjelsaemien  dajvesne.  Taalematerijaale  leah veedtjeme goerehtimmeste ”Båatsoen aarkebiejjie” . ¶
4.1.1 Saemien båatsoe, jieledevuekie jïh jieleme  ¶
Daan  beajjetje  jihtseles  saemien  båatsoejuhtije  almetjh  mah  krievviem  ryöjnesjeminie jaepieboelhki  tjïrrh,  jieledevuekine  tseegkesovvi  1600-  jïh  1700-låhkoen,  jïh  voestes  aejkien stuvresovvi  Lappekodisillesne  rïhkeden  2.  biejjeste  1751.  Båatsoe  lea  organisatovreles  jïh ekonomeles stuvresovveme Båatsoelaakeste (LBD, 2007) jïh Båatsoelatjkoste. Laanteburriedirektoraate  lea  reeremeårgaane.  Jaepien  2017  lij  541  sïjtebielieh  saemien ¶
båatsosne  Nöörjesne,  3233  registreradamme  almetjigujmie  jïh  213  913  aalebovtsigujmie (Laanteburriedirektoraate, 2017). ¶
Båatsoe akte såarhts mobijle pastoralisme, mij gellielaaketje fleksijbele vuekieh nuhtjie juktie eatnemevierhtide  bööremeslaakan  nuhtjedh.  Daan  såarhts  sjïehtedimmievuekien  gaavhtan gåarede bovtsigujmie gïehtelidh ov-veanhtadamme tsiehkiej nuelesne aktene garre klijmesne, jïh  såemiesmearan  nåake  gåatomelaantigujmie.  (Mulder,  Fazzio,  Irons,  McElreath,  Bowles, Bell et al., 2010). Bovtse, gåatomedajvh jïh almetjh leah doh vihkielommes vierhtieh båatsosne. Hijven båatsoe aktem lïhke ektiespïelem vierhtiej gaskem tsihkestahta. Guktie bovtse vaanterde jïh  guktie  bovtsigujmie  barka  jaepieboelhken  tjïrrh  leah  illedahke  dejstie  sjïehtedimmijste bovtsen daerpiesvoeten jïh klijman gaskem, jïh guktie gåatomelaante lea. Båatsoealmetjen lea dïedte krievviem ryöjnesjidh dej vadteme gåatomedajvi sisnjeli, hoksedh krievvie årroeminie dejnie  dajvine  mah  nuekie  gåatomem  vedtieh,  jïh  vaahraj  vööste  vaarjelidh.  Båatsoealmetje edtja  barkoem,  laavenjassh  jïh  materijellem  öörnedh  jïh  joekedidh,  jïh  krievvien svihtjemevuekiem sov kraannan svihtjemevuekine iktedidh. Tjuara aaj siebriedahkeektiedamme  jarkelimmieh,  byögkeles  stuvrehtimmieh,  teknologeles  orre  aath, byjngetje  aktööri  darjomh  eatnamisnie  barkoen  sïjse  sjïehtesjidh,  juktie  balansem  gorredidh dennie  gellielaaketje  ektiespïelesne  bovtse-eatneme-båatsoealmetje.  Ahkedh  jienebh krïevenassh  sjïehtedimmiej  bïjre  leah  akte  itjmies  maajsoe  dovne  kreavvan  jïh båatsoealmetjidie. ¶
Nöörjen reeremisnie båatsoe vååjnoe goh akte spesialiseradamme produsente bovtsenbearkoste mij  krïevenassh  åtna  akten  radtjoes  produksjovnen  jïh  lissiehtamme  ekonomeles  dïenesten bïjre. Saemien båatsosne bovtsen tråjje  aktem jïjtseaarvoem åtna, mij ij leah jearohke dehtie dïenestistie  maam  dïhte  vadta.  Båatsoealmetji  identiteete  jïh  jïjtjedomtese  leah  maahtose  jïh barkose ektiedamme, mij sæjhta jiehtedh aktem ”tjaebpies krievviem”, utnedh, dååjredh satne sïjtesne govlesåvva jïh guktie tsiehkie kraannasïjtide lea (Sara, 2003). Gosse båatsoe ij aktem jieliemassem  vedtieh  mestie  gåarede  jieledh,  jeenjesh  dan  åvteste  veeljieh  lissiebarkoem vaeltedh mij baalhkam vadta, sijjeste båatsojne orrijidh (Bostedt, 2001). ¶
Båatsoe akte ållesth jielede gusnie dïhte sosijaale jïh kultuvrelle jïh  gaajhke mij lea barkoen bïjre leah lïhke gårreldahkesne. Jarkelimmieh jïh sjïehtedimmieh dan guhkiem ryöhkoeh goh bovtse jïh båatsoealmetje nuhtjieh gaajhkh bielieh jieliedistie jïh gïehtelimmeste jarkelidh jïh sjïehtesjidh  mah  tsavtseme  sjidtieh  dejstie  darjoemijstie  mah  eatnamisnie  jallh  almetjijstie sjugniehtuvvieh. Giehpiedimmie gåatomelaanteste, steegkeldh juhtemegeajnoeh, jallh stoerre juvreteehpemh  maehtieh  guhkies  sjïehtedimmietïjjem  daarpesjidh  juktie  orresistie  bæjjese bigkedh  aktem  funksjonelle  båatsoem  jïh  krievviem  mestie  jieliemassem  åådtje,  jïh  daamtaj byjreske  dam  båajhtoehlaakan  toelhkeste  goh  vuestievæljoe  jarkelimmiej  vööste  (Kalstad  & Brantenberg, 1987). Reeremisnie vaenie aerpievuekie båatsoedaajroem meatan vaeltedh gosse edtja  orre  öörnegh  hammoedidh.  Vihkeles  bielieh  dej  gellielaaketje  bieliejgujmie  mah båatsosne  gååvnesieh,  maehtieh  pruskiehtamme  sjïdtedh.  (Eira,  2014).  Öörnegh  mejgujmie staate  lea  nïerhkeme  dejnie  aajkojne  båatsoem  viehkiehtidh,  maehtieh  ov-vaantojne  båetedh jeatjah haestemigujmie mej uvte båatsoealmetjh tjåadtjoeh, men mah åejvieladtjh eah guarkah. Gærjesne  ”Saemien  låhkoeh  soptsestieh  7”  akte  veele  buerkiestimmie  gååvnese  dejstie ekonomeles jïh produksjovneektiedamme tsiehkijste daan beajjetje båatsosne (Riseth, 2014). ¶
4.1.2 Saemien båatsoe åarjelsaemien dajvesne       ¶
Åarjelsaemien  gåatomedajvh,  -  Nordlaante,  Noerhte-Trööndelage  jïh  Åarjel-Trööndelage  jïh Hedmaarhke-,  ryöhkoe  Saltoduottaren  luvhtie  noerhtene  Engerdalen  gåajkoe  åarjene, Trollheimen luvhtie jillene jïh sveerjen raasten gåajkoe luvlene, aktine areaaline medtie 63.500 kvkm.  Aerviedimmien  mietie  saemien  årrojh  åarjeldajvesne  leah  ovrehte  800  almetjh,  jïh låhkoe almetjijstie mah leah registreradamme åarjelsaemien båatsosne lea 577 (Kuperus 2001; Laanteburriedirektoraate,  2017b).  Joe  1500-1600-låhkoen  gosse  åarjelsaemieh  orrijin vijremesvaalkh  nuhtjedh  jïh  eelkin  juhtije  almetjinie  årrodh,  jïh  båantasiebriedahke  seamma tïjjen sov åtnoem miehtjiesdajvijste vijriedin (sïeterh), ov-vaantoeh båatsoen jïh jåartaburrien gaskem jijhtin. Båatsoe stoerre jïh vihkeles gåatomedajvh jïh juhtemegeajnoeh dassin 1700- jïh 1800-låhkoen. Sïeterh jïh suejnieslaajoeh saemiej giedtiedajvide bïejesovvin, gusnie bovtse lij jåartam tröörehtamme jïh desnie bajhkeme guktie jïjnje kraesie desnie sjïdti. ¶
Jåartaburrien  politihkeles  ulmie  nasjovnebigkemasse  minngemes  bielien  1800-låhkoste  ovvaantojde lissiehtin båatsoealmetji jïh spidtjeburriej gaskem, hijvenlaakan viehkiehtamme don baelien  sosijaaledarwinisteles  åssjaldahkeste.  Histovrijeprofessovre  Yngvar  Nielsenen fremrykkingsteorijesne    (1891),  saemieh  tjïelkestamme  sjïdtin  goh  akte  vueliehkåbpoe almetjedåehkie  mah  lin  dajven  sïjse  tjihtedamme  noerhtede  (Bergstøl  &  Reitan,  2008). Laakesne Tilleggslappeloven jaepeste  Stoerredigkie fïerhten tjïeltese jïjtjeraarehkereaktam  vedti  jïjtjh  nænnoestidh  mejtie  båatsoe  edtji  årrodh  sijjen  tjïeltine,  jïh luhpehts  båatsojne  sjïdti  33  tjïeltine  Åarjel-Nöörjesne  (Braseth,  2014).  Deadtove  dan åarjelsaemien båatsoen vööste lij tjarke jïh gellie båatsoealmetjh giefiesvoeten sïjse seedti. ¶
Saemieh  Nöörjesne  jïjtjemse  politihkeles  öörnedin.  Noerhtene  daate  barkoe  lij  eevtjeme vuastalimmien  gaavhtan  daaroedehtemepolitihken  vööste,  åarjene  deadtoven  gaavhtan båatsoen  vööste.  Krievvien  juhtememöönstere  lea  bæjjese  vaaran  giesege  jïh  vuelielaantese daelvege,  daate  sæjhta  jiehtedh  mearan  juhtemegeajnoe  lea  noerhte-åarjel  Finnmaarhkesne, juhtemegeajnoe  lea  luvlie-jillie  åarjeldajvesne.  Unijovneloetedimmien  mænngan  stoerre restriksjovnh  bïejesovvin  åtnoen  bïjre  juhtemegeajnojste  raastedajvine  (nöörjen-  sveerjen raastekonvensjovne jaepeste 1919). Dennie minngemes orre rååresjimmesne daehtie latjkoste jaepien 2005, idtjin sïemes sjïdth daan latjkoen bïjre. ¶
Saemien båatsoealmetjh åarjeldajvesne daan biejjien bårras voenine årroeminie aktene stoerre geografeles  dajvesne,  jïh  leah  gaajhkene  siebriedahkeektiedimmesne  akte  naa  onne,  daamtaj ov-våajnoes unnebelåhkoe. Gåhkoe lea guhkie dej åarjelsaemien gaavnedimmiesijjiej gaskem, jïh  akte  joekoen  stoerre  vaahra  dah  oktegimsh  jïh  ålkoestamme  sjidtieh.  Åarjeldajvi gåatomedajvh  jïh  juhtemegeajnoeh  leah  dovne  topografijen  jïh  byjngetje  darjomi  gaavhtan eatnamisnie prååsehkåbpoe goh noerhtene. Gåatomedajvh leah sagke vielie geahpanamme jïh juakeme  byjngetje  gïehtelimmijste  (el-faamoeproduksjovne,  geajnoeh  jïh  ruevtieraajroe, hæhtjoesijjieh  j.n.v).  Bearkoeproduksjovne  jïh  sjïdtedehteme  krïevvijste  leah  gellie  jaepiej tjïrrh tjarke håvhtadamme orreme dej stoerre teehpemi gaavhtan juvride. ¶
Daajbaaletje  tïjjen  båatsoe  akte  kultuvrefaktovre  orreme  mij  ektiedimmine  orreme åarjelsaemien  årrojidie.  Ij  goh  unnemes  juktie  åarjelsaemien  gïelem  jïh  saemien  kultuvrelle aerpievuekieh  tjåadtjoehtidh,  lissine  haestemh  jïh  daerpiesvoeth  våajnoes  darjodh jieledetsiehkiej  jïh reaktadåeriesmoeri bïjre. Læjhkan gujht Y. Nielsenen fremrykkingsteorije juridihkeles aktem dåarjoem åtneme eevre jaepien 2001 raajan (Selbu-aamhtese),  jïh 2005låhkosne  Trööndelagen  histovrijeste  dam  annje  åehpiedehti  goh  faamosne.  Dïhte  histovrijes leavloe jïh jååhkesjamme unnebelåhkoeposisjovne aktegsalmetjen jïjtsedomtesem tsevtsieh, jïh dej nuepieh tsevtsemefaamoem jïjtsh jieledetsiehkide utnedh. ¶
4.2 Daajroe healsoeektiedamme tsiehkiej bïjre saemien årroejidie åarjelsaemien dajvesne  ¶
Akte  vihkeles  krïevenasse  juktie  maehtedh  daerpiesvoetem  healsoe-eevtjije  råajvarimmide vuarjasjidh akten årrojedåahkan, lea daajroe dej jieledetsiehkiej bïjre mah nuepide akten hijven healsose  nænnoestehtieh,  jïh  dej  jieledetsiehkiej  bïjre  mah  nuepide  akten  hijven  healsose giehpiedieh.  Unnebelåhkojne  jieledh  lea  akte  raessiefaktovre  mij  abpe  jieledem  ryöhkoe  jïh mïsse faamoeh leah daerpies juktie dam gïetedidh, jïh naemhtie dïhte kapasiteetem giehpede jeatjah  såarhts  maajsoeh  töölledh  jieliedisnie    (Thoit,  2010).  Joekehtsi  gaavhtan  kultuvrine, njoelkedassh  jïh  krïevenassh  åejvieladtjijste  maehtieh  ov-vantojne  båetedh  aarvoejgujmie, njoelkedassigujmie  jïh  vuekiejgujmie.  Sjïehtedimmieh  krïevenasside  mah  leah  aelhkie tjïrrehtidh dejtie årroejidie mah aktene sijjesne årroeminie, maehtieh joekoen geerve sjïdtedh jieliedasse jïh barkose sjïehtesjidh akten dåahkan mij sijjeste sæjjan jåhta. Dej  minngemes  göökte-golme  jaepiej  dotkemebaseradamme  daajroe  healsoe-  jïh healsoeektiedamme tsiehkiej bïjre saemien årroejidie tjarke læssanamme. Daatavåarome daan daajrose lea åajvahkommes veedtjeme saemien årroejijstie noerhtesaemien dajvesne, uvtemes Finnmaarhke.  Ij  leah  dan  jeenjesh  meatan  orreme  båatsoealmetjijstie,  jallh  dah  eah  leah våajnoes  orreme  dagkerh  goerehtimmine.  Lissine  gujht  akte  veartenevijries  fenomeene nasjonaale  åejvieladtjh,  jïh  aaj  dotkijh,  eah  dan  stoerre  tsåatskelesvoetem  vuesehth healsoeektiedamme tsiehkiej bïjre mobijle pastoralijstide. ¶
Gosse  lidteratuvresne  ohtsedamme  dellie  11  aath  gaavna  healsoeteemine  saemien  årroejidie åarjelsaemien dajvesne Nöörjesne (tabelle 4.1.) Åejvieteema bæjhkoehtimmine lea healsoe- jïh sosijaaledïenesjh,  mearan  healsoeektiedamme  jieledetsiehkieh  ajve  gööktine  dejstie bæjhkoehtimmijste gïetesuvvieh. Daejnie tjaaleginie sïjhtebe viehkiehtidh daajroem lissiehtidh healsoeektiedamme jielede-  jïh barkoetsiehkiej  bïjre  båatsoesaemide  åarjelsaemien dajvesne. Jielede- jïh barkoetsiehkieh leah mieriekrïevenassh healsose, jïh akte daerpies daajroevåarome juktie  maehtedh  jieledetsiehkide  sjïehteladtedh  mah  healsoem  nænnoestehtieh,  jïh  juktie maehtedh hijven healsoeviehkiem vedtedh. ¶
4.3 Goerehtimmie barkoe- jïh jieledetsiehkijste mah ulmiem utnieh psykiske healsose jïh jieledekvaliteetese  ¶
Taalematerijaale leah veedtjeme aktede nasjonaale goerehtimmeste,  «Båatsoen aarkebiejjie», mij  lea  goerehtalleme  gellie  faktovrh  mah  ulmiem  utnieh  dan  psykiske  healsose  jïh jieledekvaliteetese  saemien  båatsoealmetji  luvnie  Nöörjesne.  Daatamaterijaale  sïjse tjöönghkesovvi 2012 – 2013, jïh 151 dejstie 633 vaestiedimmijste almetjijstie böötin saemien båatsosne åarjelsaemien dajvesne. Båatsoen evtiedimmiefoente (BEF), Healsoe Noerhte DHG, ¶
Saemiedigkie, Finnmaarhkeskïemtjegåetie HF, Nöörjen Båatsoesaemiej Rijhkesiebrie (NBR), Saemien  nasjonaale  maahtoedïenesje  psykiske  healsoevaarjelæmman  jïh  geeruvevoetese (SANKS), jïh SANKS DjE-foente leah goerehtimmiem maakseme. ¶
4.3.1  Dotkemeprosjekte ”Båatsoen aarkebiejjie”   ¶
Histovrijen  tjïrrh  aalkoealmetjh  leah  passijve  objektine  dotkemasse  åtnasovveme.  Gellien aejkien  dotkemeilledahkh  vaenie  nåhtoem  aalkoealmetjidie  åtneme,  daamtaj  dejtie  båeries vaanesovmide  vihtiestamme,  jïh  nåake  konsekvensh  åådtjeme  gosse  dah  leah dokumentasjovnine  åtnasovveme  politihkeles  jallh  juridihkeles  sjæjsjalimmieprosessine. Laantine  goh  Canada,  Alaska,  New  Zealand  jïh  Australije  lea  gellie  luhkie  jaepieh  positijve dååjrehtimmieh  dotkeminie  dorjeme  mah  aktene  lïhke  laavenjostosne  dorjesåvva  dotkiji  jïh aalkoealmetjedåehkien  gaskem,  etihkeles  njoelkedassi  mietie  aalkoealmetjedotkemasse (LaVeaux & Christopher, 2009).  «Båatsoen aarkebiejjie» lea illedahke aktede laavenjostoste gaskem båatsoealmetjh jïh dotkijh, gaskem Nöörjen Båatsoesaemiej Rijhkesiebrie (NBR) jïh Saemien nasjonaale maahtoedïenesje psykiske  healsoevaarjelæmman  jïh  geeruvevoetese  (SANKS).  Goerehtimmie  ulmine  utni båatsoen aarkebiejjiem vihtiestidh guktie båatsoe meehti dam guarkedh jïh nuhtjedh, viehkine våaromem vaeltedh båatsoesaemien jieledeveartenisnie jïh båatsoealmetji daajroem, aarvoeh, njoelkedassh jïh barkoeh meatan vaeltedh dotkemebarkoen sïjse. «Båatsoen aarkebiejjie» lea kanadiske njoelkedassh nuhtjeme healsoedotkemasse aalkoealmetjigujmie (CIHR, 2007) dan åvteste Nöörje jïh Noerhtelaanth eah leah dagkerh njoelkedassh åtneme.  Barkoemaalle  akten seammavyörtegs  laavenjostose/guejmievoetese bigkie, akte akteraeresne goerkese  dotkemestillemistie,  guktie  edtja  barkoem  tjïrrehtidh  jïh  guktie  edtja  dorjesem reeredh. Aalkoealmetji tsevtsemefaamoe dotkemeprosessese, aajhterevoete jïjtsh daatide/daajrose,  jïh  gïehtjedimmiem  utnedh  guktie  dotkijh  reerieh  (g.j.  toelhkestieh) materijaalem mij sïjse tjöönghkesåvva, leah vihkeles prinsihph dejnie etihkeles njoelkedassine. Barkoemaalle akte stuvremedïrrege, mij aalkoealmetji daajroem jïh dotkemefaageles daajroem meatan vaalta naemhtie guktie dïhte dovne aalkoealmetjedåehkien jïjtjetjïelkestamme haestemh jïh dotkemefaageles kvaliteetem gorrede. ¶
NBR jïh SANKS aktem juridihkeles viedteldihkie sjïehtedimmiem darjoejin dotkemelaavenjostoen bïjre, jïh aktem prosjekteårganisasjovnem tseegkin stuvremedåehkine, referaansedåehkine/maehtehtjedåehkine,  akte  dotkijedåehkie  jïh  jienebh  fokusedåehkieh. ¶
Gaajhkine njieptjine tjirkijh lin meatan, dovne NBR:ste jïh SANKS:ste. Daatamaterijaale sïjse tjöönghkesovvi aktene nasjonaale  gihtjemegoerehtimmesne. Gihtjemegoere lij  dorjesovveme dej  teemaj  jïh  haestemi  mietie  mejtie  båatsoealmetjh  buerkiestin  goh  vihkeles båatsoejieliedasse.  Dan  åvteste  bielieh  taalematerijaaleste  eah  leah  sjiehteles  juktie viertiestimmieh  darjodh  jeatjah  årrojedåehkiejgujmie  gusnie  jieledevuekie  jïh  kultuvre  leah jeatjahlaakan, vuesiehtimmien gaavhtan nöörjen jienebelåhkoen årrojigujmie. ¶
4.3.2 Vaastoedåehkie saemien båatsoste åarjelsaemien dajvesne.  ¶
Vaastoedåehkesne 151 almetjh. Tabelle 4.2 vuesehte joekedimmiem prosentesne dejstie sjïere væhtijste vaastoedåehkesne. ¶
Tabelle 4.2 Gïeh meatan vaastoedåehkesne  ¶
Ånnetji  jienebh  ålmah  goh  gujnh  meatan  goerehtimmesne.  Jeenjemes  gujnh  dennie  nuerebe dåehkesne (56,3 %) mearan jeenjemes ålmah dej båeries ålmaj gaskem (60,5 %). Gaskemedtien aaltere  dej  gaskem  mah  lin  meatan  lea  36  –  45  jaepieh. Viertiestamme  taaligujmie båatsoealmetji  geografeles  joekedimmien  bijjelen dle  ånnetji  jienebh  meatan  Nordlaanten båatsoedajveste goh dah mah meatan dejstie göökte åarjemes båatsoedajvijste.  Ij leah aelhkie taalh  ööhpehtæmman  bïejedh  båatsoe-  jallh  båatsoeektiedamme  faagi  sisnjeli    dan  åvteste båatsoealmetjh daajroem jïh tjiehpiesvoetem vejtiestieh gosse meatan båatsosne maanabaelien raejeste. ¶
Ööhpehtimmiedaltesen  taalh    leah  ajve  «lissieööhpehtimmien»  bïjre  nasjonaale ööhpehtimmiesysteemesne. Daesnie ööhpehtimmiedaltese seammalaakan goh ööhpehtimmiedaltese  nasjonaale  årroji  luvnie.  Båatsoen  årroji  gaskem  lea  læjhkan  stoerre joekehtsh  ööhpehtimmiedaltesisnie  tjoeli  gaskem,  aaj  sagke  stuerebe  tjoelejoekehtsh  goh saemien  årroji  luvnie  sïejhmelaakan  (SSB,  2014,  gaaltijetabelle  07585).  Abpe  60  % båatsoegujnijste  åarjeldajvesne  ööhpehtimmiem  utnieh  jïlleskuvle/universiteetedaltesisnie. Akten fuelhkiebaseradamme gïehtelimsvuakan goh båatsoe lea, dellie lea fuelhkien tjåenghkies daajroe jïh tjiehpiesvoeth mah ryöknesuvvieh. Dovne  saemien  båatsosne  jïh  jeatjah  mobijle  pastoralisti  luvnie,  aktem  tjoelebaseradamme råållajoekedimmiem  laavenjassijste  vuajna  gusnie  ålmah  åajvahkommes  tjiehpiesvoeth  jïh daajroem  vejtiestieh  ryöjnesjimmien  bïjre  jïh  dan  barkoen  bïjre  gusnie  ryöktesth  gaskesem bovtsigujmie  åtna,  mearan  gujni  maahtoe  lea  gåetieguntien  praktihkeles  jïh  reereles laavenjasside  ektiedamme.  Dïhte  jolle  ööhpehtimmiedaltese  gujni  gaskem  aaj  vuesehte  båatsoegujni  råållam  byjngetje  sïjsebaalhkah  fualhkan  jïh  gïehtelæmman  buektedh  akten barkoen  tjïrrh  mij  sïjsebaalhkam  vadta.  (Møllersen,  2018).  Goh  veanhtadamme,  aktene fuelhkiebaseradamme jieliemisnie dellie låhkoe dej gaskem mah oktegh årroeminie naa vuelege (12, 8 %) jïh viertiestamme 18 % okteghårrojigujmie nasjonaale sijjesne  (SSB, 2011). ¶
Tabelle  4.3  aktem  bijjieguvviem  vadta  vaastoedåehkien  ektiedimmien  bijjelen  båatsose, råållah,  barkoesuerkie  jïh  ekonomeles  jearohkevoete.  Sïjtebielien  aajhterh  leah  jienebh  goh jeatjebh  vaastoedåehkesne  34,4  %,  viertiestamme  19,5  %  båatsoesaemijste  (Ekonomeles moenehtse  ,  2012,  tabelle7.2.4).  91,5  %  vaastoealmetjijstie  abpe-  jallh  bielietïjjen  båatsosne barkeminie,  jïh  80,6  %  åejvie-  jallh  lissie  sïjsebaalhkah  båatsoste  utnieh.  Ekonomeles moenehtsen mietie (2012, tabelle 7.2.3) lij 573 almetjh saemien båatsosne åarjeldajvesne, jïh 165 jaepiebarkoeh dorjesovvin. Mijjen goerehtimmie ij leah mööleme man gellie jaepiebarkoeh lea, men dan åvteste reekteme 46,1 % lin meatan ellies tïjjen jïh 45, 4 % lin meatan bielietïjjen, dellie sån daate sæjhta jiehtedh vaestiedassh daennie goerehtimmesne åajvahkommes båetieh dehtie dåehkeste gusnie båatsoealmetjh aktem stoerre barkoeektiedimmiem båatsose utnieh. ¶
Dan  ållesth  reeknehlåhkoen  mietie  båatsose  (Ekonomeles  moenehtse,  2012,  tabelle  7.1.4) sïjsebaalhka  barkoste  båatsoen  ålkolen    lea  guektiengïerth  dan  stoerre  goh  sïjtebielien tjåenghkies sïjsebaalhka, jïh gujnh dam stööremes låhkoem daejstie byjngetje sïjsebaalhkijste dåastoeh. Mijjen vaastoedåehkesne 87,3 % gujnijste jïh 68,6 % ålmijste byjngetje sïjsebaalhkah dåastoeh.  Figuvreste  4.1  vuejnebe  14  %  dejstie  mah  elliestïjjen  jallh  bielietïjjen  båatsosne berkieh eah sïjsebaalhkah båatsoste utnieh. ¶
4.4. Illedahkh  ¶
4.4.1 Fysiske maajsoeh  ¶
Fokusedåehkine  båatsoealmetjh  buerkiestin  magkerh  tsiehkieh  barkosne  jïh  jieliedisnie  mah psykiske napkemem vedtieh. Unnebelåhkojne jieledh, tsiehkie byjngetje aktööride, byögkeles åejvieladtjide  jïh  meedijasse,  ålkoestamme  årrodh  sjæsjsalimmieprosessijste  mah  leah  jïjtse jieleden  bïjre,  darjomh  dajvine  jïh  jeatjah  darjomh  eatnamisnie  lin  dej  vihkielommes  teemaj gaskem.  Fysiske  maajsoeh  jïh  daerpies  astoeaejkiem  utnedh  eah  lin  tjïertestamme båatsoealmetji  bieleste.  Gihtjemegoeresne  læjhkan  dah  tsiehkieh  meatan  vaaltasovvin,  dan åvteste dah leah barkoetsiehkiej bïjre mejtie daajra lea vihkeles akten hijven healsose. Barkoe  aalkoejielieminie  sæjhta  jiehtedh  ovmessie  fysiske  maajsoeh  dan  åvteste barkoetsiehkieh  leah  tsavtseme  eatnemefaamojste  jïh  dan  åvteste  healsoe-  byjrese  jïh jearsoesvoete  barkoejieliedisnie  eah  leah  seamma  drïektesne  jåhteme  goh  dïhte  teknologeles evtiedimmie.  Tabelle  4.4.  vuesehte  man  stoerre  låhkoe  båatsoealmetjijstie  mah fysiske/kråahpeles maajsoeh åehpies healsoevaahrine dååjroeh. ¶
Gijjie akte åehpies barkoebyjresedåeriesmoere. Jïjnjem gijjem dååjredh maahta fysiologeles jïh psykologeles  raessiereaksjovnh  vedtedh  jïh  vaahram  ovlæhkojde  lissiehtidh.  (Lie, Skogstad, Tynes, Johannessen, et al.2013). Abpe 57 % båatsoealmetjijstie jïjnjem jallh vaeniem gijjem barkosne  dååjroeh.  Goh  viertiestimmie  10  –  15  %  båantah,  göölijh  jïh  vytnesjæjjah  tjarke gijjiem  dååjroeh    (Vrålstad,  2011).  Mearan  67  %  båatsoealmetjijstie  ïbjem  jïh/jallh  gaassem dååjroeh, ajve 13 % barkijijstie Nöörjesne ïbjem, gaassem jallh goevem dååjroeh (NOA, 2007). Tjåetskeme dovne tsåatskelesvoetem jïh motorihkeles barkoem tsavtsa. ¶
Ij  dan  jïjnjem  daajroem  utnieh  guktie  healsoe  jïh  barkoefaamoe  sjædta  gosse  guhkiem tjåetskiemisnie  jeatjah  fysiske  maajsoejgujmie,  v.g.  vibrasjovnh  vuajastahkijste  (Knardahl, Medbø, Strøm, & Jebens, 2010). Åarjelsaemien dajvesne 75 % båatsoealmetjijstie dååjroeh dah tjarke  gåaloeminie  gosse  bovtsigujmie  berkieh.  85  %  dejstie  mah  vaestiedin  fysiske  leevles barkoem  utnieh.  Daate  lea  akteraeresne  sveerjen  dotkeminie  mij  vuesehte  fysiske  vaejvieh leevles maajsojste båatsoealmetji luvnie leah sagke jienebh goh dejtie mah kråahpine berkieh industrijesne, bigkemisnie, skovhtesne jïh laanteburresne. (Södra Lapplands forskningsenhet, 2009).   Vaahra fysiske maajsojse lea stööremes sïjtebielien aajhteri luvnie. ¶
Abpe  61  %,  jïh  jeenjemes  dejstie  mah  krïevvesne  berkieh,  vaestiedieh  dah  gellien  aejkien haevieh  åådtjeme  gosse  bovtsigujmie  barkeme,  jïh  gosse  dïrregh  jïh  vuajastahkh  nuhtjeme. ¶
Daate  akte  guvvie  mij  lea  akteraeresne  aarebi  goerehtimmiejgujmie  dovne  sveerjen  jïh såevmien båatsoste (Södra Lapplands forskningsenhet, 2009). 48,8 % eah leah gåessie gænnah buektiehtamme  sæjjasadtjem  skååffedh  gosse  daerpies  orreme  barkosne,  jïh  39  % båatsoealmetjijstie  åarjeldajvesne  eah  leah  eejehtalleme,  jallh  ajve  eejehtalleme  ikth  dej minngemes 3 jaepiej. Dah mah daamtajommes berkieh gosse skïemtjine/haeviem åådtjeme vaenemes  eejehtellieh  –  ovjearohke  magkeres  barkoste  jallh  magkeres  ekonomeles jearohkevoetem dah båatsoste utnieh. (Figuvre 4.2) ¶
Illedahkh  aktem  guvviem  vedtieh  aktede  barkoetsiehkeste  gaertjies  nuepiejgujmie  daerpies lïegkedimmiem  vaeltedh  juktie  nåake  healsoeektiedamme  konsekvensh  maajsojste, napkemistie,  haevijste  jïh  skïemtjelassijste  giehpiedidh.  Krïevije  kråahpebarkoem  darjodh gosse fysiske skïemtjelassem/haeviem åtna maahta starnedehtemem giehpiedidh, jïh vaahram lissehte orre haevieh åadtjodh akten giehpiedamme reaksjovnemaahtoen jïh tsåatskelesvoeten gaavhtan. ¶
4.4.2 Raessie jïh krïevenassh barkosne       ¶
Gosse krïevenassi uvte tjåådtje mah sinsitnien vööste strijrieh, jallh krïevenassh åtna mah leah stuerebe goh dejtie vierhtide mej bijjelen reerie, dellie vaahra læssene akten raessienjeaptjan mij lea skaarine healsose. Krïevenassh mah sinsitnien vööste strijrieh maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan årrodh gosse mieriekrïevenassh jïh stillemh ov-vaantosne båetieh krïevenassigujmie bovtsi  tråjjesvoetese  (juvrh,  ruevtieraajroe).  Krïevenassh  mah  leah  sagke  stuerebe  vierhtijste maehtieh  njoelkedassh  årrodh  mah  barkoefaamoem,  tïjjem,  dalhketjh  jïh  faatoes  maahtoem tsihkestehtieh, jïh mah dan åvteste tjoeperdimmiem jïh dåeriesmoerem sjugniedieh, jïh ahkedh jueriedisnie årrodh gosse lea konsekvensen bïjre ij maehtedh krïevenasside illedh. Tabelle  4.5  vuesehte  guktie  båatsoealmetjh  tïjjedeadtovem,  tjoeperdimmiem  jïh njoelkedasseleavloem  reektieh  sijjen  barkosne.  Uvtemes  njoelkedassh  jïh  stillemh åejvieladtjijste mah leah raessiefaktovre båatsoealmetjidie  (88 %) vaastoedåehkesne.  Ij  naan joekehtsem  vuejnieh  ålmaj  jïh  gujni  gaskem,  jallh  aalteredåehkiej,  råållaj  jallh barkoelaavenjassi gaskem gosse lea raessien jïh njoelkedasseleavloen bïjre. ¶
4.4.3 Tsiehkie åejvieladtjide      ¶
Tabelle  4.6  vuesiehtimmieh  vadta  guktie  båatsoealmetjh  tuhtjieh  byögkelesvoete  båatsose vuartesje. Tabellesne våajnoes medtie 2 % båatsoealmetjijstie vienhtieh byögkelesvoete/staate hijven  daajroem  båatsoen  bïjre  åtna,  båatsoem  vuartesje  goh  vihkeles  daan  beajjetje siebriedahkese,  jïh  båatsose  aktem  reaktoe  gïetedimmiem  vadta  viertiestamme  jeatjah jielemigujmie. Stoerre joekehtse leajhtadimmesne dan staateles jïh voenges båatsoereeremasse. Goerehtimmie dorjesovvi åvtelen staateles åejvieladtjh  aktem jarkelimmiem tjïrrehtin dennie voenges  båatsoereeremisnie  2014.  Båatsoe  disse  gïrri,  gaskem  jeatjah  dan  åvteste  dellie båatsoedaajroe  sïjhti  nåakebe  sjïdtedh,  gosse  dajvekontovri/dajveståvroej  funksjovnh sertiestamme sjïdtin Fylhkenålmese. ¶
Leajhtadimmie  lea  jearohke  dejstie  veanhtadimmijste  mejtie  åtna  ihke  systeeme  dov daerpiesvoeth  guarkoe,  mah  dååjrehtimmieh  mejtie  systeemen  vuajnoejgujmie  åtna  daejtie daerpiesvoetide,  jïh  guktie  systeeme  daejtie  daerpiesvoetide  gorrede,  lïhkesvoete  jïh tsevtsemefaamoe  sjæjsjalimmieprosesside.  Numhtie  joekoen  faamosne  desnie  gusnie aalkoelisnie  aktene  nåake  jïh  prååsehke  tsiehkesne  (Grosse,  2012).  Båatsoealmetjh åarjelsaemien  dajvesne  leah  aktene  onne  aalkoealmetjedåehkesne  mij  leah  eevre  jearohke åevieladtjh  daajroem  båatsoen  haestemi  bïjre  utnieh  juktie  maehtedh  jielemem  jïh jieledevuekiem  krööhkestidh  gosse  politihkem  jïh  njoelkedassh  hammoedieh  mah  leah båatsoealmetji bïjre.  Illedahkh  goerehtimmeste  tjarkelaakan  daejriehtieh  doh  nöörjen  åejvieladtjh  eah  leah buektiehtamme dåemiedidh naemhtie guktie båatsoealmetjh åarjeldajvesne leajhtadieh numhtie lea.  Goerehtimmine  jienebelåhkoen  årroejijstie  gaavna  doh  almetjh  jollebe  ööhpehtimmine stööremes  leajhtadimmiem  åejvieladtjide  utnieh,  nov  sån  dan  åvteste  daajroen  gaavhtan systeemese  dellie aelhkebe jïjtjemse identifiseradidh dejgujmie mah sjæjsjalimmieh vaeltieh siebriedahkesne  (Grosse,  2012).  Båatsoealmetji  luvnie  lea  båastode,  leajhtadimmie ¶
åejvieladtjide  lea  vueliehkommes  dennie  dåehkesne  mah  jollemes  ööhpehtimmiem  åtna. Maahta  vååjnedh  goh  nåake  dååjrehtimmieh  sjæjsjalimmieprosessigujmie  daajroen  bijjelen stuvrie  systeemese.  Lahtestimmieh  båatsoste  jïh  gihtjehtimmieh  byråkraatigujmie  jeatjah ektiedimmine aaj vuesiehtieh åejvieladtji daajroe lea faatoes, dagke dan åvteste båatsoe ij leah dan  våajnoes  siebriedahkesne  jïh  vaallah  vuajnelgh  goh  ekonomeles  vihkeles  (Jernsletten 2002).             ¶
Båatsoealmetjh jiehtieh almetjh vaenie  båatsoen bïjre daejrieh jïh båatsoem jïh båatsoesaemide sohtehtieh. (Tabelle 4.7). 99 % tjoeperdieh ållermaehtiemistie båatsoste meedijesne, jïh 79 % daam  dååjreme  goh  akte  ryöktesth  leavloe.  Akte  goerehtimmie  mij  vuesehte  guktie  nöörjen plaerieh  saemien  aamhtesi  bïjre  tjaelieh  vuesiehti  meedijah  aktem  ellies  nåake  guvviem båatsoste guvviedin, mearan jeatjah saemien teemah aktem vielie jeereldihkie ållermaehtemem åadtjoejin.  Meedija  bïevnesh  jïh  vuajnoeh  buektieh  dovne  byögkelesvoeteste  jïh  sïejhme almetjijstie,  jïh  vuajnoeh  jïh  faaktah  mah  nåake  daajroste  jïh  goerkesistie  båetieh, vihtiestimmiem jïh nænnoestehtemem åadtjoeh. (Berg, 2001). 69 % soptsestieh dah jïjtjh jïh/jallh fuelhkie leah trïegkenassem dååjreme dan åvteste dah leah båatsosne.  49  %  leah  håvhtadimmieh,  skaarah  jallh  vædtsoesvoetem  dååjreme  almetjijstie båatsoen ålkolen. Taalh eah maam jiehtieh man itjmies dïhte fysiske jïh psykiske trïegkenasse lea,  men  daejriehtieh  dååjrehtimmie  sïerredimmine  jïh  miedteles    hatsves  dahkoejgujmie byjreskistie  lea  ïskeres  jolle.  Akte  aarebi  nöörjen  goerehtimmie  sïerredimmeste  saemiej  jïh daaroej  gaskem vuesiehti 35 % saemijste lin  sïerredimmiem dååjreme, mearan 3,5 % dejstie daarojste lin sïerredimmiem dååjreme (Hansen & Sørlie, 2012). Mijjen illedahkh dan åvteste daejriehtieh  doh  båatsoesaemien  årrojh  sïerreden  dahkoeh  gaajh  jïjnjem  dååjroeh. Dååjrehtimmieh  ålkoestimmine  jïh  sïerredimmine  leah  naa  jïebnelaakan  joekedamme  tjoeli, aalteredåehkiej, råållaj jïh barkoeektiedimmien gaskem båatsose. ¶
4.4.5 Juvrh jïh jeatjah byjngetje darjomh eatnamisnie  ¶
Tabellesne  4.8  mijjieh  dagkerh  såarhts  darjomh  eatnamisnie  åehpiedahteme  mah  dejtie  stööremes  nåake  konsekvenside  sjugniedieh  gosse  lea  teehpemen  bïjre  gåatoemistie, ekonomeles  teehpeme,  vieliebarkoe  jïh  raessie.  Akte  såarhts  bigkemedarjome  maahta  gellie aktegs  bigkemedarjomh  årrodh.  Vuesiehtimmien  gaavhtan  el-faamoebigkeme  jallh gruvagïehtelimmie  maahta  jienebh  tseegkeldahkh  tseegkedh  seamma  båatsoesïjtesne,  lissine geajnoeh.  Hæhtjoesijjieh  jïh  turisme  maehtieh  jieniebinie  bieline  gåatomelaanteste  årrodh ovmessie darjomigujmie abpe jaepien. ¶
Tabellen  mietie  maahta  vuejnedh  juvrh  leah  dïhte  fåantoe  mij  stööremes  tjoeperdimmiem båatsose  vadta  åarjeldajvesne.  Doh  ellen  jeanatjommes  båatsoealmetjh  tjuerieh  dovne ekonomeles teehpemem, vieliebarkoem jïh raessiem töölledh håvhtadimmiej jïh juvri gaavhtan. Viertiestamme saemien båatsojne noerhtedajvesne dellie jåartaburrie, eatnemevaarjelimmie jïh ruevtieraajroe  dagkerh  darjomh  mah  hævvi  stuerebe  konsekvensh  utnieh  åarjelsaemien båatsose.  Hæhtjoebigkeme  jïh  el-faamoebarkoe  leah  fïereguhtelaakan  gåatomedajvide  mahte 80  %  båatsoealmetjidie  giehpiedamme.  Maahta  hov  ierielimmesne  måjhtajidh  hæhtjoeh, turisme,  jïh  laajroeh  eatnamisnie  mah  edtjieh  lïegkedimmiem,  raessiem  nåhkehtidh  jïh almetjehealsoem eevtjedh jienebelåhkoen årroejidie, båatsoesaemide healsoevaahram vedtieh vieliebarkoen jïh psykiske raessien tjïrrh. Maahta  aaj  ierielimmesne  måjhtajidh  eatnemevaarjelimmie  mij  edtja  eatnemem  vaarjelidh darjomi vööste mah hearaldehtieh jïh mejtie ij gåaredh bååstede darjodh, vuestiebieline båetieh båatsoesaemien åtnose dajvijste. ¶
Jalhts tabelle ij gaajhke såarhts darjomh feermh dïhte tjïelkelaakan vuesehte doh jeanatjommes båatsoealmetjh  ovmessie  såarhts  darjomh  seamma  tïjjen  dååjroeh.  Darjomi  gaavhtan båatsoealmetje  tjuara  båatsoem  sjïehtesjidh  dan  gellielaaketje  ektiespïelen  sïjse  bovtse- eatneme-båatsoealmetje.  Dïhte  mij  maahta  akte  maereles  vuekie  årrodh  aktem  såarhts sjïehtedimmiem tjïrrehtidh, maahta varke ov-vaantose båetedh sjïehtedimmiekrïevenassigujmie jeatjah såarhts bigkemedarjoemijstie. Sjïehtedimmieprosessh lissie barkoem krievieh jïh daamtaj jueriedisnie guktie illedahke sjædta  (Kalstad & Brantenberg, 1987). ¶
* Fïerhte såarhts darjome maahta jienebh såarhts aktegsdarjomh utnedh ¶
Tabelle  4.9  vuesehte  95  %  båatsoealmetjijstie  darjomigujmie  jielieminie  mah  raessiem  jïh vieliebarkoem vedtieh, jïh fïereguhte 67 % jïh 71 % jielieminie unnemes 4 ovmessie såarhts bigkemedarjomigujmie mah raessiem jïh vieliebarkoem vedtieh. Gosse stoerre sjïehtedimmiekrïevenassh  båetieh  dellie  vaahra  læssene  raessiem  jïh  skïemtjelassh  åadtjodh mah  skaarine  sjidtieh  (Gerrig  &  Zimbardo,  2002,  Mark  &  Smith,  2008).  92  % båatsoealmetjijstie  leah  bigkemedaarjomi  bïjre  soptsestamme  mah  gåatometeehpemem  jïh ekonomijeles  teehpemem  vedtieh.  Maahta  ekonomeles  teehpemem  jïh  teehpemem gåatomelaanteste mööledh jïh vihtiestidh, jïh såemiesmearan dej åvteste maeksedh guktie akt. Geerve raessiem jïh vieliebarkoem vihtiestidh. Teehpeme jieledekvaliteeteste, barkoefaamoste jïh  healsoste  evtiesuvvieh  tïjje  doekoe,  jïh  ij  leah  iktesth  aelhkie  fåantojde  gaavnedh.  Gosse abpe  fuelhkien  barkoefaamoe  lea  nåhkeme,  gosse  lissieviehkiem  jallh  lïegkedimmiem daarpesje,  dellie  jeenjesh  dåeriesmoerh  utnieh  sæjjasadtjem  gaavnedh  mij  båatsoefaageles maahtoem åtna (jvnf. s. 11). Dejnie boelhkine gusnie ij leah dan jïjnje barkoe, lea aerpievuekien mietie  nuepie  orreme  ånnetji  lïegkedidh,  men  dah  åenebe  sjidtieh  jallh  vieliebarkosne gaarvanieh dej ahkedh stuerebe krïevenassi gaavhtan sjïehtedimmiej bïjre.    ¶
4.4.6 Jieledekvaliteete jïh psykiske healsoe  ¶
4.4.6.1 Tråjje barkojne  ¶
Båatsoealmetjh åarjelsaemien dajvesne stoerre tråjjem utnieh (98 %) jïh barkoefaamoem (95 %), jalhts jeenjesh (74 %) aaj jiehtieh muvhtine barkoe-aavoe maahta gaarvanidh. Dan gåhkese mijjieh  daam  dååjrehtamme  lea  ajve  seamma  stoerre  tråjjen  bïjre  reekteme  aktene  jeatjah jieliemisnie daennie laantesne, gidtjh gööliji luvnie (Amundsen, 2015) Goh viertiestimmie dle 90 % dejstie mah Nöörjesne barkeminie soptsestieh sijjieh leah madtjeles barkojne (STAMI, 2011), jïh 79 % dejstie barkijijstie privaate suerkesne leah vielie jïh vaenebe madtjeles sijjen barkoebiejjine. (NTBinfo, 2014). ¶
Mahte gaajhkesh (94 %) soptsestieh dah nuekies maahtoem utnieh sijjen barkose, dah ahkedh orre aath lierieh (94 %) jïh frijjevoetem utnieh nænnoestidh guktie edtja barkoem darjodh (91 %). Daate lea kvaliteeth aktene barkosne jïh barkoesijjesne mij barkoefaamoem nænnoestahta haestemh,  dåeriesmoerh  jïh  jolle  krïevenassh  haalvedh,  jïh  mah  tööllemeraastem  raassan lissiehtieh  mij  lea  skaarine  healsose  (Karasek  &  Theorell,  1990)  Dej  barkije  årroji  luvnie Nöörjesne lea 63 % mah jïjtjenænnoestimmiem  barkosne neebnieh (Vrålstad, 2011). ¶
4.4.6.2. Jieledekvaliteete, tråjje jieliedinie  ¶
Jieledekvaliteete  lea  lustesvoeten,  eadtjohkevoeten  jïh  darjomi  bïjre  aarkebiejjien,  jïh möölesovvi  gihtjemegoerine  WHO-5.  Jolle  skåårah  sijhtieh  jiehtedh  jolle  jieledekvaliteete. Vaestiedassh  vuesiehtieh  doh  jeanatjommesh  aktem  naa  hijven  –  hijven  jieledekvaliteetem utnieh,  men  5  %  almetjijstie  aktem  dan  vuelege  skåårem  utnieh  guktie  dïhte  maahta  aktem nåakebe psykiske healsoem daejriehtidh. Jieledekvaliteete lea jïebnelaakan joekedamme tjoeli, aalteredåehkiej, ööhpehtimmiedaltesen, råållaj jïh barkoelaavenjassi gaskem. Fysiske maajsoeh barkosne  eah  vaahram  giehpiedamme  jieledekvaliteetese  lissehth.  Læjhkan  vuejnebe jieledekvaliteete lea vueliehkåbpoe dej luvnie mah tïjjedeadtoven nuelesne berkieh, dah mah dåeriesmoerh åtneme meedijaållermaehtemen gaavhtan båatsoste, mah sïerreden daaresjimmieh dååjreme almetjijstie båatsoen ålkolen, jïh dah mah nåakemes dååjresh åtneme nåake vuajnoejgujmie byögkeles åejvieladtjijste. ¶
Figuvre  4.3  jïh  4.4.  vuesiehtieh  guktie  skååre  jieledekvaliteetese  svæhtja  negatijve dååjrehtimmiej  mietie  byögkeles  åejvieladtjigujmie,  jïh  dååjrehtimmieh  mah  vuesiehtieh  meedijållermaehteme  båatsoste  lea  dåeriesmoerh  vadteme.  Viertiestamme  dejnie  gaajh  jolle barkoetråjjine dellie siejhme jieledekvaliteete sagke vueliehkåbpoe. Meatan årrodh båatsosne sæjhta dejtie jeanatjommesidie jiehtedh dah tjuerieh sosijaale eksklusjovnine, narrahtimmine, ålkoestimmine jïh sïerredimmine jieledh. Jååhkesjimmiefaatoe båatsose goh jielede jïh jieleme, doh tjiehpiesvoeth jïh barkoe mah leah vihkeles juktie bovtsigujmie giehtelidh, båatsoealmetjen identieetem  håasoeh  jïh  jïjtjehke  jieledevåaromem  håvhtadieh.  Vuajnoeh  saemien  båatsoen bïjre politihkeles prioriteradimmine gaavna gusnie båatsoen reaktavåarome, gåatomelaante jïh juhtemegeajnoeh  tjuerieh  jeatjah  siebriedahkeiedtjijste  antanadtedh  (v.  e.  tabelle  4.8).  Vielie goh akte lehkie vaastoedåehkeste (57 %) jiehtieh dah aaj  strerkiestieh dah tjuerieh båatsoem laehpedh. ¶
4.4.6.3 Psykiske healsoe          ¶
Psykiske healsoe möölesovvi möölegeintstrumeentine HADS mij reaksjovnh jïh symptomh registrerede asvese jïh depresjovnese. Jolle skåårah sijhtieh jiehtedh giehpiedamme psykiske healsoe.  Illedahkh  vuesiehtieh  27,2  %  båatsoealmetjijstie  åarjeldajvesne  psykiske symptomigujmie/reaksjovnigujmie  tjabreminie  mah  maehtieh  giehpiedamme  sosijaale, barkoeektiedamme  jallh  persovneles  fungeradimmiem  vedtedh.  Psykiske  napkeme  lea seammalaakan  juakeme  gaskem  gujnh  jïh  ålmah,  ovmessie  aalteredåehkieh  jïh  ovmessie ööhpehtimmiedaltesh. Dïhte psykiske napkeme lea gaskemedtien jollebe dej luvnie mah leah sïjtebielieaajhterh,  goh  dej  luvnie  mah  eah  sïjtebieliem  utnieh.  Dej  gaskem  mah dååjrehtimmiem utnieh eksklusjovnine jïh sïerredimmine byögkeles åejvieladtjijste, meedijeste jallh almetjijstie båatsoen ålkolen, stuerebh nuepieh utnieh psykiske napkemem dååjredh, goh dej gaskem mah unnebe jallh ij naan nåake vuajnoeh byjreskistie reektieh. Dejtie  mah  tjoeperdeminie  dah  tjuerieh  jielemem  laehpedh,  dïhte  psykiske  napkeme  hævvi jollebe  goh  dejtie  mah  eah  destie  tjoeperdh.  Ij  leah  naan  ierielimmie  dïhte  psykiske  healsoe båatsoealmetjidie åarjelsaemien dajvesne seamma möönsterem dåerede goh jieledekvaliteete, gosse  lea  jieledenuepiej  bïjre  mah  healsoevaahrine  vååjnoeh,  ryöktesth  jallh  ovryöktesth. Taalematerijaale  mijjen  goerehtimmesne  daejrehte  jeenjemasth  dle  åajvahkommes  sïerreden vuajnoeh jïh dahkoeh, mejtie åejvieladtjh, meedijah jïh almetjh båatsoen ålkolen åtnose vaeltieh gosse båatsoealmetjigujmie gaskesedtieh, mah psykiske napkemem sjugniedieh.   ¶
Gaajhkesh dovnesh hov leah sïemes sïerredimmie, jis dïhte daamtaj jïh guhkiem sjugniehtåvva, jïh joekoen jis aareh jieliedisnie aalka, healsoem napkoe mij maahta psykiske jïh fysiske skïemtjelassem vedtedh mænngan jieliedisnie (Shepherd, 2017; Pascoe & Richman, 2009).  Daate aaj akteraeresne dej hypoteesigujmie  mejtie båatsoealmetjh fokusedåehkine åehpiedehtin, gidtjh akte jieledeguhkies unnebelåhkoestatuse  ovvaantoejgujmie ektine byögkeles jïh jeatjah aktööri ïedtjigujmie gåatomedajvine, joekehtsgïetedimmiem jïh degraderadimmie båatsoedaajroste sjæjsjalimmieprosessine dååjreme leah tsiehkieh mah psykiske healsoem tjarkelaakan tsevtsieh. ¶
4.4.6.4 Åtnoe geeruvevierhtijste  ¶
Fer  jïjnjem  alkohovlem  jovkedh  joekoen  nåake  konsekvensh  åtna  aktene  barkosne  gusnie dïedtem  åtna  bovtsi  tråjjesvoeten  åvteste,  vuajastahkh  movtovrine  nuhtjie  jïh  gusnie barkoelaavenjassh  krïevenassh  tsåatskelesvoetese  biejieh  jïh  gusnie  tjuara  maehtedh reageradidh jïh mubpiejgujmie barkedh hijvenlaakan. ¶
Tabelle 4.11 aktem bijjieguvviem vadta guktie alkohovleåtnoe lea åarjelsaemien båatsoealmetji luvnie,  viertiestamme  jeatjah  årrojigujmie  Nöörjesne,  jïh  vuesehte  man  daamtaj  alkohovlem jåvka jïh man daamtaj stuerebe veahkah alkohovleste jåvka. Tabelle vuesehte alkohovleåtnoe båatsoealmetji  luvnie  åarjelsaemien  dajvesne  lea  naa  seamma  goh  alkohovleåtnoe  jeatjah almetji  luvnie  laantesne  gosse  lea  man  daamtaj  alkohovle  jovkesåvva.  Gosse  lea  stuerebe veahkaj bïjre alkohovleste dellie båatsoealmetjh eah dan daamtaj alkohovlem jovkh. ¶
Nasjonaale  årroji  luvnie  alkohovleåtnoe  lea  stööremes  ålmide  jïh  nuerebe  aalteredåehkesne. Mijjen vaastoedåehkesne lij ajve 2 % dejstie mah lin tseegkemeboelhkesne mah alkohovlem jovkin fïerhten våhkoen jallh daamtajåbpoe, mearan fïereguhte 3 % jïh 16 % vaastoealmetjijstie barkoeboelhkesne jïh seniorboelhkesne daam jovkememöönsterem utnin. Åtnoe alkohovleste tjoeline  jeerehte,  men  ij  råållajgujmie  jallh  barkoelaavenjassigujmie  båatsosne,  jallh  fysiske leavloejgujmie, jieledekvaliteetine jïh psykiske healsojne. Dah gille (5,7 %) mah leah jeatjah geeruvevoetevierhtieh nuhtjeme, seamma tïjjen aktem jolle alkohovleåtnoem utnieh. ¶
Ij leah naan fåantoe aerviedidh åarjelsaemien båatsoealmetjh stuerebe alkohovleåtnoem utnieh goh  jeatjah  årrojh  laantesne.  Læjhkan,  barkoevuekien  gaavhtan  jïh  dan  åvteste  dah  leah sinsitnide  jearohks  sïjten  sisnjelen,  maahta  sån  aerviedidh  jis  akte  almetje  fer  jïjnjem alkohovlem jåvka dellie vielie barkoe sjædta barkoevoelpide jïh dah asvem demtieh bovtsh jïh almetjh stuerebe vaahram utnieh haevieh åadtjodh, jïh naemhtie alkohovleåtnoe maahta stoerre konsekvensh utnedh akten sïjtese. ¶
4.5 Haestemh  ¶
WHO:n mietie  (Ottawacharteret, 1986) healsoe-eevtjije barkoe lea dejtie mieride sjugniedidh mah  nuepiem  vedtieh  dan  aktegs  almetjasse  jïjtse  healsoen  bijjelen  reeredh.  Sosijaale joekehtsvoete  jïh  joekehtsgïetedimmie  lea  raessiefaktovrh  mah  healsoevaahram  sjugniedieh. Læjhkan,  sosijaale  joekehtsvoete  (klaasse,  etnisiteete,  nuepie  tsevtsedh    jïh  vielie)  daamtaj buajhkoesvoetine  vaaltasåvva,  dovne  dejstie  mah  joekehtsvoetem  dååjroeh  jïh  dah  mah  eah dam dååjrh. Daamtaj sjaevehts joekehtsgïetedimmien bïjre jallh dam tjïelkeste jïjtsevoetigujmie dan  dåehkien  luvnie  mij  dam  nåakelaakan  dååjroe.  Daate  viehkehte  dejtie  struktuvride  mah joekehts  gïetedimmiem  dåehkijste  siebriedahkesne  tjåadtjoehtieh  jåerhkieh  tjeakoes  jïh  ovvåajnoes årrodh. ¶
Man  jïjnjem  almetjh  tööllieh  dejstie  leavlojste    lea  ektiespïeleste  tsavtseme  dej  krïevenassi gaskem mah bïejesuvvieh, maam tsevtsemefaamojde almetjh utnieh veeljemen bïjre raerijste, jïh mejtie sosiaale dåarjoem åådtje haestiemidie haalvedh (Karasek & Theorell, 1990). Maahta jollebe  raessiem  töölledh  gosse  aktem  maereles  dahkoesijjiem  åådtje  jïh  sosijaale  dåarjoem åådtje  haalvemeprosessesne.  Jis  veanhtede  barkoe  bueriedimmiem  vadta  dellie  aaj tööllemeraaste  læssene.  Seamma  tïjjen  tööllemeraaste  nåakebe  sjædta  gosse  gåhkoe, stoeredahke jïh ahkedh stuerebe leevles krïevenassh læssanieh, dan åvteste lissiebarkoe gaarkh nåhkehte jïh lïegkedimmienuepieh gaertjede. ¶
Båatsoealmetjh  åarjelsaemien  dajvesne  leah  akte  onne  unnebelåhkoe  dovne  nasjonaale, saemien  jïh  båatsoesaemien  ektiedimmesne.  Dïhte  histovrijes  væktoe  jïh  dïhte  tjïelke unnebelåhkoeposisjovne leah nuepide gaertjiedamme jïjtsh jieledevuekieh tsevtsedh. Båatsoe Nöörjesne  lea  jarkelamme  aktede  fuelhkiebaseradamme  jieledevuekeste  jïh  jieliemistie stuvreme  saemien  provhkeste  jïh  vuekijste,  akten  laakestuvreme  produksjovnesïeltese öörnedamme  privaaterïekteles  prinsihpi  mietie  dan  daajbaaletje  nöörjen  siebriedahken sisnjelen. Njoelkedassh jïh byjngetje darjomh leah dam monnehke mekanismem gaertjiedamme mij lea båatsosne: dïhte fleksijbele ektiespïele bovtse- eatneme-almetje. ¶
Daate  tjaalege  lea,  våaroeminie  årroji  jïjtsh  dååjrehtimmesne  jïh  daajrosne  psykiske  leevles jieledetsiehkiej  bïjre,  åehpiedahteme  såemies  dejstie  jielede-  jïh  barkoetsiehkijste  mah mieriekrïevenassh biejieh fïerhten båatsoealmetjen nuepide jïjtsh healsoem gorredidh. Lissine gellide fysiske maajsojde, goerehtimmie vuesehte båatsoealmetjh åarjelsaemien dajvesne leah tjarke  sïerredamme,  jïh  åejvieladtjh  eah  leah  buektiehtamme  goerkesem  vuesiehtidh  jïh krööhkestidh  dejtie  dåeriesmoeride,  daerpiesvoetide  jïh  haestiemidie  båatsoealmetjh  sijjen jieliedisnie  jïh  barkosne  utnieh.  Vaahra  akten  giehpiedamme  psykiske  healsose  jïh meedijeste jïh dejstie sosijaale byjreskijstie. Daej gaavnoej gaavhtan maahta sån tjïelkelaakan aerviedidh  raessiedaltese  båatsoealmetji    luvnie  åarjelsaemien  dajvesne  lea  akte  stoerre healsoevaahra dovne daan beajjetje geerve almetjidie jïh dan boelvese mij byjjeneminie. ¶
Healsoestandarde  årroji  luvnie  Nöörjesne  lea  jolle,  jïh  heerreden  healsoe-,  byjrese-  jïh jearsoesvoetebarkoe  barkoejieliedisnie  leah  jarngesne  orreme  gellie  luhkiejaepieh. Healsoedirektoraate  (2010)  tjïerteste  man  vihkeles  lea  dejtie  dåehkide  bæjjese  fulkedh siebriedahkesne mah daamtaj jallh gellie vaahrafaktovrh dååjroeh. Daate maahta dorjesovvedh jis  fåantoem  healsoeleavlose  båarhte  vaalta  jallh  dam  giehpede,  jallh  vierhtieh  vadta  jallh daaletje vierhtieh nænnoestahta. Stoerredigkien almetjehealsoebïevnese tjïerteste man daerpies lea  laavenjostoem  utnedh  suerkiej  dåaresth  siebriedahkesne,  jïh  tjïerteste  man  vihkeles  lea sïerredimmien  jïh  ålkoestimmien/sosijaale  eksklusjovnen  vööste  gæmhpodh,  joekoen  dan psykiske healsoen gaavhtan. (HOD, 2015).  Nasjonaale  bïhkedassh  leah  dan  åvteste  hijvenlaakan  stïeresne  juktie  fokusem  bïejedh healsoeektiedamme  jielede-  jïh  barkoetsiehkide  båatsoealmetjidie  åarjeldajvesne.  Gosse tsåatskelesvoete læjhkan lea naa onne orreme, dïhte maahta dej struktuvri gaavhtan årrodh mah sosijaale  joekehtsvoetem  jïh  joekehtsgïetedimmiem  ov-våajnoes  darjoeh  jïh  tjåadtjoehtieh. Bigkeminie  jïh  jeatjah  darjoeminie,  jïh  aaj  gosse  njoelkedassh  hammode  jïh  politihkeles nænnoestimmieh dorje, dellie konsekvensesalkehtimmieh fååtesieh guktie jieledekvaliteete jïh healsoe båatsoesaemide gïetedamme sjædta. Bïegkefaamoebigkemisnie vuarjesje vuesiehtimmien gaavhtan healsoeektiedamme konsekvensh teehpemen bïjre rekreasjovnedajvijste jïh gijjenjieptjeste lïhkemes dajvesne, men ij leah naan vuarjasjimmieh mah vuesiehtieh guktie båatsoealmetji healsoe lea tsavtseme. ¶
Leajhtadimmie  bigkie  dejtie  veanhtadimmide  almetje  åtna  ihke  systeeme  guarkoe  sov daerpiesvoeth,  mah  dååjrehtimmieh  almetjh  åtna  systeemen  vuajnojde  jïh  daejtie daerpiesvoetide gorredidh, jïh mejtie lïhkesvoetem jïh tsevtsemefaamoem sjæjsjalimmieprosesside  åtna  (Grosse,  2012).  Båatsoesaemieh  eah  doh  staateles  åejvieladtjh  dåarjoehtæjjine  vuejnieh.  Doh  almetjeligke  jïh  materijelle  maaksoeh  mejtie  båatsoe  åådtje krïevenassine sjïehtedimmiej bïjre eah leah krööhkestamme, guarkeme jallh vuarjasjamme goh vihkeles.  Vuajnoeh  jïh  dahkoeh  staateles  åejvieladtjijste  njoelkedassh  biejieh  disse  mij  lea sosijaale  jååhkesjamme  siebriedahkesne,  naakede  mij  vååjnesasse  båata    dennie  laavsije ållermaehtiemistie  meedijesne,  jïh  nåake  vuajnoeh  jïh  hatsves  dahkoeh  almetjijstie  båatsoen ålkolen. Laake mïrrestallemen bïjre jïh nihteme sïerredimmien vööste (Maana- jïh mïrrestallemedepartemeente,  2017)  stillieh  byögkeles  åejvieladtjh  daerpies  daajroem vejtiestidh utnijedåehkiej haestemi, daerpiesvoeti jïh vuajnoej bïjre, jïh dåastodh.  Akte  guhkiebasse  barkoe  daejnie  laakestilleme  åeliedimmine  båatsoealmetji  bïjre åarjelsaemien  dajvesne  sæjhta  viehkiehtidh  guktie  daajroe  dej  materijelle,  praktihkeles  jïh sosijaale  mieriekrïevenassi  bïjre  mah  healsoem  båatsoesaemide  tsevtsieh,  akte  bielie  sjædta premissevåaroemistie  reeremeektiedamme  jïh  politihkeles  nænnoestimmine  mah  leah båatsoesaemiej  bïjre.  Illedahkh  vuesiehtieh  stoerre  barkoeektiedamme  fysiske  maajsoeh  jïh jolle  haevie-/ovlæhkoefrekvensem  mij  sæjhta  jiehtedh  vielie  veele  daajroe  daerpies vaahratsiehkiej jïh råajvarimmiej bïjre mah haevieh giehpiedieh ,jallh viehkiedïrregi bïjre mah leah båatsose sjïehtedamme. Aerpievuekien  mietie  dle  raeffies  barkoeboelhkh  båatsoealmetjasse  nuepiem  vadteme lïegkedidh, men ahkedh jienebh krïevenassh sjïehtedimmiej bïjre vieliebarkoem vedtieh mah lïegkedimmieboelhkide  hearaldehtieh.  Byöroe  öörnegh  aktine  stïeresne  jïh  maehteles båatsoesæjjasadtjine salkehtidh. Gaajhkh almetjh aktem raastem  utnieh man stoerre maajsoeh sijjieh tööllieh, akte sijjie gusnie krïevenasse barkoefaamoen jïh haalvemen bïjre lea stuerebe barkoefaamoste jïh vierhtijste mah gååvnesieh. Siebriedahke aktem dïedtem åtna sjïehteladtedh guktie  jielede-  jïh  barkoetsiehkieh,  aaj  båatsoesaemide  åarjelsaemien  dajvesne,  leah akteraeresne aktine hijven healsojne. ¶
1. Aalkoe Öövre dan tïjjeste gosse manne eelkim åarjelsaemien gïelem lohkedh dah seerkemegietjieh mannem ïedtjeldahteme. Joekoen gieltegs guktie maahta gietjiem veerbese lissiehtidh jïh orre veerbem åadtjodh, man lea jeatja goerkese.Dannasinie manne sïjhteme daam tjaalegem kausatijve gietjiej bïjre tjaeledh.Dan mearan goh ovmese universiteetine saemien gïelem lohkeme jïh gosse leam jeatjebigujmie åahpanadteme mej aaj stoerre ïedtjh daan gïelese vueptiestamme vaenie maahtoe gïelen bïjre.Jïenesh mah soptsestieh man sjïere daate gïele jis jïh guktie dan jïjnje gåarede saemien gïelen gietjiejgujmie darjodh. Muvhtene soptsestieh ov-goh saemien joekoen sjïere gïele. Saatnan dïhte, saemien sjïere gïele, læjhkan barre akte gïele gellijste. Åarjelsaemien gïele veljie-morfologijegïele jïh dannasinie jïjnje sojjehtimmie jïh seerkeme daennie gïelesne. Læjhkan ij nuekies goerehtalleme dej bïjre jïh dannasinie jïjnjh åssjalommesh gïelen bïjre mah eah staaran. 1.1. Gielhtie. Manne sïjhtem daennie barkosne naakenh dejstie ovsaetnies åssjalommesidie mårhkodh. Mohtedimmien tjïrrh jeatjaj gïeligujmie sïjhtem daelie vuesiehtidh ahte saemien gïele barre akte vielie gïele öövre goh jeatjah gïelh. Jïh åarjelsaemien gïelen seerkeme seamma laakan goh jeatjaj gïeli seerkeme. Manne sïjhtem åarjelsaemien gïelem guarkedh goh akte gïele eatnamisnie. Gosse edtja aelkedh ovagkusatijvem jïh overgatijvem juakedh dellie vihkeles aelkedh gusnie aelhkemes joekehtsem gaavnedh. Dotkemen mietie kausatijve molsedimmie dellie joekoen vihkeles orreme. Akte daan dotkemen (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995), ovagkusatijven bïjre. Dah guaktah desnie eensi laakan englaanten gïelesne kausatijve molsedimmiem gïehtjedægan. Daam tjaalegem leam ånnetji dej mietie sjïehtesjamme. Seamma laakan goh dah guaktah manne edtjem dan semantihke goerkesasse syntaktihke fenomeenh lissiehtidh mah joekehtsidie nænnoestieh ovagkusatijvide overgatijvi muhteste åarjelsaemien gïelesne. Akten aejkien maehteles ålma munnjien jeehti, gosse manne seerkemegietjiej bïjre soptsestim man gïerve dah. Dïhte dellie jeehti seerkemen bïjre "dïhte aaj systeeme". Saatnan systeeme, daerpies barre dam gaavnedh. Dïhte goerkese munnjien båateme. Daelie sïjhtem stuhtje dehtie systeemeste tjïelkestidh. 1.2. Dåeriesmoerem tseegkedh. Daennie tjaalegisnie edtjem ovagkusatijve klassem gïehtjedidh, edtjem diagnostihkh pryövedh mejtie maehtieh dejtie göökte intransitijve klasside joekehtidh aaj syntaxen mietie guktie gåarede semantihken mietie dam darjodh. Stööremes stuhtje daehtie tjaalegistie kausatijve molsedimmiem gïehtjede, guktie dïhte åarjelsaemien gïelesne. Dellie edtjem tjïelkestidh magkeres veerbh meatan desnie jïh magkeres semantihke jïh morfologije dej. Gosse dam darjoem dellie gïehtjedem mejtie kausatijve molsedimmie maahta dejtie veerbide morfologijine vïhtesjidh mah ovagkusatijve jïh overgatijve veerbh sinsitnien muhteste. Voestegh edtjem semantihken mietie gïehtjedidh mejtie aajmoejeatjadimmie sïejhmemes deahpadimmiem maam dah veerbh buerkiestieh. Dellie edtjem ovmessie semantihke dåehkieh darjodh jïh dejtie veerbide mov materiaalesne dej mietie sjïehtesjidh. Dan mænngan manne gïehtjedem mejtie sïejhme overgatijve jïh ovagkusatijve veerbh gïeli bijjelen seamma laakan dåemiedieh åarjelsaemien gïelesne. Manne sïjhtem gïehtjedidh mejtie Levin jïh Rappaport Hovav (1995):i dåehkieh seamma slaajh goh mov dåehkieh. Dellie edtjem semantihke vuajnoe morfologijine ektiedidh, mejtie semantihken jïh morfologijen vuajnoeh maehtieh dejtie kausatijve molsedimmieveerbide tjuvtjiedidh. Manne edtjem aaj morfologijen mietie gaajhkide mov veerbide juekedh ovmessie morfologije dåehkiej mietie. Mejtie naan ektievoete morfologijen jïh semantihken gaskoeh, jïh jis lea dellie man nænnoes dïhte. Jïh sïjhtem gïehtjedidh mejtie naan sjïere morfologije væhta mij sïejhmemes transitijve jïh naan sjïere intransitijve seammaleejnes. 1.3. Materiaale. Daan tjaalegasse gellie gaaltijh åtnasovveme.Voestegh leam luhkiegöökte saerniestæjjah goerehtalleme. Naakenh leam gaavnedamme gellien aejkien, jeatjebh barre akten aejkien. Såemies barre e-påasten tjïrrh gaskesadteme. Gaajhkh saerniestæjjaj saemien gïele ietniengïeline. Barre akte dejstie gie vuelelen 50 jaepien båeries. Manne aaj korpusem nuhtjeme maam Giellatekno, Tromsöen universiteetesne jïh Divvun Saemiedigkesne tjöönghkeme. Vielie aktem vuesiehtimmiem veedtjeme gærjeste maam ij korpusen sisnie. Dïhte gærja Staaloeh vienhtieh aske lea dålle. Korpusen sisnie teeksth Bijbelistie, Det Norske Bibelselskap åarjelsaemien gïelese jarkoestamme. Naakenh dejstie teekstijste daesnie, men eah gaajhkh [ http://tinyurl.com/664865n. Gosse dejtie daaroen gïelese jarkostem dellie jarkoestimmiem veedtjem öövre goh Svenska Folkbibelsällskapet dam jarkoestamme daaroen gïelese. Im manne maam jeatjadehtieh. Dïhte daesnie [ http://www.bibeln.se. 1.4. Vuekie. Voestes manne veerbhpaarrh tjöönghkem. Gosse nuekies paarrh åtnam dellie pryövem dejtie joekehtidh morfologijen mietie. Dellie leam aaj gïehtjedem maam Hasselbrink jïh Bergsland jïh Stenfjell tjaelieh. Dan mænngan åarjelsaemien gïelebuerkiestimmien jïh jeatjaj dotkijh barkoeh ektedem, uvtemes Levin jïh Rappaport Hovav, Haspelmath jïh Piñón orreme, dej luvhtie manne semantihke, syntaktihke vuajnoem jïh kausatijve molsedimmiem åådtjeme. Daan barkose korpusem provhkem, men ij leah joekoen stoerre juktie ij gååvnesh dan jïjnjh åarjelsaemien teeksth gan.Jïh im gænnah vïenhth maahtam gaajhkide dejtie baakojde mejtie gïelesne gååvnesieh korpusen sisnie gaavnedh. Dannasinie daerpies aaj saerniestæjjah goerehtalledh, dovne nænnoestidh maam korpusisnie, mejtie rïektes, jïh aaj baakoeh nænnoestidh mejtie Bergsland jïh Mattsson Magga (1993) (dïsse tjuvtjedem gosse daan tjaalegen mietie baakoegærja provhkem), jïh giellateknon vierhtiej luvnie gaavneme. Eah gaajhkh baakoeh desnie daelie åtnosne. Dannasinie daerpies gihtjedh mejtie almetjh dejtie baakojde demtieh. Korpusen teeksth ovmese vihtiesgraade. V.g. Bijbelen åarjelsaemien jarkoestimmieh gellie gïelebarkijh vyöhkesadteme jarkoestidh. Jarkoestimmieh gaskeviermieh eah eejnegen seamma vihties juktie ij daejrieh delie gie dïhte jarkoestæjja. Gïervebe dellie daejredh man hijven dïhte jarkoestimmie. Dannasinie im jïjnjem dejtie provhkh. Dagkeres tjaalegh sjïehteles kapihtelisnie 7 gusnie viesjebe daatam joekehtem. Kapihtelisnie 3 jienebe negatijve daatah nuhtjem jeatjine kapihtelijstie. Dellie jïjnjem saerniestæjjajgujmie rååresjem jïh dej åssjalommesidie goltelem. Dejnie jeatja kapihtelinie jeenemes positijve daatam provhkem. Juktie dej kapihteli ulmie gaavnedh mejtie baakojde daennie gïelesne.Jïjnjh daatah kapihtelinie 5 jïh 6 gihtjem saerniestæjjah edtjieh tjirkedh. 1.5. Vuesiehtimmieh. Daan lohkemen mietie leam vuesiehtimmide saemien gïelesne guelmiedamme öövre guktie dejtie gaavnem. Dellie voestes raajesne dejtie tjaalam jïh mejtie maam staeredem dellie naemhtie staeredem: [staeriedimmie].Mubpene raajesne grammatihke tjïelkestimmieh aaj daaroen gïelesne vadtam. Dellie baakoem baajem maadthhaamosne tjåadtjodh jïh grammatihke tjïelkestimmieh koloni minngelen bïejem. Gåalmede raajesne daaroen gïelese jarkostem. (1)Daate maadthbaakoe:gietjie vuesiehtimmie. grundord:suffix Exemplets översättning till svenska.[Vuesiehtimmien gaaltije] Gosse åeniedimmieh substantijvide tjaalam, im dellie aktengiertem jïh nominatijvem vïhtesjem. Jis ij leah vïhtesjamme gelliengierten dellie daajra aktengierten. Jis ij leah jeatja kaasuse tjaaleme dellie nominatijve. Dan mænngan tjaalam gusnie dïhte raajese gååvnese. Jis ij leah maam tjaaleme dellie mov vuesiehtimmie. Mov dïedte dellie doese, men vaenemes aktine mov saerniestæjjajgujmie rååresjem. Jis raajesen gaaltije gaskeviermesne dellie lïenghkem dïsse vadtam. 1.6. Ovagkusatijve. Ovagkusatijve lij voestes aejkien neebneme goh Perlmutter (1978) dan bïjre tjeeli. Dïhte dellie dam the Unaccusative Hypothesis gåhtjoeji. Dan mænngan Burzio (1986) dan aamhtesinie jåerhkeme Government and Binding -haamoehkisnie (Chomsky, 1981). Vihkielommes dotkeme daan tjaalegasse lea (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995).Dan hypoteesen åajvahkommes ulmie lea intransitijve veerbh göökte nueliedåehkine juakedh.(2) vuesehte magkeres joekehtse transitijve jïh ditransitijve veerbi gaskem argumentenstruktuvresne. Mijjieh gåhtjobe fïerhten raajese (NP, NP/CP, ¶
PP) akte argumeente. Joekehtse dej gaskems dellie man gellie argumenth utnieh. Transitijven göökte jïh ditransitijven golme. (2)Transitijve: NP [VPV NP/CP] Ditransitijve: NP [VPV NP NP/PP] Daate joekedimmie transitijve veerbedåehkesne sïejhme. Men gååvnesieh aaj intransitijve veerbh mej barre akte argumeente. Tjïelke lea göökte struktuvrh mah sjiehtieh goh intransitijve. Daah göökte leah, mah Levin jïh Rappaport Hovav (1995) moenijægan. (3)Overgative veerbe: NP [VPV]. Ovagkusatijve veerbe:[VPV NP/CP] Aelhkebe joekehtsem vuejnedh gosse syntaktihke moerem nuhtjie guktie vuesiehtimmesne (4). Dïhte vuesehte guktie göökte raajesi D-sturktuvrhvååjnoeh. Vuesiehtimmesne göökte raajh baakoejgujmie.Voestes raajesne transitijve raajese jïh mubpene raajesne ovagkusatijve veerbe. Desnie aaj ovagkusatijve nommen tjïelkestimmie, dïhte mij agkusatijveobjeekte ij vielie agkusatijve kaasusem guedtieh. (4)S ¶
NP N Dah ¶
VP ¶
NP N laejpiem laejpieh V tsööpkin tsoepkenieh ¶
Moeren stuhtje maam VP dæjpa lea njieljieskaavhtegen sisnie. Dïhte stuhtje ovagkusatijve. Vuesiehtimmie (5) göökte raajesh vuesehte, voestes man lea overgatijve veerbe jïh mubpie man lea ovagkusatijve veerbe. (5)S ¶
NP N Manne ¶
VP V vaadtsam S ¶
VP ¶
NP N Laejpie ¶
V tsoepkene ¶
Ibie vielie daelie teermem D-struktuvrh nuhtjh, men dellie goh Levin jïh Rappaport sotnen tjaalegh ¶
bæjhkoehtin dellie dejtie teermide åtnasovvi. ¶
Ovagkusatijve veerbi objeekte leah S-struktuvresne bæjjanamme moeren voestemes sæjjan jïh dannasinie vååjnoeh goh subjeekte, men daesnie D-struktuvresne ennje VP:n sisnie. Daate stoerre joekehtse overgatijve veerbi muhteste, mej seamma subjeekte Djïh S-struktuvrine jïh ij naan objeekte gænnah. 1.7. Tjaalegen tseegkeme. Kapihtele 2 göökte stuhtjine juakeme. Voestes stuhtjesne dejtie dotkijidie jïh dej teorijide mejtie englaanten gïelen bïjre jïh jeatjaj gïeli bïjre, åehpiedahtam. Dejtie digkedem dej stuhtjine mejtie vihkeles sjïdteme dan mov barkose. Mubpien stuhtjesne dennie kapihtelisnie leam dam saemien gïelebuerkiestimmiem gïehtjedamme jïh dejtie stuhtjide destie tjöönghkeme mejtie lïhke mov ïebne leah. Kapihtelisnie 3 leah vuesiehtimmieh jeatja gïelijste v.g. Ongeren, Daaroen (svïenske) jïh Soevmen gïelh. Dïhte aalkoe kausatijve molsedæmman. Desnie aaj saemien lexikaale jïh syntaktihke kausatijvh joekehtem. Dellie syntaxese jarrebe kapihtelisnie 4. Desnie njieljie vielie diagnostihkh moenem, jienebe kausatijve molsedimmeste mah aaj ovagkusatijve jïh overgatijve veerbide joekehtieh. Dan mænngan aalkoe dej kausatijvi molsedimmiej semantihke åarjelsaemien gïelesne. Dïhte kapihtele 5. Dellie dåehkieh tseegkem mesnie gaavnebe dejtie kausatijve molsedimmien veerbide. Minngemes göökte kapihtelh morfologijem digkiedieh. Kapihtelisnie 6 aalka transitijve jïh intransitijve paarrebielieh joekehtidh. Dejtie dellie govhte dåehkiej mietie desnie sjïehtesjem. Kapihtelisnie 7 jienebh vuesiehtimmieh kausatijve molsedæmman, men mej leah jeatja morfologije jïh ij öövre sjïehth dejnie dåehkine 6:de kapihtelistie. ¶
2. Teorije Daennie kapihtelisnie manne dejtie dotkijidie moenem, mej barkoeh vihkeles daan tjaalegasse. Manne aaj dejtie barkojde buerkestem. Daate kapihtele aalka Levin jïh Rappaport Hovav:i barkojne nueliekapihtelisnie 2.1. Dïhte barkoe gaaje vihkeles daan mov tjaalegasse. Jåarhkam die Haspelmathen barkoem buerkiestidh nueliekapihtelisnie 2.2 jïh dan mænngan Piñónen tjaalegem nueliekapihtelisnie 2.3 digkedem. Dellie saemien buerkiestæmman. Voestes Knut Bergsland nueliekapihtelisnie 2.4. Desnie åehpiedahtam maam dïhte daej veerbi bïjre jeahta. Seamma laakan Hasselbrink (1981) nueliekapihtelisnie 2.5 digkedem. Minngemes dotkije giem daesnie digkedem lea Stenfjell (2008) nueliekapihtelisnie 2.6. Manne nueliekapihtelisnie 2.7 konklusjovnh daehtie kapihtelisnie vadtam jïh 2.8 daam kapihtelem tjåanghkan tjaala. 2.1. Levin jïh Rappaport Hovav, Unaccusativity 1995. Dah guaktah dotkijh lægan stoerre barkoem dorjeme gusnie ovagkusatijve veerbigujmie barkijægan. Dïhte joekoen vihkeles barkoe englaanten gïelen veerbide, men dah guaktah badth aaj naakeni jeatja gïelijste, v.g. hebreiske jïh russiske vuesiehtimmieh vedtiejægan. Dej aajkoe daan barkojne ovagkusatijve veerbh gïehtjedidh jïh dejtie overgatijve veerbigujmie mohtedidh. Dah guaktah tjaelijh aelkiejægan burkiestidh mij ovagkusatijve jïh overgatijve jïh gie vielie dotkijidie dejnie barkeme. Dah guaktah aaj mohtedægan syntaktihke jïh semantihke vuajnoeh ovagkusatijvese jïh moenijægan guktie dah edtjieh syntaktihke vuesiehtimmieh vedtedh dan semantihke konceptese mij ovagkusatijve. Aalkoen minngemes stuhtjesne sotnen teorijem buerkiestægan. Dej guaktaj teorije lea bigkeme lexikaale templaatijste mesnie leah konstanth jïh variaabelh. Dah konstanth leah:CAUSE,BECOME, ¶
DO-SOMETHINGjnv. jïh dah variaabelh leah x, y jïh z. Dah konstanth edtjieh ovmessie ¶
veerbedarjomh dijpedh jïh dah variaabelh edtjieh dejtie argumeentide dijpedh. Dellie dah guaktah Direct object restriction (DOR) buerkiestægan. Dïhte jeahta barre objeekth mah postveerbaale NP:n minngelen maam maahta resultaate årrodh. Naemhtie dah guaktah tjaelijh resultatijve konstruksjovnh buerkiestægan: "A resultative phrase is an XP that denotes the state achieved by the referent of the NP it is predicated of as a result of the action denoted by the verb in the resultative construction" (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995, b. 34) Jåerhkiejægandellieovmessieveerbeslaajigujmie,transitijve,overgatijvejïh ovagkusatijve, jïh pryövijægan resultatijve aajmoeh darjodh dej veerbi aktine. Overgatijve veerbh maehtieh ov-rïektes reflexisijvigujmie jijhtedh, mij korefereente subjeektine, dannasinie dïhte daerpies aellies DOR tsööpkh. Men overgatijve maehtieh aaj objeekth vaeltedh barre gosse resultatijve XP:h leah meatan. Dellie jåerhkiejægan X’s way buerkiestidh. Dïhte sjïere overgatijve veerbi åtnoe. Jis pryövoe oblijkh jïh overgatijvh ektiedidh dellie ij gåaredh resultatijve konstruktsjovnh dejgujmie utnedh. Dah guaktah gujht stuhtje daej diagnostihkine galhkajægan buerkiestimmine maam jeatja dotkijh leah tjaaleme daej aamhtesi bïjre. Vihkielommes stuhtje Levin jïh Rappaport Hovav:i barkoste daan mov tjaalegasse lea stuhtje kausatijve molsedimmien bïjre. Dïhte akte diagnostihke, mij ovagkusatijve jïh overgatijve veerbh joekehtieh. Dah guaktah aelkiejægan golme raajesh vedtedh goh vuesiehtimmieh daan molsedæmman (b. 79). (6)a. Pat broke the window./ The window broke. b. Antonia opened the door./ The door opened. c. Tracy sank the ship./ The ship sank. Dah guaktah tjaeliejægan daah molsedimmieh aaj gååvnesieh jeatja gïeline, men ahte morfologije maahta joekehtadtedh, læjhkan relasjovne semantihken mietie seamma gïeleste måbpan. Semantihke rolli luvnie molsedimmien buerkiestimmie. Dej göökte raajesi relasjovne ahte transitijve raajesen objeekte jïh intransitijve raajesen subjeekte seamma rollem guadta. Jienebh leah aaj dotkijh mah leah jeahteme kausatijve molsedimmie ovagkusatijve diagnostihke, (Burzio, 1986) jïh (Rosen, 1981). Vielie dah guaktah jiehtiejægan dah veerbh mah leah öövre prototypiske ovagkusatijve, dah pruvhkieh aajmoejeatjadimmieh årrodh. Dagkerh goh englaanten gïelen break, dry jïh open. Veerbh mah leah prototypiske overgatijve, goh laugh, play jïh speak, eah pruvkh molsedidh gïeline goh v.g. englaanten, franska, italienske jïh russiske. Dej guaktaj englaanten gïelen vuesiehtimmieh leah daah (7), (8) jïh (9)(Levin jïh Rappaport Hovav, 1995, b. 80). (7)a. The children played. b. *The teacher made the children play. (cf. The teacher made the children play.) (8)a. The actor spoke. b. *The director spoke the actor. (cf. The director made the actor speak.) (9)a. The crowd laughed. b. *The comedian laughed the crowd. (cf. The comedian made the crowd laugh.) Dellie dah aelkiejægan soptsestidh adicityn bïjre. Akten veerben adicity buerkiestægan goh man gellie argumeenth veerben lea argumeentenstruktuvresne. Ij leah aerebi goh Chierchia (1989), vihkeles orreme ovagkusatijve jïh overgatijve joekehtidh jeatjine vuekien goh tjïelke semantihken. Ij leah dej ovmessie klassi adicity jeatjhlaakan joekehtamme. Chierchia (1989) jeatja joekehtsem muana ovagkusatijve jïh overgatijve veerbi gaskoeh. Dah overgatjivi veerbi barre akte argumeente men juktie ovagusatijve maehtieh molsedidh, dah badth guektienargumeenteles. Daate seamma mïele goh Levin jïh Rappaport Hovav jïjtjh utniejægan. Mubpien mïele aaj, ahte transitijve veerbh intransitijvijste seerkeme. Brousseau jïh Ritter (1991), Lakoff (1968, 1970) jïh Williams (1981) daam mïelem utnieh. Dej mietie ovagkusatijvh leah aaj aktenargumeenteles jïh gosse molsedieh jïh transitijve sjidtieh kausatijve molsedimmien mietie dellie aktem vielie argumeente åadtjoeh. Vielie dah jiehtiejægan golme sjïere klassh intransitijve veerbijste. Voestes lea veerbh mej sjisjnjeldh argumeente, laevie aktene kausatijve veerbine. Mubpie lea intransitijve veerbh göökte sjisjnjeldh argumeentigujmie jïh gåalmede lea overgatijve veerbh, mej barre akte bæjngolds argumeente. Vielie dej guaktaj dotkiji mïele joekehtadta jeatjabijstie juktie dej seamma lexikaale representasjovne dovne transitijve jïh intransitijve veerbide (dejtie mah molsedieh). Jïh dïhte jeatjhlaakan jeatjebi muhteste. Dah guakta jiehtiejægan dïhte dannasinie dah jeatjebh lea logiske jïh ussjedieh ahte intransitijve veerbe v.g. naemhtie ‘sjïekehtidh x tsoepkene’ (tsööpkedh) daan muhteste ‘x tsoepkene’ (tsoepkenidh). (10)a. break: [[ xDO-SOMETHING]CAUSE[ xBECOMEBROKEN]] b. laugh: [ xLAUGH] (11)a. [[ xDO-SOMETHING]CAUSE[ xBECOMESTATE]] b. [ xPREDICATE] (11a) representasjovne dovne intransitijve jïh transitjive veerbese break. Dellie dah guaktah jåerhkiejægan sijjen joekehtimmie. Vuesiehtimmesne (11b) veerbh mah sjisjnjielistie sjïekehtamme. Vaedtsieh veeljemetsagkesidie. Transitijve veerbh maehtieh jienebh objeekth veeljedh enn dah intransitijve veerbh maehtieh subjeekth veeljedh. Akte dej vuesiehtimmie (12). (12)a. He broke his promise/the contract/the world record. b. *His promise/the contract/the world record broke. Læjhkan dah guaktah jiehtiejægan, dah subjeekth mah intransitijve veerbh nöörieh utnedh leah barre stuhtje dejstie objeektijste mah transitijve veerbh nöörieh utnedh. Daate, dej guaktaj mietie nænnoste, ahte dej lexikaale representasjovne gaajhkide veerbide (dovne transitijve jïh intransitijve) mah molsedieh lea reaktoe. Veerbh mej bïjre gåarede vïenhtedh edtjieh molsedidh, eejnegen naakeni almetji mietie dam darjoeh. Dej englaanten gïelen vuesiehtimmie lea deteriorate. Dïhte veerbe jeenemes almetji mietie ij molsedh, men dah guaktah badth gaavneme naan gïlle vuesiehtimmie gusnie molsede. Vielie jiehtiejægan jalhts dah veerbh molsedimmesne leah aajmoejeatjadimmie læjhkan eah gaajhkh veerbh mah leah aajmoejeatjadimmieh molsedimmesne gaavneme. Klasse man leah sjisjnjielistie sjïekehtamme veerbh lea nænnoes intransitijve. Dah badth aaj ovagkusatijve. Dah guaktah vihkeles joekehtsem bæjhkoehtægan kausatijve molsedimmien jïh kausatijve paarri gaskoeh. Voestes leah veerbh goh break jïh dah jeatjah leah paarrh mah leah saaht man relasjovne veerbe jïh dan kausatijve paarrebielien gaskem. Ij leah dan joekehtse kausatijve stuhtjesne, vaallah dan agentijve stuhtjesne. Dej vuesiehtimmine sjïere veerbh, svïhtjemeveerbh, mah leah kausatijve paarrine. Dej goerkese medtie sjïekehtidh veerbe-intransitijve. Dah guaktah dellie akte aktese moenijægan mah veerbh gååvnesh kausatijve molsedimmesne lexikaale semantihken mietie. Ij klasse Gååvnesimmie jïh jijhteme (Existance and Appearance) molsedh. Dellie dah guaktah lïenghkemenjoelkedassh (linking rules) tseegkijægan. Njoelkedassh maehtieh jiehtedh mennie lexikaale struktuvresne ovmessie veerbh sjiehtieh. Im manne mov barkosne dagkeres njoelkedassh utnieh. Vielie dah digkiedægan lokatijve marngeme goh ovagkusatijve diagnostihke, men dïhte daan tjaalegen aamhtesen ålkoelisnie. Tjåanghkan daate diagnostihkh mah overgatijve jïh ovagkusatijve veerbh joekehtieh. Dah overgatijve veerbh maehtieh resultatijve konstuksjovnigujmie objeekth vaeltedh, dannasinie tjuerieh agentijve årrodh jïh kaasusem vedtedh 2.2. Haspelmath 1993, More on the typology of inchoative/causative alternations. Haspelmath kausatijve-inkoatijve veerbh 21 gïeline gïehtjedamme. Vuartasjamme 31 veerbide mah sïejhme veerbh mah maehtieh molsedidh. Golme dejstie leah seamma gïelefuelhkeste goh saemien gïelh. Soemen, Udmurten jïh Ungarske gïelh. Haspelmath aalka jiehtedh grammatihke relasjovnh aktanieh semantihke relasjovigujmie. Sïejhme ahte dïhte grammatihke seerkeme baakoe aaj semantihken mietie seerkeme. Jïjnjemes kausatijve molsedæjjah leah aajmoejeatjadimmieh. Vielie dïhte jeahta maehtieh aaj going on, goh roll jïh burn. Goh Haspelmath dejtie sov 31 veerbhpaarrh 21 gïelijste buerkeste dellie golme dåehkine dejtie joekedamme. Dah dåehkie leah kausatijve jïh antikausatijve molsedimmieh jïh molsedimmieh mah eah otnjegen mietie.Voestes dåehkesne transitijve paarrebielie intransitijveste seerkeme.Vuesiehtimmieh Georgiske, Franske jïh Arabiske gïelijste vadta. Antikausatijve dåehkesne dellie dah intransitijve paarrebielieh leah transitijvijste seerkeme. Vuesiehtimmieh Russiske, Lezgiske jïh Hindi-Urdun gïelijste vadta. Gåalmede dåehkesne desnie ij leah akte mubpeste seerkeme. Vielie desnie leah golme nueliedåehkie. Equipolleente, suppletijve jïh labilje molsedimmieh. Equipolleente molsedimmie buerkiestamme goh gåabpegh paarrebielieh leah seamma roehtseste seerkeme, men akte mubpeste. Suppletijve molsedimmiem buerkeste goh ovmese roehtsh leah nuhtjeme jïh labijle molsedimmie lea goh seamma veerbe dovne intransitijve jïh transitijve veerbine åtnasovveme. Haspelmath vielie jeahta semantihke tsagkesh dejtie veerbide mah maehtieh molsedidh kausatïjven mietie. veerbh mah pruvhkieh meatan årrodh leah: break, burn, melt, roll, jïh open. Veerbe tjuara aajmoejaetjadimmiem buerkiestidh jallh muvhtene aaj deahpadahke (going-on). Sïejhme veerbh mah eah meatan molsedimmesne leah: dance, cut, build, criticize, sleep. Daah leah agentijve veerbh. Haspelmath ovmese maallh tjïerteste man mietie ovmese inkoatijve/kausatijve molsedæjjah dåeriedieh. Dah ovmese maalh domineerh ovmese gïeline, jïh aaj dah ovmessie maalh gåaradieh gaavnedh aktene gïelesne. Tjaelije tabeellem vuesehte dej 21 gïeli bijjelen jïh dellie vååjnoe ij leah akte gïele gan, mij barre akten maallen mietie. Jïh jïjnjemesi gïeli hov dovne kausatijve molsedimmiem jïh antikausatijvem. Haspelmath aaj mubpien dotkijasse tjuvtjede (Nedjalkov, 1969), gie seammaleejnes gïehtjedimmiem dorjeme, men Nedjalkov 4 paarrh 60 gïeline gïehtjedamme. Ij goh dïhte gaavnh aktem gïelem gænnah gusnie veerbe man seamma goerkese goh föörhkedidh lea antikausatijve molsedimmesne. Dïhte vihkeles gaavneme lea båatiji kapihtelisnie. Lïerebe Haspelmathen barkoste naakenh veerbh mah leah öövre sïejhme gïeleste gïelese kausatijve molsedimmesne gaavnedh. Dellie byöroe medtie seamma veerbh aaj åarjelsaemien gïelesne årrodh. 2.3. Christopher Piñón 2001. Piñón aaj kausatijve molsedimmiem gïehtjede, men dïhte kausatijve-inkoatijve/inkoatijve molsedimmie dam gohtje. Kausatijve molsedimmiem gujht tjïerteste goh veerbhpaarrh mej daan relasjovne sinsætnan. Inkoatijve veerbe aajmoejeatjadimmiem buerkeste jïh kausatijve-inkoatijve veerbe buerkeste guktie daam aajmoejeatjadimmiem buektiehtamme. Dïhte vuesiehtimmieh vadta jïh akte daejstie daate. (13)a. Maria opened the door. b. The door opened. Christopher Piñón jåarhka daam digkiedidh jïh vuesehte dïsse mij Haspelmath jïh Levin jïh Rappaport Hovav joe jeahteme. Gosse Levin jïh Rappaport Hovav lægan jïjnjemosth englaanten gïelese vuartasjamme dellie Piñón vuajnoem gemtede. Dïhte aaj gïehtjede guktie daate buerkiestimmie edtja sjïehtedh aaj jeatjide gïelide goh v.g. Polske, Ungarske jïh Khalka Mongoliske gïelh jïh jeatjah aaj. Dïhte seamma veerbh åtna goh Haspelmath (1993) jïh jåarhka dam barkoem aaj. Dïhte göökte dåeriesmoerh muana, goh Levin jïh Rappaport Hovav aaj digkiedamme. Voestes lea mannasinie eah gaajhkh inkoatijve veerbh kausatijve-inkoatijve paarrebieliem utnieh. Jïh dïhte mubpie lea mannasinie eah gaajhkh kausatijve-inkoatijve veerbh inkoatijve paarrebieliem utnieh. Dan golme vuesiehtimmieh dan voestes dåeriesmoerese: (14)a. The roses bloomed. b. *Rebecca bloomed the roses. (15)a. The iron gate rusted away. b. *Maria rusted away the gate. ¶
(16)a. The fire burned out. b. *The campers burned out the fire. Piñón jeahta gåarede gujht perifrastiske laakan dah ovgrammatihke raajesh jiehtedh, dannasinie ij leah konceptueelle tsagkese dïsse.Akte vuesiehtimmie daase (Rebecca caused/made the flowers bloom). Dïhte mubpie dåeriesmoere lea veerbi goerkesh mej ij leah naan inkoatijve paarrebielie. Naakenh vuesiehtimmieh: (17)a. Rebecca broke her promise. b. *Her promise broke. (18)a. Maria cracked the secret code. b. *The secret code cracked. (19)a. The baby dirtied his diapers. b. *His diapers dirtied. Daah raajesh leah Piñónen mietie nænnoestimmieh ahte ij gåaredh jiehtedh inkoatijve veerbh leah kausatijve-inkoatijve veerbijste seerkeme jallh båastahlïgke. Dan mietie åabpatjahkh leah gåalmadistie aateste seerkeme, sinsitnide ovjearohks. Dïhte dellie vuesehte dïsse maam Haspelmath jeahteme. Dïhte dellie daan mænngan tjaala naakenh dejstie vuesiehtimmijste mah Haspelmath åtneme jeatjijste gïelijste jïh guktie gåarede dejtie guarkedh goh equipolleente tseegkeme (figuvresne 1). ¶
Figuvre 1. Piñónen vuajnoe Dellie mænngan Piñón mohtede ovmese haamoeh sinsitnien vuestie. Voestegh dïhte haamoe goh dïhte gohtje dejpeladtje haamoe.Inkoatijve veerbe maadtoe jïh destie seerkie kausatijve-inkoatijve veerbe. Guarka dam naemhtie: Dellie jeahta göökte stoerre dåeriesmoerh daan haamojne. Voestegh gosse vuartesje gellie gïelide dellie tsagkesh tseagkenieh daase. Dah guaktah fenomeenh mah Haspelmath gohtje equipolleente jïh antikausatijve leah sjïere båastahlïgki daase. Dïhte mubpie dåeriesmoere daan haamojne ahte ij gåaredh dellie kausatijve-inkoatijve veerbh seerkedh gosse ij naan inkoatijve veerbe gååvnesh v.g. (17), (18) jïh (19). Ij gænnah dïhte haamoe tjïelkesth mannasinie ij gåaredh dah kausatijve-inkoatijve veerbh vuesiehtimmine (14), (15) jïh (16) seerkedh Mubpie haamoem maam Piñón digkede lea Parsonsen haamoe adjektijvigujmie. Dan ulmie lea gåabpatjahkide veerbide seerkedh seamma adjektijveste. Piñón jeahta Parsons (1990):n haamohke jïjnje seamma goh sov haamohke. Dovne inkoatijve jïh kausatijveinkoatijve veerbh leah seamma aateste seerkeme, men dïhte joekehtse Parsons jeahta gaajhkh aath mestie veerbide seerkedh leah adjektijvh. Gïerve v.g. gïelesne goh Polske, man lea klitihkone się lissiehtamme dejtie inkoatijve veerbide, jïh leah gusnie ij naan adjektijve seamma morfologije plïerine goh dïhte veerbe gååvnesh. Dan åssjalommes hijven, juktie ij dellie daerpies veerbh seerkedh veerbijste mah eah gååvnesh. Dan lea ennje dåeriesmoerh juktie ij gåaredh jiehtedh mannasinie naakenh veerbh leah barre transitijve jïh jeatjah barre intransitijve. Tjåanghkan maahta jiehtedh daate tjïelkestimmie gaajhkide veerbide mah gååvnesieh, men ij leah tjïelkestimmie mannasinie dah gååvnesieh. 2.4. Bergsland 1994. Dellie gïehtjedidh maam Knut Bergsland jeahteme dellie daej veerbi bïjre. Dïhte joekede dejtie ovmessie dåehkide. Voestes -nidh-veerbh (Bergsland, 1994, b. 99). Daah veerbh leah adjektijvijste seerkeme (vielie tjaala muvhten aejkien jeatja baakojste seerkeme). ¶
Daah baakoeh daestie seerkeme: buerie, ohtje, baahke, jïjnje jïh bijjie. Seamma veerbh englaanten gïelesne sïejhme molsedimmesne (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995, 282-3), improve, lessen, heat, heighten jïh increase. Akte Haspelmathen 31 veerbijste improve. Goh daejtie vuartesje dellie tjïelke ahte maamakt jienebe, buerebe, uhtjebe jnv. sjædta bæjngolen agenten gaavhtan jallh barre jïjtje deahpede. Bååstede Bergslanden grammatihkegærjese.Dïhte aaj mubpie dåehkiem buerkeste (b.97-98) mej veerbh leah dagkerh mah Haspelmath gohtje antikausatijve molsedimmie. Dah veerbh tabeellesne 2. ¶
Bergslande daesnie veerbh muana, mah leah seerkeme veerbijste jïh seerkemegietjie -n-, læjhkan ij leah Bergslande öövre tjïelke. Daejtie veerbide vadta bijjietjaalegen "Grunnverbets objekt blir avledningens subjekt", læjhkan tjaala "svarende til" jïh ij "av" transitijvi paarrebielien åvtelen. Manne satnem guarkeme goh tabeelle 2 vuesehte. Åelkiesbielesne leah maadthbaakoeh jïh gårroehbielesne seerkeme baakoeh. Gaajhki seerkeme baakoej gietjie -n- jïh golmelïhtseveerbh. Men dah maadthbaakoeh ovmessie morfologije plïereh utnieh. jeenemes dejstie leah gööktelïhtseveerbh men göökte leah joe golmelïhtseveerbh (gaerviehtidh jïh tjeekehtidh). Seamma sijjesne dïhte aaj -sidh gietjiej bijre tjaaleme. Dejtie manne tabeellese tabell11 bïejeme. ¶
2.5. Hasselbrink 1987. (Hasselbrink, 1981) tjïelkeste veerbh mej -nidh goh naakenh transitijve jïh naakenh passijve veerbh.Mej buerkiestimmie slaajine jallh aajmojne sjïdtedh jallh otnjegasse vuelkedh. Vadta gujht jïjnjh vuesiehtimmieh aaj. Manne dejtie baajeme tjåadtjodh Hasselbrinken jïjtse tjaelemevuekesne tabellesne 4. Daah veerbh mah Hasselbrink moeneme jïh manne åelkiesbealan beajeme gaajhkh leah -n-gietjie-veerbh. Dej maadthbaakoeh leah gårroehbielesne. Dah veerbh åelkiesbielesne seamma morfologije plïerem utnieh, men dah baakoeh garrahbielesne leah dovne adjektijvh (buörie, gükkie jïh lissie) jïh veerbh (bürr’edh, boårkudh, läärk’edh, löödd’edh jïh tjääg’edh). Hasselbrink leah dejtie paarride ektiedamme barre akten dåahkan. Goh ¶
manne joe 2.4 tjaaleme Bergsland dejtie paarride juakeme göökte dåehkide. Akte man sisnie leah veerbh mah leah seerkedamme adjektijvijste jïh mubpie man sisnie leah veerbh veerbijste seerkeme. Goh manne Hasselbrinkem guarkam dellie dah veerbh, mej leah -n- goh gietjie, seerkeme dehtie baakojste mah leah gööktelïhtseveerbe vuj adjektijve. 2.6. EvaldStenfjell2008. Stenfjell c-tjaalegem åarjelsaemien kausatijven bïjre tjaaleme. Dïhte goerehtalla magkerh joekehtsh leah lexikaliske jïh syntaktihke kausatijvi gaskem.Stenfjell jeahta åvtelen leah buerkiestamme kausatijvh goh barre akte fenomeene. Men göökte slaajh leah dejstie dan mïelen mietie. Stenfjell vuesehte guktie daagkeres raajese maahta göökte goerkesh utnedh. (20)Manne tjoeverim dom maanam lohkehtidh. Voestes goerkese ahte manne maam darjoem destie manne buektehtem maanam lohkedh. Dïhte mubpie ahte manne laajhtam jïh gæljoem dan maanese. ¶
Stenfjell hov stuerebe dåehkiem dorje, man sisnie jienebh veerbh jïh jienebh gietjieh tjaakanieh. Evalde jeahta tsööpkedh lea haamoe gusnie ij naan affixe vååjnoe. Vuartesjh stuhtjese 6.2.3 bielesne 59, gusnie eensi laakan daam buerkestem. Stenfjell jeahta syntaktihke kausatijvh iktesth leah veerbijste seerkeme. Jïh jeatjene lehkesne dïhte jeahta dejtie veerbide mejtie satne vuesehte sov tjaalegisnie leah overgatijve jïh daejtie gööktide vuesiehtimmide vadta: (21)a. Maana låhka. b. Manne leam dom maanam lohkehtamme. c. Aanna föörhkede. d. Manne Aannam föörhkestahtam. Vielie dïhte jeahta barre transitijve veerbh objeekten namhtah, dejtie mejtie Levin jïh Rappaport Hovav (1995) gohtjedægan "underspecified transitive veerbs" (transitijve veerbh mah maehtieh objeekten namhtah tjåadtjodh jïh dannasinie overgatijve veerbine vååjnoeh), jïh overgatijve veerbh gåaradieh seerkedh syntaktihke kausatijvine. 2.7. Konklusjovnh. Gosse daelie libie vuartasjamme naakeni dejtie dotkiji barkojde jeatjaj gïeli bïjre jïh dellie lissiehtamme maam dotkijh leah tjaaleme saemien gïelen bïjre dellie tjïelke sjædta ij leah saemien gïelesne eensi goerkese dejtie veerbide. Daerpies semantihken, morfologijen jïh syntaktihke vuajnoeh ektiedidh jïh dej vuajnoej tjïrrh saemien kausatijve molsedimmiem gïehtjedidh. Voestes dotkije gujht kausatijve veerbh joekedamme gööktine dåehkine lea Stenfjell (2008). 2.8. Tjåanghkan tjaaleme. Daennie stuhtjesne manne buerkiestamme maam tjaelijh mah åvtelen leah åarjelsaemien gïelem gïehtjedamme leah jeahteme daej baakoej bïjre mah leah vihkeles kausatijve molsedæmman. Manne buerkiestamme guktie Hasselbrink (1981) jïh Bergsland (1994) leah joekedamme paarrh mej sisnie leah göökte veerbh jallh akte veerbe jïh akte adjektijve ektiedamme jallh sïerredamme. Eakan dah guaktah lægan öövre seamma dåehkieh veeljeme jïh baakoeh rïjteme dejtie. Dan mænngan Stenfjell gie jeatjhlaakan tjaaleme daan bïjre. Ij leah öövre gïelebuerkiestimmie men dotkemetjaalege dïhte maam satne tjaaleme. Libie lïereme englaanten gïelesne jïh jeatjah gïeline aaj jïjnje barkoe joe dorjeme kausatijve molsedimmien bïjre, men åarjelsaemien gïelesne daerpies aalkovistie aelkedh. ¶
3. Kausatijve molsedimmie Manne joe buerkiestamme maam Levin jïh Rappaport Hovav (1995) jiehtieh kausatijve molsedimmien bïjre jïh ij leah vielie daerpies jåerhkedh dej digkiedimmie, vaalla aelkedh vuajnoem stuvredh direkte dan åarjelsaemien gïelese jïh gïehtjedidh guktie daate molsedimmie åarjelsaemien gïelesne jåhta. Daan kapihtelen voestes nueliekapihtelisnie 3.1 aalkam dejtie englaanten gïelen veerbide vuartasjidh mah leah kausatijven molsedimmien jarngesne. Jåerhkebe dellie jeatja gïeligujmie våajnoem stueriedidh. Dan mænngan, nueliekapihtelisnie 3.2 gaertjedem jïh barre åarjelsaemien gïelen molsedæmman vuartesjem. 3.3 daan kapihtelen konklusjovnh vadta jïh 3.4 kapihtelem tjåanghkan tjaala. 3.1. Jeatjah gïelh. Voestegh aelkedh englaanten gïelese vuartasjidh. Kapihtelisnie 2 Levin jïh Rappaport Hovav (1995) golme veerbh moeneme (6), mah molsedimmien sisnie. Dejtie vuesiehtimmide daase guelmiedamme. (22)a. Pat broke the window./ The window broke. b. Antonia opened the door./ The door opened. c. Tracy sank the ship./ The ship sank. Daah golme veerbhpaarrh dej åejvievuesiehtimmie. Jienebh dotkijh aaj seamma veerbh nuhtjeme. Pinon akte dejstie jïh dïhte vielie vuesiehtimmieh jeatjah gïelijste goh vadta. Gïelh goh Polske jïh Ongeren. Manne dan polske vuesiehtimmide (23), (24), jïh (25) bïejeme. Daah vuesiehtimmieh (Piñón, 2001):en luvhtie veedtjeme jïh dejtie leam tjaaleme seamma laakan goh dah leah sov tjaalegisnie tjaalasovveme (23)a. Rebecca Rebecca ¶
złamała broke ołòwek. pencil (złamać ‘breakcaus’) ¶
‘Rebecca broke the pencil’ b. Ołòwek pencil złamał broke się. refl (złamać się ‘breakcaus-incho’) ¶
‘The pencil broke.’ (24)a. Maria Maria ¶
otworzyła opened drzwi. door (otworzyć ‘opencaus’) ¶
‘Maria opened the door.’ b. Drzwi door otworzyły opened się. refl (otworzyć się ‘opencaus-incho’) ¶
‘The door opened.’ (25)a. Thomas Thopas ¶
wysuszył dried ubranie clothes (wysuszyć ‘drycaus’) ¶
‘Thomas dried the clothes.’ ¶
b. Ubranie clothes wysuszyło dried się refl (wysuszyć się ‘drycaus-incho’) ¶
‘The clothes dried.’ Goh vååjnoe polske gïelesne dah veerbh lissiemorfologijem åådtjeme kausatijve-inkoatijve veerbine. Dïhte morfeeme się. Dïhte maam Haspelmath antikausatijve molsedimmiem gohtje. Ongeren gïele jeatjaleejnes, daan vualan dejtie vuesiehtimmide (26), (27), jïh (28) beajeme. (26)a. Rebecca Rebecca ¶
felèbresztette woke.up a the gyereket. child (felèbreszt ‘wake upcaus’) ¶
b. A the gyerek child felèbredt woke.up (felèbred ‘wake upcaus-incho’) ¶
(27)a. Maria Maria ¶
kinyitotta opened az the ajtót. door (kinyit ‘opencaus-incho’) ¶
b. Az the ajtó door kinyílt. opened (kinyílik ‘openincho’) ¶
(28)a. Thomas Thomas ¶
megszárította dried a the ruhát. clothes (megszárít ‘drycaus-incho’) ¶
b. A the ruha clothes megszáradt. dried (megszárad ‘dryincho’) ¶
Piñón jeahta daennie gïelesne equipolleente molsedimmie sïejhmemes, öövre goh daah golme vuesiehtimmieh. Gusnie dovne inkoatijve jïh kausatijve-inkoatijve veerbh leah seamma maadtoste seerkeme, vaallah eah akte mubpeste seerkeme.Haspelmath aaj Soemen gïelem gïehtjedamme jïh jeahta seamma molsedimmie dusnie. Dannasinie manne leam vuesiehtimmieh (29), (30), (31) aaj dorjeme, mah soemen gïelesne. (29)a. Marja Marja ¶
avaa öppnatr:3s oven. dörr:ack ‘Marja öppnar dörren.’ b. Ovi Dörr ¶
avautuu. öppnaitr:3s ‘Dörren går upp.’ (30)a. Lars Lars ¶
taivuttaa böjatr:3s suksen. skida:ack ‘Lars böjer skidan.’ b. Suksi Skida ¶
taipuu böjaitr:3s ‘Skidan böjer sig.’ ¶
(31)a. Lars Lars ¶
upotta sjunka:3str veneen. båt:ack ‘Lars sänker båten.’ b. Vene Båt ¶
uppoaa. sjunkatr:3s ‘Båten sjunker.’ Dellie libie vuajneme daah veerbh gellie gïeline gååvnesieh jïh daelie sjïehteles gïelese vuartasjidh mij öövre lïhke dan åarjelsaemien. Noerhtesaemien gïele dellie. (32)a. Márjá Márja ¶
rahpá öppna:3sgtr uvssa. dörr:gen-ack / / Uksa dörr rahpasa. öppnaitr. ‘Marja öppnar dörren / dörren går upp. b. Lásse Lars ¶
cuvke gå sönder:3sgtr láse. fönster:gen-ack / / Láse Fönster ¶
cuovkana. gå sönderitr ‘Lars slår sönder fönstret. / Fönstret går sönder. c. Lásse Lars ¶
vuodjuda sjunka:3sgtr vancca. båt:gen-ack / / Vanca Båt ¶
vuodju. sjunka:3sgitr ‘Lars sänker båten. / Båten sjunker. Noerhtesaemien infinitijvehaamoeh leah:rahpat/rahpasit cuvket/cuovkanit, vuodjudit/vuodjut. Mikael Svonni kompenijummem dorjeme noerhtesaemien bïjre (Svonni, 2009). Desnie dovne jeatja ergatijve veerbh buerkeste. Dah seamma goh mov ovagkusatijve veerbh. luoddanit ’gå sönder’, cuovkanit ’gå sönder’, gopmánit ‘välta’, suddat ‘smälta’, vuodjut ‘sjunka’, jávkat ‘försvinna’, boahtit ‘komma’, lihkkasit ‘flytta på sig’. Vielie dïhte jeahta daej veerbi bïjre ahte dah aajmoejeatjadimmieh jallh jeatja jeatjadimmieh buerkiestieh jïh dej leah agenti namhtah. Subjeekten dannasinie tematiske rolle teema åådtje. Dellie daaroen gïele. Manne leam aaj daesnie medtie seamma deahpadimmieh nuhtjeme, men dejtie Beth Levinen jïh Malka Rappaport Hovaven haamoehkasse sjïehtedem. Eejnegen seamma deahpadimmie, men raajesisnie (33a) barre akte argumente. Dïhte argumente sjisjnjeldh. Vuesiehtimmesne (33b) aktem bæjngoldh argumentem lissiehtamme jïh vuesiehtimmesne (33c) dellie akte mubpie bæjngoldh argumeente. (33)a. Båten sjönk. [ VïnhtseSJÆDTAAAJMOEvååjeme] b. Lars sänkte båten. [ LaaraSJÏEK[ VïnhtseSJÆDTAAAJMOEvååjeme]] c. Mary fick Lars att sänka båten. [[MaryMAAM-DORJE]SJÏEK[ LaaraSJÏEK[ VïnhtseSJÆDTA ¶
AAJMOEvååjeme]]] Daate buerkiestimmie vuesehte guktie göökte kausatijvi tjïrrh gåarede deahpadimmieh lissiehtidh. (33a) barre akte deahpadimmieåtna. Dïhte vïnhtse vååje. (33b) akte vielie åtna. Dïhte vïnhtse vååje jïh gie aaj (daesnie Laara) vïenhtem våajoemasse buektehte. jeenemes gåalmede raajese (33c) åtna, dan leah golme. Vïnhtsen våajome, Laara buektehte vïnhtsem våajoemasse jïh Mary aaj Laaram buektiehtamme. Stenfjellen mietie (33b) lexikaale kausatijve jïh (33c) leah dovne lexikaale jïh syntaktihke kausatijve. Mary dellie dïhte syntaktihke sjïekehtæjja. Men vuesiehtimmiem pryövebe maam Haspelmath jeahta ij provhkh meatan kausatijve molsedimmesne årrodh (Haspelmath, 1993, b. 93). Dïhte veerbe lea lohkedh, daelie daaroen gïelesne. (34)a. *Boken läste [GærjaSJÆDTAAAJMOElohkeme] b. Barnet läste boken [MaanaMAAM-DORJElohkedhGærja c. Mamman fick barnet att läsa boken. [[TjidtjieMAAM-DORJE]SJÏEK[ MaanaMAAM-DORJElohkedhGærja] Vihkeles joekehtse (35b) vuesehte daan muhteste, juktie dellie dïhte transitijve veerbe gåarede intransitijve laakan guarkedh (vuartesjh 2.6:se). Mohtedh vuesiehtimmine (35a) gusnie ij dïhte agentijve stuhtje (Laara jïh MAAM-DORJE) maehtieh oktegh tjåadtjodh. Mijjieh tjoerebe daejredh maam dam våajomem buektiehtamme.Dan vuestie (33a) Båten sjönk hijven gåarede, juktie dusnie dïhte teemabielie raajesistie oktegh tjåådtje. Bïevnese nuekie, læjhkan ibie daejrieh mannasinie vïnhtse vååje. (35)a. *Lars sänkte b. Barnet läste (33), (34) jïh (35) vuesehte joekehtsh daej göökte veerbi gaskems daaroen gïelesne: läsa jïh sänka. Joekehtse lea dej nuepie molsedidh. Veerbe sjunka hov dam maahta, men ij veerbe läsa. Mubpie joekehtse mejtie maehtieh objekten namhtah tjåadtjodh, barre läsa mij dam maahta. Daesnie läsa maahta dovne overgatijve veerbe jïh transitijve veerbe årrodh. sänka/sjunka maehtieh molsedidh jïh dovne transitijve jïh ovagkusatijve veerbine årrodh. Men dah gåabpatjahkh daaroen gïelesne seamma juktie maehtieh syntaktihke kausatijvem åadtjodh ((34c) jïh (33c)). Daate daaroen gïelen bïjre. Båetijen stuhtjesne aelkebe gïehtjedidh guktie saemien gïele jis. Mejtie dah veerbh seamma laakan goh daaroen dååsverieh. 3.2. Åarjelsaemien gïelen vuestie. Daelie libie lïereme guktie bist daaroen gïele dejtie sijjien ov-agkusatijve, overgatijve jïh transitijve veerbh gïetedieh. Daelie sïjhtem ¶
Dïhte mij deahpede daej væhtaj gaskoeh ‘[’ jïh ‘]’ akte deahpadimmie. ¶
(34a) gåarede guarkedh goh gærja dïhte mij lohki, men mijjen daajroe eatnemen bïjre jeahta eah gærjah ¶
maehtieh lohkedh, barre almetjh mah maehtieh. Dannasinie ovlogiske læjhkan sjædta. ¶
våajnoem dan åarjelsaemien gïelen vuestie stuvredh. Mejtie seamma joekehtse veerbi gaskems saemien gïelesne. Gosse dejtie veerbide vuartesje mej seamma goerkese goh daah daaroen vuesiehtimmiej vååjnoe dovne seamma laakan jïh joekehts laakan. (36)a. *Laara våajohte. b. Maana låhka. c. Laara vïnhtsem våajohte. d. Maana gærjam låhka. e. Vïnhtse vååje. f. *Gærja låhka/lohkene. g. *Manne maanam gærjam lohkehte. h. *Mary Laaram vïnhtsem våajoehtahta. (36a-f) vuesehte seamma laakan åarjelsaemien gïelesne goh daaroen gïelesne. Seamma veerbh mah leah ovagkusatijve daaroen gïelesne aaj daesnie, jïh seamma overgatijve. Men voestegh dah voestes govhte raajesh. Joekehtse leah guktie veerbh maehtieh molsedidh jïh mejtie maehtieh objekten namhtah tjåadtjodh. Vuesiehtimmesne (36a) manne pryöveme transitijve veerbem maam molsede öövre goh intransitijve veerbe nuhtjedh, dam baajedh objekten namhtah tjåadtjodh. Ij gåaredh. Dellie barre ovgrammatihke sjædta. Jeatja veerbe lohkedh, man ij leah seamma molsedimmie transitijve jïh intransitijve åtnoej gaskems, maahta intransitijve veerbine årrodh. Maana guhte låhka, dïhte dan raajesen agente. Vuesiehtimmesne (36f) manne pryöveme baajedh lohkedh intransitijve åtnoem utnedh jïh aajne argumeente sjisjnjeldh. Dan goerkese gærja lohkeme sjædta men ij naan agente meatan. Gærja dellie teema, men ij dïhte gåaredh gan, ovgrammatihke sjædta. Seamma gujht goh leam ovagkusatijve morfeemem lissiehtamme dïsse. Læjhkan ij gåaredh. Men (36e), gusnie vïnhtse vååje, barre teema jïh ij naan agente, men dïhte hijven. Dovne lohkedh jïh våajodh maehtieh transitijve åtnoem åadtjodh, goh manne vuesiehtimmine (36c) jïh (36d) vuesiehtamme. Dellie göökte argumeenth, akte bæjngolen jïh akte sisnjelen. Vielie manne pryöveme seamma laakan goh daaroen gïelesne sjïekem lissiehtidh jïh akte vielie argumeentem bæjngoelasse lissiehtidh. (36g-h) dah vuesiehtimmieh. Ij gujht dah syntaktihke kausatijve seamma laakan goh daaroen. (Stenfjell, 2008, b. 16) tjaala ij gåaredh syntaktihke kausatijve raajesh darjodh gusnie göökte objeekth, akte agente jïh akte teema. Daate akte vielie vuesiehtimmie daase. (37)a. Vïnhtse våajoji b. Laara vïnhtsem våajohte c. *Mary Laaram/Laarese/Laareste vïnhtsem våajoehtehtedh. Men eah syntaktihke kausatijve gietjie leah daan tjaalegen gaertjiedimmien sisnie eensiligkien gïehtjedidh. Jis sïjhth vielie dan bïjre lohkedh dellie vuartesjh daase (Stenfjell, 2008), jienebh dotkeme noerhtesaemien syntaktihke kausatijven bïjre daesnie (Vinka, 2002) jïh (Julien, 1996). Perifrastihke vuekiem gåarede nuhtjedh juktie buektiehtidh seamma raajesem jiehtedh saemien gïelesne goh daaroen. Daelie jåerhkebe gïehtjedidh jienebh veerbide jïh vuejnebe mejtie dej seamma joekehtsh goh daah veerbh, mejtie daelie gïehtjedamme, leah seammaleejnes goh jeatjah veerbh. (Haspelmath, 1993, b. 32) jienebh veerbh muana mah pruvhkieh meatan årrodh kausatijve molsedimmesne. Göökte leah open jïh break. Åarjelsaemien gïelesne break leah dovne murhkedh/mårhkanidh jïh tsööpkedh/tsoepkenidh, dannasinie gåabpatjahkh leah daennie vuesiehtimmesne. (38)a. Pïere klaasem murhki./Klaase mårhkani. b. Pïere klaahakam tsööpki./Klaahka tsoepkeni. c. Maarja oksem geehpehi./ Okse gaahpani. Daah govhte veerbh hov seamma laakan goh våajoehtidh jïh våajodh, akte intransitijve jïh mubpie transitijve, mårhkanidh, tsoepkenidh jïh gaahpanidh leah seamma laakan goh våajodh goh ij dej naan agentijve goerkese. Gosse klaase mårhkene dellie ij leah daate nuekies bïevnese mijjese jis edtjebe daejredh mannasinie mårhkene jallh gie dïhte dam murhkie. Dïhte barre deahpede sov jïjtje faamoste. Seamma lea klaahkine mij tsoepkene (38b), dïhte gujht aaj jïjtje dam dorjeme jïh okse aaj jïjtje faamoste gaahpanamme (38c). Men gosse aaj åadtjoejibie dejtie raajesidie mej leah transitijve paarrebielie, dellie maa lïerebe gie sån dïhte mårhka/tsööpkie/geehpehte. Joekehtse daej paarrebieliej gaskoeh lea mejtie dej agente/bæjngolen argumente. Dïhte sjisjnjeldh argumeente eejnegen desnie gaajhkine veerbine. Dellie overgatijvide jarredh. Haspelmath jeahta dovne jeatjijste daejtie veerbide eah provhkh molsedidh: work jïh cut, åarjelsaemien barkedh jïh tjoehpedh. (39)a. Pïere bearkoeh tjuahpa. [[PïereMAAM-DORJEtjoehpedh]SJÏEKH[ BearkoeSJÆDTATJOEHPEME]] b. *Bearkoe tjuahpa/tjoehpene. [ BearkoeSJÆDTATJOEHPEME] c. *Pïere barkoem barka. [[PïereMAAM-DORJEbarkedh]SJÏEKH[ BarkoeSJÆDTABARKEME]] d. Pïere barka. [PïereMAAM-DORJEbarkedh] Eah badth dah maehtieh molsedidh seamma laakan goh murhkedh/mårhkanidh, tsööpkedh/tsoepkenidh jïh geehpehtidh/gaahpanidh. Ij goh gåaredh tjoehpedh utnedh goh intransitijve veerbe jïh ij åeredh goh transitijve, men gåabpatjahkh leah agentijve. Gaajhke daate tjåanghkan jeahta magkeres joekehtse åarjelsaemien veerbi gaskems, akte veerbe mubpeste joekehtadta seamma laakan goh gellie jeatjene gïeline. Dle edtjebe akte vielie paarrese vuartasjidh tjeejehtidh/tjaajanidh. ¶
(40)a. Mohte men dïhte den guhte vilken aktem en:ACK dejstie den:ELA PL unniebijstie liten:SUPL ELA PL tjeejehte gå vilsetr:3s gie vem munnjien mig:ILL jaahka, tro:3s dïsse den:ILL lij vara:3sPRT buerebe bra:KOMP jis om jaavran sjö:ILL lij vara:3sPRT beelhkesovveme kastas ut:PTCP stoere stor gierkine sten:KOM tjeapohken hals:GEN bïjre. runt ‘Men den som förleder en av dessa små som tror på mig, för honom vore det bättre att en kvarnsten hängdes om hans hals och han sänktes i havets djup.’[Bijbele: Matt 18:6] b. Mijjieh vi gaajhkesh alla dovnesh samman goh som sïrvh får:PL tjaajanimh, gå vilseitr:1pPRT fïere varje guhte vilken jïjtjene själv:INE baalkan stig mietie, med Jupmele Gud ¶
baaji låta:3sPRT mijjen vår sådtoeh synd:PRT altemse han:REFL ILL tsaepmiestidh. slå:INF ‘Vi gick alla vilse som får, var och en gick sin egen väg, men all vår skuld lade HERREN på honom.’[Bijbele: Jes 53:6] Daate aaj seamma laakan goh murhkedh/mårhkanidh,tsoepkedh/tsoepkenidh jïh geehpehtidh/gaahpanidh. 3.3. Konklusjovnh. Daate kapihtele vuesiehtamme guktie jeatjah gïelh goh v.g. polske, soemen jïh svïenske leah. Dej gïeline aaj kausatijve molsedimmie. Jïh dah sïejhmemes veerbh kausatijve molsedimmesne aaj dejnie gïeline.Dïhte molsedimmie aaj åarjelsaemien gïelesne. Noerhtesaemien gïelese joekoen gieltegs vuartasjidh juktie ij leah dej mov vuesiehtimmiej mietie daennie kapihtelisnie stoerre joekehtse åarjelsaemien gïelen muhteste. Kapihtelisnie 2 bæjhkoehtamme maam Hasselbrink jïh Bergsland tjaaleme. Jïh gosse dejtie gietjieh mohtede dej gietjiejgujmie mah leah mov noerhtesaemien vuesiehtimmine dellie vååjnoe naakenh leah seamma. 3.4. Tjåanghkan tjaaleme. Daennie kapihtelisnie manne aalkeme gïehtjedidh magkeres joekehtsh leah leksikaale jïh syntaktihke kausatijvi gaskoeh. Manne leam Evald Stenfjellen c-uppsatse nuhtjeme goh aalkoe jïh gïehtjedamme magkeres joekehtsh veerbi gaskoeh goh: lohkedh, föörhkedidh, tjoehpedh våajoehtidh jïh tsööpkedh, mah leah agentijve veerbh, jïh jeatjah goh våajodh, tsoepkenidh jïh tjaajanidh mej ij leah agente. Tjïelke sjïdteme daennie åarjelsaemien gïelesne kausatijve vuesiehtimmie. ¶
4. Mij ovagkusatijveste sjædta Daennie kapihtelisnie edtjem jienebem tjïelkestidh mij ovagkusatijve joekehtimmeste båata. Jis daerpies ovagkusatijvh jïh overgatijvh joekehtadtedh juktie kausatijve molsedimmiem guarkedh, dellie byöroe aaj jeatjine stuhtjine grammatihkesne maam ovagusatijveste sjïdtedh. Gosse åarjelsaemien gïelem gïehtjedidh ij leah vielie sjiehteles öövre seamma diagnostihkem goh englaanten gïelese åtneme, jis edtja ovagkusatijviteetem dijpedh. Ij öövre eensilaakan goh kausatijve molsedimmiem dejtie gïehtjedh gænnah. Men daejtie pryövemidie moenem jïh åenehkslaakan vuesehtem guktie dah dååsverieh. Jienebh dotkeme åarjelsaemien gïelen bïjre maahta sån buerebe vuesiehtidh guktie intransitijve dåehkiem vielie joekehtidh. Dïhte voestemes diagnostihke maam manne moenem lea dam maam (Stenfjell, 2008) joe buerkiestamme dan C-tjaalegisnie. Ånnetji vielie daata nueliekapihtelisnie 4.1 lissehtem jïh vielie digkedem. Dïhte mubpie seamma maam (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995, 1998) åtneme. Resultatijve konstruksjovnh mah nueliekapihtelisnie 4.2 digkedem. Gåalmede agentijve pryöveme mij viehkieveerbe edtja nuhtjie. Dam buerkestem nueliekapihtelisnie 4.3. Njealjede diagnostihke guktie progressijve dejtie veerbide joekehte. Dïhte nueliekapihtelisnie 4.4 buerkiestamme. 4.5 daan kapihtelen konklusjovnh vadta jïh 4.6 kapihtelem tjåanghkan tjaala. 4.1. Syntaktihke kausatijve. Daate maam (Stenfjell, 2008) gïehtjedamme, vihkeles daehtie mov vuajnoste. Guktie buerkiestamme nueliekapihtelisnie 2.6 barre overgatijve veerbh jïh transitijve veerbh dej objeekti namhtah mah maehtieh syntaktihke kausatijvem utnedh. Stenfjell teorijem provhkeme maam Mark Baker dorjeme (Baker, 1988) gosse dïhte dan c-tjaalegem darjoeji. Manne daesnie dam sjïehtesjem (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995, 1998):i haamoehkasse. Syntaktihke kausatijve naemhtie dellie vååjnoe goh vuesiehtimmie (41) vuesehte. (41)[ xSJÏEK[ yMAAM-DORJE]] Akten Stenfjellen vihkeles åssjalommes guktie syntaktihke kausatijve deahpede syntaxesne, jïh dan gietjie -ht- lea lissiehtamme veerbese mij joe gååvnesh.Ij edtjh dam pleentedh gietjine -ht- mij lea roehtside lissiehtamme lexikaale kausatijve gosse lexikaale kausatijve bigkieh. Transitijve veerbh hov gåarede syntaxine seerkedh jïh -ht- lissiehtidh, men ij gåaredh göökte objeekth utnedh goh vuesiehtimmine (42a-b). (42)a. *Manne jag maanam barn:ACK gærjam bok:ACK lohkehtem. läsa:kaus:1s ‘Jag får barnet att läsa boken.’ b. *Mary Mary ¶
Laaram Lars:ACK ¶
vïnhtsem båt:ACK våajoehtahta. sänkatr, kaus:3s ‘Mary får Lars att sänka båten.’ ¶
c. Manne jag leam vara:1s dom det:ACK maanam barn:ACK lohkehtamme. läsakausPTCP ‘Jag har fått barnet att läsa.’[Sydsamiska kausativer] Læjhkan (42c) vååjnoe goh göökte objeekth åtna jïh dïhte grammatihken mietie men desnie dom jïh maanam leah korefereente. Manne leam saerniestæjjajgujmie akte vielie vuesiehtimmiem tjöönghkeme guktie syntaktihke kausatijvem provhkedh. (43)a. *Manne jag edtjem skulla:1s dejtie den:ACK PL nyjsenæjjide kvinna:ACK PL dam den:ACK joptsem soppa:ACK voessjehtidh. kokakaus:INF ‘Jag ska få dem kvinnorna att koka soppan.’[Saerniestæjja 12] b. Manne jag edtjem skulla:1s dejtie den:ACK PL nyjsenæjjide kvinna:ACK PL seehtedh sätta i arbete:INF jïh och dam den:ACK joptsem soppa:ACK voessjehtidh. kokakaus:INF ‘Jag ska sätta de där kvinnorna i arbete och få dem att koka soppan.’ ¶
[Saerniestæjja 12] ¶
Daah göökte raajesh vuesiehtimmesne 43 aaj vuesiehtieh ahte ij gåaredh göökte objeekth utnedh syntaktihke kausatijve veerbese. Raajese dellie ovgrammatihke sjædta. Gosse åvtielistie akte dejstie objeektijste daajra guktie vuesiehtimmesne (43b), dellie hijven gåarede dam guarkedh. Raajese rïektes sjædta. Mijjieh hov daejrebe dovne dah nyjsenæjjah åvtielistie övtebe raajesistie. Aaj daesnie, goh vuesiehtimmesne (42) göökte NP leah korefereente, dejtie jïh nyjsenæjjide, juktie jis dah ovmessie reefereentide tjuvtjiedamme dellie raajese ovgrammatihke sjïdteme. 4.1.1. Kausatijve paarrh. (Stenfjell, 2008) vielie tjaala veerbh mah leah syntaxesne dorjeme maehtieh sjïere lissiegoerkesem åadtjodh (seamma goh (42b)).Akte dagkerem manne gaavneme. (44)Sïjhth vilja:2s datne du mannem mig dahkoe dit vaedtsiehtidh? gåkaus:INF ‘Vill du gå med mig dit?’[Saerniestæjja 4] Daate raajese maahta sån kausatijve molsedimmine vååjnoe. Men gosse dan maadtoe joe veerbe jïh ij roehtse dellie ij maehtieh dagkeres molsedimmie årrodh. Juktie kausatijve molsedimmesne göökte veerbh leah seamma roehtseste seerkem, ij akte veerbe mubpeste seerkeme. Jïh vielie vaedtsedh lea svïhtjemeveerbe jïh öövre sïejhme overgatijve. Ij leah aajmoejeatjadimmie vaallah darjome jïh dannasinie agentijve. Darhke dïhte syntaktihke kausatijve dellie. Ij leah öövre tjïelke magkeres goerkese dan raajresen. Tjoerh gujht daejredh ahte ij leah barre datne dïhte guhte mannem eevtjede vaedtsedh men datne ¶
Mubpien goerkese ‘Jag har läxat upp barnet.’ ¶
aaj dåerede vaedtsedh dahkoe. (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995, b. 110-19) aaj daam aamhtesem digkiedieh jïh gohtjedieh dejtie kausatijve paarrh (morfologije laevieh mah eah kausatijve molsedimmesne). 4.2. Resultatijve aajmoeh. Levin jïh Rappaport Hovav (1995, 1998) lægan resultatijve konstruksjovni bïjre tjaaleme. Dej lexikaale representasjovne dellie naemhtie goh (45) vuesehte. (45)[xSJÏEK[ ySJÆDTAAAJMOE]TJÏRRH[ xMAAM-DORJE]] Goh manne joe tjaaleme ij leah åarjelsaemien öövre goh englaanten gïele. Englaanten gïelesne gujht naa sïejhme dagkeres konstruksjovnh gaavnedh, men ij åarjelsaemien gïelesne. Læjhkan gåarede gujht dejtie gaavnedh Voestegh dellie edtjebe akten vuesiehtæmman vuartasjidh. Dellie raajesen veerbe transitijve jïh objeekte lea desnie. Dïhte raajese öövre sïejhme jis ij barre dan resultaate aajmose plïehtje. Dïhte mij tsååbpe sjædta tsaepmiemistie. (46)Jïh och dellie då tsååbpem groda:ACK plïehtje platt tseepmin. slå:3pPRT ‘Och då slog de grodan platt.’[Staaloeh vienhtieh aske lea dålle] Saemien gïelen jeatja baakoeöörnege englaanten gïeleste. Dannasinie ij leah vielie NP veerben minngelen jïh aaj resultatijve XP, (juste daesnie dïhte XP plïehtje). Men læjhkan gujht resultatijve konstruksjovnh (46). Daesnie resultatijve XP veerben åvtelen båata. Daate transitijve veerben vuesiehtimmie. Akte vielie dagkeres lea (47a). (47)a. Aanta Anders ¶
guksiem kåsa:ACK gåaroes tom jåvka. dricka:3s ‘Anders dricker kåsan tom.’[Saerniestæjja 9] b. *Aanta Anders ¶
guksiem kåsa:ACK laajhkani slå utitr:3sPRT gåaroes. tom ‘Anders slår ut kåsan tom. Vaallah (47b) öövre båajhtode.Dïhte dannasinie ij gåaredh laajhkanidh:n argumentestruktuvrem tsööpkedh. Dïhte mij dellie daerpies lea molsedimmie goh leejhkedh sjædta. Dah overgatijve veerbh vuesiehtimmien (47b) muhteste gåarede muvhten aejkien goh transitijve veerbh gaavnedh. Akte dagkeres vuesiehtimmie (48a), men öövre goh (47b), (48b) ovgrammatihke. (48)a. Dïhte Han ¶
raejkieh hål:PL roehti/veedtsi springa/gå:3pPRT gaamegidie. sko:ACK PL ‘Han sprang/gick hål på skorna.’[Saerniestæjja 4] ¶
b. *Dïhte Han ¶
raejkieh hål:PL dåbpani flytta sigitr:3s ko:PRT gaamegidie. sko:ACK PL ‘Han flyttar sig hål på skorna.’ Minngemes viht göökte raajesh mah byöroeh vuesiehtidh guktie eah dah ovagkusatijvh maehtieh gåessie akte vielie objeektem åadtjodh. Ij gænnah (49b), mij byöroe logiske årrodh gåaredh jiehtedh. Dïhte ovgrammatihke sjædta. (49)a. Aajja Farfar ¶
voessem säck:ACK dïeves full tsagka. packa:3s ‘Farfar packar säcken full.’[Saerniestæjja 9] b. *Learohke Elev ¶
åejjiem huvud:ACK dïeves full lïeri. läraitr:3sPRT ‘Eleven lärde huvudet fullt.’ Ovagkusatijve veerbh joe aktem objeektem utnieh, dannasinie eah maehtieh akte vielie objeektem åadtjodh. 4.3. Edtjedh-viehkie. Agentijve diagnostihke mij aaj maahta sjïehtedh ovagkusatijve jïh overgatijve joekehtadtedh lea tjabrehtidh/eevjedidh-pryöveme. Dellie pryövebe dejtie ovagkusatijve veerbh raajesinie. Dejtie baajedh årrodh gusnie agentijve goerkese daerpies. (50)a. *Tjidtjie mor maanam barn:ACK tjabrehte/eevtjede tvinga/uppmuntra:3s jaskedh/searanidh. lugnaitr/bli avledd från att gråtaitr:INF ‘Mor tvingar/uppmuntrar barn att lugna sig/inte gråta.’ b. Tjidtjie mor maanam barn:ACK tjabrehte/eevtjede, tvinga/uppmuntra:3s edtja skulla:3s jaskedh/searanidh. lugnaitr/bli avledd från att gråtaitr:INF ‘Mor tvingar/uppmuntrar barnet, att det ska bli lugnt/inte gråta.’ c. Tjidtjie mor maanam barn:ACK tjabrehte/eevtjede tvinga/uppmuntra:3s vaedtsedh/hajkedh/roehtedh. gå/springa:INF ‘Mor tvingar/uppmuntrar barnet att gå/springa.’ d. Tjidtjie mor maanam barn:ACK tjabrehte/eevtjede, tvinga/uppmuntra:3s edtja skulla:3s vaedtsedh/hajkedh/roehtedh. gå/springa:INF ‘Mor tvingar/uppmuntrar barn, att det ska gå/springa.’ Dan stoerre joekehtse daesnie dej ovagkusatijve veerbi jïh dej overgatijve veerbi gaskoeh leah (50a) jïh (50c).vaedtsedh, hajkedh jïh roehtedh maehtieh jïjtje viehkieveerben ¶
namhtah raajesen minngielisnie tjåadtjodh, men ovagkusatijve jaskedh jïh searanidh daarpesjieh edtja goh viehkie. Læjhkan ij daate diagnostihke öövre sjiehteles daejtie veerbide juktie barre nuepie daam darjodh animaate subjeektigujmie. Jis edtja giem tjabrehtidh jallh eevtjedidh dellie daerpies maehtedh dejnie gaskesadtedh. Dïhte tjuara maehtedh ussjedidh jïh dååjrehtidh maam darjoeh ihke dam tjabrehtidh/eevtjedidh. Ij goh dïhte gåaredh gan moerigujmie/klaahkajgujmie j.n.v. jeenemes veerbh mah kausatijve molsedimmesne meatan leah eah leah animaate, vaallah inanimaate. Vuesiehtimmieh mah dam buerkiestieh leah (51a-b). (51)a. #Aanta Anders ¶
moerem ved:ACK tjabrehte, tvinga:3s edtja skulla:3s loedtenidh. klyvaitr:INF ‘Anders tvingar vedträdet att klyva sig.’ b. #Aanta Anders ¶
klaahkam stav:ACK tjabrehte, tvinga:3s edtja skulla:3s tsoepkenidh. brytaitr:INF ‘Anders tvingar staven att gå av.’ c. *Aanta Anders ¶
moerem ved:ACK tjabrehte tvinga:3s loedtenidh. klyvaitr:INF ‘Anders tvingar vedträdet att klyva sig.’ d. *Aanta Anders ¶
klaahkam stav:ACK tjabrehte tvinga:3s tsoepkenidh. brytaitr:INF ‘Anders tvingar staven att gå av.’ Daerpies jienebem daam konstruksjovnem pryövedh. Kaanne edtja gåaradidh partijem tjabrehtidh, edtja loedtenidh. Ij leah gïerve ussjedidh dam edtja Saemiedigkesne deahpadidh. Daerpies vielie daan bïjre dotkedh. 4.4. Progressijve. Dahprogressijvehaamoehovmesegoerkeshvedtiehdejtie ovagkusatijvide mah leah aajmoejeatjadimmieh jïh overgatijvide veerbide mah leah svïhtjemeveerbh. Daennie boelhkesne aaj naakenh vuesiehtimmieh vadtam mah maehtieh dejtie sïejhme overgatijvh (svïhtjemeveerbh) jïh sïejhme ovagkusatijvh (aajmoejeatjadimmie) joekehts goerkesh vedtedh. Akten aejkien die hijven nuepien utnim aktem mov saerniestæjjijste gihtjedh. Dïhte munnjien jeehti telefovnesne sov bealesne lïemkedeminie. Gihtjem dellie mejtie lïemkes ennje sjïdteme, men dellie vaestede ij ennje. Mij dellie daate jeahta? Jeahta ovagkusatijvh mah leah aajmoejeatjadimmie eah leah tjïrrehtamme gosse progressijve haamosne tjåadtjoeh. Akten vielie aejkien edtjem ovagkusatijve jïh aajmoejeatjadimmie veerbh mohtedidh overgatijvi veerbigujmie. Dellie ikth vielie sïejhme overgatijvh veeljem. Dah mah leah svïhtjemeveerbh leah buerie vuesiehtimmieh. ¶
(52)a. Åarjelh-saemien sydsamisk syntakse syntax jih och melodie melodi leah vara:3s gaarveneminie försvinnaitr:GER juktie därför daaroen-giele svenska/norska dan så veaksehke stark guktie hur dam det:ACK viesjehts svag gielem språk:ACK diedtele. trycka ner:3s ‘Sydsamisk syntax och melodi håller på att försvinna eftersom svenska/norska är så starkt att det trycker ner det svaga språket.’ ¶
[ http://tinyurl.com/5w38s86 ¶
b. Aanta Anders ¶
lea vara:3s daelie nu vaedtsieminie. gå:GER ‘Anders håller på med att gå nu.’ Voestes vuartasjidh vuesiehtæmman (52a). Desnie veerbedarjome gaarvanidh. Dïhte veerbe deahpedeminie, mij ij annje deahpadamme, jïh ibie daejrieh ennje mejtie åarjelsaemien syntaxe jïh gïelenvuelie gåessie gaarvenh. Dan muhteste (52a), gusnie veerbedarjome vaedtsedh. Aantan vaedtseme joe deahpedeminie, men aaj deahpadamme. Jis saatnan dïhte daelie vaedtsieminie jïh dellie daejrebe akten tæjmoem dan mænngan ahte Aanta lea vaadtseme, juktie dïhte lij vaedtsieminie. Minngesne akte vielie veerbe mah aaj gaavneme kausatijve molsedimmesne. Dïhte aaj deahpadimmiem buerkeste mah vååjnoe goh edtja deahpadidh, men ij ennje leah. (53)Nov ¶
PTKL ¶
maaje ¶
PTKL ¶
biejjieh dag:PL gåhkeneminie, bli längreitr:GER jijjeh natt:PL åenebh kort:KOMP sjidteminie, bli:GER mohte men duej doete:GEN PL minngemes sist:SUPL våhkoej vecka:GEN PL noerhtese nord:ILL jårri svänga:3pPRT jih och dan så jueskie kallt sjidti. bli:3sPRT ‘Nog blir dagarna längre och nätterna blir kortare, men de senaste veckorna vände det norrut och blev så kallt.’[Don jih daan bijre 3] Jalhts biejjieh vuesiehtimmesne (53) guhkebe sjïdteminie, eah amma dah ennje guhkies sjïdteme. 4.5. Konklusjovnh. Tjåanghkan daate vuesehte maam ovagkusativiteeteste åarjelsaemien gïelen syntaxesne aaj sjædta. Juktie eah ovagkusatijvi naan subjeekte vaallah barre objeekth dannasinie agentijve pryövemh maehtieh dejtie vïhtesjidh. Ij leah barre kausatijve molsedimmie mij tjuvtjede dejtie göökte intransitijve dåehkide men daah pryövemh aaj dam darjoeh. Im goh manne buektehth maam jiehtedh gaajhki ovagkusatijve jïh overgatijve veerbi bïjre, men sïejhme overgatijvh jïh ovagkusatijvh leam joekehtamme. ¶
4.6. Tjåanghkan tjaaleme. Daennie kapihtelisnie leam njieljie sjïere diagnostihkh moeneme, mah maehtieh ovagkusatijve joekehtidh overgatijvi muhteste. Öövre goh Stenfjell (2008) tjaala vååjnoe goh joekehtse kausatijvesne.Kausatijve molsedimmie lexikonesne deahpede jïh kausatijve syntaxesne deahpede. Molsedimmie roehtsh maadtojne åtna jïh syntaktihke kausatijve veerbh maadtojne åtna. Syntaktihke kausatijve lea ovagkusatijve diagnostihke juktie ij maehtieh deahpadidh ovagkusatijve veerbine, vaallah overgatijvine. Dan mænngan leam vuesiehtamme guktie ovagkusatijvh jïh overgatijvh joekehtieh aaj resultatijve konstruksjovnigujmie. Overgatijve veerbh mej leah barre subjeekte maehtieh muvhten aejkien aaj objeektem åadtjodh jïh transitijve veerbine dååsveridh. Im leah manne buektiehtamme naakene ovagkusatijve veerbe dååsveridh goh transitijve veerbe. Ij gåaredh gænnah akte vielie objeekte dejtie lissiehtidh. Göökte vielie pryövoeh mah veerbie juekieh. Akte lea raajesh veerbine tjabrehtidh jïh eevtjedidh mah agentijve goerkesem dellie krïebpesjieh mubpien veerbeste.Dannasinie ovagkusatijve veerb edtjedh-viehkiem daarpesjieh. Mubpie pryövoe lea progressijve haamoe. Dïhte maahta ovagkusatijve damtedh mah veerb aajmoejeatjadimmieh jïh nimhtie veerbide joekehte. Eah ovagkusatijvi veerbedarjomh ællasovvh gosse dennie haamosne guktie overgatijvi veeredarjomh. ¶
5. Kausatijve molsedimmien semantihke Daennie kapihtelisnie edtjem gïehtjedidh maam semantihkesne vihkielommes kausatijve molsedæmman. Manne veanhtoeh tseegkem semantihken mietie jïh gaertjedem morfologijen mietie (morfologije jienebe tjïelkestamme kapihtelinie 6 jïh 7). Vihkielommes magkeres veerbh molsedieh. Im edtjh gaajhkide dejtie veerbide gaavnedh mah molsedieh, vaallah mov ulmie dejtie haamoehkidie tjïelkestidh mejtie kausatijve molsedimmiem tjeekehtieh. Vïenhtem jienebh leah aaj veerbh mah molsedieh, men dah badth seamma maalli mietie goh dejtie mejtie manne daesnie tseegkem.Daan kapihtelen voestes nueliekapihtele 5.1 buerkiestimmie dejtie maallide mej leah kausatijve molsedimmien. Mubpie nueliekapihtelisnie 5.2 leam joekehtamme gaajhkide dejtie veerbide mov materiaalesne jïh dejtie ovmessie dåehkine tseegkem. Desnie buerkestem mah veerbide mennie dåehkesne. Nueliekapihtelisnie 5.3 gaertjedem jïh vuartesjem dejtie veerbide mah intransitijve jïh eah molsedh jïh dejtie mejtie morfologijen mietie öövre goh molsedimmie vååjnoeh, vaallah jeatja semantihkem guedtieh. 5.4 konklusjovnh daehtie kapihtelistie vadta jïh 5.5 daam kapihtelem tjåanghkan tjaala. 5.1. Aajmoe jïh sijjie. Dovne Haspelmath (1993) jïh Levin jïh Rappaport Hovav (1995) leah jïjnjem soptsestamme aajmoejeatjadimmiej bïjre, men Levin jïh Rappaport Hovav aaj mieriejeatjadimmieh bïjre soptsestamme. Piñón (2001) sjïere gaertjiedimmiem beajeme dan sov tjaalegasse. Dïhte causatijve-inkoatijve/inkoatijve veerbh gïehtjedamme. Dïhte jeahta daate lexikaale molsedimmie jïh dej göökti veerbi gaskoeh lea relasjovne semantihken mietie. Vielie jeahta inkoatijve paarrebielie aamoejeatjadimmiem buerkeste jïh transitijve paarrebielie, maam dïhte kausatijve-inkoatijve gohtje, buerkeste guktie gie-akt daan aajmoejeatjadimmiem buektehte. Vihkeles lahtesh goh edtja guarkedh magkerh veerbh sjiehtieh molsedæmman leah dah mah (Levin jïh Rappaport Hovav, 1998, b. 108) gåhtjoejægan state (54a), activity (54b), achievment (54c) jïh accomplishment (54d-e). Dej guaktaj teorijesne veerbi semantihke nimhtie goh maahta vuesiehtimmesne (54) gaavnedh. (54)a. [ xAAJMOE] b. [ xMAAM-DORJE] c. [ xSJÆDTAAAJMOE] d. [[ xMAAM-DORJE]SJÏEK[ ySJÆDTAAAJMOE]] e. [ xSJÏEK[ ySJÆDTAAAJMOE]] Manne edtjem aaj dej guaktaj teorijem nuhtjedh dejtie mov vuesiehtimmide, juktie dïhte nuekies goh edtja tjïelkestidh guktie kausatijve jïh ovagkusatijve veerbh molsedieh. Dah leah veerbh mah aajmoem jeatjadehtieh. Daah struktuvrh leah sjiehteles bïejedh dejtie kausatijve jïh intransitijve paarrebielide mejgujmie barkem. ¶
(55)a. [[ xMAAM-DORJE]SJÏEK[ ySJÆDTAAAJMOE]] b. [ ySJÆDTAAAJMOE] Transitijven plïere (55a) jïh ovagkusatijven plïere (55b). Dellie jårrebe dejtie åarjelsaemien veerbide. Voestegh edtjebe break joekehtidh. Åarjelsaemien veerbe tsööpkedh mij stuhtje dan englaanten gïelen veerben goerkesem dæjpa. Manne joe aktem vuesiehtimmiem vadteme dan veerben åtnose vuesiehtimmesne (38b). Daase orre vuesiehtimmiem (56) guelmedem man leah seamma raajesh. (56)a. Pïere klaahkam tsööpki. b. Klaahka tsoepkeni. Dovne vuesiehtimmesne (56a) jïh vuesiehtimmesne (56b) klaahka semantihke rollem teema guadta, dïhte mij tsoepkene. Dan aajmoe jeatjede daan veerbedarjomen tjïrrh. Jïh dan mænngan dellie klaahka gööktine stuhtjine sjïdteme, dïhte veerbedarjomen resultaate. Agente barre voestes raajesisnie, mubpene dellie ibie daejrieh gie lea klaahkan tsoepkenimmie sjïekehtamme. Jis daam sjïehtedem lexikaale representasjovnide dellie naemhtie vååjnoe: (57)a. [[ PïereMAAM-DORJE]SJÏEK[ KlaahkaSJÆDTATSÖÖPKEME]] b. [ KlaahkaSJÆDTATSÖÖPKEME] Seammaleejnes goh daate veerbe lea murhkedh jïh mårhkanidh.Men gosse manne maam murhkem dellie dïhte öövre mårhkan dan mænngan sjædta, ij goh barre göökte stuhtjine goh dam maam tsööpkedh jeahta. Jienebh veerbh mah leah seamma dåehkesne leah: biejstedh/beajstenidh löödtedh/loedtenidh, leerhkedh/laarhkenidh (transitijve haamoe leerhkehtidh aaj gååvnese) jïh böörhkedh/boerhkenidh. Aajmoe vihkeles, men akte lea vielie semantihke representasjovne mij öövre vihkeles kausatijve molsedæmman. Mahte seamma laakan goh aajmoejeatjadimmie, men dïhte mij jeatjede lea mierie jïh muvhtene aaj sijjie. Daate dan templaate: (58)[[ xMAAM-DORJE]SJÏEK[ ySJÆDTAz/M IERESNE]] [ ySJÆDTAz/MIERESNE] Öövre sïejhme veerbe tjöönghkedh daennie representasjovnese sjeahta jïh aaj jïh aaj ektesne dan paarrebieline tjåanghkanidh. (59)a. Dellie då tjoveribie måsta:1p sirvide får:ACK PL ohtsedidh, söka:INF tjöönghkedh samlatr:INF jih och gåetide hem:ACK PL vuejiehtidh. bring:INF ‘Då var vi tvungna att leta rätt på fåren, samla dem och driva dem hem.’ ¶
[Goltelidh jih soptsestidh] b. Dan så gåhkese långt hov ¶
PTKL ¶
nubpide andra:ILL PL saemide, same:ILL PL mijjieh vi hov ¶
PTKL ¶
dan så bårrede utspritt veasoeminie, bo:GER gellieh många våhkoeh vecka:PL eannan innan buektiehtibie klara av:1p tjåanghkanidh. samlatr:INF ‘Det är så långt till de andra samerna, vi bor så utspridda att det tar flera veckor innan vi kan samlas.’[Raahkele-Piere] Daate veerbhpaarre sæjhta objeektem utnedh gelliegiertesne. Veerbedarjome gaajhkide dejtie mejtie objeekte tjuvtjede, dej sijjiem jeatjede sinsitnien vuestie. Gosse veerbedarjome illeme dellie dej mierie jeatjadamme jïh dah leah tjåanghkan båateme voestes raajesisnie dah leah sïrvh, mubpene raajesisnie dellie almetjh. (60)a. Kaanovem kanot:ACK gupmiehtægan, välta:3d dejtie de:ACK PL lovves blöt voesside rycksäck:ACK PL jih och låavtegem tält:ACK hæhtjose skjul:ILL guedtiejægan. bära:3s ‘De (två) vände kanoten och bar de blöta säckarna och tältet till skjulet.’ ¶
[Miehtjiesdajven baernie] ¶
b. Åabpa syster Søøfe Sofie ¶
haffan överaskad sjædta, bli:3s ruahta springa:3s edtja skulla:3s dåastoehtidh, ta emot:INF aellies så inte:3s öövre alldeles veajelh, falla åt sidan:NEG gåpmenh välta:NEG disse. den:ILL ‘(Min) syster Sofie blir överaskad, springer för att ta emot, så att den inte ska falla helt på sidan och välta på den.’[Daelvege tjaetsiem vïedtjedh] 5.2. Dah ovmessie klassh semantihken mietie. Öövre goh (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995) darjoejægan jïh (Eensiligkien buerkiestimmie englaanten gïelen veerbide vuartesjh Levin (1993)).Daesnie aaj dejtie veerbide joekedem ovmese dåehkide dej semantihken mietie.Levin jïh Rappaport Hovav lægan sov lissiehtahkese læstoem rïjteme gusnie veerbh læstoedamme veerbh mej seamma semantihken plïerh v.g. break verbs ‘murhkemeveerbh’.Seamma laakan daesnie daej veerbigujmie mejtie manne tjöönghkeme. Dah saemien veerbh badth aaj bæjngoelistie sjïekehtamme, gaajhkh dah mah molsedieh. Stuhtjh mah daan nuelesne dejtie dåehkide buerkiestieh. 5.2.1. Murhkedh. Akte joekoen vihkeles dåehkie Levin jïh Rappaport Hovav:ide lea dah veerbh mah dah guaktah breakverbs gåhtjoejægan. Dennie dåehkesne leah veerbh mah deahpadimmiem buerkiestieh gusnie mij-akt mårhkene. Dah guaktah vielie jiehtiejægan dah veerbh bæjngoelistie sjïekehtamme. Mijjieh joe åvtelistie göökte veerbh vuajneme mah daennie dåehkesne sjiehtieh, murhkedh jïh tsööpkedh jïh dej paarrebielieh ¶
mårhkanidh jïh tsoepkenidh (vuesiehtimmieh (38b) jïh (38b)). Daesnie minngemes veerbe ikth vielie moeneme goh vuesiehtimmie. (61)a. Aanta Anders ¶
gujht ¶
PTKL ¶
barre bara væssja orka:3s aktem ett:ACK moerem vedträ:ACK löödtedh. klyvatr:INF ‘Anders orkar bara klyva ett vedträ.’[Saerniestæjja 4] b. Jih och Karijuse Karius ¶
lij vara:3sPRT dan så måarehke arg ahte att mahte nästan lij vara:3sPRT loedteneminie. sprickaitr:PRT ‘Och Karius var så arg att han nästan kunde spricka.’[Karijuse jïh Baktuse] Daah göökte vuesiehtimmieh leah öövre mij molsedimmie edtja årrodh. Vuesiehtimmesne (61a) dellie teema lea moerem. Dïhte hov mårhkan sjædta, gosse subjeekte Aanta dam löödtie. Seamma lea dïhte teema jïh subjeekte seamma vuesiehtimmesne (61b), gusnie intransitijve loedtenidh åtnasovveme. Dïhte mij dovne intransitijve jïh transitijve haamojde ektede lea maam akte dej veerbedeahpadimmijste mårhkan vuj stuhtjine sjædta. Moeren aajmoe jeatjede jïh dannasinie daate sjïehteles kausatijve molsedæmman. Jåerhkebe gujht mubpien veerbepaarrese. Daesnie (62) deahpadimmieh seammaleejnes goh vuesiehtimmesne (61), men jeatjah veerbh leah. (62)a. Manne jag edtjem skulla:1s teempelem tempel:ACK gajhkodh rivatr:INF maam vad:ACK almetjh människa:PL gïetigujmie hand:KOM PL dorjeme, göra:PTCP jïh och gulmine tre:INE PL biejjesne dag:INE orre ny teempelem tempel:ACK tseegkedh resa:INF mij vad ij inte:3s leah vara:NEG gïetigujmie hand:KOM PL dorjesovveme. bli gjord:PTCP ‘Jag skall bryta ner detta tempel som är byggt med händer, och på tre dagar bygga upp ett annat som inte är gjort med händer.’[Bijbele Mark 14:58] b. Ij Inte:3s ¶
gie vem orre ny vijnem vin:ACK båeries gammal skåerrie-voessese skinnsäck:ILL dievhtieh. fylla:3p. Juktie Därför ¶
dellie då voesse säck gajhkene, rivaitr:3s jïh och vijne vin deajese spill:ILL vualka. åka:3s Orre ny vijne vin galka skulla:3s orre ny voesside!" säck:ILL PL ‘Ingen häller nytt vin i gamla skinnsäckar. Om man gjorde så, skulle vinet spränga säckarna och både vinet och säckarna förstöras. Nej, nytt vin häller man i nya säckar."’[Bijbele Mark 2:22] Daah paarrh, löödtedh/loedtenidh jïh gajkodh/gajkanidh mahte seamma goerkesh utnieh.Men voestemes paarre tjïerteste ahte mij göökte stuhtjine mårhkene, mearan gajkodh/gajkanidh buerkeste guktie aate gelline stuhtjine sjædta goh mårhkene. Jienebh veerbh daennie dåehkesne leah aaj. Dah badth aaj tjïertestieh guktie maam mårhkene. Naakenh vuesiehtimmie dejstie leah:bïejstedh/bïejstenidh ‘förstöra’/‘förstöras’ jïh leerhkedh/laarhkenidh ‘skada’/’skada sig’.Tjåanghkan luhkie veerbhpaarrh daennie dåehkesne. 5.2.2. Mierie. Dah veerbh mah daesnie badth mieriem tjïertestieh.Maahta gujht mieriem tjïertestidh, mejtie aate tjåadtjan, lïegkeden jallh gahtjeme, men aaj guktie mij jåhta jïh jeatjh sæjjan båata. Daate dåehkie aaj Levin jïh Rappaport Hovav:i buerkiestimmesne bæjngoelistie sjïekehtamme. Daah veerbh vuesiehtimmesne (63) buerkiestieh guktie maam tjåadtjan sjædta. (63)a. Daesnie här edtjebe skulla:1p gåetiem kåta:ACK tseegkedh. resatr:INF ‘Här ska vi resa en kåta.’ b. 1904 ¶
Faetmien Fatmomakke ¶
saemiensiebrie sameförening tseagkani. resaitr:3sPRT ‘Fatmomakke sameförening grundades 1904.’[Saerniestæjja 8] Vuesiehtimmie (63) buerkeste guktie aati mierien tjåadtjan sjidtieh. Vuesiehtimmesne (63a) gåetie teema, dïhte moerijste, biessijste jïh derhvijste bigkesåvva (jienebe daan veerben bïjre stuhtjesne 5.3.1).Vuesiehtimmesne (63b) dellie saemiensiebrie maam tseagkene. Ibie daejrieh mannasinie dïhte tseagkanamme, men almetjijstie gujht. Daate vuesiehtimmie ånnetji abstrakte, men veerbem gåarede aaj konkreeti deahpadimmiej bïjre provhkedh. Daah veerbh mah mieriem tjïertestieh maehtieh aaj buerkiestidh guktie aaten mierie vyrhte mubpien aaten muhteste. Veerbh våajodh/våajoehtidh lea provhkeme aate bïjre tjaetsien bijjiegietjien muhteste. (64)a. Laara Lars ¶
vïnhtsem båt våajoehti. sänkatr:3sPRT ‘Lars sänker båten.’ b. Vïnhtse båt våajoeji. sjunkaitr:3sPRT ‘Båten sjönk.’ Vuesiehtimmesne (64) dellie vïnhtsen mierie jeatjede, guktie dïhte tjaetsien nuelesne gosse veerbedarjome riejries. Daah göökte vuesiehtimmieh seamma deahpadimmiem buerkiestieh, barre ageente vuesiehtimmesne (64a) mij lea vuesiehtimmesne (64b) laahpeme. Daejnie vuesiehtimmine dah göökte paarrebielieh seamma refereentem dijpieh. Sjisjnjeldh argumeente leah gåabpatjahkine raajesinie seamma.Daah paarrebielieh amma mieriejeatjadimmiem buerkiestieh. Dïhte veerbedarjome barre deahpede gosse vïnhtse tjaetsieskierien nualan båata. Akte lea jeatja baakoe mij aaj seamma åssjalommesen mietie. Gierkieh maehtieh barre våajehtsgierkieh årrodh gosse leah tjaetsien sisnie. Dagke dah gierkieh tjuerieh voestegh våajodh eannan våajehtsgierkine sjidtieh.Daelie dan ¶
gåalmede vuesiehtæmman daennie dåehkesne. Dïhte seammaleejnes goh (63), men otnjege jeatja. Dïhte bijjie dellie veerbedarjomen mænngan jeatja otnjegasse. (65)a. Desnie där dan så stoerre stor tjoejhkh mygga:PL guktie hur abpe hela låavtegem tält:ACK bårrelin äta upp fort:3sACK jih och kaanovem kanot:ACK gupmiehtin. välta:3s ‘Här är myggorna så stora de snabbt åt upp hela tältet och välte kanoten.’ ¶
[Miehtjiesdajven baernie] ¶
b. Kaanove kanot praaretji plötsligt njulhtjie. hoppa:3s Gierkieh sten:PL betnien botten:GEN vøøste mot skreepieh. skrapa:3p Dellie då gåpmanien, vältaitr ussjede tänka:3s jih och gæljede. ropa:3s ‘Plötsligt hoppar kanoten. Stenar skrapar mot botten. Nu välter vi (två), tänker han och ropar.’[Miehtjiesdajven baernie] (65) leah kaanoven bïjre. Gosse dah gåpmanieh dellie dej vuelie bæjjese båata. Kaanoven betnie bæjjese dellie tjuvtjede, jïh aaj dej guaktaj juelkieh, dah mah kanoven sisnie. Ij gujht dej sijjie jeatjadamme, bijjie jïh vuelie barre otnjegem molsestamme. Jienebh leah veerbh mah naemhtie mierien jeatjadimmieh buerkiestieh. Göökte luhkie veerbh leah daennie dåehkesne.Jeatjah vuesiehtimmieh mah seammaleejnes leah: dubpiedidh/dåbpanidh ‘flytta längre bort’/‘komma sig längre bort’, jarrehtidh/jarredh ‘vända’/‘vända sig’ jïh bijjiedidh/bæjjanidh ‘höja’/‘höja sig’. 5.2.3. Aktanimmie jïh loeveme. Daate dåehkie gujht sijjiem jïh mieriem tjïerteste, men ij badth sijjie vihkielommes vaallah dah aati sijjieh sinsitnien muhteste. Göökte dagkeres veerbhpaarrh mah hijven laakan dam buerkiestieh leah vuesiehtimmesne (66). (66)a. Eebre Arne ¶
edtja skulla:3sg vuelkedh fara:INF bovtside ren:ACK PL tjöönghkedh samlatr:INF jïh och tsaekedh. ta in:ACK ‘Arne ska fara och samla renarna och ta in dem (i gärdet).’ b. Mubpien andra biejjien dag:gen dle då jïjnjh mycket:pl almetjh människa:pl tjåanghkenin. samlaitr ‘Den andra dagen samlades människorna.’[Goltelidh jih soptsestidh] Gosse bovtsh tjöönghkie, dellie Eebre dejtie tjåanghkan buektehte guktie akten jïh seamma sæjjan gaajhkh dah bovtsh leah. Barre gosse gaajhkh bovtsh leah aktene sijjesne, daennie vuesiehtimmesne sijjie giedtien sisnie, dellie dïhte veerbedarjome tjöönghkedh riejries. Vuesiehtimmesne (66b) almetjh mah seamma sæjjan båetieh. Ibie gujht daejrebe man åvteste dah tjåanghkenieh, maehtieh sih ovmese sjïekh årrodh dahkoe båetedh, læjhkan gosse dah tjåanghkenamme dellie gaajhkesh leah seamma sijjesne. Men veerbh daennie dåehkesne maehtieh aaj båastahlïgke årrodh. (67) dagkeres vuesiehtimmie. ¶
(67)a. Dan den:GEN båeries gammal gåetien kåta:GEN kåavam farstu: lij vara:3sPRT sleejvehtamme, göra hål:PTCP dejtie den:ACK PL feallojde planka:ACK PL hojkeme, kasta:PTCP heeseme spridatr:PTCP dohkh dit diekie, hit abpe hela dam den:ACK deavam. backe:ACK ‘Den gamla kåtans farstu hade den gjort hål i, kastad plankorna, spritt ut dem hit och dit över hela backen.’[Goltelidh jih soptsestidh] b. Seamma samma biejjien dag:GEN eelkin börja:3pPRT åålmegem församling:ACK dåålvedalledh förfölja:INF mij vad Jerusalemesne Jerusalem:INE ¶
lij, vara:3sPRT jïh och gaajhkesh alla haasenin spridaitr abpe hela Jude´asse Judeen:ILL jïh och Samari´ese; Samarien:ILL ¶
badth men idtjin inte:3pPRT dah de apostelh.’ apostlar:PL ‘Samma dag bröt en svår förföljelse ut mot församlingen i Jerusalem, och alla utom apostlarna skingrades över Judeen och Samarien.’[Bijbele Apg 8:1] Dah göökte mubpieh vuesiehtimmieh båastahlïgke. Dellie aalkovisnie gaajhkesh leah tjåanghkan seamma lehkesne, men destie gujht ovmessie otnjegidie dåbpanieh jïh gosse veerbedarjome nåhkeme dellie eah vielie tjåanghkan. Ibie gujht daejrieh gie dïhte heesie vuesiehtimmesne (67a), men eah badth dah fealloeh vielie aktene sijjesne, vaallah abpe deavesne.Vuesiehtimmesne (67b) dellie gieh gujht dåålvedieh jïh mij destie sjædta lea ahte almetjh haasenieh jïh ovmessie sijjide vuelkieh. Akte vielie paarre, mij daam buerkeste, men ij leah öövre seamma laakan goh dah veerbh vuesiehtimmine (66) jïh (67) lea (68). Dellie akte (vuj vielie) aate mij mubpien aatine aktan sjædta, jïh gosse veerbedarjome riejries dellie dejtie aktanadteme. (68)a. Vuarta vänta:3s jih och vuarta vänta:3s edtja skulla:3s dååpmehke öring: aeredsbeapmoe-maarhkem morgonmålsmask:ACK haavrestidh hugga:INF maam vad:ACK lea vara:3s håagkese krok:ILL dibrehtamme. fästatr ‘Vänta och vänta på att öringen ska hugga på frukostmasken som är fäst på kroken.’[Miehtiesdajven baernie] b. Dervie tjära lea vara:3s joe redan sjalkeme smälta:PTCP jih och voerhtjen kråka:GEN juelkieh fot:PL disse den:ILL dabranigan [dabranin]. fastnaitr:3pPRT ‘Tjäran hade redan smält och kråkans fötter fastnade i den.’[Tjaangh gåatan] Daennie vuesiehtimmieh aath aktanedtieh. Men bæjngoelistie leah buektiehtamme goh aktan sjidtieh. Vuesiehtimmesne (68a) dellie maarhke håagkese båata, jïh aktene dejnie. Vuesiehtimmesne (68b) dellie voerhtjen juelkieh aktanieh dervine. ¶
Jienebh veerbh mah seamma dåehkesne sjïehtieh leah:loevedh/loevenidh ‘göra lös’/‘lossna’ jïh burredh/bårranidh ‘sprida’/‘sprida sig’. 5.2.4. Haamoe/vååjnoe jïh fysiske aajmoe. Daate dåehkie man sisnie veerbh mah fysiske aajmoem buerkiestieh, guktie dah jeatjadieh. Fysiske haamoe öövre konkreete. Akten veerbepaarrese vaedtsebe mij dagkeres. Dïhte paarre buerkeste ahte mij lovves sjædta. Transitijve åtnoe lea, seamma goh dah jeatjah, agente mij lea sjïeke ahte teema, aate (jallh almetje) lovves sjædta. Ij goh intransitijve paarrebielie buerkeste gie sjïeke objeekten lovvemasse. Intransitijve åtnosne barre teema mij lovves sjædta. (69)a. Lavra Lars ¶
bangsemidie läpp:ACK PL njoektjeme-gietjine tungspets:KOM lovvehti. blötatr:3sPRT ‘Lars blötte läppana med tungspetsen.’[Tjaebpemes låvnadahke] b. Månnoeh vi två vienhtimen tro:1dPRT disse den:ILL batnanimen, drunkna:1dPRT jih och öovre alldeles lovvimen blötaitr:1dPRT dan den:GEN måekien regnskur:GEN tjïrrh. genom ‘Vi trodde vi hade drunknat i den och vi blev alldeles blöta i regnskuren.’ ¶
[Bovresne minnedh åesiestidh] ¶
Mubpien vuesiehtimmie haamoen bïjre, vuj eensiligkien tjïertestamme ståaroen bïjre. Daate paarre buerkeste maam unnebe sjædta.Vuesiehtimmie (70a) dåarjoen bïjre. Saemiedigkien faamoe dan dåarjoen bijjelen jïh maahta dam unniedidh. Vuesiehtimmie (70b) dellie ealoe dïhte mij unnebe sjædta. (70)a. Saemiedigkie Sametinget ¶
maahta kunna:3s dåarjoem stöd:ACK unniedidh minskatr:INF jis om darjomh verksamhet:PL eah inte:3p dorjesovvh bli gjord:NEG soejkesji plan:GEN PL miete. längs. ‘Sametinget kan minska stödet om inte åtgärderna görs enligt uppsatt plan.’[Darjomedåarjoe kultuvre-gåetide 2009] b. Biejjie sol luajhtede, gå ner:3s ealoe renhjord ånnene minskaitr:3s ‘Solen går ner, renhjorden blir mindre.’[Saemesth amma! 4] Akte lea vielie vuesiehtimmie daennie dåehkesne.Daate joe vuesiehtimmesne (38c) åtnasovveme juktie öövre sïejhme veerbe ovmessie gïeline kausatijve molsedimmesne. Manne aaj kapihtelisnie 3 jeatja gïelijste vuesiehtimmieh daan veerbine vadteme. (71)a. Åvla Ola ¶
oksem dörr geehpehti öppnatr:3sPRT jih och gaahtoe katt olkese. ut:ILL ‘Ola öppnade dörren och katten for ut.’[Saemesth amma! 4] ¶
b. Okse dörr gaahpani. öppnaitr:3sPRT ‘Dörren gick upp.’ Daate veerbhpaarre maahta dovne konkreete jïh abstrakte aajmoeh buerkiestidh, manne veeljeme dam bïejedh konkreete dåahkan, juktie naa sïejhme åtnasovveme oksi jïh klaasi bïjre. Daesnie teema okse. Gosse dïhte okse gaahpene, dellie dan mierie jeatjadamme. Voestes lij dahpeldh men dellie gaahpode, gosse gaahpode dellie veerbedarjome riejries. Sjïere nueliedåehkie daan dåehkien lea temperatuvren bïjre. Baahkebe jallh galmebe sjïdtedh dellie mij deahpede. Naakenh veerbh mah dennie nueliedåehkesne. Akte dejstie paarrijste lea åtnasovveme vuesiehtimmesne (72). (72)a. Dejtie den:ACK PL tjøønghki, samla:3sPRT reejni, rensa:3s :PRT doeltestehti, koka:3sPRT jåaskoehti kylatr:3sPRT jih och gilmehtahkese frysskåp:ILL rijti. stoppa in:3sPRT ‘Dem samlade hon, rensade, kokade, kylde och ställde in i frysen.’ ¶
[Saemesth amma! lierehtimmie 4] ¶
b. Daajjem deg:ACK tjoeverh måsta:2s daanjedh knåda:INF jih och baajedh låta:INF naan någon tæjmoeh timme:PL jåaskodh. kallnaitr:INF ‘Degen måste du knåda och låta kallna några timmar.’[Peehpere-gåetie] Daate dåehkie stoerre, medtie 20 veerbh desnie.Jeatjah veerbh mah seamma dåehkesne gemtiedidh/gamtanidh ‘göra bredare’/‘bli bredare’, meeskedh/maaskenidh ‘trassla ihop’/‘trasslas ihop’ jïh uhtjiedidh/åhtjanidh ‘göra mindre’/‘bli mindre’. 5.2.5. Aajmoe jïh mïele. Akte lea vielie dåehkie, lïhke haamoe jïh vååjnoe, men aajmoem jïh mïelem, mij almetjen (jallh jeatja mij animaate) sisnie, buerkeste. Vaane sjïdtedh mïsse, maehteles sjïdtedh, jallh damtoeh goh gallasodtje vuesiehtimmieh dejtie aajmojde mah daan dåahkan sjiehtieh. Daennie dåehkesne mahte 20 veerbpaarrh tjaakanieh. Akte paarre mij öövre abstrakte aajmoem buerkeste lea heerjehtidh/haarjanidh maam åtnam vuesiehtimmesne (73). (73)a. Manne jag edtjem skulla:1s dam den:ACK maanam barn:KOM bearkojne kött:ILL heerjehtidh. vänjatr:INF ‘Jag ska vänja barnet vid kött.’ ¶
b. Dam-daalah Numer ¶
gujht ¶
PTKL ¶
almetjh människa:PL haarjanamme vänjaitr:PTCP sijjienommigujmie, ortnamn:KOM PL jih och dah de eah inte:3p daelie nu dan så tjarke hårt sijjienommide ortnamn:ACK PL vuastalestieh. motsätta:3p ‘Nu har folket vant sig vid ortnamnen och de motsätter sig inte dem så starkt.’[ http://tinyurl.com/3wnm4gu Daennie vuesiehtimmesne aajmoe lea vaane. Vuesiehtimmesne (73a) maana dïhte guhte vaane sjædta. Manne dïhte guhte edtja maam darjodh jïh mij mov darjomistie båata lea ahte maana vaane sjædta. heerjehtidh aaj muana ahte ij lea maana åvtesne vaane bearkojne orreme. Men gosse dïhte veerbedarjome riejries dellie dan maanan aajmoe jeatjadamme. Vuesiehtimmie (73b) seammaleejnes, daesnie almetjh sijjienommigujmie vaane sjidtieh. Men ij leah daesnie gie guhte sjïeke mannasinie almetjh vaane sjïdteme, vaallah jïjtje deahpede. Mejtie vaane vuj ij lea naa absoludte aajmoe. Men dïhte aaj domtoe mij öövre abstrakte. Gïerve dam damtoem mööledh. Mubpie vuesiehtimmie daennie dåehkesne (74)a. Gosse när laarhkene, slå sig tjoerh måste:2s dellie då varki fort maanam barn:ACK seerehtidh. avleda från att gråtatr:ACK ‘När barnet slår sig måste man fort avleda det från att gråta.’[Saerniestæjja 4] b. Dellie då tjoeveribie måsta:1p searanidh lugna sig:3s dejstie de:ELA PL sjuevnjeds mörk balvijste moln:ELA PL mah vad:PL dobtoeh kännas:3p sijhtieh vilja:3p almetjem människa:ACK uvre helt laapestidh. lägga sig över:INF ‘Nu måste vi lugna ner oss från de här mörka molnen som känns som om de ska lägga sig över människan.’[Don jih daan bijre 2 eller 3] Daate aaj absoludte aajmoe. Jis maana v.g. tjyöre jallh edtja aalkedh tjearodh jïh searene jallh gie dam seerehte, dellie gujht tjearome orreje. Ij maana dellie searanimmien mænngan tjearoeh. Vuesiehtimmie (74b) ånnetji jeatja goerkesem guadta vuesiehtimmien (74a) muhteste, men maanah maehtieh aaj searanidh, goh eah aelkieh tjearodh. Seamma goh seerehtidh maahta goerkesem guedtedh maam gaavnebe vuesiehtimmesne (74b), men transitijve årrodh. Minngemes paarre daesnie tjeejehtidh/tjaajanidh. Dïhte veerbepaarre buerkeste guktie gie sån daajra gusnie lea, maam sæjhta jnv. ¶
(75)a. Ibie inte:1p vielie mer leah vara:NEG goh som maanah barn:PL jïh och dohkh dit diekie hit fïerhten varje:GEN lohkehtimmien lära:GEN bïegkeste vind:ELA saehtesovvh. bli skickad:3p Ibie inte:1p leah vara:NEG stååke-gaevnieh leksak:PL skaadtjoeh bedraglig almetjidie människa:ILL PL gïeh vem:PL sïjhtieh vilja:3p mijjem vi:ACK tjeejehtidh gå vilsetr:INF jïjtsh själv:GEN beadteles bedraglig soejkesigujmie. plan:KOM PL ‘Vi skall då inte längre vara barn som kastas hit och dit av vågorna och som förs bort av varje vindkast i läran, när människorna bedriver sitt falska spel och i sin list förleder till villfarelse.’[Bijbele Ef 4:14] b. Bihkedassen beskrivning:GEN hov ¶
PTKL ¶
mietie längs veedstsin [veedtsin] gå:3pPRT jih och idtjimh inte:1pPRT gåessie när åadtjoeh få:3p govledh höra:INF guhte vem tjaajanamme. gå vilseitr:INF ‘De gick enligt beskrivningen och vi fick aldrig höra vilka som gått vilse.’ ¶
[Don jih daan bijre 3] ¶
Daah göökte vuesiehtimmie ovmese åtnoeh buerkiestieh.Vuesiehtimmie (75a) öövre guktie gie sæjhta tsevtsedh jïh stuvredh guktie teema edtja darjodh maam dah sïjhtieh. Teema daesnie objeekte mijjem. Jis mijjieh dejtie dåeriedibie, dellie dah buektiehtamme tjeejehtidh. Vuesiehtimmie (75b) jeatjaleejnes. Dellie öövre sijjien bïjre lea. Dïhte gie tjaajanamme dellie dam sov geajnoem jallh baalhkam dasseme. Jïh ij gaavnh dahkoe gåabph lij ussjedamme vuelkedh.Gåabpatjahkh veerbh gåarede utnedh ov-goh dah göökte åtnoeh. Seamma goerkesh hov dovne transitijve jïh intransitijve paarrebielieh dijpieh. Daate dåehkie luhkiegovhte lïhtsegh mov materiaalesne. Jeatjah veerbh mah seammaleejnes leah: jaskehtidh/jaskedh ‘trösta’/‘bli tröstad’, gillehtidh/gallanidh ‘mätta’/‘bli mätt’ jïh bueriedidh/buaranidh ‘göra bättre’/‘bli bättre’. 5.2.6. Gååvnesimmie, jijhteme jïh haajpanimmie. Daate dåehkie naa onne, barre vïjhte veerbh. Men læjhkan dïhte vihkeles juktie dïhte jeatjede gïelijste joekehte. Beth Levin jïh Malka Rappaport Hovav aaj buerkiestieh guktie eah dah veerbh daennie dåehkesne maehtieh molsedidh jïh jïjnjh jeatjide gïelide tjuvtjede mejnie eah gænnah dam maehtieh. Öövre gïeltege dellie goh dah daennie gïelesne molsedieh. vihkeles mujhtedh dah barre gååvnesimmien jïh jijhtemen bïjre dah guaktah soptsestægan. Haajpanimmie jeatja aamhtese. Men aalkovisnie dellie daerpies daejtie göökte veerbide gïehtjedidh mah jijhtemem buerkiestieh. Voestegh veerbepaarre mij buerkeste ahte gie sån daan eatnamasse båata. ¶
(76)a. Mov min gåmma fru lea vara:3s maanam barn:ACK reakadahteme, födatr:PTCP manne jag tjoeverem måsta:1s dållem eld:ACK biejedh anlägga:INF guktie hur eagan inte:3d gåalolh. frysa ihjäl:NEG ‘Min fru har fött barn, jag måste göra eld så de två inte fryser ihjäl.’ ¶
[Goltelidh jih soptsestidh] ¶
b. Månnoeh vi två aaj också reakadimen födaitr seamma samma jaepien, år:GEN ‘Vi är också födda samma år,’[Saemesth amma! 2] Daate aajne paarre mij dagkeres. Mubpien paarre haajpanimmien bïjre. Manne daam vuesiehtimmiem hæhtadamme. Ij leah gie soptsestamme ahte gie sån naemhtie juvrigujmie dorjeme. (77)a. Gaahtoe katt dan så jïjnjh mycket:PL tjovkh unge:PL åadtjoeji, få:3sPL goh så aehtjie far tjoeveri måsta:3s johken ¶
PRT ¶
gåajka bäck:ILL naakenh någon:PL dejstie den:ELA PL bitnehtidh. dränkatr:INF ‘Katten fick så många ungar att far var tvungen att fara till bäcken och dränka några av dem.’[Saerniestæjja 9] b. Måjhtam minnas:1s don den:GEN voestes första aejkien gång:GEN goh när govlim höra:3sPRT dïhte han dennie den:INE jaevresne sjö:INE batnanamme. drunknaitr:PTCP ‘Jag minns den första gången jag fick höra att han drunknat i den sjön.’ ¶
[Saerniestæjja 4] ¶
Daerpies daam dåehkiem vielie gïehtjedidh jïh gaavnedh mejtie gellie dan veerbijste mah maehtieh molsedidh. Gosse manne barre vïjhte gaavneme. 5.3. Molsedimmien gaertjiedimmie. Båetije stuhtjine dejtie veerbide mah eah gåessie molsedh jïh dah mah leah aajmoe- jïh mieriejeatjadimmien ålkoelisnie buerkestem. 5.3.1. Veerbh mah eah molsedh. Öövre goh dovne Levin jïh Rappaport Hovav jïh Haspelmath jiehtieh veerbe föörhkedidh ij provhkh molsedidh. Dïhte agentijve jïh ij leah aajmoejeatjadimmie, jïh dannasinie ij leah dagkeres veerbe maam mijjieh vïenhtebe edtja molsedidh.Læjhkan åarjelsaemien gïelesne göökte veerbh, tjïelke dah göökte badth seamma maadtoste, mah leah seamma goh laugh englaanten gïelesne. Dah göökte leah föörhkedidh jïh föörhkestehtedh. (Stenfjell, 2008) aaj dejtie veerbide provhkeme. Guktie bist daate dellie? Joekehtse englaanten jïh åarjelsaemien lexikoni veerbi gaskoeh. Manne sïjhtem dellie vielie tjuvtjiedidh dïsse maa Levin jïh Rappaport jiehtiejægan jïh dah guaktah vijriebasse vuesiehtægan mubpie dotkijasse (Nedjalkov, 1969) gie 60 gïelh ¶
gïehtjedamme. Ij goh dïhte akte gïele gaavneme gusnie transitijve föörhkestehtedh jienebe morfologije åtna enn intransitijve veerbeste föörhkedidh, jalhts gaavneme dagkeres paarrh jeatjine gïeline. Jïh novh amma åarjelsaemien gïele dellie seamma plïeresne goh daah jeatjah gïelh. Goh föörhkestehtedh göökte seerkemegietjieh åtna jïh föörhkedidh barre akte dellie maehtebe dam jiehtedh. föörhkedidh aaj gååvnese haamojne föörhkestidh (78) mestie föörhkestehtedh lea seerkeme. (78)Gosse när lij vara:3sPRT riejries färdig soptsestidh, prata:INF dellie då føørhkesti skratta:3sPRT jih och jeehti säga:3sPRT ij inte:3s lij vara:3sPRT satne hon:REFL dihte den Ibsenen Ibsen:GEN ¶
gærjah bok:PL lohkeme. läsa:PTCP ‘När hon hade pratat klar så skrattade hon och sa att hon inte läst Ibsens böcker.’[Tjaebpemes låvnadahke] Haspelmath (1993) vielie veerbh muana, mejtie eah molsedh: work, dance, cut, build, criticize jïh sleep. Novh amma dïhte reaktoe saemien gïelese aaj. Ij goh akte dejstie veerbijste molsedh åarjelsaemien gïelesne gænnah. Veerbe bigkedh gieltegs, juktie ij goh dïhte molsedh. Ij goh dan naan intransitijve paarrebielie, dannasinie ij leah (79b) grammatihke. (79)a. Mijjieh vi ståapoem hus bigkebe. bygga:1p ‘Vi bygger ett hus.’ b. *Ståapoe hus bïgkene/bigkie. bygga/bygga sig:3s ‘Huset bygger sig.’ Læjhkan dan synonyjme tseegkedh maahta molsedidh juktie dan lea paarrebielie tseagkanidh goh (63) daan åvtelen vuesiehtamme. (80)a. Daesnie här edtjebe skulla:1p gåetiem kåta:ACK tseegkedh. resatr:INF ‘Här ska vi resa en kåta.’ b. *Daesnie här gåetie kåta tseagkene. resaitr:3s ‘Här reser sig en kåta.’ Men goh (80) vuesehte, ij goh tseegkedh gåaredh öövre goh englaanten gïelen veerbe build nuhtjedh.Vïhtesjh ahte aaj gåaradamme tseegkedh goh veerbh mij sjeahta jijhtemedåehkesne 5.2.6. Men dïhte mij lea veerben vihkeles bïevnese lea guktie gåetie tseegkeme mieresne sjædta, ij guktie gie sån dam bigkie. Dannasinie buerebe daennie dåehkesne sjeahta. ¶
(81)Aehtjebe far:REL aalka böjra:3s låavtegem tält:ACK tseegkedh resatr:INF jih och Taarjejem Taarjeje ¶
stillie beordra:3s moerh ved:PL risjnedh. samla:INF. ‘Fadern börjar att resa tältet och säger åt Taarjeje att samla ved.’ ¶
[Miehtjiesdajven baernie] ¶
5.3.2. Siegkebe åtnoe. (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995, b. 102) buerkiestægan guktie veerbh mah molsedieh eah maehtieh intransitijve bielesne seamma jïjnjh refereenth vaeltedh goh transitijve bielesne. Dej mietie daate lea væhta mij maahta dej teorijem detransitiviseereme nænnoestidh. Manne joe dej vuesiehtimmieh guelmiedamme vuesiehtæmman (12) jïh dej mubpie vuesiehtimmie daate. (82)a. This book will open your mind. b. *Your mind will open from this book. Daan åvtelen leam buerkiestamme guktie tseagkanidh siegkebe åtnoem transitijve dan paarrebieleste åtna. Saemien gïelesne akte vielie paarre mij daam vuesehte, buaranidh - bueriedidh. Manne leam daan mearan dejtie digkiedamme goh öövre seamma gaajhkh dej goerkesh, men ij leah öövre saatnan dïhte. Bergsland jïh Mattsson Magga (1993) tjaeliejægan daej göökti baakoej vuelnie buaranidh, ‘bli bedre (f.eks. etter sykdom)’. Daestie lïerebe buaranidh jienemosth åtnasovveme skïemtje almetji bïjre. Men bueriedidh dellie, dïhte stuerebe goerkesem åtna: bueriedidh ‘gjøre bedre, kurere’. Gosse manne leam saerniestæjjah goerehtalleme daej göökti veerbi bïjre dellie leam lïereme golme saerniestæjjijste ahte buaranidh åtnasåvva barre skïemtji bïjre jïh bueriedidh gåarede aaj jeatjaj bïjre nuhtjedh. (83)a. Reerenasse regeringen ussjede tänka:3s ööhpehtimmiem utbildning:ACK daerpies nödvändigt bueriedidh förbättratr:INF ‘Regeringen tänker att det är nödvändigt att förbättra utbildningen.’ ¶
[ http://tinyurl.com/5r2r6gn ¶
b. *Ööhpehtimmie utbildning daerpies nödvändigt buarene. förbättraitr:3s. ‘Det är nödvändigt att utbildningen förbättras.’ Naemhtie dej mietie jis jeatjadahta raajesem vuesiehtimmesne (83a) jïh subjeektem sliejhtedh goh intransitijve sjædta. Dellie daej mov golme saerniestæjjaj mietie (83b) ovgrammatihke sjædta. Buerebe dellie dej mietie vuesiehtimmie (84). (84)Daerpies Nödvändigt ¶
lea vara:3s ööhpehtimmie utbildning buerebe bra:KOMP sjædta. bli:3s ‘Det är nödvändigt att utbildningen förbättras.’ Læjhkan gosse korpusasse vuartesjem, novh maa gaavnem buaranidh åtneme jeatjaj bïjre aaj. ¶
(85)Mohte men ij inte:3s guhte vem maehtieh kunna:NEG maam vad:ACK gænnah ¶
PTKL ¶
darjodh göra:INF guktie hur mij vad edtja skulla.3s buaranidh. bli bättreitr:INF ‘Men ingen kan göra så att något ska bli bättre.’[Don jih daan bijre 2] Daate vuesiehtimmie jeatjhlaakan. Ij goh naan skïemtjen bïjre. Vielie mov aaj akte nealjede saerniestæjja gie maahta dam utnedh jeatjaj bïjre goh skïemtje almetjh. Die tjåanghkan gåarede jiehtedh, daate baakoe maahta almetjijstie almetjasse joekehtadtedh. (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995) aaj aktem dagkerem vuesiehtimmiem utniejægan. Ij leah öövre seammaleejnes men lïhke goh gåarede dejtie ektiedidh. Beth Levin sov laanteeekijem govleme jiehtedh deteriorate transitijve haamosne, mij ij jeenemes englaanten gïelen voestes gïele soptsestæjjaj mietie gåaredh. Læjhkan dïhte tuhtjie gåarede. (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995):i mietie daate væhta ahte eejnegen transitijve haamoe fïerhten intransitijven veerbese mij semantihke maalli sisnie mij kausatijve molsedæmman sjeahta. 5.3.3. Aajmoejeatjadimmien ålkolen. Haspelmath jeahta naakenh veerbh naakenh veerbh mejtie leah kausatijve molsedimmesne eah leah aajmoejeatjadimmieh. Dah leah maam dïhte gohtje going-on, mij-akth deahpedeminie. Dan gïehtjedimmesne leah veerbe burn, akte dejstie sov 31 veerbh. Åarjelsaemien gïelesne aaj göökte veerbh mah maehtieh burn årrodh, akte transitijve jïh akte intransitijve (86). (86)a. ”Daelie nu edtjebe skulla:1p teegelh tegel:PL darjodh göra:INF jïh och dejtie den:ACK PL båeltedh”, brännatr:INF sinsætnan varandra:ILL jeehtin. säga:3pPL De sade till varandra: "Kom, så slår vi tegel och bränner det!"’ ¶
[Bijbele 1 Mos 11:3] ¶
b. Gïetsedh strama upp:2sIMP gåptoem klädsel:ACK jïh och baajh låta:2sIMP tjoevkide lampa:ACK PL bueledh, brinnaitr:INF ‘Spänn bältet om livet och håll lamporna brinnande.’[Bijbele Luk 12:35] Novh amma dah göökte veerbh laevieh morfologijen jïh semantihken mietie, men ij seamma laakan goh dah jeatjah paarrh kausatijve molsedimmesne (vielie buerkiestamme kapihtelisnie 6). Seamma laakan leah aaj daate paarre dievhtedh / dïevedh. Dej seamma struktuvre goh veerbh vuesiehtimmesne (86), men novh amma dah aajmoejeatjadimmieh. Dïhte veerbe aaj akte Haspelmathen 31 veerbijste. Gåalmede paarre mij naemhtie lea beltedh/bïlledh mij leah aaj aajmoejeatjadimmie, men dah golme gaajhkh mejtie manne gaavneme.Seamma goh båeltedh jïh bueledh akte vielie paarre, jïjnje åtnasovveme. ¶
tjeekehtidh jïh tjaakanidh dïhte.Dïhte transitijve paarrebielie öövre sjïehteles mov maallen mietie, men intransitijve lea statijve veerbe. (87)a. Lohkehtæjjah lärare:PL raarastalleminie rådgöra:GER guktie hur dovne både noereungdomsjih och jåarhkeskåvloen videragåendeskolan plaanide plan:ACK PL saemien samiska aamhtsh ämne:PL tjeekehtidh. göra platsitr:INF ‘Lärarna rådgör hur man ska göra plats för samiska ämnena i både ungdoms- och vidaregående skolan.’[Don jih daan bijre 2] b. Bøøremes bra:SUPL jis om akte, en gøøkte, två geerveh vuxen:PL tjaakanieh rymmas:3p jih och aaj också naan någon maanah. barn:PL ‘Det är bäst om två, tre vuxna och även några barn ryms.’[Saemesth amma! 4] Akte minngemes paarre daesnie dagkerem maam Haspelmath gohtje subpletijve molsedimmie. (88)a. "Guktie hur nimhtie, så tjidtjie, mor mov min bïenjem hund beltiejih?" skrämmatr:3sPL ‘"Varför mor, skrämde du min hund?"’[Goltelidh jih soptsestidh] b. Jaahke Jakob ¶
hahkene. bli rädditr:3s Badth ¶
PTKL ¶
idtji inte:3sPRT hov ¶
PTKL ¶
maam vad:ACK govlh höra:NEG dehtie den:ELA aehtjebe far:REL tjidtjeben mor:REL GEN tjiehtjelistie. rum:ELA ‘Jakob blev rädd. Men inte något hördes från hans fars och mors rum.’ ¶
[Jaarpoeh Jaahke ræjhkoes sjædta] ¶
Akte veerbe hahkehtidh gååvnese, vååjnoe goh veerben hahkanidh paarrebielie. Læjhkan dan goerkese ‘komma överumplande’. Ij leah dïhte naan aajmoejeatjadimmie. Men dan goerkese lïhke. Jis hahkehte dellie novh gie sån maahta hahkanidh. 5.3.4. Aktiviteeth jïh jeatja objeekth. Mijjieh paarride vuartasjamme mah eah leah aajmoejeatjadimmieh. Naakenh paarrh leah barre akte paarrebielie aajmoejeatjadimmie jïh mubpie lea aktiviteete jïh daam lexikaale semantihke templaatem fulkie. (89)[ xMAAM-DORJE] sïejhme veerbe mij kausatijve molsedimmesne lea ööhpehtidh, dïhte veerbe gåarede provhkedh ovgoh aktiviteete, men dan intransitijve paarrebielie åahpanidh aajmoejeatjadimmiem buerkeste. Vuesiehtimmie (90) dejtie veerbide åtna. ¶
(90)a. CISV CISV ¶
lea vara:3s gaskenasjovneles internationell siebrie förening abpe hela eatnamisnie värld:INE maam vad:ACK raeffien fred:GEN bijre om ööhpehte. undervisatr:3s ‘CISV är en internationell organisation som bedriver utbildning över hela världen om fred.’ ¶
[ http://tinyurl.com/622pdxq ¶
b. Ij inte:3s leah vara:NEG dijjine ni:KOM nemhtie. så Dijjieh ni Kristusinie Kristus:KOM åahpanamme. lära kännaitr:PTCP ‘Ni däremot har verkligen lärt känna Kristus sådan han är.’[Bijbele Ef 4:20] Vuesiehtimmesne (90a) ööhpehtimmie aktiviteete. CISV gïehtele ööhpehtidh, men ibie daejrieh mejtie gien aajmoe jeatjede, jïh mejtie gie maam leara. Ij goh bïevnese daennie raajesisnie nuekies juktie dam jiehtedh. Vuesiehtimmie (90a) jeatjhlaakan, desnie åahpanimmeste maam jeatjadamme dah mah eah åvtelen lin åehpies Kristusinie åehpies sjïdteme. Nimhtie dan stoerre joekehtse daennie paarren sisnie. Mijjieh jåerhkebe akten paarrese man sisnie seamma joekehtse, men aaj akte vielie. Dah veerbh desnie buhtjedh jïh båhtjasidh. Transitijve paarrebielien jeatja goerkese dam nuhtjie mielhkiem juvrijste vaalta. (91)a. Iehkedi kväll:GEN PL månnoeh vi två åabpa syster Sööfh Sofie ¶
målsoejimen byta:3dPRT gåetide hem:ILL PL vaedtsedh, gå:INF govsh ko:PL ohtsedidh, söka:INF dej den:GEN PL gujmie med feavsan ladugård:ILL jih och buhtjedh. mjölka:INF ‘På kvällen byttes jag och (min) syster Sofie av att gå hem, leta rätt på korna, på till ladugården med dem och mjölka.’[Båeries bienje] b. Månnoeh vi två åabpa syster Sööfh Sofie ¶
daarah PTKL ¶
dejtie den:ACK PL govside ko:ACK PL buhtjiejimen. mjölka:1dPL ‘Jag och (min) syster Sofie mjölkade då korna.’[Båeries bienje] c. Daelie Nu ¶
lea vara:3sg jïjnjem mycket:ack obreme, regna:perf part dennie den:ine attr. pluvesne myr:ine jïjnje mycket tjaetsie vatten båhtjese pressas utitr:3sg bæjjese upp:ill gosse när vaadtsam. gå:1sg ‘Nu har det regnat mycket, på myren pressas vatten upp när jag går.’ ¶
[Saerniestæjja 4] ¶
Vuesiehtimmie (91a) buhtjedh vuesehte goh aktiviteete, ij leah daesnie naan objeekte gænnah. (91b) dellie buhtjedh objeektem åtna, men dïhte objeekte govside ij leah gænnah mielhkie. Intransitijve vuesiehtimmie (91c) nimhtie goh gåarede vïenhtedh. Dïhte mieriejeatjadimmie. Tjaetsie jeatjh sæjjan båata. Vïenhtem transitijve paarrebielien semantihke lea jeatjadamme tïjjen mietie jïh sjïere goerkesem åådtjeme.Daelie åtnasovveme jeenemes govsi jïh bovtsi bïjre. Intransitijve veerbe vuesehte gustie transitijve veerbe båateme. Minngemes paarre mij naemhtie akte maam vuesiehtimmesne (105) lea åtnasovveme goh sïejhme veerbe kausatijve molsedimmesne. Men daate vuesiehtimmie transitijve paarrebielien mubpien åtnoe, gosse dïhte aktiviteete. (92)Magkeres vad slags såekieh björk:PL edtjebe skulla:1p njilledh? dra avtr:INF ‘Vad för slags björkar ska vi ta näver av.’ Daesnie såekieh jïh eah biessieh leah objeekth, jalhts biessiej mierie jeatjede. Ij leah gænnah moeneme biesside. 5.4. Konklusjovnh. Daesnie ovagkusatijve veerbide vuartasjamme mejtie leah kausatijve molsedimmesne. Dejtie leam semantihken mietie govhte dåehkine joekehtamme. Gaajhkh veerbh dej dåehkiej sisnie aajmoejeatjadimmieh buerkiestieh. Jalhts eah leah daah dåehkieh öövre seamma goh (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995):i dåehkieh, læjhkan eah öövre joekehth gænnah.Gosse daejtie kausatijve/inkoatijve veerbide gïehtjede dellie daerpies aelkedh aajmoejeatjadimmien luvnie. Læjhkan eah leah gaajhkh veerbh mejtie leam gïehtjedamme aajmoejeatjadimmieh. Naakeni paarri barre akte paarrebielie aajmoejeatjadimmie, mubpie aajmoe jallh aktiviteete. Dan lissine eah maehtieh gaajhkh intransitijve paarrebielieh öövre seamma subjeekth utnedh goh transitijve paarrebielieh maehtieh objeekth utnedh. Ahte eah öövre seamma objeekth/subjeekth maehtieh veeljedh dïhte aaj væhta ahte lexikonesne daah baakoeh tseagkanamme. Eah leah syntaktihke seerkeme baakoeh. Syntaktihke seerkeme baakoeh transpareente. Jalhts semantihke vihkeles dïrregh juktie daejtie kausatijve/inkoatijve veerbh gïehtjedidh, læjhkan morfologije aaj daerpies gïehtjedidh, maam darjoem kapihtelinie 6 jïh 7. 5.5. Tjåanghkan tjaaleme. Daennie kapihtelisnie mijjieh lïereme seamma laakan englaanten jïh åarjelsaemien veerbi semantihke jïh jeatjah gïeli aaj. Jalhts eah öövre seamma baakoevåarhkoe mesnie kausatijve molsedimmiem gaavnebe læjhkan seammalaaketje deahpadimmieh mah kausatijve molsedimmieveerbi. Kausatijve molsedimmien sïejhmemes deahpadimmie lea aajmoejeatjadimmie jïh transitijve raajesen objeekte jïh intransitijve raajesen subjeekte seamma semantihke rollem guedtieh. Govhte dåehkiej mietie daesnie leam dejtie veerbide åehpiedahteme. Dåehkieh mah eah öövre seamma, men seammaleejnes goh dah dåehkieh Levin jïh Rappaport Hovav (1995):i luvnie. Vielie gïehtjedamme mejtie veerbide eah molsedh. Sïejhme veerbh mah eah gïeli gaskemsh molsedh eah gænnah åarjelsaemien gïelesne molsedh, juktie dah overgatijve. Seamma laakan transitijve veerbh goh v.g. tjoehpedh eah naan intransitijve paarrebieliem utnieh. ¶
Mijjieh aaj vuajneme seamma laakan goh jeatjah gïeline eah kausatijve molsedimmesne intransitijve veerbh maehtieh seamma jïjnjh subjeekth utnedh goh intransitijve veerbh maehtieh objeekth utnedh. Jalhts seamma semantihke englaanten gïelesne jïh åarjelsaemien gïelesne læjhkan öövre joekehtsh morfologije. Jïh dannasinie manne åarjelsaemien bïjre tjaalam dellie daerpies jåerhkedh morfologijen gåajka mubpene kapihtelisnie. ¶
6. Kausatijve molsedimmien morfologije Daan raajen jeenemes libie vuartasjamme semantihkese jïh syntaxese gosse kausatijve molsedimmiem digkiedamme. Daennie kapihtelisnie manne bæjhkohtem magkeres maallh åarjelsaemien gïelesne morfologijen mietie gaavnebe. Levin jïh Rappaport Hovav jïjnjem vihkeles orreme, men daelie vihkielåbpoe vuartasjidh maam Haspelmath dan bïjre jeahta. Dan teermh daennie kapihtelisnie provhkem. Kapihtelen mietie manne aaj Piñónen vuajnoem nænnostem. Jïh dan tjirkem aaj åarjelsaemien gïelese. Voestemes lea aalkoe 6.1 kausatijve molsedæmman. Bergslanden vuajnoste dellie dam digkedem eannan jïh dan mænngan mov joekehtimmie båata nueliekapihtelisnie 6.2. Dellie digkedem guktie mov joekehtimmie jåhta mov teoriji muhteste nueliekapihtelisnie 6.3. 6.4 konklusjovnh daehtie kapihtelistie vadta jïh 6.5 daam kapihtelem tjåanghkan tjaala. 6.1. Aalkoe. Voestegh libie joe vuajneme Stenfjellen tjaalegisnie ahte unnemes golme ovmese maallh man mietie joekedimmieh fulkieh. Stenfjell leah daah golme veerbhpaarrh vuesiehtimmine åtneme dan tjaalegisnie: tsööpkedh/tsoepkenidh, gupmiehtidh/gåpmanidh jïh våajoehtidh/våajodh. Gosse dejtie Haspelmathen lahtesigujmie ektede dellie tjïelke sjædta dah leah antikausatijve, equipolleente jïh kausatijve molsedimmieh. Jïjnjh leah vielie paarrh mah seamma laakan goh daah golme. Daennie stuhtjesne manne edtjem dejtie buerkiestidh jïh guktie dej morfologijen plïere. Mijjieh joe daejrebe dah leah aajmoejeatjadimmieh, læjhkan ibie ennje daejrieh magkeres relasjovne paarrebieliej gaskoeh. Voestegh tjoerebe daejredh magkeres roehtse dej veerbi. Tabellesne 6 leam dejtie veerbide moeneme mejtie (Bergsland, 1994) gaavneme. Dejtie leam jïjtje tabeellese sjïehtesjamme, men vaalteme dejtie veerbide mah Bergsland moeneme jïh mejtie sjiehtieh kausatijve molsedæmman. Bergsland tjaaleme dah veerbh adjektijvijste seerkeme. Læjhkan dïhte aaj jeahta ahte muvhtenh dejstie substantijvijste jïh orienteeremebaakojste seerkeme.Mijjieh edtjebe daelie gïehtjedidh mejtie vielie veerbide seamma dåehkesne sjiehtieh. Naakenh dejstie leam tabellese 6 bïejeme. ¶
Gaajhkide daejtie veerbide gåarede sjïehtesjidh Bergslanden systemeen mietie. Gaajhkh hov aktede baakoste seerkeme (vaenie, gamte, vijries, onne). Dah baakoeh adjektijvh jïh gåarede dejtie graaden mietie sojjehtidh. Gosse eensiligkien dejtie veerbide vuartesje mejtie kausatijve molsedimmesne dellie varki aajhtsa eah barre adjektijvh mah leah maadthbaakoeh. Ånnetji jeatjhlaakan hov sjædta gosse daejtie gööktide paarride vuartasjibie: daebpiedidh/daabpanidh jïh dubpiedidh/dåbpanidh. Eah leah dah öövre seamma laakan goh veerbh daan bijjelen, juktie eah leah daah maadthbaakoeh adjektijvh mah buerkiestieh graadem, vaalla daah ov-goh adveerbh mah buerkiestieh gubpene gie jallh mij. Gïehtjedh daejtie vuesiehtimmide. (93)a. Daebpene jïjnjh almetjh. b. Mov bïjle dubpene tjåådtje. Læjhkan, eah dah maadtoeh daebpie- jïh dubpie- provhkh öövre oktegh tjåadtjodh. Daennie vuesiehtimmine daan bijjelen dejtie maadtojde naan gietjiem lissiehtamme mij dan aktine sijjiem tjïelkeste. Dej golmi veerbi roehtsh læjhkan maam aktine dej jeatjaj roehtsigujmie mej daesnie buerkiestamme. Gåarede dejtie sojjehtidh graaden mietie. Dïhte stoere joekehtse rïektes adjektijvi muhteste ahte ij gåaredh daejtie gaavnedh positijve haamosne, vaalla barre komparatijve jïh superlatijve haamojne. ¶
Dah roehtsh bijjie jïh vuelie leam akten aejkien gaavneme gosse oktegh tjåadtjoeh. Im leah dejtie jeatjide gaavneme öövre oktegh. Barre gosse kaasushgietjiejgujmie jïh jeatjaj gietjiejgujmie aktanadteme. (94)Mij vad bijjie upp jïh och mij vad vuelie ner daan? den här:GEN ‘Vad är upp och vad är ner på den här?’[Baakoegærja] Dah transitijve paarrebielieh, mej -d- goh transitijve væhta maam aktine baakoejgujmie mah gåaradieh graaden mietie syjjehtidh. Ij gåaredh jiehtedh dah adjektijvijste seerkeme. Læjhkan goh joe buerkiestamme jienebh veerbh mah molsedimmesne sjïehth, mejtie aaj Bergslande buerkiestamme, Bergsland (1994, 96-8). Gosse daelie jåerhkebe dejtie jeatjide morfologije haamojde (daan raajan barre -dgoh transitijve væhta digkiedamme). Dellie Haspelmathen maalh vihkeles sjïdteme. Dellie vuesehtem guktie maehtebe, Haspelmathen teermigujmie, kausatijve, antikausatijve jïh equipolleente molsedimmieh leah aaj åarjelsaemien gïelesne.Haspelmathen jeatjah molsedimmieh aaj gåarede åarjelsaemien gïelesne gaavnedh, goh gåaskodh/fahkedh, mij suppletijve molsedimmie. Jïh voessjedh, mij labijle molsedimmie. Dah paarrh leah Haspelmathen læstosne veerbi bijjelen mejtie satne gïehtjedamme (Haspelmath, 1993). 6.2. Guktie morfologije joekehtadta. (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995, b.78) jiehtiejægan jeatjene gïeline (ij englaanten gïele) dah göökte veerbh mah leah kausatijve molsedimmesne ovmese veerbh, morfologijen mietie slïekte, men dej semantihke ektiedimmie seamma. Gosse saemien gïelem gïehtjede dellie varki leara seerkemegietjieh daerpies gosse kausatijve-inkoatijve jïh inkoatijve veerbh darjodh. Men åarjelsaemien jïjnje morfologije, mij maahta grammatihke sisvegem vïhtesjidh. Daesnie dah åajvemes dejtie kausatijve-inkoatijve molsedæmman. Transitijve: -d-, -ht-, -st- jïh -Ø-. Intransitijve gietjieh leah: -n-, -s- jïh -Ø-. Jienebh leah aaj gietjieh mah kaanne daejtie byöroe lissiehtidh, v.g. -g-, -lg- jïh -sovv- goh intransitijve gietjieh jïh -l- goh transitijve gietjieh. Læjhkan dïhte vuajnoen ålkoelisnie daennie barkosne. Dejnie stuhtjine daan vuelelen akte aktese vuesehtem dejtie væhtide gosse aktanadteme veerbi maadtoejgujmie. Naakenh veerbi, daejnie stuhtjine mah daan vuelelen, leah aaj synonyjme haamoeh. Naakenh dejstie vielie kapihtelisnie 7 digkedem. Daej stuhtji vuesiehtimmieh gusnie ovmese morfologije væhtah leah. Dej aejkiej goh göökte ovmese haamoeh seamma veerbeste åtnasuvvieh dellie intransitijve paarrebielie maahta jïjhtedh ovmessie vuesiehtimmine. 6.2.1. -d-/-n- molsedimmie. Voestegh dïhte dåehkie, maam joe digkiedamme goh Bergslanden systeemese vuartasjamme. Daennie dåehkesne transitijve paarrebielie lea -d- goh væhta jïh intransitijve paarrebielie -n- åtna goh væhta. ¶
(95)a. Mijjieh vi sïjhtebe vilja:1p dam det:ACK saemien samiska gïelem språk:ACK evtiedidh. utvcklatr:INF ‘Vi vill utveckla det samiska språket.’ b. Åahpenidh bli känd:INF guktie hur giele språk lea vara:3s åvtanamme. utvecklaitr:PTCP ‘Bli känd med hur språket utvecklats.’ ¶
[http://tinyurl.com/6hmeljn] ¶
Daate paarre maahta gïele goh subjeekte/objeekte utnedh. Öövre goh kausatijve molsedimmie edtja årrodh. Bijjelen digkiedamme mejtie adjektijvijste daah veerbh seerkeme. Daan paarren roehtse evtie. Læjhkan goh -Ø- mij a-tjoejmolsemem buektehte lea dïsse lissiehtamme jïh -n- aaj lea dïsse lissiehtamme dellie intransitijve haamoe byöroe *avtanidh sjïdtedh. Ij leah rovnege jis gie aaj nimhtie dam haamoem jeahta, men daesnie dïhte haamoe åvtanidh. molsedimmie fonologijen mietie a jïh å gaskem lea sïejhme (vuartesjh vielie nueliekapihtelasse 7.3). Mijjieh jåerhkebe akte paarrese man roehtse aktine jïh fonologije joekehtsen namhtah. Dan roehtse bijjie. (96)a. Jijnjesh många hov ¶
PTKL ¶
libie vara:1pPRT vyøhkesa[d]teminie hjälpas åt:GER gielem språk:ACK bijjiedidh. höjatr:INF ‘Vi är många som håller på att hjälpas åt att höja språket.’ ¶
[Don jïh daan bijre 3] ¶
b. Jaepeste år:ELA jaapan år:ILL vaananieh minskaitr:3p dah de mijjen vi:GEN båeriesalmetjh gammelfolk guhth ¶
PTKL ¶
saemiengåetesne samisk kåta reakasovveme, bli född:INF maanabaeleste barntid:ELA saemiestamme prata samiska:PTCP jih och båeries gammal saemien samisk vuekien sed:GEN mietie med bæjjanamme. växa upp:PTCP ‘Från år till år blir våra gamla färre, de som har födds i ett samiskt hem och vuxit upp med den gamla samiska seden.’[Don jïh daan bijre 3] Daate vuesiehtimmie vuesehte guktie dah göökte paarrebielie maehtieh ånnetji ovmese goerkesh dijpedh, jalhts seamma roehtseste seerkeme. Transitijve raajesisnie dellie gïele dïhte mij jïllebe daltesem jaksa, juktie almetjh vyöhkesedtieh. Intransitijve raajese gujht jeatja, dellie almetji bïjre. Veerbe desnie buerkeste ahte bæjjese sjidtieh. Daennie vuesiehtimmesne a-tjoejemolseme intransitijve paarrebielesne men ij naan tjoejemolseme gænnah transitijve paarrebielesne. Gåalmede vuesiehtimmie daesnie roehtsem dubpie åtna. (97)a. Sïjhth vilja:2s bïjlem bil:ACK ånnohtje lite grann dubpiedidh komma längre borttr:INF guktie hur jienebh många:KOMP bïjlh bil:PL aaj också tjaakenieh? rymmas:3p ‘Kan du flytta din bil lite grann så att fler bilar ryms?’[Saerniestæjja 4] ¶
b. Siejpe varg barre bara ånnetji lite svähtja röra sig:3s jih och dåbpane [dåbpene]. komma längra bortitr:3s ‘Vargen rör bara lite på sig och kommer längre bort.’[Silpegaaltije] Ikth vielie transitijve paarrebieliem gaavnebe, mij -d- åådtjeme men ij naan tjoejemolseme.Intransitijve paarrebielie dan muhteste tjoejemolsemem åådtjeme, jïh intransitijve gietjie -n-. Daate dåehkie luhkiegaektsie paarrh åtna. Im manne jaehkieh gaajhkh leam gaavneme, jienebh sih leah.Naakenh vielie dejstie mov materiaaleste leah: jïegkedidh/jeagkanidh ‘hetta upp, värma upp starkt’/‘bli starkt uppvärmt, komma till kokpunkten’, unniedidh ånnanidh ‘göra mindre’/‘förminskas, bli mindre’ jïh vijriedidh/væjranidh ‘göra vidare’/‘bli vidare’. Daah aaj -Ø- a-tjoejemolseminie utnieh desnie gosse -n- lea lissiehtamme, men -d-:n aktine ij naan tjoejemolseme. Dannasinie -d- oktegh gietjie transitijve paarrebieline. 6.2.2. -ht-/-n- molsedimmie. Daate mov mubpie dåehkie kausatijve-inkoatijve/inkoatijve veerbigujmie.Gosse kausatijve molsedimmiem gïehtjede dellie daate sïejhme morfologije. Seamma goh övtebe dåehkie gåarede Haspelmathen teermine daam gåhtjodh equipolleente. Voestes vuesiehtimmie daan dåahkan akte veerbe mejnie joe åehpies libie. (Piñón, 2001) sov aalkovisnie vuesiehtimmiem moenem gusnie englaanten gïelen veerbe open (13) jïh (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995) lægan aaj dam paarrem åtneme goh sijjen voestes vuesiehtimmie kausatijve molsedæmman. Aaj mov kapihtelisnie 3 manne vuesiehtimmie (38c) vadteme gusnie daate paarre. Daesnie (98) akte vielie vuesiehtimmie. (98)a. Næjla Nils ¶
skåapen skåp:GEN oksem dörr:ACK geehpehte öppnatr:3s jih och skoerhtje hundvalp olkese ut båata. komma:3sg ‘Nils öppnar dörren och en hundvalp kommer ut.’[Gieries mojhtese] b. Skåapen Skåp:GEN ¶
okse dörr gaahpene öppnaitr:3s jïh och skoerhtje hundvalp olkese ut båata. komma:3s ‘Skåpets dörr går upp och ut kommer en hundvalp. Intransitijve paarrebielie daennie dåehkesne seamma goh övtebe dåehkesne.Vuesiehtimmesne (98) okse jïjtse faamoste gaahpode sjædta dellie roehtse gaehpie gietjie -n- åådtje, jïh dan lissine aaj tjoejemolseme.Men ij leah seamma laakan transitijve paarrebielie, gosse agente aaj meatan raajesisnie (daennie vuesiehtimmesne Næjla dïhte). Juktie dïsse lea -ht- lissiehtamme, men akte vielie væhta daesnie transitiviteetem vuesehte, e-tjoejemolseme dïhte. Jis roehtse gaehpie dellie voestes lea doemes gietjie -Ø- lissiehtamme jïh dïhte tjoejemolsemem buektiehtamme.Piñón akte vuesiehtimmiem vadta gusnie ij gåaredh englaanten gïelesne naan adjektijve laeviem gaavnedh ¶
kausatijve-inkoatijve jïh inkoatijve veerbide. (Parsons, 1990) tjaala gaajhkh kausatijveinkoatijve/inkoatijve veerbh leah adjektijvijste seerkeme, men Piñón aktem baakoem muana Polsken gïeleste złamać się jïh jeahta ij gåaredh naan adjektijvem dïsse gaavnedh. Jis mujhtebe dam jïh bååstede åarjelsaemien gïelese jarrebe dellie maehtebe aaj seammaleejnes paarre gaavnedh goh Piñón lea. Båetije vuesiehtimmie dïhte. Ij gåaredh jiehtedh naan adjektijveste dah göökte veerbh leah seerkeme. Aajne göökte adjektijvh mej seamma fonologijen plïere leah gaervies ’färdig’ jïh geerve ’dålig’ vuj ’vuxen’. Dannasinie ij gåaredh jiehtedh gaerviehtidh jïh gaarvanidh leah adjektijveste seerkeme. (99)a. Manne jag dam den:ACK mov min telefovem telefon:ACK gaerviehtamme. försvinnatr:PTCP ‘Jag har tappat bort min telefon.’[Saernestæjja 4] b. Dellie Då ¶
amma ¶
PTKL ¶
dah de tjaebpies vacker saemien samisk vaarjoeh kläder aaj också gaarvanin. försvinnaitr:3pPRT ‘’Då försvann också de vackra samiska kläderna.’[Don jih daan bijre 2] Daate vuesiehtimmie gïeltege dannasinie ij naan sjïere baakoe mestie gåabpatjahkh båetieh. Jïh gosse ij naan sjïere baakoe gåarede gaavnedh maadtojne dellie abstrakte roehtse gaervie tjoevere årrodh. Dellie vååjnoe goh ij leah naan sjïere daarpoe daah kausatijve molsedimmie-veerbide sjïere baakojste seerkedh.Dej leah roehtsh mestie båetieh.(Stenfjell, 2008) akte veerbe daennie dåehkeste vadteme.Dïhte daam dan bïjre jeahta: "gåpma-n-idh gupmie-ht-idh. . . Rotmorfemet gupmie i gupmie-ht-idh ’velte opp ned’ är inte ett veerb, utan snarare ett adjektivisk, eller alternativt kategorineutral, rotmorfem." Stenfjell hov seamma mïele goh manne daesnie åtna. Ahte gåabpatjahkh paarrebielieh leah seamma roehtseste seerkeme. Ij dïhte maam soptsesth guktie gåpmanidh tjoejemolsemem åådtjeme. Voestes tjoevere -Ø- tjoejemolsemem buektiehtidh. Transitijve veerbe gupmiehtidh lea öövre goh gaerviehtidh barre -ht- goh transitijve væhta åådtjeme, veerbi geehpehtidh jïh tjeejehtidh (vuartesjh vualan) muhteste mah aaj etjoejemolsemem åådtjeme. Minngemes daennie stuhtjesne akte vielie vuesiehtimmie. Daate vuesiehtimmie (100a) seamma laakan. (100b) Dellie akte vielie vuesiehtimmiem vadtam Bijbelistie seamma soptsesistie. Gosse Rööpses mearoe loedtenamme dellie mænngan vihtaktani jïh guktie dellie faraoven dåaroefoevine gåaradi. ¶
(100)a. eah inte:3p jeanoeh flod:PL maehtieh kunna:NEG bitnehtidh. dränkatr:INF ‘strömmar kan ej dränka den.[Bijbele: Höga V 8:7] b. Tjaetsie vatten bååstide tillbaka jarki vända:3sPRT jïh och dah de mah vad:PL lin vara:3pPRT jisrajelehkidie israelit:ACK PL dåålveme, förfölja:PTCP dej de:GEN PL vaagnh vagn:PL jïh och dåaroerijrijh krigsryttare:PL jïh och abpe hela fara´on farao:GEN dåaroe-foeve krigshär batnanin. drunknaitr:3pPRT ‘Vattnet som vände tillbaka övertäckte vagnarna och ryttarna och hela faraos här som hade kommit efter dem ut i havet.’[Bijbele: 2 Mos 14:28] Daesnie bitnehtidh gieriesvoeten bïjre åtnasovveme, læjhkan baakoegærjesne tjåådtje bitnehtidh lea ’drukne (et dyr)’.Daate intransitijve haamoe seammaleejnes goh åvtanidh vuesiehtimmesne (95) daan bijjelen. Seamma joekehtse gaskoeh a jïh å. Man synonyjme haamoe båtnanidh aaj gååvnese daase. Læjhkan im leah naan synonyjme transitijve haamoe *butnehtidh buektiehtamme gaavnedh (jienebh dagkeres joekehtsi bïjre nueliekapihtelisnie 7.3 digkiedamme). Gåabpatjahkh paarrebielieh roehtseste betnie seerkeme. Intransitijve a-tjoejemolsemem åtna jïh transitijve e-tjoejemolsemem åtna jïh aaj -ht-. Luhkienjielje veerbh mah mov materiaalen sisnie mah naemhtie tseagkanamme. Veerbh roehtsijste seerkeme jïh dïhte kausatijve paarrebielie -ht- åådtje jïh intransitijve paarrebielie -n- åådtje.Akte vielie paarre man seamma morfologije plïere goh daah jeatjah daennie dåehkesne lea tjeejehtidh/tjaajanidh mij lea vuesiehtimmesne (40)åtnasovveme.Daennie dåehkesne luhkievïjhte veerbh.Jienebh veerbh mah seamma dåehkesne: heerjehtidh/haarjanidh ‘vänja’/‘bli van’, lissiehtidh/læssanidh ’lägga till’/‘öka’ jïh seerehtidh/searanidh ‘lugna ner’/‘lugna sig’. 6.2.3. -Øtjm-/ -n- molsedimmie. Daan dåehkien lea vihkeles joekehtse dej mubpiej dåehkiej muhteste. Dah transitijve paarrebielieh gööktelïhtseveerbh. Dannasinie aelhkie dam vuejnedh goh antikausatijve molsedimmie. Daerpies voestes vuesiehtimmiem vuejnedh. Daennie dåehkesne aaj vuesiehtimmie mij aaj jeatjine gïelesne. Englaanten gïelen veerbe break. (Haspelmath, 1993), (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995) jïh (Piñón, 2001) nuhtjeme dam veerbem sijjen tjaaleginie. Gosse edtja dam jarkoestidh åarjelsaemien gïelese dellie göökte veerbhpaarrh daerpies juktie dan englaanten gïelen veerbi goerkesh dijpedh. Dovne tsööpkedh/tsoepkenidh jïh murhkedh/mårhkanidh leah veerbh mah gåarede goh englaanten gïelen veerbese break nuhtjedh. Göökte raajesh mah vuesiehtimmesne (38) leam aaj diekie beajeme. ¶
(101)a. Pïere Per ¶
klaasem glas:ACK murhki. slå söndertr:3sPRT ‘Per slog sönder fönstret. b. Klaase Glas ¶
mårhkani. gå sönderitr:3sPRT ‘Glaset gick sönder. c. Pïere Per ¶
klaahakam stav:ACK tsööpki. bryta:tr:3sPRT ‘Per bröt av staven. d. Klaahka Stav ¶
tsoepkeni. bryta:itr:3sPRT ‘Staven gick av. Gosse voestegh vïjlele daejtie veerbide dellie vååjnoeh goh dah intransitijve leah transitijvijste seerkeme. Jienebe morfologije dellie intransitijve paarrebieliej. goh dah leah golmelïhtseveerbh jïh dah transitijve barre gööktelïhtsh? Dellie daah jienebe vååjnoeh goh antikausatijve molsedimmie.Læjhkan dah aaj gåabpatjahkh seamma roehtseste seerkeme.(Stenfjell, 2008) lea aaj akte daejstie paarrijste nuhtjeme.Dïhte tsööpkedh/tsoepkenidh sov tjaalegisnie goh vuesiehtimmie nuhtjeme jïh naemhtie paarrem guarkeme: tsoepke-n-idh / tsööpke-Ø-dh. Seamma goh gåpmanidh, ij leah Stenfjell naan tjoejemolsemem buerkiestamme daesnie. Læjhkan jis dej göökti paarrebieliej seamma roehtse dellie transitijve paarrebielie seamma e-tjoejemolsemem åådtjeme goh v.g. geehpehtidh jïh tjeejehtidh. Jalhts intransitijve paarrebielie tsoepkenidh guhkebe intransitijve paarrebieleste tsööpkedh, læjhkan ij leah dïhte destie seerkeme. Gåabpatjahkh leah roehtseste tsoepke seerkeme. Mij vielie gieltegs intransitijve paarrebielie man ij leah atjoejemolseme, barre -n- mij lea dan roehtsese lissiehtamme. Jienebh paarrh mej leah åenehks transitijve haamoeh. Vuesiehtimmesne (102) akte dejstie åtnasovveme. (102)a. Edtjem Ska:1p ¶
barre bara dam det:ACK moerem vedträ:ACK löödtedh. klyvatr:INF ‘Jag ska bara klyva det vedträdet.’[Saerniestæjja 4] b. Dellie Då ¶
tjaetsie vatten loedteni. klyvaitr:3sPRT ‘och vattnet klövs itu.’[2 Mos 14:21] Daennie vuesiehtimmesne aaj guhkebe intransitijve haamoe transitijve haamoste, jïh intransitijve haamoe a-tjoejemolsemen namhtah. Dïhte tjoejemolseme barre roehtsine mejnie leah ie mubpien lïhtsesne deahpede. Daate roehtse loedte, e mubpene lïhtsesne. Men transitijve paarrebielie sïejhme transitijve tjoejemolsemem åådtjeme. Dellie jårrebe akten vielie paarrese gusnie intransitijve paarrebielie a-tjoejemolsemen namhtah. ¶
(103)a. Gosse När ¶
tjidtjebe mor:REL altese sitt tjiehtjelasse rum:ILL tjaanga, stiga in:3s dellie då vuajna se:3s Emma Emma seangkosne säng:INE tjahkan sitta:PP jih och gaajhkh alla vaarjoeh kläder:PL bijre runt jarkan omkring heeseme. spridatr:PTCP ‘När hennes mor gick in i rummet fick hon se Emma sittande på sängen, hon hade spridit ut alla kläder runt omkring.’[Voestes skuvle biejjie] b. Dah De ¶
mah vad:PL haasenamme, spridaitr:PTCP fealadin färdas:3pPRT jïh och vaentjelem evangelium:ACK håaloejin. tala:3sPRT ‘De som nu hade skingrats gick omkring och predikade evangeliet.’ ¶
[Bijbele Apg 8:4] ¶
Daennie vuesiehtimmesne dellie dïhte haase, men seerkeme seamma, transitijve veerbe -Ø- åådtje mij e-tjoejemolsemem buektehte jïh intransitijve -n- åådtjeme. Daah intransitijve paarrebielieh mah daan bijjelen moeneme ((102a) jïh (103b)) leah tjoejemolsemen namhtah.Destie maahta jiehtedh ij leah tjoejemolseme daerpies goh intransitijvh væhta, vaalla -n- dahkesje.Seamma laakan libie vuajneme dovne - d-, -ht- jïh -Øtjm- maehtieh roehtsigujmie aktanadtedh jïh transitijve veerbh darjodh.Nimhtie (98a) (daan bijjelen) vuesiehtamme guktie dovne e-tjoejemolseme jïh -ht- maehtieh akten maadtose lissiehtidh jïh transitijve haamoem åadtjodh. Daennie dåehkesne luhkiegolme veerbhpaarrh mov materiaalesne. Jienebh veerbh mah seamma dåehkesne: tjöönghkedh/tjåanghkanidh ‘samla’/‘komma samman’, leerhkedh/laarhkanidh ‘skada’/‘skada sig’ jïh burredh/bårranidh ‘skingra’/‘skingras’. 6.2.4. -Ø- / -s- molsedimmie. Akte lea dåehkie man seammaleejnes transitijve lïhtsegh goh övtebe dåehkie, men intransitijve lïhtsegh öövre jeatjah. Dej morfologije væhta eah leah -n-, vaallah -s-. Daennie dåehkesne joekehtse juktie sagke gïervebe dejtie veerbide gaavnedh. Eah amma seamma jïjnjem goh dah -n-intransitijve veerbh åtnasovveme korpusen sisnie jïh ij leah gåvva almetjh gaavnedh mah maehtieh dejtie provhkedh. Die daate maahta intransitijve morfeeme mij gaarveneminie goh intransitijve væhta. Daelie dejtie mov vuesiehtimmide.Voestes vuesiehtimmie gusnie speelhkedh jïh spïelhkesidh leah åtnasovveme.Ovmese saerniestæjjah mah daejtie veerbide damth. Daesnie aaj e-tjojemoleseme transitijve paarrebielesne. Men ij naan a-tjoejemolseme intransitijve paarrebielesne. (104)a. Vaarrh spinga:2s amma ¶
PTKL ¶
olkese ut jïh och mijjide vi:ILL moeride ved:ACK PL speelkh, hugga upptr:2s aeredsmoerh. morgonved:PL ¶
‘Spring ut du och hugg upp morgonved åt oss.’[Saerniestæjja 8] b. Gosse när dlie då spaanesh spån:PL bïejedh. sätta:INF Gaamesh bälling:PL speenedh. spänna ut:INF Tjoerh måsta:2s dellie då geehtedh passa:INF olles så inte:3s dah de spaanesh spån:PL spïelhkesh. dela sigitr:NEG ‘När man ska sätta spån och spänna ut bällingarna då måste du passa dig så att inte spånen spricker och delar sig.’[Saerniestæjja 6] Gosse daam paarrem ohtsedamme dellie akte paarrebielie akten saerniestæjjeste åådtjeme jïh mubpie paarrebielie mubpeste saerniestæjjeste. Mubpien vuesiehtæmman dellie. Tjïelke roehtse man ie mubpene lïhtsesne, men ij naan tjoejemolseme gænnah transitijve paarrebielesne. Öövre båastahlïgke goh (104). (105)a. Laara Lars ¶
edtja skulla:3s biessieh näver:PL njilledh. dra losstr:INF ‘Lars ska dra loss näver.’ b. Dejtie de:ACK biesside näver:ACK PL edtjh skulla:2s mujhtedh komma ihåg:INF vaeltedh ta:INF gosse när raejrie åska orreme. vara:PTCP Dah de verkebe fort:KOMP njallasieh. komma losstr:3s ‘Du ska komma ihåg att ta näver då det har varit åska. De släpper fortare då.’[Saerniestæjja 3] Dïhte intransitijve veerbe baakoegærjesne tjåådtje, men im leah manne vielie goh akte saerniestæjja gaavneme gie dam baakoem govleme. Læjhkan göökte jeatjaj saerniestæjjaj mietie synonyjme veerbehaamoe aaj gååvnese. Dïhte njolledh jïh baakoegærjesne daate jarkoestamme goh ‘släppa lätt’. Akte gujht maahta aaj njallasidh aaj dåhkasjehtedh, læjhkan ij gåessie dam govleme, men dïhte mubpie saerniestæjja ij dam dåhkasjehth gan. Vååjnoe dellie goh dej guaktaj mietie daah göökte haamoeh, mah seamma maadtoste, daelie aktanamme. Jis dejtie transitijve veerbide vuartesje dellie naakenh dejstie joekehtse utnieh dej transtijve veerbi muhteste mah övtebe stuhtjesne buerkiestim. Daelie morfologijese vihtjårrebe jïh vihtveerbem njelledh gïehtjedidh. Gaajhkh transitijve gööktelïhtseveerbh daan raajan seerkemisnie gietjie -Ø- e-tjoejemolseminie åådtjeme. Men ij badth daate veerbe dam gietjiem åådtjeme. Vååjnoe goh barre -Øåådtjeme. Mov buerkiestimmie daase ahte daah maadtoeh joe ie utnieh mubpene lïhtsesne jïh tjoejemolseme sjædta intransitijve seerkemisnie. Transitijve seerkeme barre -Ønuhtjie. Ij naan e-tjoejemolseme. Men ij leah daate transitijve paarrebielie oktegh. Vielie daennie dåehkesne leah veerbhpaarrh mej transitijve paarrebieliej leah öövre goh jeatjah gööktelïhtseveerbh -Ø- åådtjeme. Akte vielie bihkedh. ¶
(106)a. Daase den här:ILL maahta kunna:3s låavthgåetiem tältkåta:ACK tseegkedh. resa:INF Men men tjoerh måsta:2s voestes först dejtie de:ACK sïerkide videbuske:ACK PL bihkedh. slita avtr:INF ‘Här går det att sätta upp tältkåtan. Men först är det nödvändigt att rycka av videbuskarna.’[Saerniestæjja 8] b. Dïhte den soehpenje töm dellie då bæhkese. slitas avitr:3s ‘Då slits tömmen av.’[Saerniestæjja 8] Daate gujht aaj seamma laakan goh (105). Barre tjoejemolseme intransitijve veerbesne. Men daennie dåehkesne jeatjah haamoeh tjoejemolsemen mietie. sigkedh jïh sygkesidh jeatja laakan gosse mohtede dejtie göökte mejtie libie daelie vuartasjamme. (107)a. Nov ¶
PTKL ¶
amma ¶
PTKL ¶
iehkeden kväll:GEN maahta kunna:3s gærjam bok:ACK voesseste rycksäck:ELA sigkedh dra framitr:INF jih och tjuavkeds ljus giesiejijjen sommarnatt:GEN vealasjidh ligga:INF lohkedh läsa:INF aerebi före goh då nahkerh trötthet:PL båetieh. komma:3s ‘Då kan man på kvällen dra fram en bok ur säcken och i den ljusa natten ligga och läsa tills tröttheten kommer.’[Don jih daan bijre 3] b. Dïhte den sygkese dras ivägitr3s tjaetsiej vatten:GEN PL mietie med jiengen is:GEN nualan. in under ‘Då rycks den med vattnet och in under isen.’[Saerniestæjja 8] Dïhte transitijve paarrebielie sigkedh tjoejemolsemen namhtah, læjhkan intransitijve paarrebielien emubpene lïhtsesne.Jis roehtse sïgke dellie intransitijve paarrebielie tjoejemolsemem åådtjeme. Akte vielie paarren ,spealodh ‘klyva’ jïh spyölesidh ‘spricka eller delas i stycken’, seammaleejnes intransitijve paarre. Minngemes daennie stuhtjesne akte vuesiehtimmie mij öövre goh (104). (108)a. Manne jag edtjem skulle:1s daelie nu dejtie de:ACK viermide nät:ACK PL geelkedh. greda uttr:INF ‘Jag ska greda ut näten.’[Saerniestæjja 11] b. Eah inte:3p badth ¶
PTKL ¶
viermieh nät:PL jïjtje själv gaalkesieh. greda utitr:3p ‘Näten gredar inte ut sig själva.’[Saerniestæjja 4] Daah njieljie vuesiehtimmieh vuesiehtamme jïjnjh haamoeh mah tjoejemolsemi mietie joekehtedtieh. Mov materiaalesne luhkienjieljie veerbhpaarrh daennie dåehkesne. Jienebh veerbh daennie dåehkesne buvvedh/båvvasidh ‘döda’/‘dö (av yttre skada)’ jïh jestedh/jastasidh ‘stöta mot’/‘stötas mot’. ¶
6.2.5. -st- / -s- molsedimmie. Daelie mijjieh dejtie intransitijve veerbide vuartasjamme, mah meatan kausatijve molsedimmesne, maehtieh -s- åadtjodh. Jïh daan raajan transitijve paarrebielien lea gööktelïhtseveerbe jïh gietjie -Ø- åådtjeme (tjoejemolseminie jallh dan namhtah). Men akte vielie dåehkie mesnie -s- lea lissiehtamme intransitijve bielesne. Dennie dåehkesne transitijve veerbh leah -st- åådtjeme transitijve væhtine. Daesnie mijjen voestes vuesiehtimmie paarre, mij synonyjme paarrese vuesiehtimmesne (98). Ikth vielie lea åarjelsaemien veerbh englaanten gïelen veerbese open. (109)a. Jis om gie vem mov min gïelem röst:ACK gåvla höra:3s jïh och oksem dörr:ACK rïhpeste, öppnatr:3s dellie då tjaangem stiga in:1s jïh och månnoeh vi två byöpmedien. äta:1d ‘Om någon hör min röst och öppnar dörren, skall jag gå in till honom och hålla måltid med honom och han med mig.’[Bijbele Upp 3:20] b. Tjidtjebe mor:REL joe redan hinneme hinna:PTCP prihtjegem kaffe:ACK jovkedh dricka:INF jih och plaeriem tidning:ACK lohkedh läsa:INF goh då okse dörr rihpese öppnaitr:3s jih och Åvla Ola ¶
båata, komma:3s prievine brev:KOM gietesne. hand:INE ‘Mor hade redan hunnit läsa tidningen och dricka kaffe när dörren gick upp och Ola kommer med ett brev i handen.’[Don jih daan bijre 2] Daate veerbepaarre synonyjme paarrine vuesiehtimmine (38). Ij leah naan tjoejemolseme daennie paarresne. Mubpene paarresne tjoelmesidh jïh tjoelmesidh. Daate voestes aejkien daan raajan, roehtse jïh akten baakoen haamoe seamma. tjoelme ‘knut’ aaj substantijve. Adjektijvh mej seamma haamoeh goh paarren roehtse leam åvtelen digkiedamme (stuhtjesne 6.2.1). Daate orre, men öövre maam Bergsland tjaaleme (vuartesjh 2.4). (110)a. Manne jag dam den:ACK tråarem tråd:ACK tjoelmestem. knytatr:1s ‘Jag knyter tråden.’[Saerniestæjja 6] b. Geehtedh akta olles så inte:3s dïhte den laejkie tråd tjoelmese. knytaitr:3s ‘Akta så att inte tråden knyter sig.’[Saerniestæjja 6 & 8] Seamma goh (109), ij leah gænnah daesnie naan tjoejemolseme. Jis daan roehtse tjoelme, mij aaj substantijve, dellie barre -s- lea intransitijve veerbese lissiehtamme jïh barre -sttransitijvese lissiehtamme. Læjhkan akte paarresne leam buektiehtamme tjoejemolsemem gaavnedh. Dennie paarresne intransitijve veerbesne dam tjoejemolsemem gaavnebe, jïh dïhte seamma goh vuesiehtimmesne (107). ¶
(111)a. Manne jag dam den:ACK teekstem text:ACK jarkostem. översättatr:1s ‘Jag översätter den texten.’ b. Aaj också komparatijve komparativ tjelmine öga:KOM gïelem språk:ACK edtja skulla:3s gïehtjedidh, undersöka:INF guktie hur gïele språk jorkese förändratr:3s jïh och guktie hur medija media saemien samiska deadta. påverka:3s ‘Också med komparativa ögon ska den undersöka språket, hur det förändras och hur media påverkar samiskan.’ ¶
[ http://tinyurl.com/5u4je9p ¶
Seamma goh övtebe dåehkie daan dåehkien veerbh gïerve orreme gaavnedh. Dah intransitijve veerremes gaavnedh. Dåehkie aaj onne, gaektsie veerbh desnie. Vielie veerbh mah leah nemhtie: marngestidh/marngesidh ‘vränga’/‘vränga sig’, gævnjastidh/gævnjasidh ‘hänga upp’/‘bli hängande’. 6.2.6. -ht- / -Ø- molsedimmie. Daate dåehkie jeatjhlaakan dej jeatjaj muhteste juktie daennie dåehkesne barre dah transitïjve paarrebielieh mej leah væhtah. Intransitijve paarrebieliem ovgoh sïejhme veerbh vååjnoeh. Ij leah dej naan sjïere væhta goh -n- jallh -s-. (112)a. Laara Lars ¶
vïnhtsem båt:ACK våajoehti. sänkatr:3sPRT ‘Lars sänkte båten.’ b. Vïnhtse båt våajoeji. sjunkaitr:3sPRT ‘Båten sjönk.’ Daate maam aaj Haspelmath kausatijve molsedimmiem gohtje. Jïjnjebe morfologije lea transitijve paarrebielesne. Læjhkan daesnie mov mïelen mietie dovne intransitijve jïh transitijve veerbe lea seamma roehtseste seerkeme. Ij naan seerkeme paarrebieliej gaskem. Ij leah gænnah naan tjoejemolseme aktene paarrebielesne. Vielie dagkeres vuesiehtimmie veerbh mah båetieh roehtseste syjje. (113)a. Meehte Martin ¶
maahta kunna:3s såaketjem björk:DIM ACK syjjehtidh. böjaitr:INF ‘Martin kan böja en liten björk.’[Goltelidh jïh soptsestidh] ¶
Transitijve jarkoestidh jeatja goerkesem aaj åtna mij lea ‘förändra’. ¶
b. Rïesestjh blomster soejmetji försiktigt syjjieh böjaitr:3s ‘De små blomstren böjer sig försiktigt.’[Saerniestæjja 3] Seamma daesnie, intransitijve paarrebealan lea -Ø- lissiehtamme jïh transitijve paarrebealan -ht-.Akte dåeriesmoere daej veerbigujmie.Ij gåaredh morfologijen mietie daejtie veerbide joekehtidh dejstie syntaktihke sjïekehtamme veerbijste (vuartesjh vielie nueliekapihtelasse 4.1). Seamma vuesiehtimmine goh (114). (114)a. Gaahtoe Katt ¶
aaj också guelieh fisk:PL sæjhta vilja:3s jalhts även om ij inte:3s sijhth vilja:NEG gadtside tass:ACK PL lovvehtidh. blötatr:INF ‘Katten vill också ha fisk, även om den inte vill blöta tassarna.’ ¶
[Ammes] ¶
b. Daesnie här gujht ¶
PTKL ¶
maahtah kunna:2s åeredh, sova:INF dellie så ih inte:2s daarpesjh behöva:NEG lovvedh," bli blötitr:INF kraanna granne jeahta. säga:3s ‘Du kan sova här, så behöver du inte bli blöt," säger grannen.’ ¶
[Goltelidh jih soptsestidh] ¶
Akte jeatja paarre daennie dåehkesne sjilkehtidh/sjalkedh ‘smälta (tr)’/‘smälta (itr)’ jeatjaleejnes transitijve veerbe, juktie dan lea aaj e-tjoejemolseme öövre goh gellie jeatja veerbh mah daan raajan buerkiestamme.Jienebh veerbh daennie dåehkesne leah: slaamehtidh/slaamedh ‘fälla’/‘falla ihop’ jïh jaskehtidh/jaskedh ‘trösta’/‘bli tröstad’. Mov materiaalesne gaektsie veerbh daennie dåehkesne. 6.3. Morfeemhjïhbigkeme. Övtebe nueliekapihtelisnie libie vuajneme guktie ovmessie maadtoeh gietjieh åådtjeme jïh transitijve jïh intransitijve veerbine sjïdteme. Læjhkan libie barre vuajneme ahte deahpede, men ij guktie. Dam edtjem daesnie buerkiestidh. 6.3.1. Detransitiviseereme. LevinjïhRappaportHovav(1995):ijoekehtimmesne maadthaamoeh transitijve jïh intransitijve haamoeh dejstie seerkeme. Transitijve paarrebielieh maehtieh jienebh objeekth veeljedh goh intransitijve paarrebielieh maehtieh subjeekth veeljedh. Dej mietie dïhte dej vuajnoem nænnoeste. Læjhkan dej joekehtimmie bööremes englaanten gïelese sjeahta. Goh övtebe nueliekapihtelisnie buerkiestamme morfologije vihkeles åarjelsaemien gïelese. Ij seamma englaanten gïelesne gusnie dah göökte veerbehaamoeh seamma plïerine. Joekoen gïerve detranstiviserremeprocessem sjïehtesjidh dagkeres paarrese goh: syjjedh jïh syjjehtidh. Juktie dellie transitijve haamoe (mij Levin jïh Rappaport Hovavi mietie maadthhaamoe) akte vielie morfeeme guadta jïh morfeemesliejhtemen mietie syjjedh lea bigkesovveme. Enn vïerrebe dagkeres paarre goh tjeejehtidh jïh tjaajanidh. Jis tjeejehtidh maadthbaakoe dellie guhkies processe daerpies jis edtja tjaajanidh destie seerkedh. Voestegh tjoevere -ht- sliejhtedh, dan mænngan daerpies -n- lissiehtidh jïh dan mietie aaj tjoejemolsemem utnedh. Seamma geerve jis edtja båastahlïgke darjodh jïh tjeejehtidh seerkedh veerbeste tjaajanidh. 6.3.2. Mov joekehtimmie. Mov mïelen mietie daerpies seamma roehtsem utnedh dovne transitijve jïh intransitijve veerbide. Transitijve jïh intransitijve seerkemen mietie dellie gietjieh leah lissiehtamme, öövre goh Piñón (2001) buerkeste. Læjhkan manne leam seamma haamohkem goh (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995) lægan provhkeme, konstantigujmie jïh variaabelegujmie. Guktie dellie morfologijem dejgujmie ektiedidh? Mov joekehtimmesne transitijve gietjieh jïh konstanteSJÏEKaktanieh jïh seamma laakan konstanteSJÆDTAlea intransitijvi gietjiejgujmie, aktene. Veerbi lexikaale semantihke templaate vuesiehtimmesne (115). Dellie leam aaj daam goerkesem lissiehtamme. (115)[ xSJÆDTAAAJMOE Gusnie: SJÆDTA = [-n-, -s-, -Ø-] [ [ xMAAM-DORJE]SJÏEK[ ySJÆDTAAAJMOE] Gusnie: SJÏEK = [-ht-, -d-, -st-, -Ø-] Akte gyhtjelasse jæjhta daan tseegkemistie. Mannasinie ij leah konstantese SJÆDTA gietjieh tjaeliehtamme transitijve templaatesne, seamma goh intransitijve templaatesne? Mov joekehtimmesne barre akten aejkien templaatesne morfologije tjaeliehtimmie jïh konstante aktanamme jïh dïhte bijjemes konstaante mij dellie aktanamme gietjine. Jis göökten aejkien tjaalasovveme dellie v.g. dovne -n- jïh -ht- jallh -s- jïh -st- byöroe transitijvi haamoejgujmie aktanidh. Læjhkan ij dagkerh leah juktie eah haamoeh goh: *bæjjanehtedh, *bæjjanestedh, *bæhkasestedh jïh *soelkenehtedh gååvnesh. Nueliekapihtelisnie 7.2 jienebe buerkestem guktie mov joekehtimmien mietie daah maadtoeh lexikaale semantihken jïh fonologijen ektesne berkieh juktie riejries veerbehaamoeh tseegkedh. 6.4. Konklusjovnh. Daelie gosse lexikaale semantihken vuajnoen tjïrrh dejtie veerbehaamoejde vuartasjamme dellie tjïelke sjïdteme dïhte daerpies ihke kausatijve molsedimmiem guarkedh. Bergsland (1946, 1994) jïh Hasselbrink (1981) barre morfologijen mietie dejtie gïetedamme. Daelie maehtebe ovmessie dåehkieh gietjiejgujmie ektiedidh jïh vuejnedh guktie dej ektievoete. Aktem aatem gaavneme åarjelsaemien kausatijve molsedimmien bïjre. Dah paarrh eejnegen utnieh ovmessie plïereh sinsitnien vuestie. Ij leah goh akte-gih labijle molsedimmie. Muvhtene dah morfologije væhtah transitijve veerbesne jïh muvhtene væhtah intransitijve veerbesne. Leah aaj paarrh gusnie dov transitijve jïh intransitijve veerbh sjïere morfologijem guedtieh. Jalhts semantihken mietie mijjieh tjoerebe dah transitijve veerbide guarkedh goh intransitijveste seerkeme Haspelmath (1993, b. 89), læjhkan barre transitijve morfologijem gaavnebe transitijve haamojne, ij dovne intransitijve jïh lissine transitijve.Dïhte dannasinie barre dïhte bijjemes konstaante mij lea tjaalasovveme. Dejstie veerbehaamojste mah daennie stuhtjesne bæjhkoehtamme maehtebe lïeredh ahte dah gietjieh eah jïjtje transitiviteetem vuj intransitiviteetem guedtieh, vaallh mij gietjide veerbehaamoe åtna transitiviteeteste jallh intransitiviteeteste båata. V.g. rïhpestidh och geehpehtidh maehtieh seamma goerkesem utnedh, læjhkan dej ovmese morfologije væhtah (-ht-/-st-). Göökte intransitijve veerbh jaskedh jïh soelkenidh mah mahte seamma deahpadimmie buerkiestieh ovmessie morfeemh utnieh (-n- jïh -Ø-). 6.5. Tjåanghkan tjaaleme. Gosse voestes aejkien dejtie haamojde mejtie kausatijve molsedimmesne vuartesje dellie vååjnoeh goh åarjelsaemien gïele maahta ovmessie vuekine dåemiedidh. Maahta ,Haspelmathen teermigujmie, kausatijve, antikausatijve jïh equipolleente molsedimmieh nuhtjedh, men daesnie eensiligkien dejtie gïehtjedamme. Manne vuesiehtimmieh vadteme guktie veerbh mah leah meatan kausatijve molsedimmesne maehtieh ovmessie morfologijem veeljedh jïh lissiehtidh dovne transitijve jïh intransitijve haamojde. Gietjieh mah leah jïjhteme intransitijve paarrebielien leah -njïh -s- (dovne a-tjoejemolseminie jïh tjoejemolsemen namhtah) jïh -Ø-. Manne leam -Øvierhtiedamme gietjine, juktie dïhte maahta tjoejemolsemem buektiehtidh dejtie transitijve paarrebielide. Seamma laakan mijjieh vuajneme guktie dah transitijve paarrebielieh leah aaj maehteme sjïere morfologijem veeljedh goh transitiviteetevæhtah. Dah morfem mah dellie jïjhteme leah -ht-, -Øe3-tjm-, -d-, jïh -st-. Muvhtene haamojne dovne -Øe3-tjm- jïh -ht- meatan.Daej morfeemi distrubusjovne ovmessie dåehkieh darjoeh. Læjhkan fïerhtene paarresne akte roehtse mestie gåabpatjahkh leah seerkeme. Transitijve veerbi lexikaale template stuerebe intransitijve templaateste (akte vielie deahpadimmie). Mijjieh aaj jienebh joekehts transitijvi veerbine gaavneme, v.g. jienebh gietjieh leah dagkeres væhtah. Govhte ovmessie morfologije dåehkieh leah sjïdteme jih dah dåehkieh tjåanghkan 75 veerbhpaarrh dijpieh, mah leah mov materiaalesne. ¶
7. Eensiligkien gïehtjedimmie guktie morfologije åtnasåvva Minngemes kapihtelisnie dle libie vuartasjamme guktie morfologije dejtie veerbehaamojde vïhtesje sjïere lexikaale semantihke maalli sisnie. Mijjieh libie lïereme njieljie sjïere gietjieh mah transitiviteeten væhta jïh golme intransitiviteeten. Daennie kapihtelisnie edtjebe jienebh veerbide vuartasjidh jïh vuajnoem gemtiedidh. Manne edtjem vuesiehtidh guktie almetjistie almetjasse dah veerbehaamoeh joekehtedtieh. Daatah mah daennie kapihtelisnie jeatjhlaakan kapihtele 6:n muhteste.Daatah desnie öövre digkiedamme saerniestæjjajgujmie, akte jallh vielie leah jeahteme maam dan bïjre tuhtjieh, jallh jïjnje daatah korpusen sisnie (veerbe gellien aejkien åtnasovveme). Daatah daesnie jeatjaleejnes. Daate maam manne govleme saerniestæjjijste gosse iemielaakan soptsestieh, jallh dej öövre voestemes vaestiedasse gosse mov gyhtjelasside vaestiedieh. Daesnie veerbh mah barre akten aejkien korpusen sisnie gaavneme jïh veerbh mah Bergsland jïh Mattsson Magga baakoegærjesne, men ij korpusen sisnie jallh saerniestæjjaj luvnie. Læjhkan gosse dagkeres veerbh, mah barre baakoegærjesne, dellie aaj bæjhkohtem ahte dah destie båetieh. Kapihtelen voestemes nueliekapihtele 7.1 jienebh veerbhpaarrh bæjhkohte. Paarrh mej naan gielhtie mannasinie eah öövre dejnie dåehkine övtebe kapihtelistie sjïehth. Mubpie nueliekapihtele 7.2 orre tjïelkestimmie daej veerbi morfologijese. Kiparskyn lexikaale fonologijem åehpiedahta jïh digkede guktie dïhte daase sjeahta. Gåalmede nueliekapihtele 7.3 jeatjah aamhtesh fonologijesne buerkeste. Fonologije man sjïeke enn jienebh haamoeh naakenh veerbijste. Læjhkan ij morfologijem tsevtsieh. 7.4 konklusjovnh daehtie kapihtelistie vadta jïh 7.5 daam kapihtelem tjåanghkan tjaala. 7.1. Jienebh haamoeh. Övtebe kapihtelisnie vuartasjimh govhte dåehkide gusnie veerbh mah molsedieh. Jalhts dåehkine 75 veerbhpaarrh, læjhkan jienebh paarrh kausatijve molsedimmesne gååvnesieh. Båetiji stuhtji mietie jieniebidie haamojde vuartasjibie mejtie aaj kausatijve molsedimmesne. 7.1.1. Veerbh mej göökte transitijve væhtah. Daesnie paarre, daaroen gïeleste lööneme, men læjhkan kausatijve molsedimmesne tjaakene. Daaroen gïelen lära gellie haamoeh saemien gïelesne åådtjeme. (116)a. Leerh läratr:2s mannem mig tjuvliestidh! kyssas:INF ‘Lär mig att kyssas!’[Tjaebpemes låvnadahke] b. Manne jag sijhtem vilja:1s datnem dig leerehtidh läratr:INF tjaebpies vacker guvvieh bild:PL darjodh! göra:INF ‘Jag ska lära dig att göra vackra bilder.’[Tjaebpemes låvnadahke] ¶
c. Eah inte:3p vïssjh orka:NEG saemien samiska lïeredh. läraitr:INF ‘De orkar inte om att lära sig samiska.’ Ij goh vååjnoeh sjïere joekehtse daej göökte transitijve veerbi gaskoeh (116a-b) semantihken mietie.Dïhte guhkebe haamoe barre akte vielie transitijve væhta åådtjeme. Desnie dovne -Ø-, mij e-tjoejemolsemem buektehte, jïh -ht-. Dïhte åenehks haamoe barre -Ø-, maam e-tjoejemolsemem buektehte, åtna. Gåabpatjahkh vååjnoeh goh jeatjah transitijve veerbh kausatijve molsedimmesne. Mijjieh joe övtebe kapihtelisnie vuartasjamme akten haamose geehpe-Øtjm-ht-idh, man lea öövre seamma struktuvre goh leereØtjm-ht-idh. Dej roehtsh gaehpie jïh lïere. Daan tjaalegen mietie manne aaj aktem transitijve haamoem tsööpkedh provhkeme, man seamma tseegkeme goh leeredh. Mohtedh leere-Øtjm-dh, man roehtse lïere jïh tsööpke-Øtjm-dh, man roehtse tsoepke. Dah göökte haamoeh aaj goh transitijve haamoeh gööktene dåehkine övtebe kapihtelisnie. Akte vielie haamosne lïerehtidh gietjie -ht- lea maadtose lissiehtamme. Dïhte haamoe aaj gåarede goh leeredh jïh leerehtidh provhkedh, men gellien aejkien åtnasovveme goh ‘undervisa’. Ij leah dïhte dellie aajmoejeatjadimmie. Akte lea vielie veerbhpaarre man lea göökte ovmese transitijve haamoeh.Vuesiehtimmesne (117) dïhte paarre åtnasovveme.Bergslanden jïh Mattsson Maggan baakoegærjesne aaj leerhkedh gååvnese jïh desnie akte dan goerkesijstie ‘slå ihjäl’. Dïhte goerkese aajmoejeatjadimmie jïh naa lïhke dah mah vuesiehtimmesne (117). Gosse dam ohtsedamme dellie aktem almetjem gaavneme guhte åejjesne dam åtna. Men gosse korpusisnie ohtsedem dellie daate guhkebe haamoe jæjhta. (117)a. Jupmele Gud ¶
dov din baalte bredvid lea, vara:3s måerie-biejjesne vredesdag:INE gånkide kung:ACK PL leerhkehte, krossa:tr:3s ‘Herren är på din högra sida, han krossar kungar på sin vredes dag.’ ¶
[Bijbele, Ps 110:5] ¶
b. Åh! åh Gahtjim ramla:3sPRT jïh och dellie då laarhkenim. skada sigitr:1sPRT ‘Åh! Jag ramlade och slog mig.’[Saerniestæjja 4 & 8] Dah göökte transitijve haamoeh gåabpatjahkh baakoegærjesne. Manne aaj aktem almetjem gaavneme, guhte leerhkehtidh jeahta, seamma ulmine goh leerhkedh. Eah leah amma gaajhkh veerbhpaarrh mej göökte ovmese transitijve haamoeh. jeenemes paarrine leam barre aktem transitijve jïh aktem intransitijve haamoem gaavneme. Akte dagkeres vuesiehtimmie paarre döömedh jïh doemenidh guktie vuesiehtimmesne (118) provhkeme. ¶
(118)a. Aanta Anders ¶
guksiem kåsa:ACK döömi. tömmatr:3sgPRT ‘Anders tömde kåsan.’[Saerniestæjja 9] b. Gaajhkem allt:ACK lea vara:3s jovkeme. dricka:PTCP Klaase glas doemenamme. tömmaitr:PTCP ‘Han har druckit allt. Glaset har blivit tomt.’ Döömedh öövre goh leeredh, maadtojste doeme jïh lïere seerkeme. Læjhkan im leah manne buektiehtamme naan synonyjme haamoe man lea aaj -ht- *döömehtidh jïh seamma goerkese goh döömedh. Jïh im leah gænnah haamoem *doemehtidh gaavneme, -Øe-tjmnamhtah. Jalhts im manne naan dagkeres haamoem gaavneme, læjhkan ij rovnege jis gie sån akte dejstie haamojste jeahta jallh tjaala. Jeatja veerbe mij naemhtie jienemosth aejkien barre -Øe-tjm- åtna lea murhkedh maam joe gellien aejkien digkiedamme (vuartesjh tabellese (2) jïh vuesiehtimmide (38) jïh (101)). Men aktene sijjesne dellie jeatja haamojne jæjhta. Vuesiehtimmie (119) dïhte. (119)Jis om gie vem akth ett:PL Jupmelen Gud:GEN ¶
teempelem tempel:ACK murhkie, fördärva:3s dellie då Jupmele Gud dam den:ACK murhkehte. fördärva:3s ‘Om någon fördärvar Guds tempel, skall Gud fördärva honom.’[Bijbele 1 Kor 3:17] Desnie dovne murhkedh jïh murhkehtidh seamma raajesisnie åtnasovveme.Im daejrieh mannasinie ovmessie haamoeh, men raajese gujht vuesehte gåarede aaj guhkebe haamoem veerbesne murhkedh utnedh. Minngemes daennie stuhtjesne akte vielie paarre man leah göökte ovmessie transitijve haamoeh. Vuesiehtimmesne 120) paarre gusnie transitijve paarrebielie dovne -Øtjm- (e3) jïh -ht- åådtjeme. Göökte transitijve væhtah seamma goh v.g. leerehtidh. Seamma laakan tseegkeme veerbe goh (68). (120)a. dle då edtja skulla:3s satne han:refl dam den:ACK sov sin vimhpelem vimpel:ACK jijtse egen:GEN gåetien kåta:GEN ræhpan öppning:ILL dibrehtidh fästatr:INF ‘då ska han fästa flaggan på kåtans öppningshål.’[Don jih daan bijre 2] b. Jårra vända:3s jih och vuajna se:3s tjegriem utter jille högt kraesiej gräs:GEN PL sisnie, i gøøkte två gierkiej sten:GEN PL gaskese mellan:ILL dabranamme. fastnaitr:PTCP ‘Han vänder sig och får se utter i det höga gräset, den har fastnat mellan två stenar.’[Saemesth amma! Lierehtimmie 4] ¶
Gåabpatjahkh daaroen gïeleste lööneme, men dah gujht öövre sjïehtesjamme saemien grammatihkese ¶
goh gåarede dejtie gïetedidh goh saemien baakoeh. ¶
Baakoegærjesne manne aktem vielie transitijve haamoem debriehtidh gaavneme, man öövre seamma goerkese goh dibrehtidh. Destie lïerebe, daan paarren roehtse debrie jïh goh dïhte transitijve morfologije åådtje dellie akte jallh göökte transitijve væhtah åådtje. Daate gaajhke dovne tjåanghkan jeahta ahte idiosynkratihke mij gietjide veerben maadtoe aktene. Sïejhme transitijve gietjieh leah -ht-, -d- jïh -Øe-tjm-, men ij mov joekehtimmie maehtieh jiehtedh mij dejstie mij roehtside. 7.1.2. Akta -d- som transitiv och omarkerad itr. Stuhtjesne 6.2.6 leam veerbh buerkiestamme mej transitijve væhta -ht- jïh intransitijve væhta -Ø-, goh daate vuesiehtimmie. (121)a. bovtsh ren:PL dan så varki fort tjaerhvieh, springa:3s sjædtoeh växt:PL slaamehtieh. fällatr:3p ‘renarna springer så fort och de springer ner växterna.’[Don jih daan bijre 1] b. Støøremes stor:SUPL gåetie kåta joe redan slaameme, falla ihopitr:PTCP mohte men dimpere-buvrie timmerbod tjåadtjoeminie. stå:GER ‘Den största kåtan har redan fallit ihop, men timmerboden står.’ ¶
[Saemesth amma! 4] ¶
Vuesiehtimmie (121) (-ht-/-Ø-)-molsedimmie, men akte vielie haamoe baakoegærjesne. Dïhte slaamedidh man goerkese seamma goh slaamehtidh, daaroen gïelese jarkoestamme ‘fälla, slå ned’. Im leah buektiehtamme dam korpusen sisnie gaavnedh, tjoevere gustie båetedh. Jih gosse jienebe ohtsedamme dellie njieljie vielie paarrh mesnie intransitijve veerbe barre -Ø- utnieh jïh transitijve veerbh -d- utnieh. (122)a. gaelpiem kalv:ACK båajtoedidh bli fettr:INF ‘få kalven til å bli fet,gjø kalven’[Bergsland, 1994] b. gaelpie kalv båajtoeminie bli fetitr:GER ‘kalven blir fet’[Bergsland, 1994] Akte vielie paarre man seamma tseegkeme dah mah roehtseste værhtoe. (123)a. Nimhtie så gieriesvoete kärlek monnen vi två:GEN mielem känsla:ACK gyørte, tvinna:3s syjhtedem vilja:ACK jih och åssjalommesh tanke:PL værhtode. förändratr:3s ‘Så tvinnar kärleken vår känsla, den förändrar vår vilja och våra tankar.’ ¶
[Gieries laevien gåajkoe fealadidh] ¶
b. Jijnje mycket lea vara:3s daennie den:INE eatnamisnie jord:INE daej den:GEN PL minngemes sen:SUPL aski månad:GEN PL vyrhteme, förändraitr:PTCP jih och fierhten varje:GEN biejjien dag:GEN lea vara:3s jijnje mycket værhtoeminie. förändraitr:GER ‘Mycket har de senaste månaderna på jorden förändrats och mycket förändras varje dag.’[Don jih daan bijre 1] Vuesiehtimmesne (64) transitijve våajoehtidh åtnasovveme. Seamma goh slaamehtidh, dïhte aaj synonyjme haamoe gietjine -d- åtna, våajoedidh. Vielie akte paarre gaalvedidh/gaalvedh ‘göra styv’/‘styvna‘. 7.1.3. Joekehtsh intransitijve bielesne. Morfeemen -d- gellie åtnoeh. Gosse Bergsland jïh Hasselbrink åarjelsaemien gïelem buerkiestamme, dle dah ovmessie baakoeseerkemi mietie. Manne aaj joekehtsem gaavneme daan morfeemen åtnosne. Leam muvhth intransitijve veerbh gaavneme, mej lea -d- goh aajne intransitijve væhta. Vuesiehtimmesne (113) daan åvtelen jïh vuesiehtimmesne (140) daan vuelelen leam daam veerbem provhkeme, men daesnie gåalmede intransitijve haamoe. (124)Moerh träd:PL vååjnoeh se ut:3p syjjedieh, böjaitr:3p mahte nästan tsoepkenieh. gå av:3p ‘Träden ser ut att böja sig, de går nästan av.’[Guktie vearolde daalvege maahta] Manne leam baakoegærjesne gaehpiedidh gaavneme, man goerkese ‘öppna sig’.Dan ovagkusatijve åtnoe seamma goh gaahpanidh vuesiehtimmesne (71). Vielie akte baakoe maam manne provhkem lea jeatjadidh mij lea medtie seamma goh dovne vyrhtedh jïh jorkesidh ‘förändras’. Jïh gosse aktem saerniestæjjam dan baakoen bïjre gihtjim dellie aaj rontestallim mejtie gåarede jeatjanidh provhkedh. Vaestede mannem jïh jeehti guarka sån, men ij jïjtje dam provhkh. Vielie akte vuesiehtimmie lea jåaskodh maam manne vuesiehtimmesne (125) nuhtjeme. (125)Daajjem deg:ACK tjoeverh måsta:2s daanjedh knåda:INF jih och baajedh låta:INF naan någon tæjmoeh timme:PL jåaskodh. kallnaitr:INF ‘Degen måste du knåda och låta kallna några timmar.’[Peehpere-gåetie] Raajese vuesiehtimmesne (125) lea aaj åtnasovveme vuesiehtimmesne (72). Gosse manne aktene jeatjine saerniestæjjine soptsestim daan deahpadimmien bïjre (jueskies sjïdtedh) dellie dïhte jåaskenidh seamma laakan provhki goh jåaskodh. Mov akte vielie vuesiehtimmie (126) gosse intransitijve paarrebielien jienebe goh akte haamoeh. (126)a. Dah de guelieh fisk:PL maehtieh kunna:3p dejtie den:ACK PL viermide nät:ACK PL meeskedh. veckla sammantr:INF ‘Fiskarna har trasslat ihop näten.’[Saerniestæjja 4] ¶
b. Dah de viermieh nät:PL maaskeme. veckla sammanitr:PTCP ‘Näten har trasslat ihop sig.’[Saerniestæjja 4] Vielie leah haamoeh mah gåaradieh daase gaavnedh. Baakoegærjesne golme vielie haamoeh, maaskenidh, maaskanidh jïh maaskesidh. Daan bijjielisnie, vuesiehtimmesne (116) leeredh/lïeredh lea paarre mesnie dovne intransitijve jïh transitijve paarrebielieh gööktelïhtsh. Daate paarre mubpie vuesiehtimmie ahte dagkeres paarrh gååvnesieh. Dah intransitijve haamoeh jeatjhlaakan juktie dej barre -Ø-, ij naan tjoejemolseme jïh ij naan vielie morfologije. Tjåanghkan daate vuesehte joekehtse dah dåehkiej sisnie. 7.1.4. Guhkebe haamoeh. Bååstede dellie transitijve haamoeh, jïh dejtie guhkemes transitijve haamojde. Kapihtelisnie 6 leam tjaaleme transitijve veerbi bïjre mej daan struktuvre maadtoe-Ø-e-tjm-ht-. utnieh mah maehtieh lissine -ht- åadtjodh. Stuhtjesne 6.2.2 manne tjaaleme soelkehtidh/soelkenidh (-ht-/-n-)-dåehkesne, dïhte gujht saatnan. Tjaakene gujht dennie dåehkesne, gosse dam provhkedh guktie (127). (127)a. Gieries Kära ¶
voelpetje, vän:DIM vaadtsejh! börja gå:2s — Im inte:1s sijhth vilja:NEG vaadtsajidh. börja gå:INF Sijhtem vilja:1s dov din ektine tillsammans årrodh, vara:INF datnem dig soelkehtidh. tröstatr:INF ‘Kära vän, börja gå! — Jag vill inte börja gå. Jag vill vara med dig och trösta dig.’[Tjaebpemes låvnadahke] b. Maana barn dellie då soelkene. lugnaitr:3s ‘Då lugnar sig barnet.’ Manne akten båeries baantese goltelamme, mesnie åarjelsaemien soptsestin, dellie leam lissine aktem haamoem gaavneme. Dam manne vuesiehtæmman (128) bïejeme. (128)aaj också edtji skulla:3sINF soelkehtehtedh. tröstatr:INF ‘och den då skulle trösta (honom).’[Tjoejebaante SOFI:sne, Gr1134A] Gïerve dagkarinie baakojne govledh magkeres klusijle dej, mejtie gietjie -htehtedh jallh -dehtedh, dah badth öövre sinsitnien lïhke. Die gosse baakoegærjese vaadtsa dellie dovne soelkehtehtedh jïh soelkedehtedh gaavna. Manne Bijbelisnie jïh aaj gærjesne Tjaangh gåatan vuesiehtimmieh gaavneme gusnie dah haamoeh åtnasovveme. (129)a. Juktie därför Jupmele Gud ¶
jïjtse själv:GEN almetjidie människa:ACK PL soelkehtahta, tröstatr:3s dejtie den:ACK PL vaejvies besvärlig almetjidie människa:ACK PL aarmode. förbarma:3s ‘Ty HERREN tröstar sitt folk och förbarmar sig över sina betryckta.’ ¶
[Bijbele Jes 49:13] b. Tjietsebe farbror:REL soelkedahta tröstatr:3s jih och jeahta: säga:3s Manne jag edtjem skulla:1s gohtjedidh, kalla:INF dellie då gujht ¶
PTKL ¶
vihth igen båata. komma:3s ‘Farbrorn tröstar och säger: Jag ska kalla, då kommer den igen.’ ¶
[Tjaangh gåatan] ¶
Vielie veerbhpaarrh leam gaavneme gusnie transitijve öövre guhkies haamoem åtna jïh intransitijve åenehks. Daan åvtelen manne aktem vuesiehtimmiem (122) åtneme gusnie båajtoedidh transitijve paarrebielie. Gosse eensiligkien korpusen sisnie ohtsedamme dellie aaj daam gaavneme. (130)Dan så tjamki hårt leah vara:3p sijhteme vilja:PTCP biepmedh, mata:INF, båajtoedehtedh gödatr:INF guktie så edtjieh skulla:3p varki fort sjidtedh, växa:INF doekemeståaroem försäljningsstorlek:ACK jaksedh, nå:INF ‘Så hårt ville de mata och göda så att de ska växa fort och nå försäljningsstorlek,’[Don jih daan bijre 1] Daestie lïerebe unnemes göökte transitijve haamoeh mah maehtieh intransitijven båajtodh paarrebieliem årrodh. Transitijve båajtoedehtedh lissine transitijve væhta -ht- åådtjeme mearan båajtoedidh barre akte væhta -d- åtna. Minngemes daennie stuhtjesne paarre sjïdtedehtedh/sjïdtedh.Desnie seamma laakan transitijve haamoe guhkies gosse akte vielie -ht- åådtjeme. (131)a. Manne jag gerniem frö:ACK seejim så:1sPRT jïh och Apollose Apollos ¶
dïsse den:ILL tjaetsiem vatten:ACK böökti, bringa:3sPRT Jupmele Gud ¶
jis PTKL ¶
dam det:ACK sjïdtedehti. växatr:3sINF ’Jag planterade, Apollos vattnade, men Gud gav växten.’[Bijbele: 1 Kor 3:6] b. båajtoedehtedh göda:INF guktie så edtjieh skulla:3p varki fort sjidtedh växaitr:INF ’göra så att de ska växa fort’[Don jih daan bijre 1] Mov mïelen mietie fïerhten dagkeres guaktaladtje veerbese lexikonesne göökte sijjieh mah aktem veerbem tjaakene. Dïhte veerbe maahta ovmese haamoeh utnedh ovmese almetji mietie, men ij leah öövre daerpies barre aktem haamoem utnedh, jienemosth hov nimhtie. Jienebh guhkies haamoeh aaj v.g. værhtoedehtedh/værhtodh 7.1.5. Seamma roehtse, men göökte möönsterh. Stuhtjesne 6.2.5 dellie vuesiehtimmie vedtim mej -st- goh transitiviteetevæhta jïh -s- goh intransitiviteetevæhta. Vuesiehtimmiem maam baakoegærjeste veedtjem lea marngestidh/marngesidh. Dïhte paarre hov maallen mietie. Roehtseste göökte paarrebieline ovmessie åtnoejgujmie leah seerkeme. Men gosse gïehtelem gihtjedh, jïh korpusen sisnie ohtsedem, im dellie marngesidh gaavnh, ¶
öövre seamma goh jeatja intransitijve veerbh mej -s- væhtine. Men marngestidh gujht aelhkebe gaavnedh. (132)Meehte Martin ¶
maahta kunna:3s muadtam päls:ACK marngestidh. vrängatr:INF ‘Martin kan vränga pälsen ut och in.’[Goltelidh jih soptsestidh] Baakoegærjesne marngesidh lea tjïelkestamme. Læjhkan idtjim buektehth saerniestæjjaj luvnie jallh korpusen sisnie daelie. Dam baakoem bovtsi bïjre åtna gosse dah jerrieh jïh bååstede vuelkieh seamma otnjegasse gustie böötin. Gosse manne leam almetjh goerehtalleme, dellie akte munnjien soptsesti jeatja baakoen bïjre. Gåarede dam aaj bovtsi bïjre utnedh. marngehtidh dellie åtnasåvva gosse maam darjodh guktie buektiehtidh krievvien jarreme. (133)a. Margnehtieh vändatr:3p dam den:ACK krievviem. renhjord:ACK ‘Vända på renarna.’[Saerniestæjja 4] b. Krievvie Renhjord ¶
marnga vändaitr:3s bååstede. tillbaka ‘Renarna vänder tillbaka.’[Saerniestæjja 4] Daate gieltegs, juktie dam paarrem öövre goh marngestidh/marngesidh lea semantihken mietie baakoegærjesne tjïelkestamme, læjhkan dïhte jeatjine morfologije maallem dïsse åtna, seamma maam stuhtjesne 6.2.6 tjïelkestamme. Marngedh lea baakoegærjesne, men ij öövre tjïelke mejtie dïhte transitijve jallh intransitijve jallh gåabpatjahkh. Marngehtidh öövre orre. Ij goh dïhte baakoegærjesne jïh ij leah gænnah korpusen sisnie. Læjhkan ij rovnege daate, öövre dam möönsterem fulkie maam joe buerkiestamme, dah -s- veerbide vaenie vaenebe åtnasuvvieh. 7.2. Lexikaale fonologije. Daelie gosse haamoeh gaavneme mah eah öövre sjiehtieh dåehkiej mietie, dellie daerpies tjïelkestimmiem gaavnedh maam maahta göökte gietjieh lissiehtidh aktem haamose. Mov vuajnoen mietie dam gåarede lexikaale fonologijesne (Kiparsky, 1982) gaavnedh. Kenstowicz (1994, kap. 5) dam buerkiestamme. Dan ulmie seerkemem tjïelkestidh sïlligujmie maam gohtje cycle (manne dam gåhtjoem daltese). Gellie daltesh eannan maadtoe baakojne sjïdteme. V.g. leerhkedh joe -Ø- jïh tjoejemolsemem åådtjeme. Men læjhkan haamoe leerhkehtidh aaj gååvnese. Seamma laakan dah soelke-haamoeh.Naakenh almetjh jiehtieh soelkehtidh læjhkan jeatjah jiehtieh soelkehtehtedh mij seammaleejnes, men akte vielie morfeeme lissiehtamme.Tjåanghkan daate vuesehte ahte akte vielie daltese dennie transitijve seerkemisnie. Kapihtelisnie 6 manne jïjnjem morfologijem digkiedamme.Desnie mijjieh jïjnjh ovmese væhtah vuajneme mah leah maadtojde lissiehtamme juktie transitiviteetem jallh intransitiviteetem vïhtesjidh. Intransitijven jïh transitijven seamma roehtse åssjalommes maam (Piñón, 2001):n luvhtie leam veedtjeme. Mov joekehtimmien sisnie aaj lexikaale fonologije, mij tjaala dah ovmese morfologijen plïereh. Daate deahpede Piñónen seerkemen mænngan. Gosse joe roehtse jïh lexikaale semantihke templaate aktanadteme. Figuvresne 2, (b. 77) daam Kipaskyn haamohkem buerkeste. Mov joekehtimmesne roehtse lexikaale semantihke templaatine ektiedamme. Gosse dïhte deahpadamme dellie morfologije lea aaj dïsse tjaeliehtamme. Jïh dïhte mij deahpede lexikaale fonologijen haamoehkisnie. Mijjieh daennie kapihtelisnie jïh övtebe kapihtelisnie ovmessie veerbehaamojde vuartasjamme mej vaenie jallh jïjnje morfologije. ¶
Figuvre 2. Lexikaale fonologije ¶
7.2.1. Voestes daltese. Daennie voestes daltese lexikaale fonologijen haamoehkisnie barre akte gietjie. Dïhte gietjie -Ø- jïh ij leah öövre gieltegs, men gieltegs maam dïhte gietjie muvhten aejkien buektehte, tjoejemolseme. Seamma hov deahpede intransitijve veerbide goh transitijve veerbide, men dah tjoejemolsemh joekehtedtieh. Daesnie gietjieh fonologije sisveginie jïh aaj öövre gåaroes gietjie. Göökte haamoeh mej barre morfologijem åådtjeme voestes daltesisnie leah meeskedh, [maaske-Øe-tjm]-dhjïh dan intransitijve paarrebielie maaskedh, [maaske-Ø-dh, vuesiehtimmesne (126). Gosse voestes daltesen riejries dellie dah haamoeh aaj riejries jïh syntaxen jïh minngielexikaalen dajvide tjaengieh. 7.2.2. Mubpien daltese. Daennie mubpien daltesisnie leah jienebh gietjieh. Daej gietjiej aaj fonologije sisvege. Intransitijve gietjieh daennie daltesisnie leah -n-, -s- jïh -d-. Transitijve gietjieh leah -ht-, -d- jïh -st-. Veerbh mah voestes daltesen tjïrrh båeteme daam daltesem jeksieh. Eah gaajhkh åadtjoeh vielie morfologijem daennie daltesisnie, v.g. dah veerbh mejtie bijjielisnie leam moeneme, maaskedh jïh meeskedh, barre tjïrrehtieh. Men jeatjah goh v.g.[[haarja-Øa-tjm]-n]-idh jïh [[heerje-Øe3-tjm]-ht-idh morfologijem daesnie åådtjeme. Daesnie aaj haamoeh goh [[tjoelme-Ø-st-idh jïh [[tjoelme-Ø-s]-idh. 7.2.3. Gåalmede daltese. Daennie daltesisnie barre akte gietjiem transitijve gaavnebe jïh dïhte barre transitijve veerbide lea lissiehtamme. [[[soelke-Ø-d-eht-edh jïh [[[buerie-Ød-eht-edh. 7.2.4. Nealjede daltese. Daennie daltesisnie syjjehtimmie. Ij goh daate tjaalege syjjehtimmiem gïetedh. Læjhkan sån dåeriesmoerh daesnie syjjehtimmien, syntaxen jïh fonologijem daesnie ektiedidh. 7.3. Joekehtsh fonologijesne. Ij leah barre morfeemi distribusjovne mah synonyjme haamoeh joekehtehtieh kausatijve molsedimmesne. Maadtoej vokaalh maehtieh aaj joekehtadtedh. Naakeni almetji mietie dah haamoeh jeatjaleejnes, enn maam baakoegærjesne tjåådtje. Kapihtelisnie 6 manne morfologije dåehkieh digkiedamme. Dellie gosse veerbi vaeniehtidh jïh vaananidh distribusjovnem digkiedim, dellie akte vuesiehtimmiem nuhtjim gosse aaj akte haamoe mij veerben bijjiedidh bealesne. Voestegh dellie veerbese bijjiedidh vuartasjibie, gosse provhkeme öövre guktie baakoegærjesne tjåådtje. Jïh dellie, goh (134b) dellie seamma raajesh goh vuesiehtimmesne (96a). (134)a. Jijnjesh många hov ¶
PTKL ¶
libie vara:1pPRT vyøhkesa[d]teminie hjälpas åt:GER gielem språk:ACK bijjiedidh. höjatr:INF ‘Vi är många som håller på att hjälpas åt att höja språket.’[Don jih daan bijre ¶
3] Eah leah infinitijvegietjieh -dh, -edh jïh -idh lissiehtamme lexikaale fonologijesne.Dannasinie dah ¶
lexikaali daltesi [daltese] ålkoelisnie ¶
b. Ektesne tillsammans dan den:GEN sjieken anledning:GEN mietie med edtjieh skulla:3s bäjjoehtidh höjatr:INF dam den:ACK beetnehvierhtiem, resurs:ACK ‘Tillsammans av den anledningen ska de höja resurserna,’ ¶
[ http://tinyurl.com/3q44n95 ¶
Ij leah barre transitijve paarrebielie mij roehtseste bijjie seerkeme, guhte ovmessie plïerh åtna.Intransitijve paarrebielie gujht aaj fonologijesne molsede.Tabeellesne 1 leam bæjhkoehtamme maam Bergsland tjaaleme, jïh dan lea paarre bijjiedidh/bæjjanidh. Men goh manne aadtjen buerkiestamme dan transitijve plïere gujht jeatjaleejnes maahta sjïdtedh, men aaj intransitijve maahta. (135)Daesnie här orre ny boelvh generation:pl byjjenieh växaitr ‘Här växer nya generationer upp’ ¶
[ http://tinyurl.com/5vfanwm ¶
Daate veerbe gujht aaj roehtseste bijjie båata, men dan goerkese sjïere jïh gaertjies. Goerkese gujht gaertjebe sjïdteme lexikaliseeremeprocessen mietie, juktie dïhte barre almetji (kaanne juvri) bïjre mah bæjjese sjidtieh, maanabaelien tjïrrh jïh geervine sjidtieh, dellie byjjenamme. Ektesne bæjjoehtidh jïh byjjenidh leah akte paarre jïh dej maadtoe bæjjoe. Akte lea vielie veerbe man synonyjme haamoeh övtiedidh. Vuesiehtæmman (136) raajesem vuesiehtimmeste (95) guelmiedamme. Veerben övtiedidh muhteste, göökte ovmessie vokaalh veerbi aalkovisnie. Tjoejh ö jïh e aajne tjoejh baakojne joekehtehtieh. Övtiedidh lea sjïere, juktie ij goh tjoejemolsemetabeelem (Bergsland, 1994, 32) dåeredh gænnah. Ij goh naan sijjie gusnie barre akte ö desnie. Barre baakoeh mej leah övtie goh maadtoe mah naemhtie. (136)Mijjieh vi sïjhtebe vilja:1PL dam det:ACK saemien samiska gïelem språk:ACK evtiedidh. utvecklatr:INF ‘Vi vill utveckla det samiska språket.’ Ij leah gaajhkh daah joekehtadtemh naan dåeriesmoere dan ellies joekehtæmman, juktie daate joekehtse stuerebe goh barre veerbi mietie mah molsedieh, daate abpe dan åarjelsaemien fonologijesne. V.g. åvtelen leam båtnanidh jïh batnanidh digkiedamme. Men ij leah barre dej baakoej mietie gusnie a jïh å molsedieh. Adveerbe ålvoes varianth aaj åtna. Göökte dejstie vuesiehtimmesne (137). (137)a. Måarhta Måarhta ¶
satnem hon:ACK lyjhki gilla:3sPRT juktie därför ålvas väldigt murreds trevlig jih och gïemhpes. snäll ¶
‘Måarhta tyckte om henne för hon var väldigt trevlig och snäll.’ ¶
[Jårremeskuvlesne] ¶
b. Gielen språk:GEN lin vara:3pINF gaajh väldigt garre hård:PL konsonaanth konsonant:PL jih och alvas förfärligt ruvhteligs underligt govli. höras:3sPRT ‘Språket hade väldigt hårda konsonanter och lät väldigt underligt.’ ¶
[Raahkele-Piere] ¶
Jïh gosse jåarhka dellie ee jïh öö maehtieh aaj molsedidh v.g. aktene baakosne goh öövre mij muvhtene eevre. Seamma deahpede veerbigujmie åeniedidh jih åananidh. Naakenh jiehtieh ueniedidh jïh uananidh. Men seamma almetjh mah nimhtie dejtie göökte veerbide jiehtieh eah gåetie jiehtieh vaallah guetie. Ij gænnah daesnie joekehtse baare veerbine, vaallah sïejhme abpe gïelesne. Vuesiehtimmesne (120) leam dibrehtidh jïh debriehtidh moeneme. Men akte vielie gåalmede transitijve haamoem aaj gaavneme. Akten saerniestæjjan mietie veerbe lea dibriehtidh. (138)a. Edtjem skulla:1s dam den:ACK viedtjese vägg:ILL dibriehtidh? fästatr:INF ‘Jag ska fästa den på väggen.’[Saerniestæjja 9] debriehtidh jïh dibriehtidh ovmessie roehtsh utnieh, men dibrehtidh maahta saaht mestie dejstie göökte roehtsijste båetedh.Baakoegærjesne jienebh haamoeh seamma maadtoste. Dah buerkiestieh mahte seamma goerkesh. Akte dejstie lea debreldehtedh, mij aaj korpusen sisnie åtnasovveme. Daate joekehtse dejnie haamoejne debrie jïh dibrie sïejhme saemien gïelesne. Vuesiehtimmie (139) seamma joekehtsem vuesehte aktene jeatja baakosne. (139)a. Nemhtie så munnjien jag:ILL jiehtieh. säga:3s ‘Så säger de till mig.’ b. Ij inte:3s goh ¶
PTKL ¶
nimhtie! så ‘Inte så där!’ Daate joekehtse aaj vuesiehtimmesne (90) jijhteme. Vielie joekehtsem gaavneme aktene jeatja veerbesne man leah gellie plïerh. Leam joe vuesiehtamme soelkehtidh akte transitijve veerbehaamoe. Men synonyjme haamoeh aaj dïsse gååvnesieh. Akte dejstie söölkehtidh. Men dan tjïelkestimmie ahte voestegh lea -Øe-tjm- lissiehtamme dïsse jïh dan mænngan -ht-. Akte vielie haamoe, akten saerniestæjjan mietie suelkiehtidh. Dïhte amma fonologije joekehtse. sueleds jïh soelegs leah ¶
Barre baakoegærjesne, im leah jeatjene lehkesne gaavneme. ¶
vuesiehtimmieh daan joekehtsen jeatja baakojne. Kapihtelisnie 6 dellie syjjehtidh/syjjedh åtnasovveme, (113). Men dan paarren aaj fonologije haamoeh mah synonyjme. (140)a. Manne jag aaj också maahtam kunna:1s såaketjh björk:DIM PL sojjehtidh. böjatr:INF ‘Jag kan också böja små träd.’ b. Dellie då dah de såaketjh träd:DIM PL biegkesne vind:INE sujjieh. böjaitr:3p ‘Då böjer sig de små träden i vinden.’ Ij leah daej haamoej gaskoeh stuerebe joekehtse goh voestes vokaale o jallh y. Akte lea substantijve man göökte ovmese haamoeh syjje jïh sojje ‘böj’. Juste daate vååjnoe goh smaaregi mietie, juktie barre Maajhjaevresne-Aarbortesne gusnie haamoeh syjje:ste gaavneme. 7.4. Konklusjovnh. Vielie veerbh kausatijve molsedimmesne dejstie mejtie leam åtneme kapihtelisnie 6. Eah leah dah seamma jïjnjh veerbh men læjhkan daerpies dejtie aaj joekehtidh kausatijve molsedæjjine. Jalhts dej morfologije ånnetji jeatjhlaakan gosse paarride vuartesje, læjhkan hijven gåarede dejtie Kiparskyn lexikaale fonologije haamoehkinie. Synonyjme haamoeh goh dibrehtidh, debriehtidh jïh dibriehtidh jallh maaskedh, maaskenidh jïh maaskesidh vuesiehtieh ahte akte transitijve/intransitijve væhta nuekies, mejstie juste daate roehtse veeljeme idiosynkratihke jïh maahta joekehtidh almetjijstie almetjasse. Ij leah daate rovnege gænnah. Seammaleejnes joekehtsh jeatjene dajvene saemien morfologijesne. Dïhte veerbehaamoej syjjehtimmie dillietïjjesne. Dovne vuejniejim jïh vööjnim leah åtnosne daaletje saemien gïelesne.Dellie dïhte voestes haamoe guhkebe, tjoejemolsemen namhtah jïh dïhte mubpie åeniehkåbpoe, men etjoejemolsemem åtna. Sïejhmemes transitijve væhtah, leah -Øe3-tjm- jïh -ht-, dah göökte gellien aejkien aktanamme. Sïejhmemes intransitijve væhta -n-. Ennje -s- åtnasovveme intransitijve væhtine, men gaarveneminie. Ij goh vååjnoeh goh produktijve jïh daamtaj -n- dan sæjjan tjaangeme. Naan haamoeh aaj barre -Ø- intransitijve væhtine, men læjhkan aaj synonyjme haamoeh mej leah -n-. 7.5. Kapihtelem tjåanghkan tjaaleme. Daennie kapihtelisnie mijjieh vuartasjamme dejtie haamojde mej leah jeatjah morfologije plïere dehtie haamojste mejtie kapihtelisnie 6 gaavneme. Dellie jienebh haamoeh jijhteme jïh daerpies sjïdteme gaajhkide dejtie dellie tjïelkestidh. Gosse eensebe gïehtjedamme dejtie haamojde mesnie göökte transitijve akte orre dåehkie transitijvi veerbigujmie jïjhteme. Desnie veerbh mej leah njieljie lïhtsh. Paul Kirparskyn lexikaale semantihke haamohke sjïehteles orreme ihke dejtie gietjide tjïelkestidh. Uvtemes dellie dan koncepte daltesigujmie maam provhkeme. Daerpies dejtie gietjide joekehtidh jïh gietjide dejtie roehtside ovmessie daltesinie lissiehtidh. Gaajhkide dejtie gietjide mejtie libie gaavneme veerbehaamojne leah transitijve væhtaj jallh intransitijve væhtah. Men öövre idiosynkratihke mij dejstie roehtside lea lissiehtamme. Naakenh roehtside morfeemh leah lissiehtamme göökte daltesinie.Jeatjah haamoeh barre voestes daltesisne doeme gietjiem åådtjeme.Enn tjïelkebe daesnie sjïdteme ij leah vihkeles mij dejstie morfologije væhtijste lea aktene sjïere haamosne, vaallah ahte gellie ovmessie gietjieh maehtieh transitiviteeten/intransitiviteeten væhtah årrodh. Kapihtelen minngielisnie libie vuajneme gellie ovmessie haamoeh akten haamoste gåarede åarjelsaemien sïejhme fonologijine buerkiestidh. Seamma laakan goh ovmessie åarjelsaemien baakoeh maehtieh joekehts fonologije plïereh utnedh dah veerbh mah molsedieh seamma laakan dååsverieh. Daah joekehtsh leah dovne smaaregistie smaaregasse jïh almetjijstie almetjasse. ¶
8. Gaajhkem tjåanghkan tjaaleme Daennie tjaalegisnie manne ovagkusativiteetem åarjelsaemien gïelesne gïehtjedamme. Dam leam dorjeme uvtemes tjïrrh kausatijve molsedimmiem gïehtjedidh, akte ovagkusatijve diagnostihke. Veerbh mah molsedieh leah paarrh juktie dej ovmessie morfologije plïerh. Akte dejstie transitijve jïh mubpie intransitijve, dïhte intransitijve paarrebielie eejnegen agenten namhtah jïh dannasinie ovagkusatijve. Aalkovisnie leam bæjhkoehtamme mah dotkijidie vihkeles orreme daan tjaalegasse jïh dej teorijh buerkiestamme. Golme dotkijh mah jeatjaj gïele bïjre saemien gïeleste tjaaleme. Levin jïh Rappaport Hovav (1995) eensilaakan ovagkusativiteetem englaanten gïelesne gïehtjedamme jïh tjïelkestimmiem vadteme guktie transitijve jïh intransitijve veerbi ektievoete. Haspelmath (1993) lea 31 kausatijve/inkoatijve veerbhpaarrh 21 gïeline gïehtjedamme. Dïhte tjïelkeste ovmese leksikaale molsedimmieh transitiviteeten jïh intransitiviteeten gaskem veerbi luvnie. Ovmese dåehkieh morfologije væhtaj mietie tseegkie. Piñón (2001) gemtebe vuajnoem kausatijve-inkoatijve/inkoatijve molsedæmman beaja, dïhte sæjhta seamma maadtoem utnedh gaajhkide haamojde molsedimmesne mah leah morfologije laevieh. Manne leam dan vuajnoem nuhtjeme jïh rïjteme daan mov tjaalegasse, men im manne maadtoe provhkh vaallah roehtse. Dan mænngan leam buerkiestamme maam Bergsland (1994), Hasselbrink (1981) jïh Stenfjell (2008) daej veerbhpaarri bïjre tjaelieh. Stenfjell (2008) lea voestes guhte kausatijvem göökte dåehkine juaka, gåabpatjahkide dåehkide daan tjaalegasse vihkeles, men jienebe lexikaale kausatijven bïjre tjaaleme. Jarreme leam dan mænngan jeatja gïelide jïh vuesiehtimmieh dejstie veedtjeme. Tjïelke lea sjïdteme daate molsedimmie sïejhme gellie gïeline, aaj dagkarinie mah slïekte åarjelsaemien gïeline. Tjirkeme leam Stenfjellen juekeme syntaktihke jïh lexikaale kausatijvine. Jïh gosse nimhtie, ahte sjïere overgatijve jïh ovagkusatijve veerbh vihkeles kausativiteetese dellie gïehtjedem mejtie jeatjah stuhtjh syntaxeste aaj daejtie göökte intransitijve dåehkide joekehth.Kausativiteteeten (kausatijve molsedimmien jïh syntaktihke kausatijven) bielesne manne golme vielie diagnostihkh moeneme, mah aaj dejtie joekehtieh. Akte dejstie resultatijve konstruksjovnh, mah aaj maehtieh ovagkusatijvh jïh overgatijvh joekehtidh. Ij leah seamma aelhkie orreme DOR (Direct Object Restriction) åarjelsaemien baakoeöörnegen gaavhtan, men im leah resultatijve ovackusaijvigujmie gaavneme. Vielie agentijve pryövoe sjïekehtieh ovagkusatijve veerbh ovgrammatihkine sjïdtedh sjïere syntaktihke byjreskisnie. Mov minngemes pryövoe lea progressijve haamoe maam ovmese goerkesh åådtje aajmoejeatjadimmijgujmie jïh agentijve veerbigujmie. Manne daejtie vuekide moeneme, men daerpies jienebe daan aamhtesen bïjre dotkedh. Dellie manne dåeriesmoerem gaertjiedamme jïh barre kausatijve molsedæmman vuartasjamme, semantihke aalkovinie. Dan mietie govhte sjïere dåehkieh gaavnem mesnie gaajhkh mov veerbh tjaakanieh. Vïjhte dejstie eah öövre seamma, men seammaleejnes goh dåehkieh (Levin jïh Rappaport Hovav, 1995):i luvnie. Men mov naakenh veerbh mah leah jïjhteme, gååvnesimmie jïh haajpanimmie-dåehkesne. Veerbh mah Levin jïh Rappaport Hovav jiehtiejægan eah gåessie molsedh. Vuesiehtimmieh naakeni gïelijste vedtiejægan. Sjïere maallh semantihken mietie jïh veerbide mejtie molsestieh leam semantihken mietie tjïelkestamme. Dåehkieh mesnie kausatijve molsedimmieh leah, murhkeme, mierie, tjåanghkan/bårrede, fysiske aajmoe jïh abstrakte aajmoe jïh dej lissine aaj gååvnesimmie, jijhteme jïh haajpanimmie mij barre onne dåehkie. Jïh dan mænngan tjaalegen minngemes stuhtjesne morfologijese vuartasjamme. Dåehkine aaj morfologijen mietie gåaradieh juakedh, men eah seamma dåehkieh sjidtieh goh dah semantihke dåehkieh. Destie båata ahte ij leah sjïere morfeemh mah sjïere semantihkem guedtieh. Morfologijen mietie voestegh govhte dåehkieh tseegkem. Dah dåehkieh maehtieh mahte gaajhkh mov veerbh tjeekehtidh. Transitijve dåehkiej gietjieh -ht-, -Ø- (muvhtene e-tjoejemolseminie), -d- jïh -st-. Intransitijve dåehkiej giehtjieh -n-, -s- jïh -Ø-. Dah voestes gööktine dovne a-tjoejemolseminie jïh dan namhtah. Gosse dan gellie ovmese gietjieh veerbine gaavna, tjïelke sjædta ij gåaredh sjïere åtnoem akten geatjan vedtedh. Men dah ovmessie giehtjieh maehtieh akte jïh seamma åtnoem vïhtesjidh. Jalhts jeenemes veerbhpaarrh mov materiaalesne govhte dåehkine tjaakanieh morfologijen mietie, læjhkan jienebh paarrh mah eah öövre sjïehth gan. Naakeni veerbi leah synonyjmh, seamma roehtseste njïeljie jallh jienebh haamoeh. V.g. akte intransitijve haamoe -s- åtna jïh mubpie haamoe -n- åtna. Daate vielie vuesiehtamme ij gåaredh semantihke goerkesem akten geatjan vedtedh. Jallh naakenh paarrine dovne transitijve -ht- jïh transitijve -d- seamma roehtsese lissiehtamme. Jïh naakenh transitijve veerbi guhkebe haamoeh, goh dovne -d- jallh -ht- jïh dan mænngan -ht- åådtjeme. Manne leam dellie gaajhkide daejtie gietjide tjöönghkeme jïh Kiparsky (1982):n haamoehkinie dejtie tjïelkestamme.Dennie haamoehkisnie gietjieh leah ovmessie daltesinie lissiehtamme. Doemes gietjieh voestes daltesinie, roehtsen lïhkemes, lissiehtamme jïh -ht- lea aajne gåalmede daltesinie lissiehtamme barre transitijve haamojde lissiehtamme. Dellie guhkebe haamoeh mej leah njieljie lïhtsh sjædta. Tjåanghkan daate tjaalege vuesehte daerpies syntaxem, morfologijem jïh semantihkem ektiedidh juktie buerebe laakan guarkedh guktie seerkemegietjieh roehtside lissiehtamme. ¶
Iktedimmie ¶
Funksjonelle morfologije haastadihks munnjien orreme mubpiengïelen soptsestæjjine. Lohkehtæjjine leam vueptiestamme learohkh aaj seamma haestemh vuesehteminie gosse funksjonelle morfologijem lierieh jïh utnieh. Daennie mastereksamenetjaalegisnie gihtjem mejtie Bottleneckhypotese, Slabakova:n (2016) mietie, daejtie haestiemidie vaestede mubpiengïelen lohkehtimmesne, gosse saemien veljie morfologije mohte daaroen goh voestesgïele. Daennie tjaalegisnie sïjhtem vuartasjidh guktie mubpiengïelen soptsestæjjah objeektem mïerhkesjieh jïh guktie verbaalem subjeekten mietie sojjehtieh. Bottleneckhypotese gihtjie mah aelhkie mubpiengïelen lohkehtimmesne jïh mah geerve. Dan gaavhtan gihtjem mejtie aelhkemes subjeekte-verbaale kongruensem darjodh jallh objeektem mïerhkesjidh. ¶
Manne goerehtimmiem dorjeme, guktie pryövem vaastoeh dïsse åadtjodh. Manne mubpiengïelen soptsestæjjah nöörjen jïh sveerjen raedtesne gihtjeme. Dej illeldahkh leah referansedåehkien illeldahki vööste viertiestamme. Referansedåehkesne feadtagïelen soptsestæjjah, gïeh aaj aerpiegïelen soptsestæjjah. Dan gaavhtan vaenie åarjelsaemien soptsestæjjah jïh vaenie åarjelsaemien learohkh skuvline, dle vaenie goerehtimmielïhtsegh aaj sjïdti mov goerehtæmman. Læjhkan goerehtimmien illeldahkh Bottleneckhypotesem dåarjelieh. Stuerebh haestemh lohkehtimmesne jijhtieh gusnie voestesgïele jïh mubpiengïele joekehtedtieh duhtie mubpeste. Vaenebh haestemh jijhtieh gosse vaenie joekehtassh gïeli gaskem. Slabakova (2016) jeahta dle vihkeles dejtie haestiemidie mubpiengïelen lohkehtimmesne gaavnedh, jïh Slabakova juvnehte mijjieh tjiehtebe dej haestemigujmie skuvlesne barkedh jeanatjommes tïjjen. ¶
Goerehtimmiedåehkiej gaskemedtien illeldahkh vuesiehtieh haastadihks objeektem mïerhkesjidh, destie ij gååvnesh daaroengïelesne. Ij badth goerehtimmiedåehkide haastadihks nominatijvem utnedh, dan gaavhtan mahte seammalaakan gåabpaginie gïeline nominatijvem utnedh. Ij leah seamma kreajnas mejtie aelhkebe verbh subjeekti mietie sojjehtidh goh objeekth mïerhkesjidh, jalhts nemhtie aaj muvhtene våajnoes. Montrul (2016) aaj dam illeldahkem dåarjele gosse aerpiegïelen veljie morfologije jïh mubpiengïelen, goh jienebelåhkoegïele, dle vaenie funksjonelle morfologije. Montrul aerpiegïelen soptsestæjjaj haestemh iktedamme, jïh jeahta dle geervebe dam nominaale morfologijem haalvedh enn verbaale morfologijem. Daate goerehtimmie vuesehte referansedåehkie, åarjelsaemien aerpiegïelen soptsestæjjajgujmie, ij badth seamma illeldahkh vuesiehtieh goh jeatjah aerpiegïelen soptsestæjjah veartanisnie. Daan goerehtimmien referansedåehkien illeldahkh feadtagïelen daltesisnie. Daate murreds, kaanna dan åvteste saemien gïele båatsose veadtaldihkie jïh båatsoe vihkeles mijjen jieliemisnie jïh kultuvresne. Men im leah daan bïjre goerehtamme. ¶
1. Aalkoe ¶
Goh mubpiengïelen soptsestæjja jïh lohkehtæjjine maahtam nænnoestidh saemiengïelen funksjonelle morfologije lea haastadihks lïeredh. Saemien jïh daaroen ovmessie gïeledåehkine, jïh destie aaj stoere joekehtassh dej gaskem. Daennie tjaalegisnie sïjhtem vuartasjidh guktie mubpiengïelen learohkh (daehtie raajeste: G2-lïerijh) direkte objeektem mïerhkesjieh jïh guktie subjeekte-verbaale kongruensem haalvah. ¶
Slabakova (2016) jeahta dïhte mij geerve G2-lïerijidie Bottleneck-hypotesen mietie lïeredh, dle joekehtassem voestes jïh mubpie gïeli (daehtie raajeste: G1- jïh G2-gïeli) funksjonelle morfologijen gaskem. Gosse stoerre joekehtassh gïeli gaskem, dellie vïerrebe dam funksjonelle morfologijem aaj haalvedh. Vuesiehtimmien gaavhtan:  ¶
(1)   Manne gærja-m lohk-i-m.  ¶
Ij leah funksjonelle morfemh gååvnesh goh objeekten –m jïh verbaalen –m daaroen gïelesne, dan åvteste aarvadallem daate haastadihks G2-lïerijidie. ¶
Saemien gïelh unnebelåhkoegïelh Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne. Åarjelsaemien akte dejstie luhkie saemien gïelijste, jïh åarjelsaemien nöörjen jïh sveerjen raedtesne. Noerhtesaemien, julevsaemien jïh åarjelsaemien offisielle gïelh Nöörjesne. Læjhkan barkoes åarjelsaemien nænnoestidh jïh evtiedidh gosse vaenie soptsestæjjah, vaenie gïeleldh faaleldahkh åajvaladtjijste jïh meedijijstie, vaenie barkoesijjieh gusnie åarjelsaemien jienebelåhkoegïele, jïh jeenemes learohkh barre saemien goh mubpiengïelem luhkieh. Båatsoe dïhte vihkielommes jieleme åarjelsaemide dovne aerebe jïh daelie, jïh aaj dïhte vihkielommes gïelesijjie orreme. Daan biejjien dovne maanagïerte jïh skuvle aaj vihkeles sijjieh sjïdteme åarjelsaemien lïeredh. ¶
Learoesoejkesje saemien mubpiengïeline (Learoesoejkesje, Saemiedigkie, 2013) naemhtie dam åejvie-ulmiem saemien gïeline buerkeste: «Ulmie lea saemien gïelem vaarjelidh, nænnoestehtedh jïh vijriesåbpoe evtiedidh goh akte ållesth govlesadtemevierhtie rïjhkeraasti dåaresth.» Vijriebasse: «Faage saemien mubpiengïeline edtja nöörjen faagine ektine våaromem bïejedh guktie learohkh sijjen funksjovnelle guektiengïelevoetem evtiedieh, jïh viehkiehtidh guktie fïereguhte learohke daajroeh, skraejriem jïh jearsoesvoetem åådtje saemien govlesadtemegïeline veeljedh.» ¶
Daennie tjaalegisnie sïjhtem goerehtidh guktie G2-lïerijh funksjonelle morfologijem vejtiestamme. Learoesoejkesje saemien goh mubpiengïele (Learoesoejkesje, Saemiedigkie, 2013) naemhtie buerkeste guktie lohkehtimmien ulmieh funksjonelle morfologijese jis: ¶
  «jeereldihkie vaerbe- jïh nomensojjehtimmieh nuhtjedh, jïh dah vihkielommes njoelkedassh raajesebigkemisnie» (6. daltesen mænngan) ¶
  «aktine funksjonelle baakoeveahkine jïh hijven gïeleåtnojne soptsestidh, jïh vihkeles krïevenassh gïelehammoen bïjre haalvedh» (9. daltesen mænngan) ¶
  «sjïehteles terminologijem nuhtjedh juktie gïelen hammoem jïh sisvegem buerkiestidh» (9. daltesen mænngan) ¶
Slabakovan (2016) mietie dïhte mij vihkielommes G2-lohkehtimmesne dle gïelen baakoeh jïh dam funksjonelle leksikovnem G2-gïelesne lïeredh. Jeenemes dehtie grammatiske goerkesimmeste lea desnie. Dan gaavhtan vïenhtem dle daerpies jïh hijven dïhte learoesoejkesje aaj tjaatseste funksjonelle morfologije lea vihkeles lïeredh skuvlesne. ¶
Båetije boelhkesne sïjhtem saarnodh guktie leam tjaalegem tseegkeme jïh dan mænngan sïjhtem mov hypotesem jïh hypotesen vïjhte gyhtjelassh åehpiedehtedh. ¶
Tjaalegen tseegkeme ¶
Voestes boelhkesne sïjhtem goerehtimmien hypotesem jïh goerehtimmien vïjhte gyhtjelassh vuesiehtidh. Mubpene boelhkesne sïjhtem tjaalegen duekiem, dej gïeli saemien jïh daaroen joekehtassh jïh teorijen våaromem buerkiestidh jïh lissine guktie G2-lïerije funksjonelle morfologijem mubpene gïeline vejteste. Dan mænngan gåalmadinie boelhkesne, galkem goerehtimmien vuekien bïjre tjaeledh, gïeh meatan jïh guktie leam goerehtimmiem tjïrrehtamme. Njealjadinie boelhkesne dle maerele dah goerehtimmien illeldahkh, dovne sosiolingvistiske jïh saemiengïelen illeldahkh vuesiehtidh, jïh minngemes dennie vïjhtedinie boelhkesne sïjhtem digkiedidh mejtie goerehtimmien hypotese lea teorijen jïh G2-dotkemen mietie. ¶
1.1. Hypotese jïh goerehtimmien gyhtjelassh ¶
Daennie goerehtimmesne galkem goerehtidh mah vaastoeh Bottleneck-hypotese vadta objeektemïerhkesjimmien jïh subjeekte-verbaale kongruensen bïjre gosse G1-gïele daaroen jïh G2-gïele åarjelsaemien. Bottleneck-hypotesen mietie im aarvadallh dah G2-lïerijh gelkieh G1-daltesem jaksedh. Aarvadallem aaj dah G2-lïerijh mah guhkiem saemien gïelem lohkeme buerebh dam morfologijem haalvah enn dah G2-lïerijh mah åeniehkåbpoe lohkeme. Im badth vïenhth G2-lïerijh buerebh jallh seamma illeldahkh åadtjoeh referansedåehkeste. Thornton jïh Wexler:n (1999) mietie geerve G1-soptsestæjjah medtie 90-99% haalvah gosse grammatiske goerehtimmieh vaestiedieh. Sveeki dah 100% buektiehtieh, dan åvteste eah leah voerpehke abpe tïjjem mearan vaestedeminie. Jis goerehtimmien gyhtjelassh aaj nåake tjïertestamme, dellie G1-soptsestæjjah tjiehtieh assjadalledh jïh toelhkestidh, badth dellie sïejhme dah buerebh goh 60% jïh bijjelen vaestiedieh. Vijriebasse Bottleneck-hypotesen mietie vïenhtem G2-lïerijh buerielaakan subjeekten nominatijvekasusem haalvah (lïhke 100%), dan gaavhtan G1-gïelen jïh G2-gïelen subjeekth seamma kasusinie, nominatijve, finidte raajesinie. ¶
Daennie tjaalegisnie galkem goerehtidh mejtie Bottleneck-hypotese vaastoeh mijjide vadta daejtie gyhtjelasside: ¶
  Mejtie G2-lïerijh objeekti kasush eensilaakan haalvah ¶
  Mejtie G2-lïerijh verbh subjeekti mietie sojjehtieh (subjeekte – verbaale kongruense) ¶
  Mejtie aelhkebe verbh subjeekti mietie sojjehtidh enn objeekth mïerhkesjidh ¶
  Mejtie daaroengïele saemiengïelem tsavtsa, gusnie dah gïeli funksjonelle morfologije joekehtedtieh duhtie mubpeste ¶
  Guktie dah illeldahkh daehtie tjaalegistie aevhkine sjidtieh G2-åarjelsaemien lohkehtimmesne ¶
Åarjelsaemien gïele lea akte dejstie luhkie saemiengïelijste Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne. Åarjelsaemien aalkoealmetji gïele jïh feadtagïele dovne Nöörjesne jïh Sveerjesne. Saemien gïelh unnebelåhkoegïelh sijjen dajvine, jïh destie Montrulen (2016) mietie aaj aerpiegïelh. Åarjelsaemien gïele ij gusnie gih jienebelåhkoegïele, dan gaavhtan gïele aaj geerve tsiehkine. ¶
Daaroen gïele lea nöörjen jïh svïenske gïele. ¶
Gosse galka saemien lïeredh goh G1- jallh G2-gïele, dellie stuerebh haestemh jijhtieh enn jis G1 jallh G2 jienebelåhkoegïele orreme. Montrul (2016) jeahta gosse galka aerpiegïelen sjïere væhtah goerehtidh, dellie tjeahta aaj gïelen statuse seabradahkesne krööhkestidh jis galka goerehtimmien illeldahkh guarkedh. ¶
Boelhkesne 2 galkem daan tjaalegen duekien bïjre tjaeledh. Aalkam buerkiestidh guktie saemien jïh daaroen joekehtedtieh duhtie mubpeste mij maerele daan tjaalegasse. Dan mænngan sïjhtem universelle grammatihkem (daehtie raajeste UG) jïh G2-hypotesh mov tjaalegasse vïedteldidh. ¶
2. Tjaalegen duekie ¶
2.1. Aalkoe ¶
Voestegh sïjhtem dah morfologiske joekehtassh saemien jïh daaroen gaskem buerkiestidh boelhkesne 2.2, mah maerele daan tjaalegasse. Dan mænngan, boelhkesne 2.3.1, sïjhtem tjaalegen teorijevåaromen bïjre tjaeledh goh UG, theta jïh abstrakte kasush, jïh boelhkesne 2.3.2 morfologiske kasush jïh subjeekte-verbaale kongruense åarjelsaemien gïelesne. Minngemes daennie boelhkesne, 2.4, sïjhtem tjaeledh guktie funksjonelle morfologijem G2gïeline vejtiestidh G2-dotkemen mietie. ¶
2.2. Saemien – Daaroen, morfologiske joekehtassh dej gaskem ¶
Åarjelsaemien gïele (daehtie raajeste: saemien) nöörjen jïh sveerjen raedtesne åtnasuvvieh. Daaroen gïele, nöörjen jïh dovne svïenske gïele, aaj seamma raedtine.  Saemiengïele SOV-gïele, mearan daaroengïele SVO. Daaroen gïelesne vaenebh sojjehtimmiegietjieh saemien gïeleste. Gåabpegi gïeli abstrakte kasush, men objeektem ovmessielaakan mïerhkesjieh. Saemien suffiksigujmie mïerhkesjidh, daaroen baakoej gaevnjieruktien mietie (Åfarli jïh Eide, 2003, 2008). Saemien leah gaektsie kasush mah våajnoes, daaroen göökte. Saemien aaj minngiegietjieh verbide mah persovnh vuesiehtieh. Dle golme persovnh fïerhten hammosne singular (sg), dual (du) jïh plural (pl), tjåenghkesne uktsie persovnh. Daaroen raajesinie tjïehtebe persovnem/pronovmenem utnedh, ij leah minngiegietjieh persovni mietie.  ¶
Tabelle 2.1 vuelege funksjonelle kategorijh, abstrakte morfologiske væhtah jïh morfosyntaktiske joekehtassh åarjelsaemien jïh daaroen gaskem vuesehte, mah maerele daennie tjaalegisnie. ¶
Daaroengïelen substantijvi/nomeni leah nominatijve jïh genitijve, mah leah mïerhkesjamme. Saemiengïelen ¶
substantijvi/nomeni aaj nominatijve jïh genitijve, lissine govhte jeatjah kasush mah mïerhkesjamme goh suffiksh. Ij leah saemien tjoele (genus), mohte daaroen mah leah göökte jallh golme (en, ei, et/ett).   ¶
Funksjonelle kategorijh Abstrakte morfosyntaktiske væhtah G1 – daaroen funksjonelle morfologiske væhtah G2 – åarjelsaemien funksjonelle morfologiske væhtah Nominaale infleksjovne [+/- Kasush] Eah leah substantijvi våajnoes kasush, v.g. ij objeektem affiksinie mïerhkesjh. Substantijvi leah våajnoes kasush. Objeekti affiksh leah -m, -h,-ide, -jde jïh - idie.  ¶
Verbaale infleksjovne [+/- Tense/finite] [+/- Past] [+/- Agreement] (persovnh, numerush) Verbi leah tempush.  Eah badth persovni mietie sojjehth, tempusehammojne presens jallh preteritum. Verbi leah tempush.  9 persovni mietie sojjehtieh, dovne tempusehammojne presens jïh preteritum. ¶
Tabelle 2.1: Funksjonelle morfologiske joekehtassh daaroen jïh åarjelsaemien gaskem; gaskem jeatjah Magga&Magga (2012) jïh Åfarli jïh Eide (2003, 2008); aaj White:n (2003, 2005) 6.1 tabellen mietie tseegkeme. ¶
Dennie funksjonelle morfologijesne sojjehtimmiemorfemh mah leksikaale morfemidie (baakojde) veadtaldihkie. Funksjonelle morfologije dam grammatiske goerkesimmiem vuesehte aktene gïelesne, v.g. goh tïjje (tense), persovnh, numerush, kasush, tjoele (gender) j.n.v. Grondin jïh White (1996) jïh jeatjebh buerkiestieh ihke tjïehtebe abstakte væhtah jyötjedehtedh jïh guktie dah væhtah baakojde jijhtieh, guktie dejtie jiehtedh jallh tjaeledh. Eah dah abstrakte morfosyntaktiske væhtah våajnoes, mearan dah morfosyntaktiske væhtah mah gååvnesieh fïerhten gïelesne leah våajnoes. Ij leah universelle grammatihke (UG) maam jiehtieh guktie dah væhtah gelkieh gïeline jijhtedh, dah barre dejnie goh abstrakte hammoeh. Dan åvteste gellielaaketje gïeli gaskem. Saemien gïelesne v.g. objeekth mïerhkesjieh -m, -h,ide, -jde jïh -idie, jïh daaroen gïelesne eah objeekth minngiegietjiejgujmie mïerhkesjh. Vuelege maahta dejtie joekehtasside naemhtie vuesiehtidh:  ¶
(2)  a  Manne gærja-m lohk-i-m.  ¶
  b  Jeg    leste     en  bok.    Manne  lohkedh.Prt  Art  gærja    ‘Manne gærjam lohkim.’  ¶
(3)  a  Datne gærja-m lohk-i h.  ¶
b  Du    leste     en  bok.    Datne lohkedh.Prt  Art   gærja    ‘Datne gærjam lohkih.’ ¶
(4)  a  Piere gærja-m lohk-i.’  ¶
b  Per    leste     en  bok.    Piere  lohkedh.Prt  Art   gærja    ‘Piere gærjam lohki.’ ¶
Objeekten minngiegietjie -m raajesinie (2a) - (4a) akkusatijvem vuesehte. Verben minngiegietjie -i- hammoem preteritum vuesehte jïh -m, -h jïh -i dah voestes golme pronovmenh singularen (aktentaalen). Dah raajesidie aaj baakoegaevnjieruktiem vuesiehtieh, saemiengïelesne SOV raajesinie (2a) - (4a) jïh daaroengïelesne SVO raajesinie (2b) - (4b).  ¶
Dan gåhkese leam daaroen jïh saemien gïeli joekehtassh buerkiestamme. Båetije boelhkesne 2.3 sïjhtem tjaalegen teorijen bïjre tjaeledh. ¶
2.3. Teorijen våarome ¶
Daennie boelhkesne galkem voestegh thetan jïh abstrakte kasusen bïjre tjaeledh, mah universelle grammatihkese veadtaldihkie prinsihpi- jïh parameterigujmie daaroen jïh saemien, boelhkesne 2.3.1. Dan mænngan sïjhtem teorijem funksjonelle morfologijen bïjre buerkiestidh jïh vuesiehtidh guktie funksjonelle morfologije saemiengïelesne jæjhta, boelhkesne 2.3.2. ¶
2.3.1. Universelle grammatihke – theta jïh abstrakte kasush  ¶
Dle damtoes almetjh aktene grammatiske systeemine reakasovveme. Chomsky (1957) daam hypotesem evtiedamme, empirijen mietie. Seamma saaht gïeledåehkieh jïh gusnie gïelh hööltestieh , gaajhki gïeli seamma abstrakte kognitijve struktuvre. Dotkemen mietie gaajhkh gïelh baakojste frasese, jïh frasijstie raajesasse tseegkeme. (Baker 1988, Pinker 1994, Baker 2001, Baker 2010) ¶
Voestes iereste gosse gïelh vierteste dellie maahta nænnoestidh dah joekehtedtieh. Gïeletjoejh, baakoeh, baakoej gaevnjieruktieh, sojjehtimmiegoerh j.n.v. joekehtedtieh. Vuesiehtimmien gaavhtan bïenje (åarjelsaemien), hund (daaroen), dog (englaanten gïele), inu (japanske gïele) seamma dyjrese vuesiehtieh, men ovmessie baakoeh gååvnese dïsse. Men baakoej lea hedtie aaj, dah leah nomenh. Gaajhki gïeli leah baakoedåehkieh goh nomenh jïh verbh. Ij akte gan gïele dej namhtah. Gïeli seamma struktuvre subjeektine, objeektine, verbaaline/predikaatine.   ¶
Maana, seamma gusnie veartanisnie byjjene, sneehpeslaakan fuelhkien, sïjten, voengen jïh laanten gïelem/gïelh leara. 3-5 jaepine dïhte maana sov gïelen/gïeli struktuvrh joe iemielaakan lïereme. Jis daate maana jeatjah dajvesne orreme, dellie dan dajven/laanten gïelem lïereme. Jis gïele barre byjreskinie jallh sjïere kultuvrine evtiedamme, dellie eah gïelh guktie gan seamma abstrakte struktuvrem åtneme. Fïerhten gïelen baakoeh, frash jïh raajesh. Ij gåaredh bïhkemdidh daate struktuvre aerpievoeten, kultuvren jallh voengen gaavhtan. Dle barre almetjh mah gïelh utnieh, dejnie struktuvrine. ¶
Joe jaepien 1957 Chomsky aktem hypotesem dïsse vedti, man nomme universelle grammatihke (UG). Hypotesen mietie mijjieh aktene grammatiske systeemine reakasovveme. Daate systeeme almetji kognitijve systeemine, mijjen aajline. UG-hypotese bïhkemde 3-5 jaepine onne maanah sijjen gïelh sneehpes- jïh iemielaakan lierieh voengijste. Vijriebasse bïhkemde dle gïelh logiske tseegkeme. Dej leah baakoedåehkie, jïh baakojste frasese, jïh frasijste raajesasse tseegkeme. Predikaate, argumenti lissine, subjeektese veadtaldihkie. Ij akte gan gïele predikaaten jïh subjeekten namhtah dan gåhkese leah gaavneme. ¶
UG:n sisnie prinsihph. Seamma prinsihph gaajhkine gïeline gååvnesieh. UG:n sisnie aaj gellie parameeterh, mejstie gïelh veeljieh. Eah gïelh seamma parameteerh veeljh, destie gïelh aaj joekehtedtieh. Naemhtie maehtebe nænnoestidh dah gïelh seammalaakan tseegkeme, læjhkan joekehtedtieh. Daate struktuvre lea UG:n sïjse tjåanghkenamme goh frash jallh X-bar-goerh. Gaajhkh gïelh X-bar-goeride sjiehtieh empirijen mietie. Men dam goerem maehtebe ovmessielaakan tseegkedh. Destie akte gïele joekehtadta dujstie mubpijste gïelijste. ¶
Jis komplemente åejjie X:n gaarrahbielesne dellie åejjiefinaalen gïele, jis komplemente åejjie X:n åelkiesbielesne dellie åejjie-initiaalen gïele. Daaroengïele åejjie-initiaalen gïele, dan åvteste raajesekomplemente lea postverbaale. Saemiengïelen våajnoes goh objeekte åejvieverben (V) garrahbielesne, mearan raajesekomplemente tjeahta verben (V) åelkiesbielesne årrodh. Destie aaj jeatjah objeekte maahta leksikaale verben åelkiesbielesne årrodh. Daennie tjaalegisnie galkem åarjelsaemien VP:m åejjiefinaalen gïeline vuartasjidh. Dan dïehre saemien SOV-gïele jïh daaroen SVO-gïele. Baakoej gaevnjieruktie raajesisnie lea gïeli frasestruktuvrh. Parameeterh baakoej gaevnjieruktieh nænnoestieh.   ¶
Göökte jeatjah prinsihph, mah maerele daennie tjaalegisnie, leah thetakriterije jïh abstrakte kasush. Åfarli jïh Eide (2003, 2008) jiehtiejægan dah prinsihph tjiehtieh nomenfrash (NP:h) dåhkasjadtedh. Åfarli jïh Eide (2003, 2008), naemhtie dam thetakriterijem tjïertestægan: ¶
  akte argumente galka barre aktem thetaråallem utnedh/åadtjodh ¶
  akte thetaråalle galka barre akten argumentese vadtasovvedh ¶
Thetakriterije vihkeles raajesisnie, dan namhtah, raajesen semantiske råallh ismeres sjidtieh jïh raajese ovgrammatiske sjædta. Åfarli jïh Eide (2003, 2008) buerkiestægan fïerhten verben lea thetaviermie mij beavna man gellie argumenth raajesisnie gelkieh årrodh, jïh verbe aktem thetaråallem fïere guhten argumentese vadta. Thetaråalle lea semantiske råalle mah sisnjelds jallh bæjngoeh råalle. Sisnjelds thetaråalle verben komplementese jïh bæjngoeh thetaråalle SpecVP:se vadtasuvvieh. ¶
Dle finidte transitijve verbe mij sisnjelds thetaråallem NP:se (komplementese) vadta VP:sne, jïh bæjngoeh thetaråallem NP:se vadta Spec VP:sne. Gosse dejtie thetaråallide leah vadtasovveme, dellie raajesen nomenfrash nænnoestamme. Vuesiehtimmien gaavhtan raajese (5): ¶
(5)   Jeg   leste     boken.    Manne  lohkedh.Prt  gærja    ‘Manne gærjam lohkim.’ ¶
Gåabpaginie gïeline verbe VP:n åejjie, mij thetaråallem sisnjelds komplementese juaka. Saemien komplemente verben gaarrahbielesne, jïh daaroen komplemente verben åelkiesbielesne. Verbe bæjngoeh thetaråallem NP:se vadta SpecVP:sne gåabpaginie gïeline. ¶
Åfarli jïh Eide (2003, 2008) buerkiestægan verbh maehtieh intransitijve, transitijve jïh ditransitijve årrodh. Ij ¶
leah intransitijve verbe sisnjelds thetaråallem juekieh, mohte transitijve jïh ditransitijve verbh. Dïhte voestes akte sisnjelds thetaråallem juaka jïh dïhte mubpie göökte. ¶
Vuelege leam daaroen jïh saemien syntaksen D-struktuvrh guvviedamme, mah gïeli hedtieh jïh joekehtassh vuesiehtieh. ¶
Daaroen D-struktuvre: ¶
Saemien D-struktuvre: ¶
Gaajhkh nomenfrash tjiehtieh aaj abstrakte kasush utnedh juktie gåvloes jallh våajnoes ¶
sjïdtedh raajesisnie. Destie Åfarli jïh Eide (2003, 2008; White, 2003, 2005) buerkiestieh Kasusen heerrije lea daerpies: ¶
  Juktie nomenem jallh nomenidie raajesisnie jiehtedh/tjïrrehtidh, Kasusen heerrije daerpies ¶
Verbe objeektese/komplementese abstrakte kasusem vadta VP:n sisnie dovne daaroen jïh saemien. Dellie verbe (V) VP:ste jåhta T:se , juktie tempusem åadtjodh jïh V2-parameeterem tjïrrehtidh. Daate daaroen vuekie. Ij badth verbe maehtieh abstrakte kasusem NP:se vedtedh Spec VP:sne. Juktie abstrakte nominatijvekasusem åadtjodh NP tjeahta Spec VP:ste juhtedh SpecTP:se T:n baaktoe. Dle barre Tfinidte mij nominatijve kasuse bæjngoeh NP:se vadta. Vuelege dam daaroen S-struktuvrem guvviedamme. ¶
Daaroen S-struktuvre: ¶
Dan åvteste daaroen gïele kasusemorfemi jïh subjeekte-verbaale kongruensen namhtah, dle dïhte daaroen raajese joe grammatiske sjïdteme: ¶
(6)   Jeg   leste    boken.    Manne  lohkedh.Prt gærja    ‘Manne gærjam lohkim.’ Ij badth daate nuekies jis sæjhta dam åarjelsaemien raajesem bïhkemdidh. Saemien nominaale jïh verbaale morfologije daerpies, jïh dle annje dah suffiksh baakojde fååtesieh. Sïjhtem dan bïjre tjaeledh båetije boelhkesne. ¶
2.3.2. Morfologiske kasush jïh subjeekte – verbaale kongruense  ¶
Minngemes boelhkesne tjeelim verbe abstrakte kasusem komplementese VP:n sisnie vadta gåabpaginie gïeline. Daaroen gïelesne verbe (V) VP:ste jåhta, mearan saemiengïelesne verbe (V) VP:sne tjöödtjeste. Saemien, seamma goh daaroen, ij verbe (V) maehtieh abstrakte kasusem NP:se vedtedh SpecVP:sne. Gåabpaginie gïeline subjeekten NP tjeahta SpecVP:ste juhtedh SpecTP:se T:n baaktoe juktie abstrakte nominatijve kasusem åadtjodh T:ste. Objeekte joe abstrakte kasusem åådtjeme. Jis grammatiske galka sjïdtedh dle morfologiske kasush aaj daerpies. Gosse thetakriterije jïh abstrakte heerrije leah tjïrrehtamme, dellie dah persovne- jïh numerusevæhtah bæjngoeh NP:ste åajjan T jieniemdieh. Vuelege dam saemien S-struktuvrem guvviedamme. ¶
Saemien S-struktuvre: ¶
Verbe VP:sne tjöödtjeste saemiengïelesne, ij verbe annje tempusem åådtjeme. Daelie T jïh V aktanieh jïh affiksh verbese juhtieh, jïh destie tïjje, numeruse jïh persovne verbese jijhtieh. ¶
Vuartesjh M-struktuvrem vuelege. ¶
Saemien S-struktuvre (M-struktuvre, Halle och Marantz, 1993; Oltra-Massuet,1999): ¶
Dellie aaj saemien raajese grammatiske sjïdteme: ¶
(7)   Manne gærja-m lohk-i-m.  ¶
Bottleneck-hypotesen mietie daate dïhte mij geerve G2-lïerijidie, objeektem mïerhkesjidh jïh verbe subjeekti mietie sojjehtidh S- jïh M-struktuvrine. ¶
Daennie boelhkesne 2.3 leam UG-teorijen mietie tjaaleme, goh theta, abstrakte jïh morfologiske kasush jïh subjeekte – verbaale kongruense. Båetije boelhkesne 2.4 galkem G2hypotesi bïjre tjaeledh, mah maerele mov tjaalegasse. ¶
2.4. G2-vejtiestimmie ¶
Daennie boelhkesne aalkam buerkiestidh man dïehre funksjonelle morfologijem haastadihks vejtiestidh, 2.4.1. Dellie sïjhtem vuartasjidh mejtie aelhkebe verbh subjeekti mietie sojjehtidh enn objeekth mïerhkesjidh, 2.4.2. Minngemes daennie boelhkesne dle maerele aerpiegïelen soptsestæjjaj funksjonelle morfologijen bïjre tjaeledh. ¶
G2-gïelem lïeredh lea haastadihks. Ij edtjh barre orre baakoeh lïeredh, tjeahta aaj fonologijem, syntaksem jïh funksjonelle morfologijem haalvedh rïektes konteksti mietie. Saaht guktie G1gïelem maanabaeleste leara stradtjemen namhtah. Men jis mubpiem gïelem (G2) mænngan jieliemisnie lïeredh dellie stuerebh haestemh. Grañena and Long (2013) buerkiestægan jis maana aalka G2-gïelem lïeredh 6-12 jaepijste, dellie geervebe rïektes fonologijem haalvedh. Dïhte buerie saernie maam Slabakova (2016) såårne, ihke gåarede dejtie morfosyntaktiske jïh syntaktiske hammojde G2-gïelese hijvenlaakan lïeredh mænngan jieliemisnie. Men dellie tjeahta radtjehke gïeline barkedh jis sæjhta G1-daltesem jaksedh. ¶
Båetije boelhkesne galkem vuartasjidh guktie funksjonelle morfologijem vejtiestidh G2gïeline jïh aerpiegïeline, jïh mah leah aelhkemes teoriji, hypotesi jïh dotkemen mietie vejtiestidh. ¶
2.4.1 Funksjonelle morfologijem vejtiestidh  ¶
Borer (1984) jïh mænngan Chomsky (1995) raeriestamme gaajhkh parameeterh jïh grammatiske væhtah funksjonelle morfologijese aktanamme leksikovnen sisnie. Daan åssjalommesen nomme Borer Chomsky Conjecture (Baker, 2008). Daate aaj Minimalist Programmen mietie, dah joekehtassh gïeli gaskem leksikovnen sisnie gååvnesieh.   ¶
Fïerhten gïelesne sjïere funksjonelle morfologije, mij leksikaale morfemidie jïh biehkide veadtaldihkie konteksti mietie. Leksikaale morfeme lea roehtsemorfeme funksjonelle morfemi namhtah, v.g. bæhtroehtse. Såemies gïeli vaenie funksjonelle morfemh jïh jeatjah gïeli veljie morfemijste. Daaroengïele jïh kinan gïele subjeekte-verbaale kongruense fååtesieh, mearan saemien, spanijen jïh tysklaanten gïeli lea subjeekte-verbaale kongruense. Boelhkesne 2.2 vuesiehtim daaroen vaenie nomiaale jïh verbaale infleksjovnh, mearan saemien veljie ¶
 Chomsky dam Minimalist Programmem (MP) evtiedi Government and Binding (GB)-teorijeste jaepine 1990.  ¶
Chomsky jïjtje gellien aejkien dam generatijve grammatihkem jeatjahtehti jïh bueriemdi jaepijste 1950 jaepide 1990 (Åfarli&Eide, 2003, 2008). Eah badth joekehtassh GB:n jïh MP:n gaskem mov tjaalegem jeatjahtehtieh. ¶
infleksjovnh, v.g. goh objeekti-, persovni- jïh numerusi affiksigujmie. Slabakova (2016) tjaala funksjonelle morfologije joekehtassh gïeli gaskem vuesehte, jïh destie vihkeles G2-gïelesne vejtiestidh. Slabakova (2016) naemhtie dam funksjonelle morfologijem buerkeste: ¶
1.  Sjïere fonologiske væhtah, mah baakose lissiehtamme goh prefikse, infikse jallh suffikse. Dah vuesiehtieh guktie galka baakoeh reaktoelaakan jiehtedh. 2.  Sjïere semantiske/grammatiske væhtah mah grammatiske goerkesimmiem vuesiehtieh, v.g. tïjjem, aspektem, tjoelem jïh kasusem vuesiehtieh. Dah vihkeles jis galka frash jïh raajesh guarkedh.  3.  Formelle morfosyntaktiske væhtah, mah nænnoestieh mij dejtie fraside gelkieh juhtedh raajesisnie jïh mij dejtie fraside gelkieh årrodh gusnie tjåadtjoen voestes iereste raajesisnie. ¶
Daennie tjaalegisnie galkem daam mubpiem tsiehkiem (2.) goerehtidh, mij kasusen, persovni, numerusi jïh tïjjen bïjre. Eah dah sjïere semantiske væhtah gååvnesh daaroen G1 jïh destie haastadihks gosse saemien G2:m galka vejtiestidh. Dle vihkeles kasush jïh subjeekte-verbaale kongruensem vïssjeleslaakan lïeredh, dej namhtah ij saemien buajhkoes sjïdth. Slabakova (2016) aaj jeahta dah göökte vihkielommes biehkieh G2-lïeremisnie lingvistiske input jïh G2lïeriji LAD. LAD lea Language Acquisition Device, aktene grammatiske systeeme, mejnie gaajhkesh dovnesh evtiedieh reakadimmien mænngan jïh abpe jieliemisnie. G2-lïerijh joe G1gïelen grammatihkem hijvenlaakan evtiedamme. Ij badth G1-gïelen grammatihke nuekies jis sæjhta G2-gïelem lïeredh. Tjeahta aaj LAD:m evtiedidh G2-gïelen grammatihken mietie. Dle haastadihks dam funksjonelle leksikovnem G2-gïelesne lïeredh. Jis dah joekehtassh gïeli gaskem leah funksjonelle leksikovnen sisnie, dellie G2-lïerijh tjiehtieh dam funksjonelle G2leksikovnem lïeredh, v.g. dej gïeh daaroen G1 tjiehtieh saemien G2 subjeekte-verbaale kongruensemorfemh lïeredh. Vuesiehtimmien gaavhtan:  ¶
(8)   Dah Tråantese juht-i-n.  ¶
L2-lïerijh tjiehtieh verbaalem «juhtedh» subjeekten mietie «dah» sojjehtidh hammosne preteritum. ¶
Slabakova (2008, 2016) aktem nuhtegs hypotesem dïsse vadta. Dan nomme Bottleneckhypothesis. Dan hypotesese aerebe dotkeme, goerehtimmieh jïh dååjrehtimmieh lissiehtamme.  ¶
Bottleneck hypotese lea teoretiske morfosyntaksen mietie jïh Slabakova (2016) Bottleneckhypotesem buerkeste goh boehtele. Boehtele ovmessie gierkijste deavhteme mah leah voestes gïelen grammatihke, maahtetje mubpien gïelen grammatihkeste jïh universelle grammatihke. Syntaksen, semantihken jïh pragmatihken njoelkedassh aaj boehtelisnie. Gosse boehtele lea tjåadtjoen, dle boehtele mubpien gïelen grammatihkem vuesehte. Gosse edtja mubpiem gïelem nuhtjedh, dellie boehtelem gupmiehtidh pryövoe nuekies boehtelistie mïernjedh. Boehtelen tjovve, gusnie gaertjemes, lea dïhte funksjonelle morfologije. Funksjonelle morfologijen namhtah ij mubpie gïele buajhkoes sjïdth. Jis mubpiem gïelem jeenje soptseste jïh nuhtjie, dellie boehtelen tjovvem geljede, jis vaenie dellie gaertjemde. Raajese (9) lea funksjonelle morfologijen namhtah. Vuesiehtimmien gaavhtan: ¶
(9)   *Piere Læjsa dåeriedidh. ¶
Gellielaaketje maehtebe mih dam raajesem (9) guarkedh. Mejtie Piere Læjsam dåerede/dåeredi? Jallh mejtie Læjsa Pierem dåerede/dåeriedi? Fïerhten biejjien dåerede? Daelie dåeredeminie? j.n.v. Funksjonelle morfologije vihkeles leksikaale roehtsemorfemidie dibrehtidh goerkesæmman. ¶
Bottleneck-hypotesen mietie aaj vihkeles daejredh mah leah aelhkie lïeredh jïh mah geerve G2-lohkehtimmesne (Slabakova, 2016). Lohkehtimmesne tjïehtebe tjarkebe jïh guhkebe dejnie mejnie haastadihks barkedh G2-gïelesne. Dah mah aelhkie lïeredh namhtah lïerijidie båetieh lohkehtimmesne. Ibie daarpesjh dan guhkiem dejnie gïehtelidh skuvlesne. Daaroen jïh saemien abstrakte kasuse nominatijve seammalaakan subjeektese vadtasåvva finidte raajesisnie. Destie maehtebe aarvadalledh ihke hammoem nominatijve lea aelhkie saemien G2-lïerijidie vejtiestidh jïh nuhtjedh aaj. Bottleneck-hypotesen mietie funksjonelle morfologije haastadihks. Daennie tjaalegisnie galkem barre gille dejstie haestiemijstie goerehtidh; mejtie goerehtimmielïhtsegh objeektekasush jïh subjeekte-verbaale kongruensem haalvah. Dah våajnoes objeektekasush jïh subjeekte-verbaale kongruense leah funksjonelle morfologije, jïh mijjieh maehtebe aarvadalledh daate haastadihks saemien G2-lïerijidie, dan åvteste daaroengïelesne G1 dah morfologiske væhtah fååtesieh, vuartesjh vielie dan bïjre boelhkesne 2.2. Gellie goerehtimmieh veartenen bïjre vuesiehtieh funksjonelle morfologije haastadihks seamma saaht G2-gïele. ¶
Slabakova (2016) gellie dejstie dotkemen illeldahkijste tjöönghkeme jïh naemhtie Slabakova iktede: ¶
  Funksjonelle morfologije joekoen vihkeles goerkesæmman jïh aaj vuesehte guktie akte gïele joekehtadta dujstie mupbijste ¶
  G2-gïelen funksjonelle morfologije haastadihks måjhtajidh jïh utnedh G2-lïerijidie ¶
  Dan åvteste syntakse universelle, dellie ij geerve G2-gïelen komplekse struktuvrh jïh sisvegem guarkedh jis G2-lïerijh dam funksjonelle morfologijem leah vejtiestamme ¶
  Juktie syntaksem jïh goerkesimmiem vejtiestidh, dellie G2-lïerijh tjiehtieh boehteletjovven (Bottleneck:n) baaktoe jaksedh. ¶
Daate empirije aaj vihkeles saemien G2-lïerijidie jïh lohkehtæjjide. Vïenhtem seamma illeldahkh saemien lohkehtimmesne aaj jijhtieh. Bottleneck-hypotese maahta mijjen lohkehtimmien haestemh tjïelkestidh jïh bïhkemdidh. ¶
Akte jeatjah hypotese mij nuhtegs daan goerehtæmman jïh saemien G2-lohkehtæmman lea Feature Reassembly Hypothesis. Lardiere (2009 a,b) Feature Reassembly hypotesem vïhtesjimmiej mietie tseegki. Dïhte G2-lïerije tjeahta tjïertem orre sjïere formelle væhtijste buajhkedh mij jeatjahlaakan goh G1:n tjïerte sjïere formelle væhtijste. Men ij daate gaajhke. Jis dah funksjonelle morfemh jeatjahlaakan öörnedamme leksikaale morfemidie (baakojde) G1-gïelesne goh G2-gïelesne, dellie tjeahta funksjonelle morfemh G2-gïelese re-öörnedidh. Slabakova (2016) naemhtie buerkeste: «One of the harderst tasks would be to acquire a mismatch in the exponents of feature.» Vuesiehtimmien gaavhtan: Dïhte akkusatijvevæhta –m gååvnese saemien, men ij daaroen. Dellie tjeahta dam væhtam –m lissiehtidh G2grammatihkese destie ij gååvnesh G1-grammatihkesne. Ij leah saemien V2-væhta (parameetere), destie tjeahta dam væhtam sliejhtedh G2-grammatihkeste. Jis jæjhta dellie G1transfere sjædta. Galkem vielie dan bïjre vuelege tjaeledh. Jalhts seamma goerkesimmie fïerhten gïelesne, dle G2-lïerije tjeahta gïelen fonologiske, syntaktiske jïh semantiske formelle væhtah, rïektes kontekstine lïeredh.   ¶
Gåabpegh hypotesh Bottleneck jïh Feature Reassembly tjaatsestieh G2-lïerijidie dle vihkielommes dam G2-gïelen funksjonelle leksikovnem vejtiestidh. Gåabpegh hypotesh vïhtesjimmiej mietie tseegkeme jïh evtiedamme. Bottleneck-hypotese dah våajnoes morfologiske væhtah goerehte, mearan Feature Reassembly hypotese gåabpegh våajnoes jïh ij-våajnoes sjïere formelle væhtah goerehte. Mearan Feature Reassembly hypotese lea teoretiske hypotese, Bottleneck-hypotese aaj praktiske hypotese jïh dle lohkehtæmman evtiedamme. Bottleneck-hypotese gihtjie mah lea aelhkie lïeredh jïh mah geerve lïeredh G2gïelesne. Bottleneck-hypotese Feature Reassemblyhypotesem dåarjele. ¶
Gåabpegh hypotesh, mej bïjre dan gåhkese leam tjaaleme, aaj G1-transferem dåarjelieh. Gosse funksjonelle morfemh G1-gïeleste G2-gïelese nuhtjie dellie dam G1-transferinie gohtje. Dan åvteste stoere joekehtassh saemien jïh daaroen gaskem, dellie aaj seapan daaroengïele saemiengïelem tsavtsa. Vuesiehtimmien gaavhtan L2-lïerijh hammoem akkusatijve –m direkte objeektese jallh verbeminngiegietjiem –gan åajaldehtieh nahtadidh, destie eah dah minngiegietjieh gååvnesh daaroengïelesne. Akte dejstie hypotesijste maam daan bïjre buerkeste lea Full Transfer Full Access Hypotese. Schwartz jïh Sprouse (1994, 1996) dam hypotesem naemhtie buerkiestægan; voestes iereste dah lïerijh dam G1grammatihkem sjïehtesjieh G2-gïelese gosse G2-gïelem lïerijieh. Jis eah buektehth G1grammatihken mietie sjïehtesjidh dellie UG:se gåhtjoeh, orre parameeterh, funksjonelle kategorijh jïh orre sjïere grammatiske væhtavierhtieh jeatjahlaakan sjïehtesjadtedh. Nemhtie hov orre G2-grammatihkem jiene-jienebe tseegkieh. Dellie G2-input skreejrehte grammatihkem jeatjahtehtedh G2-gïelen mietie. Men muevie mejtie G2-lïerijh G1-daltesem jeksieh.   ¶
Jalhts funksjonelle morfoligije fååtesieh, ij leah seamma goh G2-lïerijh eah maehtieh abstrakte morfosyntaktiske væhtah utnedh. Vuartesjh vielie daan bïjre boelhkesne 2.4.1. Haznedar and Schwartz (1997) jïh Prévost and White (2000a,b) buerkiestieh daate mappingMissing Surface Inflection Hypotese. Dle haastadihks G2-lïerijidie funksjonelle morfemh abstrakte morfosyntaktiske væhtide ektiedidh gosse daerpies. Haznedar, Schwartz, Prévost jïh White vuesiehtieh G2-lïerijh jeenebe maehtieh enn dah vuesiehtieh, gosse G2dåeriesmoere abstrakte væhtaj jïh våajnoes morfologiske hammoej gaskem. Dej hypotesen nomme gïelem nahtadieh. G2-lïerijen produksjovne maahta biejjien doekoe jïerene gosse madtjele jallh vearrene gosse sæjloes. Bottleneck-hypotesen mietie Slabakova (2016) vuesehte G2lïeriji maahtoem boehtelen sisnie, men eah buektehth gaajhkem tjovven tjïrrh veedtjedh; eah eejnegen baakoeh jïh/jallh funksjonelle morfemh dïllesisnie gosse dejtie daarpesjieh. Seapan dle naemhtie gosse saemien G2-lïerijh gelkieh soptsestalledh jïh/jallh tjaeledh aaj. Muvhten aejkien akkusatijvemorfemh jïh subjeekte-verbaale kongruensem åajaldehtieh nahtadidh.  ¶
Mijjieh maehtebe nænnoestidh dah morfologiske joekehtassh G1- jïh G2- gïeli gaskem leah geerve lïeredh. Dan åvteste G2-gïelen funksjonelle morfologije lea joekoen vihkeles G2lohkehtimmesne, sïjhtem aaj vuartasjidh mejtie vïerrebe objeekth mïerhkesjidh enn verbh subjeekti mietie sojjehtidh dennie båetije boelhkesne. ¶
2.4.2 Aelhkebe verbh subjeekti mietie sojjehtidh enn objeekth mïerhkesjidh?  ¶
Daennie tjaalegisnie leam earna aaj goerehtidh mejtie aelhkebe verbh subjeekti mietie sojjehtidh enn objeekth mïerhkesjidh. Joe 1973 Brown goerehti guktie golme maanah sijjen funksjonelle morfemh englaanten G1-gïelesne evtiedin. Brown evtiedimmiedaltesh dej luvnie gaavni. Dah maanah seamma grammatiske morfemh (functor) gaevnjieruktien mietie evtiedin, men eah eevre seamma aaltarisnie dejtie haalvah. Jeatjah dotkijh dejstie illeldahkide skreejresovvin goerehtidh mejtie seammalaakan G2-lïerijidie aaj.   ¶
Ahn (2015) goerehti guktie G2-lïerijh englaanten G1-gïeline koreen G2-gïelen kasush vejtiestieh. Koreen gïelen lea veljie morfologije jïh englaanten gïelen vaenie morfologije. Goerehtimmien illeldahkh vuesiehtieh G2-lïerijh kasusem nominatijve aerebe goh kasusem akkusatijve vejtiestin. Koreen G1-lïerijh seamma goerem vuesiehtieh. ¶
Papadopoulou et al. (2011) aktem stoere goerehtimmiem darjoejin gusnie greken gïele G1 jïh tyrkijen gïele G2. Greken SVO-gïele jïh gïelen vaenie morfologije. Tyrkijen SOV gïele jïh gïelen veljie morfologije. Goerehtimmien lïerehtimmieh lin subjeektem, objeektem, verbaalem iktemearan reaktoelaakan tjaeledh, objeektem mïerhkesjidh jïh verbh subjeekti mietie sojjehtidh. Illeldahkh vuesiehtieh G2-lïerijh buerebh subjeekte-verbaale kongruensem darjoejin enn rïektes objeektekasush mïerhkesjidh. Seamma evtiedimmie gaajhkine dåehkine, dah gïeh aadtjen aalkeme lohkedh (I) 21% jïh 42% buektiehtamme, dah gïeh guhkebe lohkeme (II) 39% jïh 73% buektiehtamme jïh minngemes dah gïeh guhkemes lohkeme (III) 49% jïh 95% buektiehtamme gosse objeekth mïerhkesjidh jïh verbh subjeekti mietie sojjehtidh. ¶
Vuartesjh tabellem 2.2 vuelege. ¶
Tyrkijen gïele G2 I II III Akkusatijve-objeekte 21% 39% 49% S-V-kongruense 42% 73% 95%  ¶
Tabelle 2.2. Tabellebïhkedimmie: S = subjeekte; V = verbaale ¶
Dah illeldahkh vuesiehtieh aelhkebe rïektes verbaalen sojjehtimmiem tjïrrehtidh goh objeektem mïerhkesjidh. ¶
Montrul (2016) beavna nominaale morfologije vïerrebe buektiehtidh verbaale morfologijeste aerpiegïelen soptsestæjjide aaj. Båetije boelhkesne 2.4.3 sïjhtem vielie dan bïjre tjaeledh, jïh sïjhtem aaj mov goerehtimmien referansedåehkiem vierhtiedidh aerpiegïelen kontekstesne. ¶
2.4.3. Aerpiegïelen soptsestæjjaj funksjonelle morfologije  ¶
Aerpiegïelen soptsestæjja lea akte gie guektiengïelen maanabaeleste, gusnie akte dejstie gïelijste unnebelåhkoegïele (Montrul, 2008). Manne Montrulen tjilkemem veeljeme utnedh dan åvteste Valdés:n (2000) tjilkeme barre englaanten gïelen bïjre goh jienebelåhkoegïele. ¶
Jienebelåhkoegïelh jïjtjereerieh jïh unnebelåhkoej gïelh tsevtsieh. Ij leah gåvva rïektes funksjonelle morfologijem baakose buektiehtidh. Montrul (2016) jeahta seamma saaht gïele, seamma goerh jijhtieh aerpiegïeline mej veljie morfologije. Benmamoun, Montrul, jïh Polinsky (2013a) gihtjieh magkeres åejvieboelhkh grammatihkeste stynkehke jïh magkeres åejvieboelhkh heajjode gosse gïelem lïereminie jïh vaenie input dehtie aerpiegïeleste. Naemhtems tsiehkie gosse aerpiegïele jeatjah gïeleste guektiengïelen voengesne dïedtelgamme. Benmamoun et al. jiehtieh dle sïejhme aerpiegïelen soptsestæjjah morfologijem sliejhtieh seamma saaht gïele. Muvhten aejkien aaj jïjtjereerijen gïelen struktuvrh nuhtjieh. ¶
Vijriebasse Benmamoun et al. (2013a) jiehtieh dle vïerrebe nominaale morfologijem haalvedh enn verbaale-kongruensem. Aerpiegïelen soptsestæjjah fonologijem bööremes haalvah, jïh dan mænngan syntaksem. Eah badth seamma stynkehke morfologijine jïh semantihkine. Montrul (2016) lea aerpiegïeli dotkemem iktedamme. ¶
Dïhte njieljie tsiehkieh mah vihkeles daan tjaalegasse neebnie. Måedtieh aerpiegïelen soptsestæjjah: ¶
1.  objeektekasusem sliejhtieh 2.  vaenebe kasusehammoeh utnieh 3.  vuesiehtieh nominaale morfologije vïerrebe haalvedh verbaale morfologijeste  4.  gïeh sijjen aerpiegïelem nåekebe haalvah, jeenebe dejstie nominaale jïh verbaale morfologijeste sliejhtieh. Gosse aerpiegïelem haalvah dellie jeenemes reaktoelaakan sjædta. ¶
Daan goerehtimmien referansedåehkien voestes gïele saemien. Saemien aalkoealmetji gïele jïh unnebelåhkoegïele Nöörjesne jïh Sveerjesne. Destie referansedåehkien G1-gïele aerpiegïele. Dellie vihkeles gihtjedh: Mejtie seamma illeldahkh jijhtieh referansedåehkesne goh Montrul et al. sijjen goerehtimmesne gaavneme, v.g. objeektekasusem sleajhta? Jis referansedåehkien illeldahkh G1-daltesem vuesiehtieh dellie daan goerehtimmien referansedåehkie representatijve daan goerehtæmman aaj. ¶
Daelie teoriji jïh hypotesi mietie sïjhtem daan tjaalegen hypotesem tseegkedh: Daaroen gïelesne vaenie våajnoes morfologiske væhtah. Dan gaavhtan, Bottleneck-hypotesen mietie, manne aarvadallem saemien G2-lïerijh gellie suffiksh (v.g. akkusatijvesuffiksh) åajaldehtieh mïerhkesjidh voestes iereste lohkehtimmesne. Gosse guhkebe leah lohkeme dle vïenhtem bueriebadtje suffikside haalvah, jïh minngemes dah gïeh guhkemes gïelem lohkeme jïh saemiestamme, bööremes funksjonelle morfologijem haalvah. Bottleneck-hypotesen mietie im vïenhth dah G2-lïerijh seamma morfologiske daltesem jaksh goh referansedåehkie. Vïenhtem referansedåehkie jeenebe objeekth mïerhkesje jïh aaj buerebe verbh subjeekti mietie haalva. Minngemes aarvadallem Montrulen (2016) mietie objeekte dle vïerrebe mïerhkesjidh enn verbh subjeekti mietie sojjehtidh. Vihkeles aaj gihtjedh Bottleneckhypotesen mietie, mah leah aelhkemes jïh geervemes destie mestie leam goerehtamme.  ¶
Daelie manne tjaalegen duekiem buerkiestamme; teorijen våaromem, mubpiengïelen hypotesh jïh dotkemem, mah maerele mov tjaalegem buerkiestidh. Båetije boelhkesne 3 sïjhtem goerehtimmien vuekien bïjre tjaeledh. ¶
3. Goerehtimmien vuekie ¶
Daennie boelhkesne galkem goerehtimmievuekiem buerkiestidh. Uktsie goerehtimmielïhtsegh meatan jïh göökte lïhtsegh dennie referansedåehkesne. Dah lïhtsegh sosiolingvistiske goerehtimmiem darjoejin aerebe goh saemiengïelen göökte goerehtimmieboelhkh (daehtie raajeste: lïerehtimmieh) vaestiedin. Guktie goerehtimmiem dorjeme jïh tjïrrehtamme leam boelhkesne 3.2 tjaaleme. Vijriebasse sïjhtem vuesiehtidh guktie illeldahkh ryöknedamme boelhkesne 3.3, jïh guktie etihken bïjre goerehtimmesne ussjedamme boelhkesne 3.3. ¶
3.1. Goerehtimmien lïhtsegh ¶
Bottleneck-hypotesen mietie (Slabakova, 2016) aarvadallem dah goerehtimmielïhtsegh mah guhkemes saemien gïelem lohkeme minngiegietjieh, dam funksjonelle morfologijem, bööremes haalvah. Dah objeekti jïh verbi minngiegietjiejgujmie guhkemes gïehtelamme. ¶
Manne lïhtsegh bööredim mah guhkiem skuvlesne saemien lohkeme, jïh lïhtsegh mah åeniehkåbpoe lohkeme. Bööredim aaj goerehtimmielïhtsegh mah vaenebh tæjmoeh våhkosne åtneme. Gaajhkh lïhtsegh mejtie goerehtæmman bööredim, saemien goh G2-gïelem skuvlesne utnin. Gosse maana njieljie jaepieh jallh båarasåbpoe jïh orre gïelem leara, dellie G2-gïelem leara. Daate akte lingvistiske definisjovne. Bryman:n (2011) mietie manne lïhtsegh saemien byjreskistie veeljim. Ij gåaredh barre gie akt naemhtems goerehtæmman bööredh, dan gavhtan vaenie saemien soptsestæjjah Nöörjesne jïh Sveerjesne. ¶
Idtjim hïnnh dohkh diekie vuelkedh lïhtsegigujmie soptsestidh. E-påastem seedtim 25 lïhtsegidie nöörjen jïh sveerjen raedtesne. Dah bïevnesh goerehtimmien bïjre, svaalhtesem jïh baahtsemebaakoeh Moodelasse åadtjoejin nöörjengïelesne. Medtie göökte våhkoeh mænngan aaj SMS seedtim dejtie giejtie mobijlenummerh utnim. 25 lïhtsegijstie 10 vaestiedin. Men akte dejstie idtji gaajhkem dennie voestes lïerehtimmesne jallh mubpiem lïerehtimmiem vaestedh. Dan gaavhtan dam lïhtsegem goerehtimmeste sleejhtim. ¶
G2-goerehtimmine sïejhme lïhtsegidie golme dåehkide juekedh. Dah gïeh aadtjen aalkeme gïelem lohkedh (beginner), dah gïeh guhkebe lohkeme (intermediate) jïh dah gïeh (mahte) gïelem haalvah (advanced). Idtjim manne lïhtsegidie lïerehtimmieh åvtelbodti vedtieh, guktie meehtim dåehkide naemhtie veesmedh. Veeljim vuartasjidh man gellie jaepieh dah saemien lohkeme jïh mejtie saemien dej lohkehtimmiegïele måedtine faagine. Destie dejtie dåehkide tseegkim:  ¶
  Voestes dåehkie (GD 1). Dah 10 -13 jaepiej gaskem saemien lohkeme. Jïh saemien dej lohkehtimmiegïele måedtine faagine. Golme lïhtsegh gåabpagidie lïerehtimmide vaestiedin. ¶
  Mubpie dåehkie (GD 2). Dah 8-13 jaepiej gaskem saemien goh faagem lohkeme, men eah saemien lohkehtimmiegïeline åtneme. Vïjhte lïhtsegh vaestiedin. Golme lïhtsegh gåabpagidie lïerehtimmide vaestiedin, jïh göökte barre dam voestes lïerehtimmiem. ¶
  Gåalmede dåehkie (GD 3). Dah unnebe goh 5 jaepieh saemien lohkeme. Akte lïhtsege gåabpagidie lïerehtimmide vaestiedi. Im vïenhth daate dåehkie lea representatijve, dan åvteste barre akte lïhtsege. Men nov gujht maam akt vuesehte. ¶
Gaajhkesh dejstie uktsie lïhtsegistie aaj sosiolingvistiske goerehtimmiem vaestiedin. ¶
Njieljie ietniengïelen soptsestæjjah bööredim refereansedåahkan. Golme dejstie sïjhtin dåeriedidh, men barre göökte goerehtimmiem vaestiedigan. Naemhtems goerehtimmine sïejhme aktengïelen soptsestæjjah utnedh. Men jallan gååvnese aalkoealmetjh mah barre aktem gïelem maehtieh. Dah unnemes göökte gïelh maehtieh, sijjen ietniengïelem jïh jienebelåhkoegïelem. Destie göökte ietniengïelen soptsestæjjah daennie goerehtimmesne mah bijjelen 60 jaepieh. Dah maanabaeleste saemiestamme jïh daelie aaj saemien dej fïerhten biejjien gïele. Dan åvteste saemien unnebelåhkoegïele Nöörjesne jïh Sveerjesne, saemien aaj referansedåehkien aerpiegïele. Montrul (2016) beavna dle stuerebh joekehtassh aerpiegïelen soptsestæjjaj gaskem enn jienebelåhkoegïelen soptsestæjjaj gaskem, dan gaavhtan unnebelåhkoegïele ij dan våajnoes seabradahkesne. Dellie leam goerehtimmiedåehkide åehpiedahteme. Daelie sïjhtem tjaeledh guktie goerehtamme. ¶
3.2. Guktie goerehtimmiem tjïrrehtamme ¶
Funksjonelle morfologije våajnoes baakojne goh prefikse, infikse jallh suffikse, jïh destie maahta goerehtimmiem darjodh. Maahta soptsestimmeste jallh lïerehtimmeste vuartasjidh mejtie goerehtimmielïhtsegh morfologijem dåhkasjieh, (Slabakova, 2016). Dle barkoes soptsestimmiem joekehtidh gosse åenehks bodtem daan goerehtimmiebarkose. Dan åvteste lïerehtimmieh veeljim gïelen goerehtæmman. Ij sïejhme lïerehtimmieh jallh sïejhme mïetestimmieh åarjelsaemien gïelesne gååvnesh. Dellie Montrul (2016:186) jeahta hijven lïerehtimmieh clozetestine jallh C-testine darjodh. Dah lïerehtimmieh stinkes jïh gåarede dejtie radtjoeslaakan tjïrrehtidh. Daan goerehtæmman lïhtsegh gelkieh funksjonelle morfologiske væhtah veeljedh jïh tjaeledh. Dannasinie hijven clozetestem jïh produksjovnelïerehtimmiem utnedh.  ¶
Voestegh sïjhtem soptsestidh guktie manne goerehtimmiem hammoedamme, jïh dan mænngan guktie leam illeldahkem ryöknedamme. ¶
3.2.1 Guktie goerehtimmiem hammoedamme  ¶
Gosse sïejhme lïerehtimmieh jïh mïetestimmieh eah saemiengïelesne gååvnesh, tjïehtim jïjtje daejtie lïerehtimmide darjodh. Goerehtimmien göökte åejvieboelhkh: ¶
1.  Sosiolingvistiske goerehtimmie 2.  Saemiengïelen goerehtimmie a.  Lïerehtimmie 1: Clozeteste  b.  Lïerehtimmie 2: Produksjovnelïerehtimmie ¶
Gåabpagidie goerehtimmide MoodleCloudese darjoejim. MoodleCloud lea learoevierhtieprogramme gaskeviermesne. Ij naan gaervies programme gååvnesh Moodelisnie, badth gåarede jïjtsh lïerehtimmieh dennie gaskeviermiesijjine darjodh. ¶
3.2.1.1 Sosiolingvistiske goerehtimmie ¶
Dam sosiolingvistiske goerehtimmiem darjoejim Sunyoung:n (2009) vuekien mietie. Dennie goerehtimmesne lea naemhtems gyhtjelassh: man båeries, mejtie nyjsenæjja jallh gaarmanæjja, mah gïelh leah lïereminie/lïereme, mij gïelide G1, G2 j.n.v. Vuartesjh lissietjaalegem, appendix 1. ¶
Montrul (2016) aerpiegïelen dotkije, tjaatseste man vihkeles daejredh guktie aerpiegïelesoptsestæjjaj gïeletsiehkieh leah. Eah illeldahkh jallh joekehtimmieh hijven sjidtieh jis ibie dej gïeletsiehkieh krööhkesth. Vïenhtem seamma vihkeles gosse aerpiegïelem G2 goerehtidh. ¶
Stoere joekehtasse mah maehteles G2-lïerijh åarjelsaemien, dan åvteste åarjelsaemien unnebelåhkoegïele Nöörjesne jïh Sveerjesne. Jeanatjommes eah gåetesne gïelem utnieh, eah gaajhkesh maehtieh gïelem skuvlesne lohkedh, vaenie lohkehtæjjah j.n.v. Dan gaavhtan vihkeles munnjien aaj sosiolingivstiske goerehtimmiem darjodh. Goerehtimmielïhtsegh tjiehtieh voestegh aktem enketem vaestiedidh, jïh gaajhkesh dam darjoejin. ¶
3.2.1.2 Saemien gïelen goerehtimmie ¶
Maam leam aerebe tjaaleme, göökte lïerehtimmide darjoejim daan goerehtæmman. Vuelege sïjhtem dejtie buerkiestidh. ¶
Lïerehtimmie 1: Clozetest ¶
Maahta clozetestem gellie vuekine darjodh. Vuesiehtimmien gaavhtan maahta fïerhten tjïjhtjeden baakoe lïerehtimmeste sliejhtedh, jallh veeljedh mah baakoeh galka sliejhtedh. Dah lïhtsegh gelkieh sjïehteles baakoeh dievhtedh. Vaastoeh maehtieh aaj multiple choice årrodh. Seamma saaht dah lïhtsegh åadtjoeh baakojde dievhtedh konteksten mietie. Manne lïerehtimmiem Bylund, Abrahamsson, Hyltenstam (2012) jïh Sunyoung:n (2009) mietie hammoedamme. Bylund, Abrahamsson, Hyltenstam clozetestem 42 gåaroes gïerigujmie darjoejin, gusnie baakoeh galkin kontekstese sjïehtedh. G1-soptsestæjjah clozetestide staeriemdin. Dan mænngan rïektes grammatiske jïh semantiske vaastoeh fïerhten gåaroes gïerese gaavnin. Lïhtsegi vaastoeh dej mietie vierhtiedin. Eah krööhkesth mejtie lïhtsegh båajhtode baakoehtamme.  ¶
Mov lïerehtimmesne 1 multiple choisem veeljim, jïh baajim dah lïhtsegh njieljie baakoehammojste veeljedh. Baakoeh mah lïerehtimmeste 1 sleajhteme: ¶
  17 direkte objeekth (objeekte-NP:h akkusatijvesuffiksi- jïh nominatijven pluraalesuffiksigujmie) ¶
  19 subjeekth – verbaalh (kongruense) ¶
  18 distraktovrh ¶
Distraktovrinie aaj nominatijvh jïh infinitijvh veeljim, sïjhtim vuejnedh mejtie lïhtsegh dejtie objeekti sijjeste veeljin. ¶
Lïerehtimmien bïhkedimmie naemhtie: Lohkh soptsesem eensilaakan mearan vaestedeminie. Diedtieh njoelem jïh veeljh dah baakoeh mah jiehtiegasse bööremes sjiehtieh. Vuelege vuesiehtimmie Moodelistie: ¶
Vïenhtem daam goerehtimmievuekiem hijven utnedh gosse goerehtimmie gaskeviermesne. Dah lïhtsegh gelkieh baakoem rïektes suffiksine veeljedh, njieljie baakoehammojste. ¶
Vuesiehtimmien gaavhtan: ¶
(10) -Laara, veedtjh munnjien _______ [tjaetsieh, tjaetsie, tjaetsiem, tjaatsan] rööpses _______ [bæhtose, bæhtoe, bæhtoem, bæhtoeh]. ¶
Eah daarpesjh tjaeledh daennie lïerehtimmesne. Dah tjiehtieh hammojde veeljedh konteksti mietie. Abpe daam lïerehtimmiem leam 5 unnebe boelhkide juakeme. Gosse lïhtsegh fïerhten lïerehtimmieboelhkem vaestiedamme idtjin maehtieh bååstede diedtedh lïerehtimmine, vaastoeh jeatjahtehtedh. Lïerehtimmie 1 leam lissiehtamme. Vuartesjh lissietjaalegem, appendix 2. ¶
Lïerehtimmie 2: Produksjovnelïerehtimmie ¶
Dïhte produksjovnelïerehtimmie Goad jïh White (2006), Montrul (2016) jïh Slabakovan (2016) mietie tseegkeme. Goad and White (2006) toelhkestimmielïerehtimmiem jïh produksjovnelïerehtimmiem öörnigan. Voestegh dah lïhtsegh tjïehtin tïjjem presens jallh preteritum veeljedh tïjjeadverbijali mietie. Dan mænngan galkin aktem sjiehteles raajesem (akte gööktijste) veeljedh tïjjen mietie. Slabakova (2016) mannem aaj skreejrehti daam produksjovnelïerehtimmiem naemhtie evtiedidh. Tjeelim gaajhkh baakoeh mah lïhtsegh gelkieh gaevnjieruktien mietie utnedh. Tïjjeadverbijalh tïjjem vuesiehtin, mejtie presens jallh preteritum. Jis dah nomenh aerebe kontekstesne neebneme, dellie galkin definijte hammojde utnedh. (Slabakova, 2016 jïh Kroik, 2016). ¶
Daennie mubpene lïerehtimmesne goerehtimmielïhtsegh tjïehtin tjaeledh, mohte lïerehtimmesne 1. Lïerehtimmien bïhkedimmie naemhtie: ¶
Nuhtjh baakoeh daagkoe vuelege. Tjaelieh rïektes minngiegietjieh baakojde, guktie jiehtege reaktoe sjædta. Provhkh baakojde guktie gaevnjieruktien mietie tjaaleme. Vuelege vuesiehtimmieh Moodelistie jïh vaastoeh (11) jïh (12): ¶
(11)    Minngemes våhkoen månnoeh Læjsah staarese vöölkimen. ¶
(12)    Jååktan aehtjie tjoevtenjidie Piereste åadtjoeji. ¶
Vïenhtem daate lïerehtimmie hijven daan goerehtæmman. Dah lïhtsegh slyöhpoeh ussjedidh man bïjre tjaeledh, dah gelkieh barre raajesem darjodh baakojste mejtie åådtjeme. Men tjïehtin rïektes morfologijem tjaeledh guktie rïektes raajesem åadtjodh. ¶
Dejtie lïhtsegidie skreejrehtim vaestiedidh viehkien namhtah, jïh dam baakoem jïh dah minngiegietjieh veeljedh maam voestegh vïenhtin reaktoe. Akte referansedåehkeste dejtie lïerehtimmide voestegh darjoeji. Dïhte munnjien bååstede bievnieji maam tjïehtim bueriemdehtedh aerebe goh dejtie jeatjabidie seedtim. ¶
Aerebe goh lïerehtimmide darjoejim, tjïehtim ussjedidh guktie dejtie hammoedidh. Stoere joekehtasse man maehteles åarjelsaemien G2-lïerijh. Dah gïeh saemien unnebe goh 5 jaepieh lohkeme gelkieh aaj buektiehtidh maam vaestiedidh. Dan åvteste multiple chociem veeljim darjodh. Aelhkebe baakojste veeljedh enn jïjtje tjaeledh. Men sïjhtem aaj haastadihks lïerehtimmiem darjodh dejtie gïeh væjkalåbpoe. Destie lïerehtimmie 2 geervebe lïerehtimmeste 1. Gosse lïhtsegh fïerhten boelhketjem vaestiedamme idtjin maehtieh bååstede diedtedh lïerehtimmine, vaastoeh jeatjahtehtedh. Vuartesjh lissietjaalegem, appendix 2. ¶
3.2.2 Guktie illeldahkh ryöknedidh  ¶
Daennie goerehtimmesne sïjhtem Bilingual Syntax Measurem (BSM) utnedh gosse illeldahkh ryöknedidh. BSM lea akte vuekie mij lïhtsegem skreejrie funksjonelle morfologijem utnedh jïh BSM:n viehkine aaj vierhtiedidh guktie lïhtsege dam funksjonelle morfologijem nuhtjie konteksten mietie. BSM taaline jïh prosentine vuesehte. Dah taalh jïh prosenth rïektes goerehtimmiedåehkiej illeldahkh vuesiehtieh. Jis dah govhte rïektes morfemh luhkijste leah buektiehtamme dellie 60% buektiehtamme. Jis 60% buektiehtamme dellie goerehtimmielïhtsegh aaj vuesiehtieh dam morfemem jallh dah morfemh vejtiestamme, dan åvteste bijjelen moenedimmiedaltese mij 50% (Slabakova, 2016). Men ij leah daate illeldahke G1-daltese, mij daamtaj 90-99% gaskem (Thornton jïh Wexler, 1999).  ¶
Men muevie mejtie goerehtimmielïhtsegh buektiehtieh gaajhkh morfemh reaktoelaakan utnedh. Kaanna aaj goerehtimmielïhtsegh morfemh utnieh gåessie eah edtjh dejtie utnedh. Dellie ij morfemeåtnoe vïssjeleslaakan sjïdth. Stauble (1984) dam BSM:m evtiedamme jïh dejtie morfemidie, v.g. 3, mah fer jeenem nuhtjeme nebnijasse lissiehtamme. Jis 60% (6/10) reaktoelaakan dorjeme, dellie aaj golme vielie nebnijasse (6/13). Destie illeldahke 46% sjædta, ij 60%. Manne aaj dam vierhtiedamme boelhkesne 4.2.1.2. Minngemes daennie boelhkesne sïjhtem tjaeledh guktie etihkem vierhtiedidh. ¶
3.3. Guktie etihkem vierhtiedidh ¶
Dïhte åarjelsaemien dajve lea vijries, men eah badth dan gellie saemieh dennie dajvesne jïh gellie damtesedtieh. Dannasinie gaajh vihkeles goerehtimmiem darjodh guktie ij gåaredh damtijidh dejtie gïeh meatan orreme. Manne dam digitaale learoeprogrammem Moodle utnim. Idtji gåaredh nommide vöörhkedh programmesne. Dan åvteste tjïehtim fiktive nommh (v.g. Gtrf Ed) lïhtsegidie vedtedh. Gosse daate tjaalege riejries jïh mastereksaamene lea dåhkasjadteme, dellie e-påastelæstoem dej fiktijve nommigujmie eerjem. Gaajhkh goerehtimmielïhtsegh tjiehtieh unnemes 18 jaepieh årrodh, jïh gaajhkesh daennie goerehtimmesne leah båarasåbpoe. ¶
Gåalmadinie boelhkesne manne goerehtimmievuekien bïjre tjaaleme, referansedåehkiem jïh goerehtimmiedåehkide åehpiedahteme, jïh minngemes guktie leam goerehtimmiem hammoedamme jïh tjïrrehtamme. Båetije boelhkesne 4 sïjhtem goerehtimmien illeldahkh vuesiehtidh. ¶
4. Goerehtimmien illeldahkh ¶
Daennie boelhkesne galkem referansedåehkien soptsestæjjah jïh goerehtimmielïhtsegh åehpiedehtedh jïh dej gïeli bïjre saarnodh dovne gåetesne jïh skuvlesne. Dan mænngan galkem dah illeldahkh vuesiehtidh. Aerebe goh saemiengïelen goerehtimmiem vuesiehtidh, sïjhtem sosiolingvistiske goerehtimmine aelkedh. ¶
4.1. Sosiolingivstiske goerehtimmie Juktie saemiengïelen goerehtimmien illeldahkh toelhkestidh, dle vihkeles sosiolingvistiske goerehtimmiem aaj darjodh jïh utnedh gosse toelhkestidh. Manne referansedåehkien sosiolingvistiske illeldahkigujmie aalkam. ¶
4.1.1. Referansedåehkien bïjre  ¶
Göökte ietniengïelen soptsestæjjah daennie referansedåehkesne, mah bijjelen 60 jaepieh. Gåabpaginie saemiengïeline byjjenigan jïh gåabpegh jeenemes saemiestigan eannan skuvlesne eelkigan. Idtjigan åarjelsaemien lohkehtimmiem skuvlesne utnieh faagine. Akte dejstie saemien goh lohkehtimmiegïelem åadtjoeji dejnie voestes skuvlejaepine. Akte referansedåehkeste jeahta vielie saemiesti aerebe goh maana, jïh vielie daaroste goh geerve. Dïhte mubpie beavna ij naan joekehtasse/ij mujhtieh. Daelie gåabpegh fïerhten biejjien saemiestægan måedtine almetjigujmie, jïh fïerhten biejjien jeenemes tsiehkine daaroestægan. ¶
4.1.2. Goerehtimmiedåehkien bïjre  ¶
Luhkie goerehtimmielïhtsegh goerehtimmiem vaestiedamme. Akte lïhtsege leam goerehtimmeste sleajhteme, dan gaavhtan unnebe goh 50% lij vaestiedamme. Uktsie goerehtimmielïhtsegh minngemes sjïdtin, dejstie govhte nyjsenæjjah jïh golme gaarmanæjjah. Jeanatjommes 18 jïh 30 jaepiej gaskem, jïh akte bijjelen 60 jaepieh. Dah lïhtsegh nöörjen jïh sveerjen raedteste. ¶
4.1.3. Saemien gïele gåetesne  ¶
Golme goerehtimmielïhtsegh saemien gïeline gåetesne byjjenin, jïh vïjhte muvhten aejkien. Akte idtji saemien gïeline byjjenh. Jeenemes jeatjabinie laahkojne (n=6), tjidtjine (n=5), aehtjine (n=4) jïh nuerebh åerpenigujmie (=4) soptsestieh/soptsestin. Vaenemes aahkine (=3) jïh aajjine (=1). Akte lïhtsege ij/idtji guhtegh soptsesth. Idtjin gïeh gan barre saemesth gåetesne. Gaajhkesh (n=9) vaestiedamme jeenemes daaroestin eannan skuvlesne eelkin, mearan referansedåehkien soptsestæjjah jeenem/jeenemes saemiestin maanabaelesne. ¶
4.1.4. Saemien gïele skuvlesne  ¶
Vïjhte goerehtimmielïhtsegh saemien lohkehtimmiegïeline muvhtine faagine utnin maadthskuvlesne. Gööktesh daejstie vaenebh tæjmoeh/jaepieh enn dah jeatjah golmesh. Akte muvhtine faagine saemien lohkehtimmiegïeline dah voestes skuvlejaepine. Golme lïhtsegh idtjin saemien lohkehtimmiegïeline utnieh. Gaaktsesh daejstie saemien lohkehtimmiem skuvlesne utnin. Barre akte goerehtimmielïhtsege idtji saemien gïelem utnieh maadthskuvlesne. Govhte lïhtsegh 10 - 13 jaepiej gaskem saemien skuvlesne lohkeme. Akte lïhtsege 9-10 jaepieh lohkeme, jïh akte 8-9 jaepieh lohkeme. Dah goerehtimmielïhtsegh jeenebe saemien utnin referansedåehkeste skuvletïjjesne. ¶
4.1.5. Saemien gïeleåtnoe aerebe jïh daan biejjien  ¶
Njieljie goerehtimmielïhtsegh jiehtieh vielie daelie enn aerebe goh maanah saemiestieh. Gööktesh daejstie jiehtiejægan ij naan joekehtasse maanabaeleste. Golmesh daejstie vielie aerebe goh maanah saemiestin. Vuartesjh aaj tabellem 4.2. Akte referansedåehkeste jeahta vielie saemiesti maanabaelesne, jïh akte jeahta ij naan joekehtasse/ij mujhtieh. Akte goerehtimmielïhtsege vaestede måedtine almetjigujmie fïerhten biejjien saemeste. Jeenemes (n=6) fïerhten våhkoen måedtine almetjigujmie saemiestieh. Dah göökte minngemes muvhten aejkien saemiestægan. Referansedåehkien soptsestæjjah bievnieh dah saemiestieh fïerhten biejjien måedtine almetjigujmie. ¶
Dah goerehtimmielïhtsegh galkin aaj jïjtse saemien gïelem vierhtiedidh dovne njaalmeldh jïh tjaaleldh. Golmesh daejstie jiehtieh aelhkieslaakan aarkebiejjien jielemen bïjre soptsestidh, akte soptseste dle tuhtjie muvhtene geerve baakoeh måjhtajidh gosse dejtie daarpesje. Njealjesh daejstie maehtieh naa hijven soptsestidh, men tuhtjieh barkoes soptsestalledh. Akte lïhtsege maam guarka, men soptsestallemisnie daaroste. Akte lïhtsege jeahta dïhte maahta lohkedh jïh tjaeledh heaptoen namhtah. Jeenemes (n=5) jiehtieh dah maehtieh naa aelhkieslaakan lohkedh jïh tjaeledh. Akte jeahta dïhte maahta lohkedh men ij tjaelieh jis ij daerpies. Minngemes göökte jiehtiejægan gælpoehtægan gosse lohkeminie. Eakan maam tjaelieh. Vuartesjh tabellem 4.1 vuelege. ¶
Tabelle 4.1 Guktie jïjtjedh gïelem vierhtedh? ¶
(n=9) Goh ietniengïele Hijvenlaakan, daamhtaj heaptoen namhtah Hijvenlaakan, men muvhten aejkien geerve Naa hijven, men barkoes  Maam guarkam, im saemesth/ tjaelieh Njaalmeldh  0     Tjaaleldh ¶
4.1.6. Daaroen gïeleåtnoe aerebe jïh daan biejjien  ¶
Gaajhkesh goerehtimmiedåehkesne (n=9) jiehtieh jeenebe daaroestin enn saemiestin eannan skuvlesne eelkin. Goerehtimmielïhtsegh gaajhkesigujmie fuelhkine aaj daaroestin. Gööktesh daejstie vaestiedægan daaroestigan vielie aerebe goh maanah. Golmesh daejstie daaroestieh vielie daelie goh geerve, jïh njealjesh daejstie vaestiedieh ij naan joekehtasse dej gïeli gaskem. Ij leah eevre seamma bievnieh gosse gyhtjelasse naemhtie: Datne vielie jallh vaenebe saemesth daelie enn aerebe goh maana? Göökte vielie daejstie lïhtsegijstie (n=4) vaestiedieh ij naan joekehtasse dej gïeli gaskem daan gyhtjelassese mohte gööktesh daejstie aerebe (vuartesjh 4.1.5). Destie aaj göökte vaenebh vaestiedægan daaroestigan vielie aerebe goh maana. Vuartesjh tabellem 4.2 vuelege. ¶
Tabelle 4.2: Datne vielie jallh vaenebe saemesth/daarosth daelie enn aerebe goh maana? ¶
Sosiolingvistiske goerehtimmien mietie gaajhkh lïhtsegh (n=9) bievnieh daaroengïele jïjtjereerie. Jïh gaajhkesh daaroestieh fïerhten biejjien, jeenemes tsiehkine. Tabelle 4.3 vuelege vuesehte man daamtaj goerehtimmielïhtsegh daaroestieh jïh saemiestieh. ¶
(n=9) Vielie aerebe goh maana Vielie daelie goh geerve Ij naan joekehtasse gïeli gaskem Tjåenghkesne ¶
Saemiestim/ saemestem (4.1.5) 3 (33%) 4 (44%) 2 (22%) 9 (100%) ¶
Daaroestim/ daarostem (4.1.6) 2 (22%) 3 (33%) 4 (44%) 9 (100%) ¶
Tabelle 4.3: Man daamtaj daarosth/saemesth? ¶
(n=9) Fïerhten biejjien jeenemes tsiehkine Fïerhten biejjien måedtine almetjigujmie Fïerhten våhkoen måedtine almetjigujmie Muvhten aejkien  Tjåenghk. ¶
Saemesth Daarosth ¶
Referansedåehkien soptsestæjjah aaj såemies aejkien maanabaelesne daaroestigan gåetesne, men jeenemes saemiestigan. Gåabpegh referansedåehkesne fïerhten biejjien saemiestægan måedtine almetjigujmie, jïh fïerhten biejjien jeenemes tsiehkine daaroestægan. ¶
Dellie goh leam sosiolingvistiske goerehtimmiem vuesiehtamme dle maerele saemiengïelen goerehtimmien bïjre tjaeledh. ¶
4.2. Saemiengïelen goerehtimmie ¶
Daennie boelhkesne sïjhtem dah gaskemedtien illeldahkh vuesiehtidh, tjåenghkesne jïh fïerhten lïerehtæmman. Saemiengïelen goerehtimmien göökte lïerehtimmieh. Voestes lïerehtimmesne akte clozeteste gusnie lïhtsegh gelkieh njieljie baakoehammojste ovmessie morfologiske suffiksigujmie veeljedh. Mubpene lïerehtimmesne akte produksjovnelïerehtimmie gusnie gelkieh raajesh tjaeledh baakoejgujmie mah åvtelbodti åådtjeme. Dah tjïehtin rïektes suffikside lissiehtidh juktie rïektes raajesh sjïdtedh. Våhkoej doekoe dejtie illeldahkide tjöönghkim programmese Excel. Tabellese jïh stïeglediagrammese illeldahkide vuesehtem mearan dejtie bïhkemdem. ¶
4.2.1. Objeekth mïerhkesjidh   ¶
Voestegh sïjhtem vuesiehtidh guktie referansedåehkie jïh dah goerehtimmiedåehkieh direkte objeekth mïerhkesjamme lïerehtimmesne 1 jïh lïerehtimmesne 2. Voestes lïerehtimmesne galkigan 17 objeekth veeljedh 68 baakoehaamojste. Mubpene lïerehtimmesne galkigan 10 objeektide jïjtjh tjaeledh. Lïerehtimmiej ulmie lea vuartasjidh guktie åarjelsaemien G2-lïerijh direkte objeektem haalvah. ¶
Aalkam referansedåehkien illeldahkh vuesiehtidh. Dan mænngan goerehtimmiedåehkiej illeldahkh. ¶
4.2.1.1.Referansedåehkien illeldahkh ¶
Referansedåehkie seamma lïerehtimmieh åadtjoeji goh goerehtimmiedåehkieh. Tabelle 4.4 vuesehte guktie referansdåehkie direkte objeekth mïerhkesjamme. Referansedåehkie 89% buektehte jïh illeldahkedaltese mahte seamma goh geerve G1soptsestæjjah mah medtie 90-99% haalvah gosse grammatiske goerehtimmieh vaestiedieh. ¶
Lïerehtimmieh: RD (n=2)   Gaskemedtien % Direkte objeekth 1 (17) 16,50  Direkte objeekth 2 (10) 8,00  Tjåenghkesne (27) 24,50   ¶
Tabelle 4.4. Tabellebïhkedimmie: 1 = Lïerehtimmie 1; 2 = Lïerehtimmie 2; RD = Referansedåehkie Tabelle 4.4 aaj vuesehte guktie illeldahke fïere guhte lïerehtimmijste sjïdti prosentine. Mahte gaajhkem reaktoelaakan vaestiedamme voestes boelhkesne 97%, jïh 80% mubpene lïerehtimmesne gusnie galkigan tjaeledh. ¶
Dellie galkebe vuartasjidh guktie goerehtimmiedåehkieh vaestiedamme. ¶
4.2.1.2. Goerehtimmiedåehkiej illeldahkh ¶
Guktie leam aerebe tjaaleme manne dejtie goerehtimmiedåehkide naemhtie juakeme: Voestes dåehkie (GD 1); dah 10 -13 jaepiej gaskem saemien lohkeme. Jïh saemien dej lohkehtimmiegïele måedtine faagine. Golme lïhtsegh gåabpagidie lïerehtimmide vaestiedin. Mubpie dåehkie (GD 2); dah 8-13 jaepiej gaskem saemien goh faagem lohkeme, men eah saemien lohkehtimmiegïeline åtneme, jallh vaenebh tæjmoeh voestes dåehkeste. Vïjhte lïhtsegh vaestiedin. Golme lïhtsegh gåabpagidie lïerehtimmide vaestiedin, jïh göökte barre dam voestes lïerehtimmiem tjïrrehtigan. Gåalmede dåehkie (GD 3); akte lïhtsege daennie dåehkesne mij unnebe goh 5 jaepieh saemien lohkeme. Gåabpagidie lïerehtimmide vaestiedi. Vuelege leam gaajhki goerehtimmiedåehkiej illeldahkide tjöönghkeme tabellese 4.5. ¶
Lïerehtimmieh: GD 1-3 (n=9/7)   Gaskemedtien % Direkte objeekth 1 (17) 11,33  Direkte objeekth 2 (10) 7,14  Tjåenghkesne (27) 18,48   ¶
Tabelle 4.5. Tabellebïhkedimmie: 1 = Lïerehtimmie 1; 2= Lïerehtimmie 2; GD 1-3 = Goerehtimmiedåehkie 1, 2, 3; (n=9/7) = Lïerehtimmie 1 uktsie lïhtsegh jïh Lïerehtimmie 2 tjïjhtje lïhtsegh ¶
Goerehtimmiedåehkieh 69% tjåenghkesne buektiehtamme. Daate 20% unnebe referansedåehkeste, man lea 89%. 69% vuesehte goerehtimmiedåehkieh direkte objeektem haalvah. Mahte seamma illeldahke voestes jïh mubpine lïerehtimmine, men mubpie lïerehtimmie 4% jollebe. Jis referansedåehkine viertiestibie dellie 17% vaenebe. ¶
Vuelege leam illeldahkide diagrammese 4.1 tjöönghkeme: ¶
Direkte objeekth (27) ¶
1,00 ¶
0,90 ¶
0,80 ¶
0,70 ¶
0,60 ¶
0,50 ¶
0,40 ¶
0,30 ¶
0,20 ¶
0,10 ¶
0,00 ¶
GD tjåenghkesne (n=9/7)RD (n=2) ¶
Diagramme 4.1. Diagrammebïhkedimmie: GD = Goerehtimmiedåehkieh 1-3; (n=9/7) = Lïerehtimmie 1 uktsie lïhtsegh jïh Lïerehtimmie 2 tjïjhtje lïhtsegh; RD = referansedåehkie ¶
Gaskemedtien illeldahke tabellesne 4.5 lea 69%. Daelie galkem fïerhten dåehkien illeldahkem vuartasjidh tabellesne 4.6. ¶
Lïerehtimmieh: GD 1 (n=3)   GD 2 (n=5/3)   GD 3 (n=1)   Gaskemedtien %  Gaskemedtien %  % Direkte objeekth 1 (17) 13,00  9,80  14,00  Direkte objeekth 2 (10) 8,33  7,00  4,00  Tjåenghkesne (27) 21,33  16,80  18,00   ¶
Tabelle 4.6. Tabellebïhkedimmie: 1 = Lïerehtimmie 1; 2 = Lïerehtimmie 2; GD 1, 2, 3 = Goerehtimmiedåehkie 1, 2, 3; (n=5/3) = Lïerehtimmie 1 vïjhte lïhtsegh jïh Lïerehtimmie 2 golme lïhtsegh ¶
Daennie tabellesne 4.6 gaajhkh dåehkieh buerebh goh 50% reaktoelaakan vaestiedamme. Dej leah 61% jïh bijjelen. Voestes dåehkie, mij jeenemes saemien lohkeme, bööremes vaestiedamme (80%), mah 9% unnebe referansedåehkeste. Mubpie jïh gåalmede dåehkie mahte seammalaakan svååreme (64% jïh 61%). Badth stuerebe joekehtasse dej gaskem mubpene lïerehtimmesne. ¶
Voestes lïerehtimmiem, mij multiple choice, gåalmede dåehkie bööremes vaestiedamme, 82%. Voestes dåehkie mahte seamma illeldahke, 76%, jïh mubpie dåehkie 58%. Men ånnetji jeatjahlaakan sjædta jis Stauble:n (1984) mietie ryöknedem, GD 1: 71% GD 2: 51% jïh GD 3: 70%. Vuartesjh vielie dan bïjre boelhkesne 3.3.2 jïh minngemes daennie boelhkesne. Mubpene lïerehtimmesne voestes dåehkie buerebe vaestiedamme, 83%, jïh seamma illeldahkem jakseme goh referansedåehkie, 80%. Mubpie dåehkie buerebe (70%) svååreme gåalmede dåehkeste (40%). ¶
Dah gïeh guhkemes gïeline gïehtelamme jïebnebh jïh jollebh illeldahkh vuesiehtieh. Dej lea stynkehkåbpoe gïeleåtnoe. Dah gïeh åeniehkåbpoeh lohkeme stuerebe joekehtassh illeldahkine vuesiehtieh. Gosse guhkebe gïeline barka, dle buerie-buerebe gïelem haalva. ¶
Minngemes galkem gaajhkem diagrammese 4.2 tjöönghkedh. ¶
Diagramme 4.2. Diagrammebïhkedimmie: GD = Goerehtimmiedåehkie; RD = referansedåehkie; Direkte objeekte 1 = voestes lïerehtimmesne; Direkte objeekte 2 = mubpene lïerehtimmesne ¶
Jeatjah kasush objeektekasusi sijjeste Dan gåhkese mijjieh vuartasjamme man gellie prosenth dah lïhtsegh reaktoelaakan vaestiedamme gosse objeektem mïerhkesjin. Daelie galkebe vuartasjidh mah dejtie kasusidie leah veeljeme rïektes objeektekasusi sijjeste. Vuartesjh tabellem 4.7 vuelege. Voestes kolonnesne rïektes vaestiehtassh jïh dah mah båajhtode parantesen sisnie. Dah golme kolonnh gaskesne båajhtoeh kasuseåtnoe vuesiehtieh objeektekasusi sijjeste. Minngemes kolonne  ¶
Objeekth mïerhkesjidh ¶
GD 1 (n=3)GD 2 (n=5/3)GD 3 (n=1)RD (n=2) ¶
Direkte objeekte 1 (17)Direkte objeekte 2 (10) vuesehte guktie dah goerehtimmielïhtsegh fer jeenh objeekth voestes lïerehtimmesne mïerhkesjin, men im leah mubpene lïerehtimmesne dam vuartasjamme. ¶
Lïerehtimmesne 1 voestes goerehtimmiedåehkie 24% båajhtode mïerhkesjamme, 83% dejstie nominatijve sjïdti, jïh 17% jeatjah kasush. Mubpie goerehtimmiedåehkie 42% båajhtode mïerhkesjamme, dejstie 81% nominatijve sjïdti, 5% jeatjah objeektehammoeh jïh 14% jeatjah kasush. Gåalmede goerehtimmiedåehkie jis 18% båajhtode mïerhkesjamme. 67% dejstie nominatijve jïh 33% jeatjah kasush. ¶
Sïjhtem aaj vuartasjidh mejtie dah goerehtimmielïhtsegh dejtie objeektekasusidie nuhtjieh gåessie eah edtjh dejtie utnedh. Voestes lïerehtimmesne lij nuepie 7 objeekth veeljedh distraktovrijstie. Åelkiesbielesne daennie tabellesne 4.7 dah illeldahkh. Voestes goerehtimmiedåehkie 19% dejstie veelji, mubpie dåehkie 31% jïh gåalmede dåehkie 43% nuhtjieh gåessie eah edtjh dejtie nuhtjedh. ¶
Direkte objeekte: Objeekth reaktoelaakan mïerhkesjamme (Båajhtoeh åtnoe) Båajhtoeh åtnoe/ Nominatijve  ¶
Båajhtoeh åtnoeh/ jeatjah objeektekasush Båajhtoeh åtnoe/ Jeatjah kasush Objeektekasusem nuhtjeme, gåessie ij edtjh dam nuhtjedh (Lïereht. 1 =    tot 7) GD 1 Lïereht. 1 Lïereht. 2 ¶
76% (24%) 83% (17%) ¶
20% (83%) 10% (59%) ¶
0% 3,5% (21%) ¶
4% (17%) 3,5% (21%) ¶
19% ¶
GD 2 Lïereht. 1 Lïereht. 2 ¶
58% (42%) 70% (30%) ¶
34% (81%) 20% (67%) ¶
2% (5%) 10% (33%) ¶
6% (14%) ¶
31% ¶
GD 3 Lïereht. 1 Lïereht. 2 ¶
82% (18%) 40% (60%) ¶
12% (67%) 20% (33%) ¶
0% 20% (33%) ¶
6% (33%) 20% (33%) ¶
43% ¶
Tabelle 4.7. Tabellebïhkedimmie: GD = Goerehtimmiedåehkie; Lïereht. 1 = voestes lïerehtimmie; Lïereht. 2 = mubpie lïerehtimmie Jis gaajhkh goerehtimmielïhtsegh fïerhten vaastosne barre objeektem mïerhkesjamme, dellie gaajhkesh dovnesh 100% rïektes vaastoeh aaj åådtjeme. Dan gaavhtan tjïehtebe aaj vuartasjidh man gellie objeekth fer jeene mïerhkesjamme. Jis galkebe illeldahkide tjïertestidh, tjïehtebe aaj dam krööhkestidh. Vuartesjh aaj boelhkem 3.2.2. Vuelege manne Stauble:n mietie (1984) voestes lïerehtimmiem ryöknedamme: ¶
  GD 1: 71% (aerebe 76%) ¶
  GD 2: 51% (58%) ¶
  GD 3: 70% (82%) ¶
  Referansedåehkie: 97% (97%) ¶
Goerehtimmiedåehkie 3 stööremes variasjovnem vuesehte. ¶
Mubpene lïerehtimmesne aaj båajhtoeh kasush utnieh. Jis goerehtimmielïhtsegh eah objeektem mïerhkesjh dellie jeenemes aejkine nominatijvem veeljin, voestes lïerehtimmesne 67%-83% gaskem, mubpene lïerehtimmesne 33%-67% gaskem. ¶
Daennie boelhkesne manne vuartasjamme guktie goerehtimmiedåehkieh objeektem mïerhkesjamme. Idtji guhte goerehtimmiedåehkijste referansedåehkien illeldahkh jaksh, men nov gujht GD 1 gietskebe, mij guhkebem gïeline gïehtelamme. Båetije boelhkesne galkem vuartasjidh guktie goerehtimmiedåehkieh verbh subjeekti mietie sojjehtamme. ¶
4.2.2. Subjeekte – Verbaale kongruense  ¶
Saemiengïelen lea kongruense subjeekti jïh verbi gaskem. Gïelen leah uktsie persovnh mej mietie sojjehtieh. Daennie boelhkesne galkem vuesiehtidh guktie referansedåehkie jïh dah goerehtimmiedåehkieh verbh subjeekti mietie sojjehtamme. Lïerehtimmien ulmie dle vuartasjidh guktie goerehtimmiedåehkieh subjeekte-verbaale kongruensem vejtiestamme, ¶
Slabakova (2016) jeahta sveeki maanah båajhtoeh morfologijem utnieh. Dan sijjeste morfemh sliejhtieh jïh ¶
infinitijvh jïh nominatijvh nuhtjieh. Jis morfemh nuhtjieh dellie aaj reaktoelaakan sjædta. Geerve G2-lïerijh seammalaakan darjoeh goh maanah, men såemies aejkien dah båajhtoeh morfemh nuhtjieh aaj. Daah illeldahkh aaj Todalen (2007) jïh Fjellheimen (2007) mietie, gusnie maanah infinitijvh jïh nominatijvh nuhtjieh morfemi sijjeste. ¶
mejtie syntaksen T nominatijvem subjeektese vadta, jïh destie mejtie subjeekte våajnoes numerush jïh persovnh verbese vadta. ¶
Voestes lïerehtimmesne, mij multiple choice, dah galkin 18 verbh gaavnedh subjeekti mietie jïh aktem subjeektem verben mietie. Dah galkin 72 ovmessie verbehammojste veeljedh jïh 4 pronovmenijstie. Mubpene lïerehtimmesne galkin 12 subjeekte-verbaale kongruensh buektiehtidh. Dejstie 9 subjeekth reaktoelaakan tjaeledh jïh 12 verbh subjeekti mietie tjaeledh. Dovne tïjje jïh kongruense lea aktanamme fïerhten lïerehtimmesne. ¶
Gaajhkh dåehkieh reaktoelaakan subjeekth nominatijvine tjeelin mubpene lïerehtimmesne. Manne sïjhtem referansedåehkien illeldahkh vuesiehtidh aerebe goh goerehtimmiedåehkiej illeldahkh vuesehtem. ¶
4.2.2.1. Referansedåehkien illeldahkh ¶
Voestegh referansedåehkien illeldahkh, mij 94% buektiehtamme. Daate G1:n daltese. Referansedåehkie voestes lïerehtimmesne 95% jakseme, jïh mubpene lïerehtimmesne 92%. Vuartesjh tabellem 4.8 vuelege. ¶
Lïerehtimmieh: RD (n=2)   Gaskemedtien % Verbh subjeekti mietie 1 (19) 18,00  Verbh subjeekti mietie 2 (12) 11,00  Tjåenghkesne (31) 29,00   ¶
Tabelle 4.8. Tabellebïhkedimmie: 1 = Lïerehtimmie 1; 2 = Lïerehtimmie 2; RD = Referansedåehkie ¶
Båetije boelhkesne galkem referansedåehkien illeldahkh viertiestidh goerehtimmiedåehkiej illeldahki vuestie. ¶
4.2.2.2. Goerehtimmiedåehkiej illeldahkh ¶
Tabelle 4.9 goerehtimmiedåehkiej tjåenghkies illeldahkh vuesehte. Dah dåehkieh gaskemedtien 67% dehtie subjeekte-verbaale kongruenseste buektiehtamme. ¶
Lïerehtimmieh: GD 1-3 (n=9/7)   Gaskemedtien % Verbh subjeekti mietie 1 (19) 15,22  Verbh subjeekti mietie 2 (12) 6,50  Tjåenghkesne (31) 21,72   ¶
Tabelle 4.9. Tabellebïhkedimmie: 1 = Lïerehtimmie 1; 2 = Lïerehtimmie 2; GD 1-3 = Goerehtimmiedåehkie 1, 2, 3; (n=9/7) = Lïerehtimmie 1 uktsie lïhtsegh jïh Lïerehtimmie 2 tjïjhtje lïhtsegh ¶
Fïerhten lïerehtimmesne 80% jïh 54% vejtiestamme. Lïerehtimmie 2 moenedimmiedaltesisnie, jallan bijjelen 50%. ¶
Vuelege goerehtimmiedåehkiej jïh referansedåehkien illeldahkh diagrammesne 4.3. ¶
Diagramme 4.3. Diagrammebïhkedimmie: GD = Goerehtimmiedåehkieh; RD = referansedåehkie ¶
Nuhtege goerehtimmien illeldahkh juekedh fïerhten goerehtimmiedåahkan, dan dïehre vuartasjidh mejtie stoere joekehtassh dej gaskem. Voestes goerehtimmiedåehkie 81% subjeekte-verbaale kongruenseste buektiehti. Daate 13% unnebe referansedåehkeste. Mubpie dåehkie 61% buektiehti jïh gåalmede dåehkie 50%. Gåalmede dåehkie moenedimmiedaltesisnie. ¶
Verbh subjeekti mietie (31) ¶
1,00 ¶
0,90 ¶
0,80 ¶
0,70 ¶
0,60 ¶
0,50 ¶
0,40 ¶
0,30 ¶
0,20 ¶
0,10 ¶
0,00 ¶
GD tjåenghkesne (n=9/7)RD (n=2) ¶
Gaajhkem leam tabellese 4.10 vuelege tjöönghkeme. ¶
Lïerehtimmieh: GD 1 (n=3)   GD 2 (n=5/3)   GD 3 (n=1)   Gaskemedtien %  Gaskemedtien %  % Verbh subjeekti mietie 1 (19) 16,67  14,60  14,00  Verbh subjeekti mietie 2 (12) 8,33  5,33  3,00  Tjåenghkesne (31) 25,50  19,93  17,00   ¶
Tabelle 4.10. Tabellebïhkedimmie: 1 = Lïerehtimmie 1; 2 = Lïerehtimmie 2; GD 1-3 = Goerehtimmiedåehkie 1, 2, 3; (n=5/3) = Lïerehtimmie 1 vïjhte lïhtsegh jïh Lïerehtimmie 2 golme lïhtsegh ¶
Tabelle 4.10 dle seamma goerem vuesehte goh tabelle 4.6. Dah gïeh guhkemes saemien lohkeme aaj buerebh subjeekte-verbaale kongruensem haalvah. Mubpie dåehkie aaj buerebe gåalmede dåehkeste haalva. Stuerebe joekehtassh dåehkiej gaskem mubpene lïerehtimmesne.  Voestes dåehkie 74% jakseme, mearan mubpie jïh gåalmede dåehkieh barre 44% jïh 25% jakseme. Vuelege manne gaajhkem daan diagrammese 4.4 tjöönghkeme. ¶
Diagramme 4.4. Diagrammebïhkedimmie: GD = Goerehtimmiedåehkieh; RD = referansedåehkie ¶
Båetije boelhkesne 4.2.2.3 galkem vuartasjidh man åvteste nemhtie. Dellie hammojde presens jïh preteritum vuartasjibie. ¶
Verbh subjeekti mietie ¶
GD 1 (n=3)GD 2 (n=5/3)GD 3 (n=1)RD (n=2) ¶
Verbh subjeekti mietie 1 (19)Verbh subjeekti mietie 2 (10) ¶
4.2.2.3. Presens jïh preteritum ¶
Maam leam boelhkesne 4.2.2.2 tjaaleme, stoere joekehtassh dej goerehtimmiedåehkiej gaskem mubpene lïerehtimmesne. Daelie sïjhtem vuartasjidh man åvteste nemhtie jïh aalkam referansedåehkine. Dovne tïjje jïh kongruense lea aktanamme fïerhten lïerehtimmesne. ¶
Voestes lïerehtimmesne barre presens. Mubpene lïerehtimmesne gåabpegh presens jïh preteritum. Sïjhtem vuartasjidh mejtie joekehtasse presens- jïh preterium-hammoej gaskem. Referansedåehkie 90-95% reaktoelaakan vaestiedamme. Daate G1-daltese. Vuartesjh tabellem 4.11 vuelege. ¶
Lïerehtimmieh: RD (n=2)  Gaskemedtien    % Lïerehtimmie 1 - presens (19)  Lïerehtimmie 2 - presens (5)  Lïerehtimmie 2 - preteritum (7)   ¶
Tabelle 4.11. Tabellebïhkedimmie: RD = Referansedåehkie ¶
Tabelle 4.12 vuelege goerehtimmiedåehkiej tjåenghkies illeldahkide vuesehte. ¶
Lïerehtimmieh: GD 1-3 (n=9/7)  Gaskemedtien    % Lïerehtimmie 1 - presens (19)  Lïerehtimmie 2 - presens (5)  Lïerehtimmie 2 - preteritum (7)   ¶
Tabelle 4.12. Tabellebïhkedimmie: GD 1-3 = Goerehtimmiedåehkie 1, 2, 3; (n=9/7) = Lïerehtimmie 1 uktsie lïhtsegh jïh Lïerehtimmie 2 tjïjhtje lïhtsegh ¶
Tabelle 4.12 stoere joekehtassh presens- jïh preteritum-hammoej gaskem vuesehte. Referansedåehkie jolle jïh jïebne illeldahkh vuesehte, mearan goerehtimmiedåehkiej stoere haestemh hammoem preteritum haalvedh. Illeldahke vuelelen moenedimmiedaltese. Sïjhtem aaj vuartasjidh guktie fïerhte goerehtimmiedåehkie lea vaestiedamme. Vuartesjh tabellem 4.13. Presens lea aelhkebe haalvedh hammoste preteritum. Gaajhkh goerehtimmiedåehkijste hammoem presens hijvenlaakan vaestiedamme. Voestes dåehkien leah 71-88% gaskem, mubpie dåehkie 53-77% jïh gåalmede dåehkie 60-74%. Daate bijjelen moenedimmiedaltesisnie. Kreajnas preteritum stuerebe haesteme gaajhkide goerehtimmiedåehkide. Stuerebh joekehtassh goerehtimmiedåehkine enn referansedåehkesne. Stoere joekehtassh aaj dåehkiej gaskem. Mearan voestes dåehkie mahte seamma hijven svååreme haamojne presens jïh preteritum (88%-77%-71%), mubpie jïh gåalmede dåehkine joekoen stoere joekehtassh. Mubpie dåehkie barre 33% jaksi hammojne preteritum jïh gåalmede dåehkie 0%. Illeldahkh leam tabellese 4.13 tjöönghkeme. ¶
Lïerehtimmieh: GD 1 (n=3) GD 2 (n=5/3) GD 3 (n=1)  Gaskemedtien %  Gaskemedtien % % Lïerehtimmie 1 - presens (19)    Lïerehtimmie 2 - presens (5)    Lïerehtimmie 2 - preteritum (7)     ¶
Tabelle 4.13. Tabellebïhkedimmie: GD 1, 2, 3 = Goerehtimmiedåehkie 1, 2, 3; (n=5/3) = Lïerehtimmie 1 vïjhte lïhtsegh jïh Lïerehtimmie 2 golme lïhtsegh ¶
Referansedåehkien jïebne illeldahkh, mearan goerehtimmiedåehkiej stuerebh haestemh. Men dah gïeh guhkebe gïeline gïehtelamme buerebh jïh jollebh illeldahkh jaksin. Referansedåehkie 93% jaksi mearan voestes dåehkie 71%. Tabelle aaj vuesehte aelhkebe multiple choicem darjodh voestes lïerehtimmesne enn jïjtje tjaeledh mubpene lïerehtimmesne. Vuelege leam dejtie illeldahkide diagrammese 4.5 tjöönghkeme. ¶
Diagramme 4.5. Diagrammebïhkedimmie: (n=5/3) = Lïerehtimmie 1 vïjhte lïhtsegh jïh Lïerehtimmie 2 golme lïhtsegh; RD = Referansedåehkie ¶
Gaajhkh dåehkijste hammoem presens buerebh haalvah hammoste preteritum. Våajnoes aelhkebe rïektes hammoem åadtjodh gosse lïerehtimmie multiple choice enn gosse jïjtje ¶
Verbh subjeekti mietie ¶
Gaskemedtien  %Gaskemedtien  %Gaskemedtien  %Gaskemedtien  % GD 1 (n=3)GD 2 (n=5/3)GD 3 (n=1)RD (n=2) ¶
Lïerehtimmie 1 - presens (19)Lïerehtimmie 2 - presens (5)Lïerehtimmie 2 - preteritum (7) tjaeledh. Dah illeldahkh stoere sisnjelds joekehtassh vuesiehtieh goerehtimmiedåehkine. Båetije boelhkesne galkem variasjovnegamtam vuesiehtidh voestes jïh mubpene goerehtimmiedåehkine. ¶
Variasjovnegamta Maam aerebe tjaaleme dle stoere joekehtassh lïhtsegi gaskem vaastojne. Daate kreajnas sjædta gosse variasjovnegamtah (V-G) goerehtibie. Dah gamtah stööremes mubpene dåahkesne (GD 2); direkte objeekth 53% jïh subjeekte-verbaale kongruense 57%. Voestes dåehkien (GD 1) gamtah 21% jïh 25%, mearan referansedåehkien gamtah barre 3% jïh 5%. Dan gaavhtan barre akte dennie gåalmede dåehkesne, ij leah nuepie gamtam ryöknedidh dennie dåehkesne. Vuartesjh dejtie variasjovnegamtide vuelege tabellesne 4.14.  ¶
Lïerehtimmieh: GD 1  GD 1  V-G GD 2  GD 2  V-G RD RD V-G  vaen. % jeen. % %  vaen. % jeen. % %  vaen. % jeen. % %  ¶
Direkte objeekth (27) Subjeekte-verbaale kongruense (31) ¶
Tabelle 4.14. GD=goerehtimmiedåehkie; RD=referansedåehkie; V-G=variasjovnegamta; vaen.=vaenemes; jeen.=jeenemes ¶
Gosse lïhtsegh saemien G1-daltesem haalvah, dellie grammatiske illeldahkh lïhke 90-99%. Dellie variasjovnegamta naa onne, medtie lïhke 1-9%. Seamma illeldahkide leam diagrammese 4.6 tjöönghkeme. ¶
Mah stoere variasjovnh ¶
GD 1 vaenemes GD 1 jeenemes V-G GD 1GD 2 vaenemes GD 2 jeenemes V-G GD 2RD vaenemes RD jeenemes V-G RD ¶
Direkte objeekth (27)Subjeekte-verbaale kongruense (31) ¶
Diagramme 4.6. GD = goerehtimmiedåehkie; RD = referansedåehkie; V-G = variasjovnegamta ¶
Minngemes daennie boelhkesne 4.4.4.3 sïjhtem illeldahkide öörnegen mietie vuesiehtidh. ¶
Illeldahkh öörnegen mietie Aalkam referansedåehkine, mij jïebne illeldahkh vuesehte. Presens jïh preteritum 93% jïh objeekte 89%.  ¶
RD (n=2) Gaskemedtien % Verbh subjeekti mietie (24) - presens  Objeekth mïerhkesjidh (27)  Verbh subjeekti mietie (7) - preteritum   ¶
Tabelle 4.15. RD = Referansedåehkie ¶
Maam dle goerehtimmiedåehkieh bööremes haalvah, objeekth mïerhkesjidh jallh verbh subjeekti mietie sojjehtidh? Dah illeldahkh vuesiehtieh mahte seamma aelhkie. Men dah gaskemedtien taalh vuesiehtieh hammoem presens lea aelhkemes haalvedh, dan mænngan objeektem jïh minngemes hammoem preteritum. Tabelle 4.16 vuelege goerehtimmiedåehkiej tjåenghkies illeldahkh vuesehte. ¶
GD (n=9/7) Gaskemedtien % Verbh subjeekti mietie (24) - presens  Objeekth mïerhkesjidh (27)  Verbh subjeekti mietie (7) - preteritum   ¶
Tabelle 4.16. GD = Goerehtimmiedåehkie; (n=9/7) = Lïerehtimmie 1 uktsie lïhtsegh jïh Lïerehtimmie 2 tjïjhtje lïhtsegh ¶
Dan åvteste stoere joekehtassh goerehtimmiedåehkiej gaskem, sïjhtem aaj fïerhtem dåehkiem goerehtidh. Tabelle 4.17 seamma öörnegem vuesehte. Dah mah åeniehkåbpoe saemien lohkeme stööremes joekehtassh vuesiehtieh. Gaajhkem tjöönghkeme tabellese 4.17 jïh diagrammese 4.7 vuelege. ¶
GD 1 (n=3) GD 2 (n=5/3) GD 3 (n=1) RD  (n=2) Verbh subjeekti mietie (24) - presens     Objeekth mïerhkesjidh (27)     Verbh subjeekti mietie (7) - preteritum      ¶
Tabelle 4.17. Tabellebïhkedimmie: GD = Goerehtimmiedåehkie; RD = referansedåehkie ¶
Mah aelhkemes ¶
GD 1 (n=3)GD 2 (n=5/3)GD 3 (n=1)RD ¶
Verbh subjeekti mietie (24) - presensObjeekth mïerhkesjidh (27)Verbh subjeekti mietie (7) - preteritum ¶
Diagramme 4.7. Diagrammebïhkedimmie: GD = goerehtimmiedåehkie; RD = referansedåehkie ¶
Aerebe leam tjaaleme dah goerehtimmiedåehkieh subjeektem hammosne nominatijve haalvah, dah distraktovri illeldahkh dam vuesiehtieh. Destie tjirkem aktem öörnegem tseegkedh goerehtimmiej illeldahki mietie mah aelhkemes haalvedh daennie goerehtimmesne: ¶
1.  Subjeekth nominatijvesne mïerhkesjidh 2.  Verbh subjeekti mietie sojjehtidh, presens 3.  Objeekth mïerhkesjidh 4.  Verbh subjeekti mietie sojjehtidh, preteritum ¶
Daennie boelhkesne leam referansedåehkien jïh goerehtimmiedåehkiej illeldahkh vuesiehtamme. Båetije boelhkesne sïjhtem illeldahkide digkiedidh teorijen jïh hypotesen mietie. ¶
5. Digkiedimmie ¶
Voestegh daennie boelhkesne sïjhtem digkiedidh mejtie referansedåehkie representatijve daan goerehtæmman. Montrul (2016) jeahta gosse aerpiegïelen veljie morfologije jïh mubpiengïelen, goh jienebelåhkoegïele, vaenie funksjonelle morfologije, dellie haestemh jijhtieh. Montrul beavna geervebe dam nominaale morfologijem haalvedh enn verbaale morfologijem aerpiegïelen soptsestæjjide. Daate goerehtimmie vuesehte referansedåehkie, åarjelsaemien aerpiegïelen soptsestæjjajgujmie, ij badth seamma illeldahkh vuesiehtieh goh jeatjah aerpiegïelen soptsestæjjah veartanisnie, v.g. spanske aerpiegïelen soptsestæjjah USA:sne. Daan goerehtimmien referansedåehkien illeldahkh feadtagïelen daltesisnie, jïh destie maehtebe nænnoestidh referansedåehkie representatijve daan goerehtæmman. Sjollehke vuejnedh mijjen aerpiegïelen soptsestæjjaj dan stinkes gïele. Manne tuhtjem daate murreds. Kaanna daate illeldahke jæjhta dan åvteste saemien gïele båatsose veadtaldihkie jïh båatsoe vihkeles mijjen jieliemisnie jïh saemien gïelen gaavhtan. Båatsoe vihkeles gïelesijjie dovne aerebe jïh daan biejjien. Aaj sïejhme dle stoere joekehtassh aerpiegïelen G2-soptsestæjjaj illeldahki gaskem. Montrul (2016) beavna dïhte sïejhme destie aerpiegïelh eah seamma stynkehke goh jienebelåhkoegïelh. Dah G2-soptsestæjjah daamtaj viesjies aerpiegïelen byjreskinie byjjenieh. ¶
Daelie sïjhtem mov hypotesem jïh dan vïjhte gyhtjelassh digkiedidh, boelhkesne 5.1. Dan mænngan buerkestem guktie dah illeldahkh daehtie goerehtimmeste maehtieh aevhkine sjïdtedh åarjelsaemien G2-lohkehtæmman, boelhkesne 5.2. Dellie maerele goerehtimmievuekiem digkiedidh boelhkesne 5.3, aerebe goh konklusjovnem jïh båetije dotkemem raeriestidh, boelhkesne 5.4. ¶
5.1. Hypotese jïh goerehtimmien vïjhte gyhtjelassh ¶
Goerehtimmien ulmie lij vuartasjidh mejtie G2-lïerijh objeekte- jïh verbaalemorfologijem eensilaakan vejtiestamme. Daennie goerehtimmesne galkem goerehtidh mah vaastoeh Bottleneck-hypotese vadta objeektemïerhkesjimmien jïh subjeekte-verbaale kongruensen bïjre gosse G1-gïele daaroen jïh G2-gïele åarjelsaemien. Slabakova (2016) jeahta dïhte mij geerve G2-lïerijidie Bottleneck-hypotesen mietie lïeredh, dle joekehtassem G1- jïh G2-gïeli funksjonelle morfologijen gaskem. Gosse stoerre joekehtassh gïeli gaskem, dellie vïerrebe dam funksjonelle morfologijem haalvedh. Bottleneck-hypotese aaj gihtjie mah leah aelhkie lïeredh jïh mah geerve G2-lohkehtimmesne (Slabakova, 2016). Lohkehtimmesne tjïehtebe tjarkebe jïh guhkebe dejnie mejnie haastadihks barkedh G2-gïelesne. Vuartesjh vielie boelhkesne 2.4. Bottleneck-hypotese vuesehte dle nuepie G2-gïelem haalvedh jis gïeline tjarke aatskede. Destie veljie jïh ræjhkoes G2-input vihkeles grammatihkem evtiedidh G2gïelen mietie. Bottleneck-hypotesen mietie dle seapan dah G2-lïerijh mah guhkiem saemien gïelem lohkeme buerebh dam funksjonelle morfologijem haalvah enn dah G2-lïerijh mah åeniehkåbpoe lohkeme. Dehtie Bottleneck-hypoteseste aaj muevie mejtie G2-lïerijh buerebh jallh seamma illeldahkh åadtjoeh referansedåehkeste. Vïjhte gyhtjelassh leam dïsse tseegkeme, boelhkesne 1.1. Dah gyhtjelassh Bottleneck-hypotesese veadtaldihkie. Vuelege leam fïerhten gyhtjelassem akti-akti gïetedalleme, jïh aalkam vuartasjidh mejtie dah L2-lïerijh objeektekasush eensilaakan vejtiestamme. ¶
5.1.1. Mejtie G2-lïerijh objeekti kasush eensilaakan haalvah  ¶
Daennie goerehtimmesne golme dåehkieh mah ovmessie maahtoem saemiengïelesne utnieh. Voestegh sïjhtem vuartasjidh mejtie G2-lïerijh objeekti kasush buektiehtidh. Goerehtimmiedåehkieh 69% tjåenghkesne buektiehtamme. Daate bijjelen moenedimmiedaltese jïh vuesehte dah goerehtimmielïhtsegh direkte objeektem vejtiestamme. Men eah referansedåehkien daltesem jaksh, man 89% jïh G1-daltesem man 90% jïh bijjelen (Thornton jïh Wexler, 1999). Vuartesjh tabellide 4.4 jïh 4.5. Voestes dåehkie (n=3), mij guhkemes saemien lohkeme, 80% dejstie direkte objeektijste tjåanghkan (Lïerehtimmie 1 jïh Lïerehtimmie 2) mïerhkesjamme. Mubpie dåehkie (n=5/3) mij åeniehkåbpoeh saemien lohkeme, 64% mïerhkesjamme jïh gåalmede dåehkie (n=1), mij åeniehkommes lohkeme, 61% mïerhkesjamme. Sisnjelds mubpene dåehkesne aaj stoere joekehtassh, jïh göökte dejstie lïhtsegistie eakan mubpene lïerehtimmesne vaestiedamme. Vuartesjh tabellem 4.6. Men ij guhte dejstie goerehtimmiedåehkijste dan referansedåehkien illeldahkh, 89%, jaksin, badth sjollehke vuartasjidh tabelleste 4.14 ihke dïhte G2-lïerije mij bööremes vaestiedamme 89% buektiehti. Daate illeldahke nov sån vuesehte dle nuepie G1-daltesem jaksedh. Voestes dåehkie buerebe mubpiem lïerehtimmiem vaestiedamme (83%), jïh seamma illeldahkem jakseme goh referansedåehkie (80%). Vuartesjh tabellide 4.4 jïh 4.6. Mubpie dåehkie buerebe mubpiem lïerehtimmiem (70%) darjoeji gåalmede dåehkeste (40%). Im buektehth sosiolingvistiske goerehtimmeste lohkedh man åvteste gåalmede dåehkie dan hijven voestes lïerehtimmiem darjoeji. Men dle stoere joekehtasse, bijjelen guektiengïerhth, voestes (82%) ¶
Dan åvteste barre akte dennie gåalmadinie dåehkesne dellie geerve daejredh mejtie daate illeldahke ¶
representatijve. ¶
jïh mubpien (40%) lïerehtimmien gaskem. Goh aerebe leam tjaaleme voestes lïerehtimmesne multiple choice, gusnie lïhtsegh galkin objeektem njieljie baakoehammojste veeljedh. Mubpene lïerehtimmesne tjïehtin jïjtje dejtie morfologiske suffikside måjhtajidh jïh dejtie baakojde tjaeledh. Gosse åeniehkåbpoe bodtesne saemien lohkeme dellie vïenhtem aelhkebe baakoehammojste veeljedh enn jïjtje dejtie morfologiske suffikside måjhtajidh jïh tjaeledh. Jis voestes jïh mubpiem lïerehtimmiem viertestem, dellie stoere joekehtassh dåehkiej gaskem. GD1 7% (76%-83%), GD2 12% (58%-70%) jïh GD3 42% (82%-40%). Vuartesjh tabellem 4.6. Jïebnebe jïh jollebe illeldahkh voestes dåehkesne. ¶
Maam leam boelhkesne 2.3.1 tjaaleme Åfarli jïh Eide (2003, 2008) buerkiestægan gaajhki gïeli leah abstrakte kasush, dan åvteste abstrakte kasush UG:n sisnie. Chomsky (1981) joe daan bïjre tjeeli 1981. G2-lïerijh dah abstrakte kasush sijjen voestes gïeleste lïereme. Daaroen gïele funksjonelle objeektemorfemi namhtah, ij leah G1:n transferem nuhtegs G2-lïerijidie utnedh daennie tsiehkesne. Dah tjiehtieh dam sjïere væhtam hööptedh jijhtedh jïh måjhtajidh våajnoes morfemem -m,-h,-ide,-jde jallh -idie objeektese mïerhkesjidh. Gosse goerehtimmiedåehkiej illeldahkh vuartasjamme dellie leam G1-transferem gaavneme. Saemien objeektem mïerhkesje, mohte daaroen. Gosse transfere daaroengïeleste dellie såemies G2-lïerijh åajaldehtieh objeektem mïerhkesjidh. Vuesiehtimmien gaavhtan: ¶
(13)   *Fïerhten biejjien maanah haeniedieh onne skovtere_ åadtjodh. ¶
Vuartesjh tabellide 4.6 jïh 4.4 mah vuesiehtieh idtji guhte dejstie dåehkijste referansedåehkien illeldahkh jaksh. Men dah gïeh guhkemes saemien lohkeme bööremes buektiehtieh, jalhts annje dåeriesmoerh G2-lïerijidie gååvnese funksjonelle morfologijem utnedh. Daah illeldahkh meehtimh veanhtadidh dej teoriji jïh hypotesi mietie maam leam boelhkine 2.3 jïh 2.4 tjaaleme. Ahn (2015) aaj seamma illeldahkh gaavneme sov goerehtimmesne gusnie englaantengïele G1 jïh koreen G2. Ahn (2015) goerehtamme mejtie koreen G2-lïerijh koreen kasush vejtiestamme jïh mejtie dah lïerijh dejtie kasusidie reaktoelaakan lïerehtimmesne nuhtjeme. Dah G2-lïerijh GJ-lïerehtimmiem (grammaticality judgment task) åadtjoejin jïh galkin vierhtiedidh mejtie raajesh grammatiske. Dah galkin båajhtoeh kasuseåtnoe gaavnedh. Dah koreen G2-lïerijh 60% buektiehtin nominatijvekasusijstie jïh 51% akkusatijvekasusijstie gaavnedh, mah båajhtahligke åtnasovveme. Dah gïeh guhkemes koreen lohkeme 64% nominatijvekasush jïh 58,3% akkusatijvekasush gaavnin. Dah gïeh aadtjen aalkeme lohkedh 56% nominatijvekasush jïh 43,7% akkusatijvekasush gaavnin. Koreen G2 jïh saemien G2 seammalaakan evtiedieh. Dah gïeh guhkebe gïelide lohkeme aaj bööremes haalvah. Vuartesjh aaj boelhkesne 2.4.2.  ¶
Daah illeldahkh Ahnen (2015) goerehtimmeste jïh mov goerehtimmeste Feature Reassembly Hypotesen mietie. Lardiere (2009 a,b) buerkeste dïhte G2-lïerije tjeahta tjïertem orre sjïere formelle væhtijste buajhkedh mij jeatjahlaakan G1:n tjïerteste sjïere formelle væhtijste. Fïerhten gïelesne dah sjïere formelle væhtah leksikaale morfemidie (baakojde) jïh biehkide veadtaldihkie. Vuesiehtimmien gaavhtan dah saemien G2-lïerijh tjiehtieh sijjen formelle væhtah G1-grammatihkesne jeatjahlaakan öörnedh G2-grammatihkese jïh rïektes funksjonelle objeektemorfemh NP:se vedtedh. Dah tjiehtieh rïektes objeektemorfemh leksikovneste gaavnedh jïh NP:se dah våajnoes objeektemorfemh buektiehtidh raajesisnie jïh aaj rïektes kontekstesne. White (2003, 2005) buerkeste muvhten aejkien G2-lïeriji gïeleproduksjovne funksjonelle morfologijen namhtah. Læjhkan dej morfologije lea UG:n sisnie, men eah G2lïerijh buektehth dejtie gaavnedh gosse soptsestallemasse jïh tjaeliemasse daarpesjieh G2gïelesne. Dan hypotesen nomme Missing Surface Inflection Hypothesis. White:n (2003, 2005) mietie dah G2-lïerijh abstrakte kasush vejtiestamme, men eah badth annje direkte objeektese gaajhkem våajnoes morfologijem mïerhkesjamme. Vuartesjh vielie boelhkesne 2.4.1. ¶
Daah illeldahkh jïh hypotesh maam bijjege neebneme Bottleneck-hypotesen mietie. Sïjhtem vielie daan bïjre digkiedidh dennie boelhkesne 5.1.4. Men voestegh galkem vuartasjidh mejtie G2-lïerijh verbh subjeekti mietie eensilaakan sojjehtieh hammojne presens jïh preteritum. ¶
5.1.2. Mejtie G2-lïerijh verbh subjeekti mietie sojjehtieh  ¶
Slabakova (2016) jeahta dïhte mij geerve G2-lïerijidie Bottleneck-hypotesen mietie lïeredh, dle joekehtassem G1- jïh G2-gïeli funksjonelle morfologijen gaskem. Ij leah dan jeene funksjonelle morfologije daaroengïelesne goh saemiengïelesne. Saemien gïelesne persovnh jïh numerush verbide finidte raajesisnie, men ij leah daaroen naemhtems væhtah. Missing Surface Inflection Hypotesen (Haznedar and Schwartz (1997) jïh Prévost and White:n (2000a,b)) mietie aarvadallem saemien G2-lïerijh eah gaajhki verbi minngiegietjieh utnieh verbide raajesinie. Maam leam aerebe tjaaleme boelhkesne 2.4.1 Haznedar jïh Prévost et al. buerkiestieh daate «mapping»-dåeriesmoere abstrakte væhtaj jïh våajnoes morfologiske hammoej gaskem. Dle haastadihks G2-lïerijidie funksjonelle morfemh abstrakte morfosyntaktiske væhtide ektiedidh gosse daerpies. Full Transfer Full Access Hypotese (Schwartz jïh Sprouse, 1994, 1996) aaj vuesehte dah lïerijh voestes iereste dam G1grammatihkem sjïehtesjieh G2-gïelese gosse G2-gïelem lïerijieh. Jis ij G1-grammatihke sjeahta, dah G2-lïerijh UG:se gåhtjoeh orre parameeterh sjïehtesjadtedh, guktie G2grammatihkem naemhtie tseegkedh. ¶
Daennie goerehtimmesne aarvadallem, dej hypotesi mietie, dle daaroen G1-transfere mearan G2-lïerijh saemien lïereminie. Jeenemes aerebe lohkehtimmesne, jïh vaenebe gosse guhkiem gïeline gïehtelamme. Hypotesi mietie manne vïenhtem voestes dåehkie, GD 1, edtji buerebe subjeekte-verbaale kongruensem haalvedh dejstie jeatjah goerehtimmiedåehkijste, GD 2 jïh GD 3. Hypotesi mietie im vïenhth G2-lïerijh seamma daltesem jaksh goh referansedåehkie gosse verbh subjeekti mietie sojjehtieh hammosne presens jïh preteritum. Gosse tabellem 4.9 vuartasjibie, dellie maehtebe hypotesem illeldahki mietie nænnoestidh. Goerehtimmiedåehkieh 67% tjåenghkesne buektiehtamme. Daate bijjelen moenedimmiedaltese jïh vuesehte dah goerehtimmielïhtsegh verbh subjeekti mietie vejtiestamme. Men eah referansedåehkien daltesem jaksh, man 94% (tabelle 4.8) jïh G1daltesem man 90% jïh bijjelen (Thornton jïh Wexler, 1999). ¶
Voestes goerehtimmiedåehkie 81% jaksa, mubpie dåehkie 61%, jïh gåalmede dåehkie 50%, (tabelle 4.10). Ij guhte dejstie dåehkijste referansedåehkien illeldahkide jaksh, man 94%. Voestes dåehkie 13% unnebe buektiehti. Men tabelleste 4.14 maehtebe vuartasjidh ihke dïhte G2-lïerije mij bööremes vaestiedamme 94% buektiehti. Daate illeldahke nov sån vuesehte dle nuepie G1-daltesem jaksedh. ¶
Illeldahkh daehtie goerehtimmeste aaj Rodriguez jïh Reglero:n (2015) goerehtimmien mietie. Dah guaktah goerehtigan guktie dah goerehtimmielïhtsegh S-V kongruensem buektiehtin. Dej goerehtimmielïhtsegi gïelh englaanten gïele G1 jïh spanske G2, spanske aerpiegïele jïh spanske feadtagïele. Tjaaleldh illeldahkh vuesiehtin G2-lïerijh 62% S-V kongruenseste buektiehtin, aerpiegïeli lïhtsegh 70% jïh feadtagïeli lïhtsegh 90%. ¶
Åfarli jïh Eide:n (2003, 2008) mietie verbe tjeahta juhtedh T:n baaktoe CP:ese daaroengïelesne juktie sov tempusem preteritum åadtjodh jïh V2-parameeterem tjïrrehtidh, mearan saemiengïelen verbe VP:sne tjöödtjeste. Sïjhtem dam raajesinie (14) jïh (15) vuesiehtidh. ¶
Raajese (14) lea grammatiske mearan raajese (15) lea ovgrammatiske (Vinka, 2013). ¶
(14)   Månnoeh daamtaj bihkien surrieh jïh jokngh. ¶
Raajesisnie (14) adverbe “daamtaj” verben åvtelisnie, mearan raajesisnie (15) adverbe verben minngielisnie. ¶
(15)   *Månnoeh bihkien daamtaj surrieh jïh jokngh. ¶
Gosse thetaråallh jïh abstrakte kasush leah NP:ide vadtasovveme, dellie dah persovne- jïh numerusevæhtah bæjngoeh NP:ste åajjan T jieniemdieh. T jïh V aktanieh jïh affiksh verbese juhtieh, jïh destie tïjje, numeruse jïh persovne verbese jijhtieh. Verbe tempusem åådtje stuvremen baaktoe T:ste V:se. Daate saemien gïelevuekie jïh destie daaroengïeleste joekehtadta. Bottleneck-hypotesen mietie daate dïhte mij geerve G2-lïerijidie.  Vuesiehtimmien gaavhtan Lïerehtimmesne 2 akte naemhtie vaestiedi: ¶
(16)   *Dïhte gie voestegh tjuedtjele aereden prïhtjegem voessjedh. ¶
Eah G2-lïerijh gan gaajhkh funksjonelle morfemh (numerush, persovnh jïh tïjje) utnieh verbese raajesisnie. Seapan daate G1-transfere mearan G2-lïerijh saemien lïereminie. Jeenemes aerebe lohkehtimmesne, jïh vaenebe gosse guhkiem gïeline gïehtelamme. Ij leah G1:n transferem nuhtegs utnedh G2-lïerijidie daennie tsiehkesne. ¶
Manne aaj goerehtamme man åvteste dan stoere joekehtasse voestes jïh mubpien lïeriehtimmien gaskem. Destie gaavneme preteritum stuerebe haesteme hammoste presens. Vuartesjh tabellem 4.12. Kreajnas preteritum stuerebe haesteme gaajhkide dåehkide, presens lea aelhkebe haalvedh. Voestes dåehkien lea 71%, mubpie dåehkien 33% jïh gåalmede dåehkien 0%, mohte referansedåehkien 93%. Aarvadallem daate illeldahke [+preteritum]væhteste, men kaanna dan gaavhtan åeniehkåbpoe tïjjem dam hammoem utnieh skuvlesne aaj. Vihkeles lohkehtæjjide dam vïhtesjidh. Lingvistiske teorien mietie Slabakova (2016) buerkeste funksjonelle morfemh goh subjeekte-verbaale kongruense jïh preteritumen minngiegietjieh lea barkoes dan åvteste G2-lïerijh tjiehtieh abpe raajesem syntaktiske joekehtidh mearan G2-gïelem nuhtjieh. Ierielimmeste munnjien preteritum naa stuerebe haesteme hammoste presens åarjelsaemien gïelesne, men teorien mietie daagkeres illeldahke nænnoestamme englaanten gïelesne aaj. Mc Donald (2006) vuesiehti G2-lïerijh haestemh åadtjoejin morfologiske infleksjovnine gosse G2-gïelem nuhtjin. Vuesiehtimmien gaavhtan sïejhme perfektumen minngiegietjieh -ed jïh subjeekte-verbaale kongruense –‘s englaanten gïelesne haastadihks. Men idtjin barre G2-lïerijidie haastadihks, seammalaakan aaj G1soptsestæjjide gosse fuehpesne jïh sæjloes mearan seamma goerehtimmien lïerehtimmieh darjoejin goh G2-lïerijh. Mc Donald (2008 a,b) göökte vielie goerehtimmieh aaj darjoeji nemhtie guktie G1-lïerijh tjoerin taalh måjhtajidh mearan jeatjah lïerehtimmieh darjoejin. Seamma illeldahkh jijhtin. Destie Mc Donald jeahta gosse G2-lïerijh orre gïelem lierieh dellie tjiehtieh jeenjen bïjre ussjedidh, jïh barkoesåbpoe G2-lïerijidie enn G1-lïerijidie mearan G2gïelem nuhtjieh. Dah tjuerieh barkoemojhtesem tjamki nuhtjedh.  ¶
Manne aarvadallim subjeekten kasusem aelhkie vejtiestidh, dan gaavhtan seammalaakan daaroengïelesne aaj. Jïh lïerehtimmie 2 dam vuesiehti. Gåabpaginie gïeline saemien jïh daaroen subjeekte nominatijvesne. Dellie aaj aelhkebe G2-lïerijidie. Maahta seamma kasusem nominatijve utnedh aktentaalen jïh gellientaalen, barre jeatjah minngiegietjieh/morfemh. Åejvienjoelkedasse naemhtie: Saemiengïelesne hammoe singulare Ø, jïh pluralesne –h. Daaroengïelesne hammoe singulare Ø, jïh pluralesne Ø, –er, -or, -ar. Ij badth gaajhke dan aelhkie maam leam desnie tjaaleme, men idtjim naan sjïere nominatijvehammoeh pryövh daennie goerehtimmesne. ¶
Dah illeldahkh aaj Feature Reassembly hypotesen mietie. Mearan G2-lïerijh saemien lïereminie, tjiehtieh dah sjïere formelle væhtah daaroengïelesne G1 jeatjahlaakan öörnedh, guktie aaj saemien G2 sjeahtah. Gosse dah væhtah fååtesieh G1-gïelesne dellie G2-lïerijh tjiehtieh UG:se gåhtjodh jïh G2-væhtah gaavnedh jïh vejtiestidh. Vuartesjh vielie dan bïjre boelhkesne 2.4.1 jïh 5.1.1. ¶
Minngemes maehtebe daestie nænnoestidh, eah goerehtimmielïhtsegh annje subjeekteverbaale kongruensem ellies vejtiestamme. Eah gaajhki verbi morfemh (tïjje jïh numeruse) våajnoes, men subjeekti rïektes kasush. G2-lïerijh badth gietskebe G1-daltesem jeksieh gosse guhkiem saemiengïeline giehtelieh. Aarvadallem daah illeldahkh aaj Bottleneck-hypotesen mietie. Sïjhtem vielie daan bïjre digkiedidh boelhkesne 5.1.4. ¶
5.1.3. Mejtie aelhkebe verbh subjeekti mietie sojjehtidh enn objeekth mïerhkesjidh  ¶
Mov hypotesen mietie aarvadallim objeektem mïerhkesjidh vïerrebe haalvedh subjeekteverbaale kongruenseste. Goerehtimmien gaskemedtien taalh vuesiehtieh dle aelhkemes verbh hammosne presens subjeekti mietie sojjehtidh (72%), dan mænngan objeekth mïerhkesjidh (69%) jïh minngemes verbh hammosne preteritum sojjehtidh (35%), tabellesne 4.16. Mov goerehtimmesne kreajnas preteritum stuerebe haestemh gaajhkide dåehkide. Presens lea aelhkebe haalvedh. Vuartesjh tabellem 4.17. Ij leah dan kreajnas mejtie aelhkebe direkte objeektem mïerhkesjidh goh verbh subjeekti mietie hammosne presens sojjehtidh. Illeldahkh vuesiehtieh dah gïeh guhkemes saemien lohkeme mahte seamma hijven dejtie haalvah. Naan lïhtsegh buerebh direkte objeektem mïerhkesjieh, jïh naan buerebh verbh hammosne presens sojjehtieh. Dah mah åeniehkåbpoe saemien lohkeme stuerebe joekehtassem vuesiehtieh.  Dotkemeilleldahkh v.g. Brown (1973) jïh Ahn (2015) vuesiehtieh G2-lïerijh morfemh öörnegen mietie lierieh. Ij gie goerehtamme guktie morfemh öörnegen mietie vejtiestamme saemien gïelesne. Ij badth englaanten gïele veljie morfemegïele, destie ij gåaredh saemiengïeline viertiestidh. Men gåarede gïhtjedh mejtie morfemh öörngen mietie leara saemiengïelesne aaj. ¶
Papadopoulou et al. (2011) goerehtimmiem darjoejin gusnie greken G1- jïh tyrkijen G2lïerijh. Dah kasusemorfologijem jïh verbi suffiksh (tïjje jïh S-V kongruense) goerehtin tyrkijen gïelesne. Golme goerehtimmiedåehkieh meatan; daltese I (åeniehkommes tyrkijen lohkeme), daltese II jïh daltese III (guhkemes lohkeme). Papadopoulou et al:i illeldahkh vuesiehtieh dah goerehtimmiedåehkieh 21% (I), 39% (II) jïh 49% (III) reaktoelaakan objeekth mïerhkesjin. Dïhte verbaale sojjehtimmie (tïjje jïh S-V kongruense) gaskemedtien 45% (I), 75% (II) jïh 94% (III). Vuartesjh tabellem 2.2. Dah illeldahkh vuesiehtieh aelhkebe rïektes verbaalen sojjehtimmiem tjïrrehtidh goh objeektem mïerhkesjidh. Kreajnas evtiedimmie dan goerehtæmman aaj. Gosse G2-lïerijh guhkebe G2-gïelen funksjonelle morfemidie giehtelieh, dle buerebe illeldahkh sjædta. Tjïehtebe mih vïhtesjidh objeektemïerhkesjimmie tyrkijen gïelesne haastadihks jïh geervebe saemiengïeleste. ¶
Montrul (2016) aaj dotkemem aerpiegïeli soptsestæjjaj bïjre iktedamme, mah vuesiehtieh nominaale morfologije vïerrebe haalvedh verbaale morfologijeste. Daan goerehtimmien referansedåehkie aaj buerebe verbide sojjehte hammojde presens jïh preteritum (93%) goh objeekth mïerhkesje (89%), jalhts referansedåehkie G1-daltesisnie (tabelle 4.15). Seapan seammalaakan saemiengïelen lohkehtimmesne aaj gosse daaroengïele lea jïjtjereerije gïele. ¶
Mov goerehtimmien illeldahki mietie (vuartesjh 4.2.2.3) maehtebe dam öörnegem tseegkedh mah aelhkemes haalvedh, objeekth mïerhkesjidh jallh verbh sojjehtidh: ¶
1.  Verbh subjeekti mietie sojjehtidh, presens 2.  Objeekth mïerhkesjidh 3.  Verbh subjeekti mietie sojjehtidh, preteritum ¶
G2-teorije jïh hypotesh jïh daan goerehtimmien illeldahkh vuesiehtieh G2-lïeriji haestemh leah morfologijem haalvedh. Presens aelhkebe haalvedh objeekteste mïerhkesjidh. Men preteritum våajnoes vïerrebe haalvedh. Im daejrieh mejtie vïerrebe hammoem preteritum vejtiestidh jallh mejtie vaenebe bodtem hammojne preteritum barkeminie skuvlesne. Jis referansedåehkine viertestem dle seapan daate illeldahke jæjhta lohkehtimmien gaavhtan. Dah gïeh stööremes joekehtassh vuesiehtieh (tabelle 4.13) aaj vaenebh tæjmoeh skuvlesne saemiengïelem åtneme. ¶
Minngemes daennie boelhkesne 5.1 sïjhtem goerehtimmien illeldahkh Bottleneck-hypotesen mietie digkiedidh. ¶
5.1.4. Goerehtimmien illeldahkh jïh Bottleneck-hypotese  ¶
Slabakova (2016) Bottleneck-hypotesem buerkeste goh boehtele. Gosse edtja mubpiem gïelem utnedh dellie boehtelem jarkele pryövoe nuekies boehtelistie mïernjedh. Boehtelen tjovve, gusnie gaertjemes, lea dïhte funksjonelle morfologije. Jis G2-lïerijh gelkieh G2-gïelen syntaksem jïh goerkesimmiem vejtiestidh, dle G2-lïerijh tjiehtieh boehteletjovven baaktoe jaksedh. Jis eah dam funksjonelle morfologijem haalvah, dellie geerve G2-gïelem guarkedh. Geerve aaj soptsestidh jallh tjaeledh guktie G1soptsestæjjah G2-lïerijidie guarkah. Funksjonelle morfologijen namhtah ij mubpie gïele buajhkoes sjïdth. ¶
Mc Donald (2006) jïh Hopp (2010) jiehtiejægan guektiengïelen lïerijh tjiehtieh tjamkebe stradtjedh funksjonelle morfologijem G2-gïelese sjïehtedidh enn aktengïelen lïerijh. Jis aktengïelen lïerijinie vierteste guektiengïelen lïerijh stuerebh variasjovnh vuesiehtieh. Haznedar and Schwartz (1997) jïh Prévost and White (2000a,b) vuesiehtieh G2-lïerijh jeenebe maehtieh enn dah vuesiehtieh, gosse G2-gïelem nahtadieh. G2-lïerijen produksjovne maahta biejjien doekoe jïerene gosse dïhte madtjele jallh vearrene gosse sæjloes. ¶
Daennie goerehtimmesne libie vuartasjamme dah goerehtimmiedåehkieh funksjonelle morfologijem vejtiestamme, men eah annje referansedåehkien illeldahkh jakseme. Goerehtimmie vuesehte ihke variasjovnegamtam åenie-åeniehkåbpoe sjædta gosse guhkiem gïeline barkeme. Variasjovnegamta objeektidie unnebe sjædta prosenteste 53 prosentese 21 jïh S-V-kongruensese prosenteste 57 prosentese 25 goerehtimmiedåehkiej luvnie (GD 1 (21% jïh 25%) jïh GD 2 (53% jïh 57%)). Referansedåehkien variasjovnegamta barre 3% objeektidie jïh 5% S-V-kongruensese. Vuartesjh tabellem 4.14, jïh diagrammem 4.6.  Maehtebe mih naemhtie jiehtedh, jis G2-lïerijh saemiengïelen hammoem preteritum buektiehtamme dellie jeenemes hammojste direkte objeekte jïh presens aaj reaktoe. Dah gïeh guhkemes jïh bööremes gïeline barkeme Bottleneck-hypotesen baaktoe jakseme. ¶
Minngemes maahtam naemhtie iktedidh: ¶
  Gosse objeektem mïerhkesjieh jïh verbh subjeekti mietie sojjehtiehieh dellie tjiehtieh daaroen G1-transferem heerredidh. ¶
  Gosse eadtjohkelaakan funksjonelle morfemidie kontekstine barkeminie, dle buerie buerebe dejtie haalvah. ¶
  Eah badth annje saemien G2-lïerijh referansedåehkien illeldahkh jakseme, men gietskebe G1-daltesasse gosse gïeline eadtjohkelaakan berkieh. Såemies G2-lïerijh joe G1-daltesem jaskeme, jalhts eah leah seamma stinkes jïh jïebne illeldahkem vuesiehtieh goh referansedåehkie. Slabakova (2016) jeahta gåarede dejtie morfosyntaktiske jïh syntaktiske hammojde G2-gïelese hijvenlaakan lïeredh mænngan jieliemisnie, jïh destie G1-daltesem jaksedh. ¶
Daennie boelhkesne manne mov goerehtimmien hypotesem jïh dejtie vïjhte gyhtjelasside digkiedamme. Daelie gihtjem guktie mih maehtebe daan goerehtimmien illeldahkh jïh G2hypoteside åarjelsaemien G2-lohkehtimmine utnedh. ¶
5.2. Guktie dah illeldahkh daehtie goerehtimmeste aevhkine sjidtieh G2-åarjelsaemien lohkehtimmesne ¶
Mijjieh maehtebe nænnoestidh funksjonelle morfologije lea haastadihks G2-lïerijidie vejtiestidh seamma saaht gïele. Manne dam aajhtseme goh lohkehtæjja, jïh dotkeme jeatjah G2-gïelijste seamma illeldahkh vuesehte. Ij aelhkebe sjædta gosse veljie morfologije G2gïelesne. Dle nuhtegs daejredh ihke almetjen LAD:m, aktene grammatiske systeeme fïere guhtesne, naemhtie lea tseegkeme. Ij leah mijjen learohki jallh lohkehtæjjaj bieleste liejmie gan. ¶
Guktie maehtebe dellie lohkehtimmiem sjïehtesjadtedh jïh radtjoeslaakan G2-lohkehtimmesne barkedh? Im maehtieh gaajhkem dïsse vaestiedidh. Men G2-dotkeme jïh daan goerehtimmien illeldahkh maehtieh maam funksjonelle morfologijen bïjre vaestiedidh. ¶
Slabakova (2016) iktede: ¶
  Funksjonelle morfologije joekoen vihkeles goerkesæmman jïh aaj vuesehte akte gïele joekehtadta dujstie mubpijste. ¶
  G2-gïelen funksjonelle morfologije haastadihks måjhtajidh jïh utnedh G2-lïerijidie. ¶
  Dan åvteste syntakse universelle, dellie ij geerve G2-gïelen komplekse struktuvrh jïh sisvegem guarkedh jis G2-lïerijh dam funksjonelle morfologijem leah vejtiestamme. ¶
  Juktie syntaksem jïh goerkesimmiem vejtiestidh, dellie G2-lïerijh tjiehtieh boehteletjovven (Bottleneck:n) baaktoe jaksedh. (Vuartesjh aaj boelhkesne 2.4.1). ¶
Daate empirije vihkeles saemien G2-lïerijidie jïh lohkehtæjjide aaj. Seamma illeldahkh åarjelaemien lohkehtimmesne aaj jijhtieh. Bottleneck-hypotese maahta mijjen lohkehtimmien haestemh tjïelkestidh jïh bïhkemdidh. Bottleneck-hypotesen mietie aaj vihkeles gaavnedh mah leah aelhkie lïeredh jïh mah geerve G2-lohkehtimmesne. Lohkehtimmesne tjïehtebe tjarkebe jïh guhkebe dejnie mejnie haastadihks barkedh G2-gïelesne. Aaj nuhtegs daejredh mah aelhkie lïeredh, dah mah namhtah lïerijidie lohkehtimmesne båetieh. Ibie daarpesjh dan guhkiem dejnie gïehtelidh skuvlesne. ¶
Daejstie goerehtimmien illeldahkijste tjirkem aktem öörnegem tseegkedh mah aelhkemes haalvedh saemien G2: ¶
1.  Subjeekth nominatijvesne mïerhkesjidh 2.  Verbh subjeekti mietie sojjehtidh, presens 3.  Objeekth mïerhkesjidh 4.  Verbh subjeekti mietie sojjehtidh, preteritum ¶
Men ij daate goerehtimmie maam jiehtieh dej jeatjah funksjonelle morfemi bïjre. Bottleneck-hypotese jïh Feature Reassembly hypotese vuesiehtieh G2-gïelen baakoeh jïh dej funksjonelle morfemh lea vihkielommes lïeredh G2-lohkehtimmesne. Gosse stoere joekehtassh funksjonelle morfologiske væhtaj gaskem G1:n jïh G2:n gïeline, dle joekoen daerpies dejgujmie daamtaj jïh saavrehke barkedh. Onne maana sov ietniengïelem iemielaakan leara. Gosse båarasåbpoe jïh mubpiem gïelem leara dellie geervebe barre iemielaakan lïeredh, dellie stoere aevhkine G2-lohkehtimmesne åtna. Norris and Ortega (2000) jïh Spada and Tomita (2010) dle jiehtieh tjamki vïhnestimmie gååvnese ihke G2lohkehtimmie nuhtegs gosse G2-gïelem leara. Minngemes Slabakova beavna gosse ovmessie lïerehtimmieh radtjoeslaakan lohkehtimmine barkebe, dellie maehtebe dah gïelehaestemh håajhtodh. Gosse G2-gïelem jiene-jienebe nahtedeminie dellie dïhte grammatihke buerie buerebe sjïdteminie. ¶
5.3. Vuekiedigkiedimmie ¶
Daennie boelhkesne sïjhtem digkiedidh mejtie goerehtimmiedåehkieh jïh referansedåehkie leah representatijve goerehtæmman, boelhkesne 5.3.1, guktie goerehtimmiem tjïrrehtamme boelhkesne 5.3.2 jïh guktie goerehtimmiem dorjeme gaskeviermesne, 5.3.3. ¶
5.3.1. Goerehtimmiedåehkieh jïh referansedåehkie  ¶
Daennie goerehtimmesne åktsesh goerehtimmiedåehkine, jïh gööktesh referansedåehkesne. Vuartesjh 3.1. Dle vaenie lïhtsegh fïerhten dåehkesne sjïdti, jïh gåalmede dåehkesne barre akte. Im vïenhth gåalmede dåehkie representatijve, badth nov sån maam akt vuesehte. Manne hov lim gegkiestamme jienebh gåalmede dåahkan sjïdtin, men idtjin jienebh sïjhth jallh hïnnh vaestiedidh jalhts dejtie lim skreejreme vaestiedidh. Naemhtie barre akte daennie dåehkesne. ¶
Referansedåehkesne aerpiegïelen soptsestæjjah. Ij gååvnesh aktengïelen soptsestæjjah saemien G1-gïeline. Montrul (2016) vuesehte aerpiegïelen soptsestæjjah daamtaj verbi jïh nomeni våajnoes morfologije sliejhtieh. Men daan goerehtimmien illeldahkh vuesiehtieh referansedåehkie G1-daltesem jaksa. Destie maehtebe nænnoestidh daah aerpiegïelen soptsestæjjah leah representatijve daan goerehtæmman. Vuartesjh aaj aalkovistie daennie boelhkesne 5. ¶
5.3.2. Guktie goerehtimmiem tjïrrehtamme  ¶
Goerehtimmien göökte åejvieboelhkh, akte sosiolingvistiske goerehtimmie jïh akte saemiengïelen goerehtimmie gusnie göökte lïerehtimmieh, vuartesjh boelhkesne 3.2.1. Dan åvteste stoere joekehtassh illeldahkine lïhtsegi gaskem jïh saemien lïerehtimmiej (1 jïh 2) gaskem, vïenhtem aelhkebe orreme illeldahkide toelhkestidh jis aaj lim gihtjeme mejtie saemien daelie lohkeminie jallh gåessie minngemes aejkien saemien lohkeme. Jis jaepien jallh jaepiej juassah goerehtimmielïhtsegh saemien lohkeme, dellie sån barkoesåbpoe gïelem nuhtjedh jis saemien sveekaejkien gåvloes jïh våajnoes seabradahkesne. Gïele mænngene jis vaenie åtnasåvva (Montrul, 2016). Seamma guktie leam illeldahkh åådtjeme, mah gïelemaahtoem vuesiehtieh dan tïjjen gosse dah vaestiedamme. ¶
Sïjhtim goerehtidh guktie saemien lïerijh sijjen G2-gïelen funksjonelle morfologijem evtiedin. Dellie goerehtimmielïhtsegh, ovmessie gïelemaahtojne, daerpies goerehtæmman. Destie vihkeles lïerehtimmieh darjodh guktie gaajhkesh maehtieh maam vaestiedidh. Men haastadihks hijven lïerehtimmieh darjodh, gosse stoere gïelejoekehtassh lïhtsegi gaskem. Dan åvteste clozetestem voestes lïerehtimmesne jïh produksjovnelïerehtimmiem mubpene lïerehtimmesne darjoejim. Aelhkemes lïerehtimmeste 2 vuartasjidh mejtie G2-lïerijh funksjonelle morfologijem vejtiestamme. Gosse jïjtje dejtie morfemidie reaktoelaakan tjaala, dellie aaj goerkesimmiem vuesehte. Vïenhtem dam voestes lïerehtimmiem aelhkebe darjodh dehtie mubpede lïerehtimmeste. Akte dejstie lïhtsegistie aaj dam tjeeli goerehtimmien mænngan. Gosse gïeleevtiedimmiem aaj vaajtelim goerehtidh, dellie daerpies jeenen bïjre gihtjedh. Destie mov goerehtimmie kaanna fer stoere jïh vijries sjïdti. Læjhkan vïenhtem dah illeldahkh nuhtegs G2-lohkehtæmman sjidtieh, jïh aaj dejtie gïeh vielie sijhtieh funksjonelle morfologijen bïjre goerehtidh. ¶
5.3.3. Digitaale goerehtimmie  ¶
Manne goerehtimmiem gaskeviermesne darjoejim, aktene programmine man nomme MoodleCloud. Hijven gaskeviermiem utnedh gosse guhkies gaajhkide vuelkedh mah maerele gihtjedidh. Men nov sån vïerrebe skreejrehtidh goerehtimmiem vaestiedidh. Lïerehtimmieh gaskeviermesne maehtieh aaj vaastojde gaertjiemdidh. Jis barkoes MoodleCloudese tjaangedh, jallh eah sih guarkah maam gelkieh darjodh, dellie maehtieh goerehtimmiem gelkiehtidh aerebe goh riejries. Jeenemes dejstie G2-lïerijidie gaajhkem vaestiedamme, men golmesh daejstie idtjin gaajhkem vaestedh. Idtjim buektehth gan vaaksjodh mejtie viehkievierhtieh nuhtjin, jallh viehkiem åadtjoejin mearan lin vaestedeminie. Men pryövim skreejrehtidh goerehtimmiem darjodh viehkievierhtiej namhtah. ¶
5.4. Konklusjovne jïh båetije dotkeme ¶
Skuvlesne lohkehtæjjine, leam vïhtesjamme såemies dejstie haestiemijstie G2-lïerijidie leah direkte objeektem mïerhkesjidh jïh rïektes subjeekte-verbaale kongruensem buektiehtidh. Dan åvteste sïjhtim dam goerehtidh. ¶
Daennie goerehtimmiedåehkesne åktsesh, jïh referansedåehkesne gööktesh. Dle vaenie lïhtsegh fïerhten dåehkesne sjïdtin, jïh gåalmede dåehkesne barre akte. Im vïenhth gåalmede dåehkie representatijve, badth nov sån maam akt vuesehte. Daehtie goerehtimmeste maehtebe nænnoestidh; dah gïeh guhkemes gïeline gïehtelamme jïebnebh jïh jollebh illeldahkh vuesiehtieh. Dej lea stynkehkåbpoe gïeleåtnoe. Dah gïeh åeniehkåbpoeh lohkeme stuerebe joekehtassh illeldahkine vuesiehtieh. Gosse guhkebe gïeline barka, dle buerie-buerebe funksjonelle morfologijem haalva. Mih maehtebe aaj jiehtedh, jis G2-lïerijh saemiengïelen hammoem preteritum buektiehtamme dellie jeenemes hammojste direkte objeekte jïh presens aaj reaktoe sjidtieh. Dah gïeh guhkemes jïh bööremes gïeline barkeme boehteletjovven baaktoe jakseme. Daate Bottleneck-hypotesen mietie. Bottleneck-hypotese aaj gihtjie mah leah aelhkie vejtiestidh jïh mah leah geerve. Daehtie goerehtimmeste maehtebe lohkedh ihke subjeekten kasusem nominatijve aelhkie vejtiestidh, destie saemien G2 jïh daaroen G1 seammalaakan nominatijvem mïerhkesjieh. Dïhte mij geervebe haalvedh dle saemien funksjonelle morfologije goh objeektekasush jïh verbi minngiegietjieh finidte raajesisnie, dan åvteste saemien jïh daaroen naemhtie joekehtedtieh. ¶
Goh G2-lïerijh stoere joekehtassh vuesiehtieh daennie goerehtimmesne (tabelle 4.17), tjïehtem aaj vihtiestidh dle daerpies åarjelsaemien gïelem Nöörjesne jïh Sveerjesne nænnoestidh, maanagïertesne, skuvlesne jïh dovne G2-lïeriji voengesne. Gaajhkh åarjelsaemien G2-lïerijh aaj saemien goh lohkehtimmiegïelem daarpesjieh. ¶
Manne sïjhteme dan jeenem dejnie goerehtimmine jïh dan gaavhtan dan vijries sjïdti. Im daejrieh mejtie daate fer jeene dejtie illeldahkide tsavtseme. Bööremes kaanna barre direkte objeektem jallh subjeekte-verbaale kongruensem goerehtamme. Men gosse vaenie dotkeme åarjelsaemien G2-lïeriji lohkehtimmien bïjre orreme, gegkestem daate goerehtimmie nuhtegs sjædta lohkehtæjjide jïh dejtie gïeh sijhtieh vielie dan aamhtesen bïjre goerehtidh. Nov gujht daerpies vielie funksjonelle morfologijen bïjre goerehtidh åarjelsaemien, dan åvteste saemien veljie morfologije jïh naemhtems væhtah haastadihks gaajhkesidie mah G2-gïelem lierieh. Daerpies aaj dotkedh guktie G2-lïerijh funksjonelle morfemidie iktemearan bööremes lierieh. ¶
Slabakova (2016) jïh jeatjah dotkijh jiehtieh gïelen baakoeh jïh dej funksjonelle morfologije leah vihkielommes lïeredh G2-lohkehtimmesne. Slabakova aaj jeahta gåarede dejtie morfosyntaktiske jïh syntaktiske hammojde G2-gïelese hijvenlaakan lïeredh mænngan jieliemisnie, jïh destie (ovrehte) G1-daltesem jaksedh. Daate buerie saernie mijjide. ¶
2. Saemiengïelen goerehtimmie  ¶
Lïerehtimmie 1 ¶
Gïele-enkete / Språkenket – Del 1 Lohkh soptsesem eensilaakan mearan vaestedeminie. Diedtieh njoelem jïh veeljh dah baakoeh mah jiehtiegasse bööremes sjeahta. Les fortellingen grundig mens du svarer. Trykk på pilen og velg de ordene som passer best i setningen.  ¶
SJEAKOME-BIEJJIE  ¶
- Laara, veedtjh munnjien [tjaetsiem] rööpses [bæhtose]. Ohtsedh [bæhtoem] tjöökeskåapesne, dievhtieh [dam bæhtoem] [tjaetseste], Aanna gylje. – Manne [galkem] [guelpiem] bïssedh. ¶
Laara vaadtsa [tjöökese] ohtsede. -Im dam rööpses [bæhtoem] gaavnh gænnah. Barre [dam] plaave. - Aanna, gusnie rööpses [bæhtoe]? - Ohtsedh kåavesne dellie. Kåavese [vaadtsa]. Dellie maaje, [dam rööpses bæhtoem] gaavni. [Tjaetsiem] dïsse [deavhta] jïh Aannese [skådta]. ¶
Men Laara, vuartesjh! Guelpie eevre lovves. - Åå jöödtedh, naa stoerre [raejkie] bæhtosne. Vaeltieh dam plaave [bæhtoem] dellie, Aanna vihth. ¶
Aanna [ståaposne] sjeakoeminie. Aanna gon Laarah njieljie maanah [utniejægan]. Fïerhten aereden dah maanah dohkh diekie stååkegaevniejgujmie [ruehtieh]. Jïh minngemes gaajhkh [stååkegaevnieh] gualpan [leah] sleengkeme. Aanna [aalka] veesmedh [dejtie stååkegaevnide]. Jöödtedh bielien, dan gellie [bïjlh]. 26 bïjlh [tjåenghkesne]. – [Tjoerem] naan [dejstie] seedtedh, Aanna [ussjede]. [Gaajhkide bïjlide] kruana [aaskan] beaja. Gaajhkh [dåahkah] [voessese] jïh dah jeatjah stååkegaevnieh viskes [aaskan] beaja.  Fïerhten [biejjien] maanah [haeniedieh] onne [skovterem] åadtjodh. Jïh minngemes dellie Laara onne [skovterem] öösti. Aanna [onterde] gåabph edtja dam bïejedh. Gåabpegh [aeskieh] eevre dïeves. ¶
Laara viht [båata] plaave bæhtojne. Aanna aadtjen [stååkegaevnide] sjyökeme. Bæhtoem vaalta, aalka guelpiem [bïssedh]. ¶
Minngemes Aanna dan sæjloes, [sæjhta] löövjem jovhkedh jïh beapmoem [byöpmedidh] aarebi goh seangkose vaadtsa [åarajidh]. [Juaskadahkeste] [voejem jïh vuastam] veedtji, [skåapeste] löövjem jïh garralaejpieh. Laarese tjåårve: – Daelie beapmoe. [Månnoeh] byöpmedien. Åajaldehti maanah åerieminie. [Buertiebealese] [tjihkedægan] byöpmedidh. Faahketji golme maanah aaj båetieh. [Sijhtieh] byöpmedidh. Guhkies jïjje [sjædta]. ¶
Dellie voestes biehkiem dorjeme. Darjoeh dam mubpiem.  ¶
Lïerehtimmie 2 ¶
Tjaelieh jiehtegem Nuhtjh baakoeh daagkoe vuelege. Tjaelieh rïektes minngiegietjieh baakojde, guktie jiehtege reaktoe sjædta. Provhkh baakojde guktie gaevnjieruktien mietie tjaaleme. Skriv setningen. Skriv riktige endelser på ordene, slik at setningen blir riktig. Bruk ordene nedenfor i den rekkefølge de er skrevet.  ¶
Vuesiehtimmie / Eksempel: Saaran lea bïjle. fïerhten biejjien, Saara, bïjle, tjaebpieslaakan, vuejedh Fïerhten biejjien Saara bïjlem tjaebpieslaakan vuaja.   ¶
1. Jååktan Piere guelieh åadtjoeji. raakte mænngan, Piere, guelie, tjööledh Vaastoe: Raakte mænngan Piere  guelide  tjööli.  ¶
2. jirreden, Aanna gon Laara, edtjedh, bovre, mïnnedh Vaastoe: Jirreden  Aanna gon Laarah  edtjijægan  (bovrese)  bovresne  mïnnedh.  ¶
3. minngemes våhkoen, månnoeh Læjsa, staare, vuelkedh Vaastoe: Minngemes våhkoen månnoeh Læjsah  staarese  vöölkimen.  ¶
4. Aehtjien leah tjoevtenjh. jååktan, aehtjie, tjoevtenje, Piere, åadtjodh Vaastoe: Jååktan  aehtjie  tjoevtenjidie  Piereste  åadtjoeji.  ¶
5. Dijjen tråajjah soevine. dijjieh, tjoeredh, tråajja, sneehpeslaakan bïssedh Vaastoe: Dijjieh  tjoerede  tråajjide  sneehpeslaakan  bïssedh.  ¶
6. aarebi mijjieh, daelvielaante, göökte gåetie, utnedh Vaastoe: Aarebi  mijjieh  daelvielaantesne  göökte  gåetieh  utnimh.  ¶
7. dïhte, gie, voestegh, tjuedtjielidh, aerede, prïhtjege, voessjedh Vaastoe: Dïhte gie voestegh  tjuedtjele  aereden  prïhtjegem  vuassja.  ¶
8. dæjman, mijjieh, gellie, vaarjoe, tyjje, gåarodh Vaastoe: Dæjman  mijjieh  gellie  vaarjoeh  tyjjeste (tyjjijste)  gåaroejimh.  ¶
9. fïerhte, jaepie, dåtnoeh, sjeltie, dåeriedidh Vaastoe: Fïerhten  jaepien  dåtnoeh  sjaltan  dåeriedidien.  ¶
10. Jååktetje iehkeden dan jemhkelde. ih, mij, vuejnedh? Vaastoe: Idtjih  maam  vuejnieh?  ¶
Vuartesjh guvviem.  ¶
Gaaltije: http://www.no.rowland98.com/dom/291-20-ocharovatelnyh-schenochkov-spyat-v-obnimku-s ¶
igrushkami.html  ¶
Mij jiehtiegidie reaktoe? Skoerhtjem beere faerhmesteminie. Vaastoe: Skoerhtje beerem faerhmesteminie. Beere skoerhtjem faerhmeste.   ¶
Dellie mubpie biehkiem dorjeme. Gæjhtoe viehkien åvteste!  ¶
Iktedimmie ¶
Funksjonelle morfologije haastadihks munnjien orreme mubpiengïelen soptsestæjjine. Lohkehtæjjine leam vueptiestamme learohkh aaj seamma haestemh vuesehteminie gosse funksjonelle morfologijem lierieh jïh utnieh. Daennie mastereksamenetjaalegisnie gihtjem mejtie Bottleneckhypotese, Slabakova:n (2016) mietie, daejtie haestiemidie vaestede mubpiengïelen lohkehtimmesne, gosse saemien veljie morfologije mohte daaroen goh voestesgïele. Daennie tjaalegisnie sïjhtem vuartasjidh guktie mubpiengïelen soptsestæjjah objeektem mïerhkesjieh jïh guktie verbaalem subjeekten mietie sojjehtieh. Bottleneckhypotese gihtjie mah aelhkie mubpiengïelen lohkehtimmesne jïh mah geerve. Dan gaavhtan gihtjem mejtie aelhkemes subjeekte-verbaale kongruensem darjodh jallh objeektem mïerhkesjidh. ¶
Manne goerehtimmiem dorjeme, guktie pryövem vaastoeh dïsse åadtjodh. Manne mubpiengïelen soptsestæjjah nöörjen jïh sveerjen raedtesne gihtjeme. Dej illeldahkh leah referansedåehkien illeldahki vööste viertiestamme. Referansedåehkesne feadtagïelen soptsestæjjah, gïeh aaj aerpiegïelen soptsestæjjah. Dan gaavhtan vaenie åarjelsaemien soptsestæjjah jïh vaenie åarjelsaemien learohkh skuvline, dle vaenie goerehtimmielïhtsegh aaj sjïdti mov goerehtæmman. Læjhkan goerehtimmien illeldahkh Bottleneckhypotesem dåarjelieh. Stuerebh haestemh lohkehtimmesne jijhtieh gusnie voestesgïele jïh mubpiengïele joekehtedtieh duhtie mubpeste. Vaenebh haestemh jijhtieh gosse vaenie joekehtassh gïeli gaskem. Slabakova (2016) jeahta dle vihkeles dejtie haestiemidie mubpiengïelen lohkehtimmesne gaavnedh, jïh Slabakova juvnehte mijjieh tjiehtebe dej haestemigujmie skuvlesne barkedh jeanatjommes tïjjen. ¶
Goerehtimmiedåehkiej gaskemedtien illeldahkh vuesiehtieh haastadihks objeektem mïerhkesjidh, destie ij gååvnesh daaroengïelesne. Ij badth goerehtimmiedåehkide haastadihks nominatijvem utnedh, dan gaavhtan mahte seammalaakan gåabpaginie gïeline nominatijvem utnedh. Ij leah seamma kreajnas mejtie aelhkebe verbh subjeekti mietie sojjehtidh goh objeekth mïerhkesjidh, jalhts nemhtie aaj muvhtene våajnoes. Montrul (2016) aaj dam illeldahkem dåarjele gosse aerpiegïelen veljie morfologije jïh mubpiengïelen, goh jienebelåhkoegïele, dle vaenie funksjonelle morfologije. Montrul aerpiegïelen soptsestæjjaj haestemh iktedamme, jïh jeahta dle geervebe dam nominaale morfologijem haalvedh enn verbaale morfologijem. Daate goerehtimmie vuesehte referansedåehkie, åarjelsaemien aerpiegïelen soptsestæjjajgujmie, ij badth seamma illeldahkh vuesiehtieh goh jeatjah aerpiegïelen soptsestæjjah veartanisnie. Daan goerehtimmien referansedåehkien illeldahkh feadtagïelen daltesisnie. Daate murreds, kaanna dan åvteste saemien gïele båatsose veadtaldihkie jïh båatsoe vihkeles mijjen jieliemisnie jïh kultuvresne. Men im leah daan bïjre goerehtamme. ¶
1.0 Aalkoe  ¶
Dehtie  raejeste  eelkim  saemiengïelem  lohkedh  manne  grammatihkem  lyjhkeme  goerehtidh. Voestes aejkien manne nulle objeekten bïjre govlim utnim luste goerehtidh maam ij våajnoes aktene raajesisnie. Daaroen gïele lea jienebelåhkoen gïele mijjen dajvesne jïh nulle objeekte ij daaroen  gïelesne  gååvnesh.  Åarjelsaemien  raedtesne  vaenieh  soptsestæjjah  mah  saemien gïelem voestes gïeline utnieh jïh fïerhten biejjien saemiestieh. Åarjel saemieh bårrode årroeh, jïh  ibie  mahte  maehtieh  åarjelsaemien  govledh  raadijovisnie  jallh  programmh  tv:sne vuartasjidh. Nov gujht learohkh åadtjoeh saemien gïelem lïeredh skuvline, men daaroengïele veaksahkommes dej bïjre byjresisnie jïh siebriedahkesne. Manne lohkehtæjjine barkeminie jïh åarjelsaemien gïelem lïerehteminie jåarhkeskuvlen daltesisnie. Gellien aejkien ussjedamme nov sån  åarjelsaemien  gïele  daaroengïeleste  tsavtseme.  Daejnie  laavenjassine  sïjhtem  jeatjebh skreejredh åarjelsaemien gïelem goerehtidh jïh analyseradidh jïh aaj gïelem gelline tsiehkine nuhtjedh. ¶
1.1 Maam sïjhtem goerehtidh   ¶
Gellie  gïeline  nuepieh  nulle  objeektem  utnedh  guktie  utnieh  guktie  Brasil-Portugijsen  (BP) (Farrell, 1990), Korean gïelesne, Thai-gïelesne (Cole, 1987) jïh åarjelsaemien gïelesne (Joma, 2012), guktie raajese (1) vuesehte: ¶
(1) Manne laejpiem vuebnestei veeltim jïh Øi buartan bïejim. ¶
Daennie raajesinie Ø lea  nulle objeekte. Ø  jallh nulle objeekte  lea fonetihke gåaroes,  men ij semantihke  gåaroes.  Nulle  objeekte  lea  veerbeste  kategoriseradamme,  jïh  veerbe  nulle objeektem  stuvrie,  juktie  nulle  objeekte  dan  goerkesem  åådtje  (Rizzi,  1986).  Ø  jallh  nulle objeekte lea akte ov-neebneme DP struktuvresne jïh mahte seamma funksjovnem åtna guktie pronovmene. Teorijen mietie nulle objeekte maahta raajesisnie gååvnesidh jis nulle objeekte maahta  dan  goerkesem  pragmatihke  ektiedimmeste  veedtjedh.  Dellie  diskurse  tseegkeme  jïh raajese grammatihken mietie (Cole, 1987; Farrell, 1990). Dan åvteste maehtebe pronovmenem nulle objeekten sæjjan lissiehtidh guktie raajese (2) vuesehte: ¶
(2) Manne laejpiem vuebneste veeltim jïh dam buartan bïejim. ¶
Gïeline, mah nulle objeektem utnieh, maahta pronominelle objeektem raajesisnie sliejhtedh jis nulle objeekte åehpies  bïevnesem  beavna. Jis  nulle objeekte  orre bïevnesem  jallh  orre  Topic vadta  dellie  tjuara  pronominelle  objeektem  raajesinie  tjaeledh  (Joma  2012).  Maahta  aaj objeektem  raajesisnie  sliejhtedh  jis  nulle  objeekte  antesedentem  åtna  mij  aerebi  neebneme ektiedimmesne, men nulle objeekte jïh dan antesedente tjuerieh seamma vyörtegs årrodh. Joma (2012)  sov  tjaalegisnie  vuesiehtamme  gåarede  nulle  objeektem  aaj  utnedh  åarjelsaemien gïelesne. Men ibie maehtieh nulle objeektem raajesisnie utnedh daaroen jïh svïensken gïelesne guktie åarjelsaemiengïelesne.  ¶
Teorijen  mietie  voestes  gïele  sæjhta  mijjem  tsevtsedh  gosse  edtjebe  jiehtedh  maam  mijjieh tuhtjebe  gåarede  jiehtedh  jïh  maam  mijjieh  jiehtebe  ibie  maehtieh  jiehtedh,  gosse  mubpien gïelem  lïereminie.  Dotkeme  gååvnese,  mah  voestesgïelen  soptsestæjjah  jïh  mubpiengïelem learohkh goerehtamme. Dellie dotkijh dotkeme mejtie dah göökte dåehkieh dah seamma raajesh jååhkesjin jïh jis voestes gïele tsavtsa mah raajesh dah utnieh grammatihkeles (Montrul, 2016; Slabakova,  2016).  Slabakova  (2016)  buerkeste  dotkeme  vuesehte  joekehtsh  voestes  gïeline soptsestæjjaj  jïh  mubpien  gïeline  soptsestæjjaj  gaskem  gååvnesieh  jïh  soptseste  dotkemeilledahkh vuesiehtieh almetji voestes gïele maahta mubpien gïelem tsevtsedh. Montrul (2016) aaj  dan  bïjre  soptseste  jïh  buerkeste  jienebelåhkoen  gïele  aerpie-gïelen  soptsestæjjaj  gïelem tsavtsa. ¶
Gosse voestesgïele mubpiengïelem tsavtsa dellie daate illedahke transefer-effekteste (Montrul, 2016;  Slabakova,  2016).  Jïh  gosse  daejrebe  eah  nulle  objeekte  sïejhme  daaroengïelesne  jïh svïenskengïelesne dellie maahta vïenhtedh illedahke dehtie Transfereste edtja vuesiehtidh eah mubpien  gïelen  (G2)  learohkh/soptsestæjjah  jïh  voestesgïelen  (G1)    soptsestæjjah  byöroeh raajesh nulle objeektine nuhtjedh jïh jååhkesjidh. ¶
1.2 Hypoteese jïh gyhtjelassh  ¶
Åarjelsaemien  gïelesne  mijjieh  nuepie  nulle  objeektem  raajesinie  utnedh.  Teorije  gïelesertemen bïjre jeahta learohkh/soptsestæjjah mah mubpine gïelem lierieh eah daarpesjh raajesh nulle objeektine jååhkesjidh, jis nulle objeekte ij sïejhme dej voestes gïelesne. Men Slabakova (2016)  aaj  argumenterede  man  gellie  tæjmoeh,  jaepieh  jïh  man  jïjnje  gïelem  govleme  aaj maehtieh G2 learohkh tsevtsedh. Buerkeste gosse mubpien gïelem lïereminie aaltere nov gujht vihkeles, men gïeleldh input joekoen vihkeles juktie gïelem lïeredh. ¶
Mubpien gïele lea dan mænngan G2.  Voestesgïele lea dan mænngan G1. ¶
Dan gaavhtan manne sïjhtem goerehtidh mejtie maahtam illedahkh dehtie Transfer-effektijste gaavnedh  dovne  G2  learohki  jïh  aerpiegïelen  soptsestæjjaj  luvnie  dan  gaavhtan  eah  raajesh nulle objeektine jååhkesjh. ¶
Mov golme gyhtjelassh: ¶
•  G2 learohkh/soptsestæjjah raajesh nulle objeektine jååhkesjieh? ¶
•  G2  learohkh/soptsestæjjah  dej  voestes  gïeleste  tsavtseme  jïh  dan  gaavhtan  eah  G2 learohkh/soptsestæjjah nulle objeektem jååhkesjh? ¶
•  G1  soptsestæjjah  jienebelåhkoen  gïeleste  tsavtseme  jïh  dan  gaavhtan  eah  nulle objeektem jååhkesjh? ¶
Daennie boelhkesne manne åehpiedahteme maam jïh guktie edtjem goerehtidh. Manne edtjem goerehtidh  mejtie  L2  learohkh/soptsestæjjah  nulle  objeektem  jååhkesjieh.  Lissine  sïjhtem goerehtidh  mejtie  G1  gïele  G2  learohkh/soptsestæjjah  tsavtseme  jïh  dan  gaavhtan  eah  nulle objeektem jååhkesjh. Lissine sïjhtem vuejnedh mejtie G1 soptsestæjjah jienebelåhkoen gïeleste tsavtseme jïh dan gaavhtan eah nulle objeektem jååhkesjh. ¶
2. Duekie   ¶
Aalkoevisnie  2.1  boelhkesne  edtjem  universelle  grammatihken  bïjre  buerkiestidh  jïh  dan mænngan  boelhkesne  2.1.2  jïh  2.1.2  edtjem  buerkiestidh  maam  dotkijh  universelle grammatihken  jïh  G1  learohki  bïjre  tjaelieh.  Boelhkesne  2.2  dellie  vuesehtem  maam  teorije jeahta  aerpiegïelen  jïh  aerpiegïelen  soptsestæjjaj  bïjre.  Boelhkene  2.3  gïelesertemen  bïjre tjaalam  jïh  boelhkesne  2.4  dellie  nulle  objeekten  bïjre  åarjelsaemien  gïelesne  tjaalam. Minngemes boelhkesne 2.5 dellie manne teorijem goerehtem juktie gaavnedh gie maahta nulle objeektem jååhkesjidh. ¶
2.1 Universelle grammatihke   ¶
Gaajhkh  almetjh  gïelem  utnieh,  jïh  mijjen  gaajhkesh  voestesgïele  jïh  grammatihke.  Gosse maana reakasåvva dellie grammatihkine reakasåvva. Maana dan voestesgïelem  leara mearan byjjene, gosse govloe maam eejtegh jïh jeatjah almetjh jiehtieh. Mijjieh gujht daejrebe maanah seamma fuelhkesne dam seamma gïelem utnieh. Naemhtie maana leara maam maahta jiehtedh jïh maam ij maehtieh jiehtedh (Baker, 2001; Montrul, 2016; Pinker, 1994; Slabakova, 2016). ¶
Gellie  dotkijh  universelle  grammatihken  bïjre  tjaaleme  (Chomsky,  1957).  Chomsky  lij  akte dejstie gie universelle grammatihken bïjre tjeeli jïh naemhtie universaale grammatihken bïjre tjeeli:  “the  system  of  principles,  conditions,  and  rules  that  are  elements  or  properties  of  all human languages ... the essence of human languages” (Chomsky, 2011, s. 29).  ¶
Jeatjah baakoejgujmie universaale grammatihke akte systeeme prinsïhpigujmie, krïevenassigujmie jïh njoelkedassigujmie mah leah elemeenth jallh jïjtsevoeth gaajhki almetji gïelijste.  Gaajhke  daate  vihkele  almetji  gïeline.  Dan  gaavhtan  maehtebe  jiehtedh  gaajhkh almetjh grammatihkine reakasovveme, jïh dan gaavhtan mijjieh aelhkieslaakan gïelem lïerebe (Montrul, 2016). Ij gænnah vihkeles mij gïelide mijjieh byjjenibie dan gaavhtan gaajhki gïeli universelle grammatihke. ¶
Gosse  ussjedeminie  dellie  vueptiestibie  maehtebe  gellie  ovmessie  raajesh  bigkedh,  men njoelkedassh,  prinsïhph  jïh  parameeterh  leah  seamma.  Gosse  mijjieh  voestesgïelem  (G1) soptsestibie  dellie  daejtie  njoelkedassh,  prinsïhph/otnjegh  jïh  parameeterh  nuhtjebe  mah damtebe. Daate mijjen gïeleldh maahtoe. Juktie dam jiehtedh ibie daarpesjh gaajhkh raajesh, mah gååvnesieh, jeahteme jallh govleme, men baakoeh jïh njoelkedassi mietie maehtebe orre raajesh darjodh gosse soptsestibie. Gåarede aaj jiehtedh universelle grammatihkine maehtebe buerkiestidh guktie akte almetje maahta gïelem lïeredh jïh aaj man åvteste maanah maehtieh jiehtegh jïh raajesh jiehtedh maam eah aerebi govleme. ¶
2.1.1 Mubpien gïelem vejtiestidh jïh universelle grammatihke  ¶
Nöörjesne  dellie  learoesoejkesjen  ulmien  mietie  learohkh  edtjieh  guektiengïelen  learohkh sjïdtedh, dovne dah mah saemien voestesgïeline utnieh jïh dah mah saemien mubpiengïeline utnieh. ¶
Learoesoejkesjisnie saemien voestesgïeline tjaaleme. Lïerehtimmie saemien voestesgïeline viehkehte lïerehtimmine ektine nöörjen gïelesne, guktie learohkh  guektiengïelen  maahtoem  åadtjoeh.(«Learoesoejkesje  saemiengïele  voestes gïeline», 2013, s. 3) ¶
Jïh  learoesoejkesjisnie  saemien  mubpiengïeline  tjaaleme  learohkh  edtjieh  dej  funksjovnelle guektiengïelevoetem evtiedidh. ¶
Faage  saemien  mubpiengïeline  edtja  nöörjen  faagine  ektine  våaromem  bïejedh  guktie learohkh  sijjen  funksjovnelle  guektiengïelevoetem  evtiedieh  («Learoesoejkesje  saemien mubpiengïeline», 2013, s. 3).  ¶
Juktie  mubpiengïelen  learohkh  edtjieh  dej  mubpiengïelem  evtiedidh,  dah  tjuerieh  aaj  dej baakoeveahkam jïh grammatihkem bigkedh, seamma guktie G1 soptsestæjjah. Daate vihkele juktie dah edtjieh mubpiengïelem guarkedh jïh dle maehtedh mubpiengïelesne soptsestidh. ¶
Guktie aerebi tjaaleme gosse G1 soptsestæjja gïelem vejtesteminie dellie joekehtsem gååvnese input  jïh  output  daataj  gaskem.  Dotkijh  daam  ov-vaantoem  Poverty  of  stimulus  (Chomsky, 1986; Slabakova, 2016; White, 2003) gåhtjoeh. Jis saemiengïelese jarkoestibie dellie sjædta; giefiesvoete stimuluseste jallh dah vaenie stimulush åadtjoeh. Gosse G1 soptsestæjjah gïelem vejtesteminie  dellie  dah  öörnegem  lïereme  prinsïhpijste  jïh  parameeterijstie  mah gaertjiedimmieh grammatihkesne vedtieh.   ¶
G2 learohkh maehtieh sih aaj abstrakte jïjtsevoeth mubpiengïeleste vejtiestidh mah dah eah lin maahteme  dehtie  G2  inputeste  åådtjeme.  Jis  numhtie  dellie  daate  vuesehte  akte  universelle grammatihke gååvnese (White, 2003). ¶
White  (2003)  buerkeste  golme  ovmessie  daltesh  gååvnesieh  gosse  mubpien  gïelem vejtesteminie, daejtie gohtje: No Access, direct (full access) and indirect (partial) access. No access dellie eah leah maanaj gïele jïh gïelelïerehtimmie mij akt mejnie maanah reakasovveme, men  akte  biehkie  sïejhme  kognitasjovneste.  Joekehtse  gååvnese  implisitte  jïh  eksplisitte grammatihken  maahtoen  gaskem.  Implisitte  maahtoe  prosessemojhtesisnie  vöörhkesåvva, desnie  gusnie  gïelenjoelkedassh  vöörhkeme.  Eksplisitte  maahtoe  deklaratijve-mojhtesisnie vöörhkeme. Gosse maana eksplisitte maahtoem leara dellie dïhte daajra maam leara jïh daajra maam tjuara darjodh juktie edtja lïeredh. Dan gaavhtan maana maahta maahtoem tjïelkestidh jïh buerkiestidh.   ¶
Direct  access  dellie  G2  learohkh maehtieh biehkiem  sïejhme grammatihkeste nuhtjedh.  Full access jallh Full Access Hypothesis dellie learohkh sijhtieh dej voestesgïelem grammatihkem nuhtjedh gosse dah mubpien gïelem vejtiestieh (Slabakova, 2016). Montrul (2016) buerkeste G2  learohkh  G2  inputem  analyseradieh  voestesgïelen  kongnitijveöörnegen  mietie.  Gosse voestesgïelen  grammatihke  ij  vielie  maehtieh  mubpiengïelen  inputem  tjeekedidh  dellie meatan vaeltedh. Jïh gosse G2 learohkh maam akt darjoeh mij ij grammatihken mietie, dellie dah gïeledh analysh adopteradieh mah Universelle Grammatihke jååhkesje.   ¶
Gosse  edtja  vuejnedh  man  væjkele  akte  learohke  maahta  sjïdtedh  mubpiengïelesne  dellie  Montrul (2016) buerkeste tjoerebe gïelevejtiestimmien jïh aalteren gaskem buejhkiehtidh. Jis gie  akt  edtja  gïelem  lïeredh  dellie  tjuara  aelkedh  gosse  maana,  guktie  gïelen  jïjtsevoeth  jïh struktuvrem  lïeredh.  Akte  hypoteese  gååvnese  man  nomme  The  Critical  Period  hypothesis, jallh  kritihke  boelhke  hypoteese  (Montrul,  2016;  Penfield,  1953).  Daate  hypoteese  soptseste gïele maam ibie voerkeslaakan dennie kritihke boelhkesne maana-baelien guarkah jïh lïerebe, mijjieh teehpebe. Kritihke boelhke ryöhkoe goske mijjieh 13 jaepieh illebe (Lenneberg, 1967; Montrul,  2016).  Dan  gaavhtan  aaltere  vihkeles  gosse  gie  akt  edtja  gïelem  lïeredh  jallh vejtiestidh, dovne G1 jïh G2 soptsestæjjide. Aaltere maahta G1 soptsestæjjide tsevtsedh guktie dej gïele nipkesåvva. Daate kritihke boelhken hypoteese buerkeste man åvteste sveekes geerve G2  learohkidie  seamma  daltesem  lingvistihke  tjiehpiesvoetine  jaksedh  goh  voestes-gïeline soptsestæjjah (Montrul, 2016). Men guktie aerebi tjaaleme man gellie tæjmoeh, jaepieh jïh man jïjnje  gïelem  govleme  aaj  maehtieh  G2  learoehkidie  tsevtsedh.  Gosse  mubpien  gïelem lïereminie  aaltere  nov  gujht  vihkeles,  men  gïeleldh  input  joekoen  vihkeles  mearan  gïelem lïereminie (Slabakova, 2016).  ¶
Aaj akte  hypoteese gååvnese man nomme Creative Construction Hypothesis, maam Dulay jïh Burt  (1973,  1974)  dorjeme.  Daan  hypoteesen  mietie  gosse    maanah  mubpiengïelem  lierieh, dellie  maanah  dej  voestesgïelen  grammantihken  prinsïhph  fulkieh  jïh  dle  maanah  muvhth såarhth hypoteesh gïele-öörnegen bïjre vejtiestesteminie, goske joekehtsen gaskem maam dah guvlieh jïh maam dah jiehtieh, vaestiedamme (Dulay Heidi C. & Burt Marina K., 1974, s. 37). Daate hypoteese aaj sjiehteles daan biejjien (Slabakova, 2016).  ¶
Bottleneck  Hypothesis  (Slabakova  2016)  soptseste  vihkeles  G2  learoehkidie  eensi lïerehtimmiem  grammatihkesne  vedtedh.  Daate  hypoteese  soptseste  jis  gïelen  ovmessieh biehkieh funksjovnelle leksikovnese deavhtasuvvieh, dellie daate gïelevejtiestimmie. Maehtebe ussjedidh  dellie  mijjieh  måalegïelen  funksjovnelle  leksikovnem  vejtiestibie.  Gosse  daejnie laavenjassine barkebe dellie ibie maehtieh dam parametrihke profijlem orre gïeleste lïeredh.  ¶
Guvvie 1, Bottleneck Hypothesis   ¶
Mij  dellie  boehtelenjaelmie  hypoteese?  Boehtele  lea  mijjen  mubpiengïelen  grammatihke. Gosse  mijjieh  gïelem  lïereminie  mijjieh  aaj  grammatihkem  lïerebe.  Grammatihkem  maam mijjieh  voestes  gïelesne  lïerebe  boehtelasse  tjöönghkebe.  Boehtelisnie  universelle lïerehtimmieöörnegh, leksikaale maahtoe, grammatihkeles njoelkedassh jïh prinsipph jïh orre maahtoe måalegïeleste gååvnesieh. Gosse mijjieh edtjebe mubpene gïelesne soptsestidh dellie tjoerebe  boehtelem  gupmiehtidh  jïh  boehtelistie  veedtjedh  dam  maam  mijjieh  daarpesjibie. Desnie gusnie boehtele gaertjie, desnie dïhte funksjovnelle morfologije. Jis daate ij gååvnesh dellie  G1  soptsestæjjah  utnieh  raajesh  ovgrammatihkeles  maam  G2  soptsestæjjah  jiehtieh. Hypoteese soptseste maam gïerve jallh aelhkie mubpene gïelesne lïeredh. Jeahta G2 learohkh tjuerieh struktuvreles jïh eensilaakan lïerehtimmiem åadtjodh gïerve biehkine grammatihkeste, juktie buerebe mubpien gïelem lïeredh. ¶
2.1.2 Universelle grammatihke jïh G1  ¶
Guktie  jeahteme  maanah  dej  gïelem  lierieh  mearan  byjjenieh.  Eah  daarpesjh  lïerehtimmiem utnedh juktie gïelem lïeredh. Maanaj lingvistihke dååjrehtimmien göökte faktorh, negatijve jïh positijve  nænnoestimmieh  (Chomsky,  1986;  Slabakova,  2016;  White,  2003).  Positijve nænnoestimmieh  leah  dam  maam  maanah  bïjre  jarkan  govloeh.  Negatijve  nænnoestimmieh leah dah mah eah grammatihken mietie. Jis negatijve nænnoestimmieh fååtesieh jallh maanah vaenieh  negatijve  nænnoestimmieh  åadtjoeh,  dellie  negatijve  nænnoestimmieh  eah  sïjhth maanam  tsevtsedh.  Naemhtie  maanah  lierieh  mah  raajesh  dah  maehtieh  jiehtedh  positijve nænnoestimmiej tjïrrh, jïh aaj njoelkedassi jïh prinsïhpi tjïrrh mah universelle grammatihkesne gååvnesieh. ¶
Goh maana edtja voestesgïelem vejtiestidh dellie aaj tjuara inputem åadtjodh, dam maam maana gåvla.  Daate  joekoen  vihkele  guktie  maana  nuepiem  åådtje  baakoeveahkam  bigkedh.  Gosse maana  baakoeveahkam  bigkeme  dellie  maahta  guarkedh  jïh  dle  soptsestidh.  White  (2003) goerem dorjeme maam vuesehte guktie maana gïelem leara. ¶
Guvvie 2: Goere mij vuesehte G1 vejtiestimmie (White, 2003, s. 3).  ¶
White  (2003)  buerkeste  universaale  grammatihke  (UG)  lea  maanan  tsiehkie  (S),  maahtoe maam  maana  åådtjeme  inputen  tjirrh.  PLD  lea  primery  linguistic  data  mij  lea  maadthlingvistihken daata. PLD lea joekoen daerpies juktie maanam viehkiehtidh nænnoestidh guktie grammatihken  hammoeh  tjuerieh  årrodh.  Gosse  maana  inputem  åådtje,  dellie  maana  dan baakoeveahkam bigkie, jïh universelle grammatihken parameeterh bigkesuvvieh mah gïelese sjiehtieh. Grammatihke (G) tïjjen mietie bigkesåvva, jïh maana bealjijes ovmessie jïjtsevoeth inputeste sjædta. Tïjjen mietie maana væjkele grammatihkesne sjædta ietnien-gïelesne (Ss).  ¶
Dah  prinsipph  leah  seamma  gaajhkine  gïeline.  Dïhte  mij  lea  joekehtse  lea  parameetere (Chomsky, 1986; White, 2003; Åfarli & Eide, 2003). Parameeterh maehtieh aarvoeh vaeltedh, jïh  eah  leah  seammalaakan  gaajhkine  gïeline.  Gosse  maana  gïelem  vejtesteminie  dellie parameeterh inputen gaavhtan nænnoestieh. Maehtebe jiehtedh byjrese joekoen vihkele maanan gïelese. Jis vaenie almetjh maanaj bïjre soptsesteminie dellie maanah vaenie lingvistihke daatah åadtjoeh, jïh dellie eah maanah daarpesjh gïelem dan aelhkie vejtiestidh (White, 2003, s. 4).  ¶
Gosse  nulle  objeekten  bïjre  soptsestibie  maehtebe  sovmedh  nulle  parameetere  aaj  gååvnese (Farrell,  1990;  Joma,  2012;  Polinsky,  2011;  Raposo,  1986;  Rizzi,  1986).  Muvhtine  gïeline luhpie  nulle  objeektem  utnedh  mearan  jeatjah  gïeline  nulle  objeekte  luhpehts.  Gosse åarjelsaemien  maana  ietniengïelem  lïereminie  dellie  leara  åarjelsaemien  gïelesne  maahta raajesh nulle objeektine utnedh. Dellie maana daam parameeterem åtna jïh maahta raajesh nulle objeektine jiehtedh. ¶
Maehtebe  jiehtedh  akte  maana  maam  daaroengïelem  ietniengïeline  åtna,  jïjnjh  inputigujmie, dïhte  leara  ij  iktegisth  gåaredh  nulle  objeektem  nuhtjedh  daaroengïelesne.  Dan  gaavhtan joekoen vihkele maanah dej voestesgïelem govloeh mearan byjjeneminie juktie  edtjieh eensi ietnien-gïelen grammatihkem lïeredh. ¶
2.2 Aerpiegïele jïh aerpiegïelen soptsestæjja  ¶
Aerpiegïele  akte  unnebelåhkoen  gïele  jïh  American  Heritage  College  Dictionary  baakoem bïhkedamme  jïh  tjaala  baakoe  aerpie  lea  maam  akt  maam  reakadimmeste  eerpeme,  eekem maam maahta eerpedh, jallh maam akt maam boelveste boelvese jåhteme (Montrul, 2016). Jis vuesiehtimmien gaavhtan eeke lea gïele, dellie gaajhkh gïelh leah aerpiegïelh jis dah maanabaeleste vejtiestamme jïh båetijen boelvese jåhteme.   ¶
1900 låhkosne dellie Cummins (2005, s. 585) baakoem aerpiegïele nuhtji USAesne jïh dellie baakoem  aerpiegïele  unnebelåhkoen  gïeli  bïjre  nuhtji.  Gosse  jiehtegem  aerpiegïele  nuhtjebe dellie  maehtebe  aaj  aerpiegïelem  gïeli  bïjre  nuhtjedh  mah  eah  byögkeles  gïelh  men  aaj, immigraantegïeli, voenges gïeli jallh regionaale gïeli bïjre jnv (Duff, 2012; Fishman, 2006; Lo Bianco, 2008; Montrul, 2016; Wiley, 2008). ¶
Daan  biejjien  mijjieh  baakoem  aerpiegïele  unnebelåhkoen  gïeli  bïjre  nuhtjebe.  Eah  unnebelåhkoen  gïelh  daarpesjh  aalkoealmetji  gïelh  årrodh,  men  gïele  maam  staate  ij  nuhtjh  jïh  ij prioriteredh.  Aerpiegïele  vaenie  meedijisnie  jïh  ööhpehtimmesne  åtnasåvva.  Naan  sijjieh veartenisnie aerpiegïele maahta jienebelåhkoen gïele årrodh, vuesiehtimmien gaavhtan ÅarjelAfrikesne.  Men  akte  gïele  maahta  naan  sijjine  jienebelåhkoen  gïele  årrodh  jïh  jeatjah  sijjine aerpiegïele.  Vuesiehtimmie  gaavhtan  daaroengïele  jienebelåhkoen  gïele  Nöörjesne,  men Minnesotesne  daaroegïele  lea  aerpiegïele  (Anderssen,  Lundquist,  Westergaard,  &  Kupisch, 2018). ¶
2.2.1. Gie dellie aerpiegïelen soptsestæjja?  ¶
Aerpiegïele  soptsestæjjah  dej  aerpiegïelem  sïejhmemes  gåetine  soptsestalleminie,  jïh  vaenie siebriedahkesne.  Dah  mah  aerpiegïelem  soptsestieh  dah  leah  sïejhmemes  seamma  almetjedåehkeste jallh  seamma  fuelhkesne. Aerpiegïele  vaenie lïerehtimmesne  nuhtjeme. Nov gujht maanah maehtieh aerpiegïelem lohkedh, men ij aerpiegïele dïhte jienebelåhkoen gïele skuvline. ¶
Eah gaajhkesh aerpiegïelen soptsestæjjah daarpesjh seamma væjkele dej aerpiegïelesne årrodh. Muvhth maehtieh væjkele årrodh, dah maehtieh dovne soptsestidh, lohkedh jïh tjaeledh mearan jeatjebh  eah  daarpesjh  mahte  dej  aerpiegïelem  maehtedh.  Montrul  (2008)  definisjovnem dorjeme maam  baakoem aerpiegïele buerkeste,  jeahta akte  aerpiegïelen  soptsestæjja lea akte unnebe-låhkoen guektiengïeledh soptsestæjja (Montrul, 2008, s. 161).   ¶
Valdés  (2000)  aaj  tjïelkestamme  gie  aerpiegïelen  soptsestæjja  lea.  Dïhte  jeahta  aerpiegïelen soptsestæjjah  leah  guektiengïelen  almetjh  dan  gaavhtan  dah  dovne  aerpiegïelem  jïh  jienebelåhkoen gïelem govleme gosse byjjenin. Naemhtie dovne aerpiegïele jïh jienebelåhkoengïele dejtie maanabaeleste tsavtseme. ¶
Akte  aerpiegïelen  soptsestæjja  akte  guektiengïele  almetje  mij  guektiengïelen  hïejmesne byjjenamme jïh gïeledh tjiehpiesvoetem gööktine gïeline åtna. Dan voestesgïele, jallh aktede dejstie voestes  gïelijste maam  gåetesne soptsesteminie, akte sosiolingvistihke unnebelåhkoegïele  (aerpiegïele).  Jallh  dïhte  akte  guektien  gïeledh  soptsestæjja  mij  jienebelåhkoen  gïelem bööremes  maahta  (gååvnese  gujht  aaj  soptsestæjjah  mah  gåabpegh  gïelh  seamma  buerie maehtieh).  Gellien  aejkien  aerpiegïele  lea  dïhte  viejhkiesommes  gïele  jïh  man  buerie soptsestæjja aerpiegïelem maahta, lea joekehts almetjistie almetjasse. Gååvnese dovne dah mah aerpiegïelem joekoen hijven maehtieh jïh dah mah gïelem nåakebe maehtieh. Jïh dah mah abpe jieleden  aerpiegïelem  nuhtjeme  seamma  gïeleevtiedimmiem  utnieh  goh  soptsestæjjah jienebelåhkoen gïeleste (Slabakova, 2016). Lissine akte aerpiegïelen soptsestæjja siebriedahken jienebelåhkoe gïelem maahta goh lij dan voestesgïele (tjoerebe mujhtedh ööhpehtimmie maahta gïelem tsevtsedh) (Montrul, 2016). ¶
Daestie  maehtebe  jiehtedh  saemieh  aerpiegïelem  soptsestieh  jïh  dah  leah  aerpiegïelen soptsestæjjah. ¶
2.2.2 Aerpiegïelen soptsestæjja jïh G2 learohke  ¶
Montrul  (2016)  buerkeste  aaltere  lea  åejviejoekehtse  aerpiesoptsestæjjaj  jïh  G2  learohki gaskem.  Gosse  aalteren  bïjre  soptsesteminie  dellie  ussjedeminie  man  båeries  aerpiesoptsestæjjah jïh G2 learohkh leah goh dah dam viejhkiesommes gïelem vejtesteminie. Maam soptsestæjjah  dej  sosiokulturelle  byjresisnie  dååjrehteminie  jïh  gåessie  gïelem  vejtesteminie, vihkele jïh maahta soptsestæjjide tsevtsedh. ¶
Aerpiegïelen soptsestæjja dan aerpiegïelem  maanabaeleste  gåvla, mearan  gellie G2  learohkh easkah åadtjoeh mubpiengïelem lïeredh gosse skuvlem aelkieh. Men tjoerebe mujhtedh gellie learohkh  aaj  mubpien  gïelem  lïereme  byjresistie,  vuesiehtimmien  gaavhtan  gosse  maanagiertesne, TV:m vuartasjamme jnv. Gåessie maanah mubpien gïelem leara gïelijste jearohks. ¶
Eah  aerpiegïelen  soptsestæjjah  dej  metalingvistihke  tjiehpievoetem  evtiedamme  aerpiegïelesne,  mearan  G2  learohkh  tjuerieh  sijjen  metalingvistihke  tjiehpiesvoetem  leajhtadidh juktie  mubpiengïelem  guarkedh  jïh  mubpiengïelesne  soptsestidh.  Aerpiegïelen  soptsestæjjah gujht tjuerieh leajhtadidh daam maam maanabealeste govleme (Montrul, 2016). ¶
2.3 Gïelesertemen bïjre   ¶
Gosse  edtjebe  gïelesertemen  bïjre  soptsestidh,  dellie  gellie  hypoteesh  gååvnesieh, vuesiehtimmien gaavhtan Full Access (Epstein, Flynn, & Martohardjono, 1996), Partial Access (Eubank, 1993) jïh No Transfer (Vainikka & Young-Scholten, 1994).  ¶
Full Access Hypothesis (Schwartz & Sprouse, 1996a) buerkeste guktie learohkh dej maahtoem nuhtjieh guktie raajesem bigkedh gosse dah aktem jeatjah gïelem lïereminie. Gosse illedahkh tranfereste voestesgïelesne gaavna dellie nov gujht maahta sovmedh learohke ij maehtieh dan Universelle  Grammatihkem  nuhtjedh,  dan  åvteste  G2  learohke  tjuara  dan  mubpien  gïelem lïeredh voestesgïelen parameeteri tjïrrh. Hypoteese Full Access/Full Transfer Model (Schwartz &  Sprouse,  1996a)  buerkeste  learohkh  sijhtieh  dej  voestesgïelem  grammatihkem  nuhtjedh gosse  dah  mubpien  gïelem  vejtiestieh.  Jallh  maehtebe  jiehtedh  dah  voestesgïelen grammatihkem  nuhtjieh  gosse  mubpien  gïelem  lïereminie.  G2  learohkh  eah  maehtieh  ellies grammatihkem  vejtestidh,  dan  åvteste  gosse  dah  input  daatah  åadtjoeh,  daatah  maehtieh  dej grammatihkem stööredh (Schwartz & Sprouse, 1996a; Slabakova, 2016).  ¶
Gååvnese  aaj  akte  hypoteese  man  nomme  Partial  access  (Eubank,  1993),  dellie  leksikaale kategorijh  sertieh,  men  eah  funksjovnelle  kategorijh.  Hypoteese  No  Transfer  (Vainikka  & Young-Scholten, 1994) jeahta eah learohkh maehtieh maam akt nuhtjedh maam aerebi lïereme (Slabakova, 2016).  ¶
G1 grammatihken öörnege vihkeles G2 learohki gïelevejtiestæmman. G2 learohkh G2 inputem kognitijveöörnegi tjïrrh analyseradieh mah G1 soptsestæjjah utnieh. G1 grammatihke ij vielie G1 inputem krööhkesth, learohkh dellie dej intergïelen öörnegem vihth darjoeh jïh elemeenth universelle grammatihkeste meatan vaeltieh (Joma, 2012). ¶
(transferen)  gaavhtan,  dan  åvteste  dellie  vïenhtebe  learohkh  lingvistihke  analysh  inputeste adopteradieh man bïjre universelle grammatihke rååresje. Naemhtie universelle grammatihke prosessen tjïrrh gåarede (Montrul, 2016; Slabakova, 2016). ¶
Gosse  L2  learohkh  gïelem  lierieh,  maehtebe  sovmedh  dah  sijjen  voestesgïelen  raajesebigkemem nuhtjieh gosse dah soptsestieh jallh tjaelieh. Goerehtimmie gååvnese learohki bïjre mah Lahtinen gïelh voestesgïeline utnieh jïh dah edtjin tyskengïelem lïeredh. Lahtinen  gïelh raajesebigkeme SVO jïh tyskegïelen raajesebigkeme lea SOV. Dellie maehtebe sovmedh gosse learohkh edtjieh raajesh tyskegïelesne bigkedh, dah sijhtieh SOV-gïelem nuhtjedh mij sæjhta jiehtedh  dah  sijhtieh  veerbem  objeekten  åvtelen  bïejedh  raajesisnie,  guktie  dotkijh  Meisel, Clahsen,  jïh  Pienemann  (1981)  vuesiehtamme.  Joekoen  sïejhme  learohkh  dej  voestesgïelen raajesebigkemem nuhtjieh (Slabakova, 2016).   ¶
Jis mij akt sjïere fenomeene grammatihkesne voestesgïelesne gååvnese jïh ij mubpien-gïelesne, dellie  vihkeles  daam  fenomeenem  seadtoehtidh  jallh  grammatihkeste  sliejhtedh  juktie  G2 learohkh edtjieh mubpiengïelem buerebe maehtedh. Men jis mij akt ij G1;en grammatihkesne gååvnesh,  dellie  joekoen  vihkeles  daam  grammatihkem  learoehkidie  lïerehtidh  (Slabakova, 2016). ¶
Nov gujht L2 learohkh maehtieh væjkele mubpiengïeline sjïdtedh, men gïerve seamma væjkele sjïdtedh mubpiengïelesne goh voestes gïelen soptsestæjjah dej voestesgïelesne. Dan åvteste eah L2 learohkh seamma goerkesem jïh maahtoem njoelkedassi bïjre utnieh goh L1 soptsestæjjah (Schwartz & Sprouse, 1996a). ¶
Guektiengïelen soptsestæjjah maehtieh prååsehke årrodh akten kroesselingvistihke-tsevtsemen (Müller  &  Hulk,  2001)  tsiehkien  gaavhtan.  Müller  jïh  Hulk  buerkiestægan  gosse gïerve/kompleekse raajesh gïelesne A, dellie tjeakoes goerkese raajesisnie gååvnese, jïh dellie eah soptsestæjjah daarpesjh dagkerh raajesh jååhkesjidh. Lissine Sorace jïh Serratrise  (2009) buerkiestægan  guektiengïelen  soptsestæjjah  eah  daarpesjh  dan  aelhkie  diskursetsiehkiem vejtiestidh  raajesinie  subjeektepronovmeninie.  Vuesiehtimmien  gaavhtan  jis  nulle  objeekte raajesisnie  dellie  eah  learohkh  daarpesjh  raajesem  jååhkesjidh  dan  gaavhtan  eah  maehtieh objeektem  gaavnedh.  Lissine  eah  maehtieh  objeekten  antesedentem  gaavnedh  dan  åvteste göökte  ovmessie  baakoeh  raajesisnie  gååvnesieh  mah  maehtieh  antesedentem  årrodh.  Dellie learohkh eah åajsoeh raajesem toelhkestidh, jïh dle eah raajesem jååhkesjh jallh veeljh.   Hypoteese  Interface  Hypothesis  (Sorace,  2011)  buerkeste  learohkh  sijhtieh  joekehtslaakan dåemiedidh  gosse interface  gååvnese.  Guektiengïelen learohkh/soptsestæjjah  dellie joekehtslaakan  dåemiedieh.  Daate  joekehtslaakan  dåemiedimmie  maahta  sjïdtedh  dan  åvteste gaertjiedimmieh  barkoemojhtesisnie  gååvnesieh,  eah  learohkh/soptsestæjjah  maehtieh  dan jïjnjem  prosesseredh  jallh  man  radtjoeslaakan  dah  prosesseeremem  dååjreme  (Slabakova, 2016). Gåårede aaj jiehtedh gosse akte almetje tjuara fer jïjnjem bïevnesem nuhtjedh gosse edtja baakoeh jallh raajesh guarkedh dellie ij åajsoeh dam darjodh dan åvteste dellie voestes gïelen grammatihke sæjhta almetjem tsevtsedh.    ¶
Jis  aerpiegïelen  soptsestæjjah  vaenieh  dej  gïelem  nuhtjeme  jïh  govleme  dellie  ovmessie biehkieh dej grammatihkeste maehtieh nipkesovvedh. Fonologije jïh syntaakse leah biehkieh mah bööremes vaarjelamme, mearan infeksjonsmorfologije, semantihke jïh syntaakse-diskurse leah biehkieh mah viejhkies (Benmamoun, Montrul, & Polinsky, 2013; Slabakova & Montrul, 2002). ¶
2.4 Nulle objeekte åarjelsaemien gïelesne jïh jeatjah gïeline  ¶
Daennie boelhkesne edtjem buerkiestidh mij dïhte nulle objeekte åarjelsaemien gïelesne jïh aaj jeatjah gïeline. Teorijen mietie ij objeekte iktegisth daarpesjh raajesisnie årrodh, jïh dellie dïhte akte  ovneebneme  objeekte,  nulle  objeekte.  Nulle  objeekte  tjuara  mïsse  akt  vuesiehtidh,  mij aerebi neebneme jallh mïsse akt bååstede raajesisnie vuesiehtidh. Dellie diskurse tseegkeme jïh nulle objeekte realiseradamme, jïh dellie raajese grammatihken mietie (Joma, 2012). ¶
Vuehtiehtimmien gaavhtan datne staaresne orreme jïh orre tråajjam åasteme. Mubpien biejjien datne  skuvlese  båatah  jïh  dov  voelpem  råakh.  Dïhte  vuajna  datne  orre  tråajjam  åasteme  jïh datnem gihtjie mejtie datne orre tråajjam åasteme. Dellie datne jeahtah: ¶
(3) Manne jååktan  Ø ööstim gosse staaresne. ¶
Raajese  (3)  grammatihken  mietie  dan  åvteste  nulle  objeekte  (Ø)  maahta  dan  goerkesem veedtjedh  ektiedimmeste  (Joma  2012).  Gellie  gïelh  nulle  objeektem  utnieh  seammalaakan guktie åarjelsaemien gïelesne, Brasil-Potugijsen gïelesne (Farrell, 1990), Thai-gïelesne (Cole, 1987). ¶
Farrell (1990) Brasil-Portugijsen (BP) gïelem goerehtamme jïh vuesiehtamme nulle objeekte gååvnese BP gïelesne. Dïhte jeahta gåarede objeektem raajesinie sliejhtedh jis  nulle objeekte maahta  dan  pragmatihke  goerkesem  ektiedimmeste  veedtjedh.  Buerkeste  dan  nïejte  dan tjiehtjielasse  tjaangi  jïh  dle  aktem  orre  stååkedimmiegaevniem  gaavni,  kaanne  nïejte bååhperisnie Farrellese vööjni, men idtji maam akt jiehtieh. Dellie Farrell meehti jiehtedh: ¶
(4)  Eu comprei ec quando eu fui para o Rio.     (Farrell, 1990, s. 328)  Manne  ec ööstim gosse Riosne mïnnim. ¶
Daate raajese (4) grammatihken mietie, Farrell buerkeste.  Dan åvteste nulle objeekte maahta dan goerkesem veedtjedh ektiedimmeste, Men nulle objeekte aaj jeatjah gïeline gååvnese jïh Cole  (1987)  vuesiehtamme  nulle  objeekte  gååvnese  gïeline  goh  Imbabura  Quechua,  Korean gïelesne,  Thai-gïelesne. Daaroengïele  ij  maehtieh  raajesisnie  nulle  objeektem  seammalaakan nuhtjedh goh åarjelsaemien gïelesne, guktie raajese (5) vuesehte. ¶
(5)  *Jeg tok brødet utav ovnen og satte Ø på bordet.         (Joma, 2012)   Manne laejpiem vuebneste veeltim jïh Ø buartan bïejim. ¶
Eenngelskegïele  ij  nulle  objeektem  utnieh,  men  maahta  raajesh  Objeekte  dropine  utnedh. Daesnie golme raajesh mah (Ingham, 1993) vuesiehtieh guktie Object drop maahta eenngelske gïelesne dåemiedidh.  ¶
(6)   a. They ran away but we followed ［them］    Dah vaarrin men mijjieh ［dejtie］dåalvoejimh b. John aimed at the target and missed［it］  John måalem sikti jïh idtji ［dam］dievvedh    (Ingham, 1993, p. 96) ¶
Åarjelsaemien gïelesne nulle objeekte lea seamma guktie gelline jeatjah gïeline. Maahta nulle objeektem analyseradidh goh pro. Guktie aerebi tjaaleme (1.1) nulle objeekte Ø, nulle objeekte lea  fonetihke  gåaroes  men  ij  semantihke  gåaroes.  Nulle  objeekte  lea  veerbeste ¶
Ec lea seamma mij Ø kategoriseradamme, jïh  veerbe  nulle objeektem  stuvrie, juktie nulle objeekte dan  goerkesem åådtje. Ø jallh nulle objeekte lea akte ovneebneme DP struktuvremoeresne jïh mahte seamma råållam åtna guktie pronovmene. Teorijen mietie nulle objeekte maahta raajesisnie gååvnesidh jis nulle objeekte maahta dan goerkesem veedtjedh pragmatihke ektiedimmeste. Pronovmenh maehtieh joekehtslaakan dåemiedidh. Ij pronovmene daarpesje seamma raajesisnie årrodh, men Ø tjuara mïsse akt bååstede vuesiehtidh. Teorije mietie jis nulle objeekte lea pro dellie tjuara reversijbelem  årrodh.  Jis  nulle  objeekte  reversijbele  dellie  maahta  Ø’em  pronovmeninie molsedh (Joma, 2012). ¶
Raajese (7) vuesehte guktie nulle objeekte Øi dan goerkesem baakoste laejpiemi veedtjie, mij nulle  objeekten  antesente.  Dellie  diskurse  tseegkeme  jïh  raajese  grammatihken  mietie. Raajesisnie (8) pronovmenem dam Ø sæjjan bïejeme, jïh raajese grammatihkeles.   ¶
(7)  Manne vuebneste laejpiemi veeltim jïh Øi buartan bïejim.     (8)  Manne vuebneste laejpiem veedtim jïh dam buartan bïejim.     (Joma, 2012, s. 8) ¶
Daaroen gïelesne ij sïejhme raajesh nulle objeektine guktie raajese (9) vuesehte. Raajese (10) lea  grammatihken  mietie  dan  gaavhtan  raajesasse  pronominelle  pronovmenem  det lissiehtamme.  ¶
(9)  *Jeg tok brødet utav ovnen og satte på bordet.          (Joma, 2012, p.1)   Manne laejpiem vuebneste veeltim jïh buartan bïejim. (10)  Jeg tok brødet utav ovnen og satte det på bordet. Manne laejpiem vuebneste veeltim jïh dam buartan bïejim. ¶
Guktie aerebi neebneme maehtebe objeektem raajesistie sliejhtedh jis objeekte damtoes. Naan aejkien  ibie  maehtieh  nulle  objeektem  raajesisnie  utnedh,  men  tjoerebe  aktem  vååjnoes pronominelle objeektem utnedh raajesisnie, guktie vuesiehtimmieh (11) jïh (12) vuesiehtieh: ¶
(11)   *Datne gærjam lohkih maam leaksojne utnimh?  Ijje, idtjim lohkh, men aktem jeatjebem. (12)  Datne gærjam lohkih maam leaksojne utnimh?  Ijje, idtjim dam lohkh, men aktem jeatjebem. ¶
Joma  (2012)  aaj  raajesh  ryöktesth  objeektine  jïh  ovryöktesth  objeektine  goerehtamme. Goerehtamme mejtie ovryöktesth objeekte maahta nulle objeektine årrodh. Joma (2012) tjaala muvhth  jiehtieh  gåarede  ovryöktesth  jallh  ryöktesth  objeektem  raajesisnie  sliejhtedh  guktie vuesiehtimmieh raajesh (12) jïh (13) vuesiehtieh. ¶
(12)   (*) Jååktan manne gærjam aahkese ööstim juktie edtjim gærjam vedtedh. (13)   (*) Jååktan manne gærjam aahkese ööstim juktie edtjim aahkese vedtedh.   (Joma, 2012, s. 12) ¶
Veerbe vedtedh akte ditransitijve veerbe mij dovne ryöktesth jïh ovryöktesth objeektem kreava. Men  eah  soptsestæjjah  iktegisth  raajesh  guktie  (12)  jïh  (13)  jååhkesjh  dan  åvteste  ij  aelhkie nulle  ryöktesth/ovryöktesth  objeekten  antesedentem  gaavnedh  jis  nulle  objeekte  jallh  nulle ovryöktesth  objeekte  raajesinie.  Ibie  maehtieh  dovne  ryöktesth  jïh  ovryöktesth  objeektem raajesistie sliejhtedh (Goldberg, 2005; Joma, 2012).  ¶
Guktie vuesiehtamme gåarede naan aejkien raajesh nulle objeektine utnedh, men ij iktegisth. ¶
2.5 Gie teorijen mietie nulle objeektem jååhkesje?  ¶
Mijjieh daejrebe nulle objeekte gååvnese ovmessie gïeline. Gellie dotkijh gïelh goerehtamme, men  jeenemes  daejstie  gïelijste  jienebelåhkoen  gïelh.  Men  guktie  dellie  aerpiegïelen soptsestæjjajgujmie  jïh  G2  learohkigujmie?  Dah  nulle  objeektem  jååhkesjieh?  Mij  geerve aerpiegïelen soptsestæjjide jïh G2 learoehkidie? ¶
Soptsestæjjah eah daarpesjh maehtedh raajesidie toelhkestidh gosse mij akt aktene raajesisnie fååtese.  Gosse  soptsestæjjah  edtjieh  analyseradidh  maam  guvlieh  dellie  dej  gïelh  maehtieh dejtie tsevtsedh. Eah dan aelhkie göökte gïelh utnedh gosse dah edtjieh maam akt guarkedh jïh toelhkestidh (Sorace & Serratrice, 2009, s. 198–199). ¶
Gååvnese  goerehtimmie  gusnie  kinetihke  learohkh,  mah  eenngelske  gïelem  lierieh,  nulle objeektem  jååhkesjieh  tjaelemelaavenjassine  (Yuan,  1997;  Zobl,  2004).  Goerehtimmieh vuesiehtieh nulle objeekte ij akte vihties fenomeene jallh maehtebe aaj jiehtedh, nulle objeekth eah akten sjïere G1/G2 aktanæmman gaertjiedamme. ¶
Gellie goerehtimmieh vuesiehtieh maanah nulle objeektem nuhtjieh mearan dah evtiedieh jïh byjjenieh.  Men  evtiedimmien  tjïrrh  dellie  dah  vaenebe  nulle  objeekth  nuhtjieh  gosse  gïerve sjidtieh (Allen, 2000; Guasti, 1993; Müller & Hulk, 2001; Uziel-Karl & Bergman, 2000). Daah vuesiehtimmieh  aaj  vuesiehtieh  maanah  jeenebh  subjeekth  enn  objeekth  raajesinie  sliejhtieh enn dah mah båarasåbpoe, gïelijste ovjearohks.  Men learohkh daejrieh vihkeles abpe raajesh bigkedh  jïh  dan  gaavhtan  eah  kaanne  sïjhth  dan  daamhtah  maam  akt  aktene  raajesisnie sliejhtedh (Vanpatten, 1987). Men gååvnese aaj dotkijh maam jiehtieh maanah maehtieh nulle objeektem nuhtjedh mearan byjjeneminie, jïh gosse  båarasåbpoe sjidtieh, gellien aejkien eah dah dan jïjnjh nulle objeekth vielie nuhtjieh (Zyzik, 2008). ¶
Jalhts maanah nåake inputem åadtjoeh læjhkan maanah maahtoem dej gïelesne evtiedieh nulle pronovmeni jïh nulle objeekti bïjre jnv. Montrul (2016) buerkeste dah mah spaanske gïelem G1 gïeline utnieh jeenebe nulle pronovmenh nuhtjieh enn aerpiegïelen soptsestæjjah. ¶
Sánchez og Al-Kasey (1999) buerkiestægan dej goerehtimmine dellie learohkh mah Spansken gïelem  lïerin  vaenieh  nulle  objeekth  nuhtjin.  Men  dah  vuesiehtamme  G2  learohkh  nulle objeektem jååhkesjieh jis raajese lij gåvvan veadtaldihkie. ¶
Barbosa  (2011)  nulle  objeektem  BP  gïelesne  goerehtalleme  jïh  jeahta  dan  goerehtimmie vuesehte  gellie  G2  learohkh  fer  jïjnje  nulle  objeekth  nuhtjieh.  Barbosa  veanhta  kaanne  G2 learohkh  dam  darjoeh  dan  gaavhtan  aelhkie.  Dellie  eah  learohkh  daarpesjh  objeektem raajesisnie  sojjehtidh  jïh  illedahkh  vuesiehtieh  learohkh  mah  eenngelsken  gïelem  soptseste utnieh  nulle  objeekte  gïerve.  Dan  gaavhtan  idtjin  learohkh  raajesh  jååhkesjh  mah kontrolledåehkie  jååhkesjin.  Goerehtimmie  aaj  vuesehte  learohkh  mah  spaanske  gïelem govleme  jallh  soptsestamme  raajesidie  jååhkesjin  mejtie  nulle  objeektem  utnieh  jïh  leah grammatihken  mietie.  Men  eenngeske  learohkh  mah  BP  gïelem  lohkeminie  eah  eensilaakan guarkoeh guktie dah edtjieh nulle objeektem nuhtjedh (Barbosa, 2011). ¶
Jalts input ij veaksehke, dellie maanah maahtoem dej gïelesne evtiedieh nulle pronovmeni jïh ¶
nulle objeekti bïjre jnv. Montrul (2016) buerkeste dah mah spaanske gïelem G1 gïeline utnieh, jeenebe nulle pronovmenh nuhtjieh enn aerpiegïelen soptsestæjjah. ¶
Gellie  gïeline  maehtebe  subjeektem  raajesinie  sliejhtedh.  Men  gosse  orre  bïevnesh  akten raajesasse  lissiehtibie  dellie  subjeekte  tjuara  raajesinie  årrodh  (Montrul,  2016).  Gosse  akte soptsestæjja edtja raajesem toelhkestidh, dellie Topic jïh Focus vihkeles. Jis maam akt aerebi neebneme ektiedimmesne jallh mij akt åehpies soptsestæjjese, dellie dam maam ij neebneme lea  Topic. Jis dellie orre bïevnesh  lissiehtibie maam  ij aerebi  åehpies jallh  aerebi  neebneme, dellie daate Focus (Slabakova, 2016). Topic jïh Focus joekoen vihkeles gosse soptsestæjja jïh goltelæjja  edtjieh  raajesem  ektiedimmesne  guarkedh.  Jis  mijjieh  gyhtjelassh  gihtjebe  dellie vaestiedæjja maahta orre bïevnesinie vaestiedidh. Daate vuesehte man vihkeles nulle objeekte maahta  dan  goerkesem  veedtjedh  ektiedimmeste  jallh  aktede  antesedenteste  maam  aerebi neebneme.   ¶
Eah  gaajhkh  gïelh  seamma raajesebigkemem utnieh. Vuesiehtimmien  gaavhtan daaroengïele akte SVO-gïele jïh åarjelsaemien gïele akte SOV-gïele. Dan gaavhtan gosse akte learohke edtja saemien gïelem mubpien gïeline lïeredh dellie lïereminie dellie tjuara jeatjahlaakan ussjedidh enn  gosse  daaroengïelem  lïereminie.  Daate  maahta  dåeriesmoerine  sjïdtedh  learoehkidie, vuesiehtimmien gaavhtan gosse dah edtjieh soptsesem goltelidh jïh guarkedh. ¶
Maehtebe  transfer-effektem  G2-lïerehtimmesne  jïh  G1  aerpiegïelen  soptsestæjjaj  luvnie gaavnedh. Transfer-effekte vuesehte G2 soptsestæjjah jïh G1 soptsestæjjah eah kaanne byöroeh nulle objeektem nuhtjedh jïh jååhkesjidh (Montrul, 2016; Slabakova, 2016). ¶
3.0 Vuekie   ¶
Daennie boelhkesne edtjem åehpiedehtedh guktie manne barkeme. Goerehtimmiedåehkesne 18 saemien soptsestæjjah aalterisnie 18 jïh 56 jaepieh, jïh referaansedåehkesne 4 voestes gïelen soptsestæjjah, aalterisnie 44 - 72 jaepieh. ¶
Boelhkesne  3.1  manne  goerehtimmiedåehkien  jïh  referaansedåehkien  bïjre  tjaalam.  Guktie manne gihtjeme-goerem dorjeme edtjem boelhkesne 3.2 åehpiedehtedh. ¶
3.1 Goerehtimmiedåehkie jïh referaansedåehkie  ¶
Njoktjen  2018  manne  e-påastem  saemiensoptsestæjjide  seedtim  gihtjim  mejtie  dah  sïjhtin mannem viehkiehtidh gihtjemegoerem vaestiedidh. Gosse edtjim soptsestæjjah veeljedh mejtie edtjim gihtjedh idtjimh ihkebe gïem gihtjh (Slabakova, 2016). ¶
Mahte gaajhkesh soptsestæjjah saemiengïelem mubpine gïeline utnieh, ajve naan gille dejstie mah  saemien  gïelem  voestesgïeline  utnieh.  Manne  daejtie  meatan  vaalteme  dan  åvteste åarjelsaemieh byjresisnie jielieminie gusnie aarkebiejjien gïele lea daaroengïele. Daaroengïele lea  dïhte  dominaante  gïele  jïh  ajve  skuvline,  sjïere  barkoesijjine  jïh  gåetine  åarjelsaemieh maehtieh  sijjen  gïelem  soptsestidh  jïh  govledh.  Jeenemes  tsiehkine  aarkebiejjien  dellie  dah tjuerieh daaroestidh. ¶
Referaansedåehkesne 4 soptsestæjjah, akte kaarre jïh golme nyjsenæjjah. Gaajhkesh saemiengïeline  byjjenamme jïh saemien  gïelem  voestes  gïeline utnieh. Eah  gaajhkesh  saemiengïelen lïerehtimmiem skuvlesne åtneme. Manne daejtie veeljim juktie deejrim dah væjkele soptsestidh jïh maahtoem gïelen bïjre utnieh. ¶
3.2 Gihtjemegoere   ¶
Goerehtimmiem  manne  göökten  haaran  juekiejim.  Voestes  biehkie  goerehtimmeste  lij sosiolingvistihke  goerehtimmie,  gusnie  manne  vaestiedæjjaj  duekiem  goerehtallim.  Daesnie sïjhtim bïevnesh aalteren bïjre åadtjodh, mij gïelide vaestiedæjjah soptsestieh jallh soptsestin gosse  byjjenin,  jïh  mejtie  saemien  gïelem  skuvlesne  lïereme.  Aaj  gihtjeme  gie  gåetesne saemiestin jallh giejnie daelie saemesteminie, jïh guktie dah jïjtjen saemien gïelem vuarjasjieh. Daennie boelhkesne 19 gyhtjelassh. ¶
Dennie mubpene biehkesne goerehtimmeste lij lingvistihke goerehtimmie. Gihtjemegoeresne goerehtimmievuehkiem  nuhtjim  man  nomme  Elication.  Mov  lij  göökte  såarhth  gyhtjelassh Elicited  Production  Task  (Ambridge  Ben  &  Rowland  Caroline  F.,  2013)  jïh  Truth  Value Judgment Tests (Marsden, 2009). Daennie boelhkesne 48 gyhtjelassh.   ¶
Elicited  Production  Task  akte  såarhte  gihtjemevuekie  gusnie  vaestiedæjjah  edtjieh  veeljedh mah  raajesh  dah  bööremes  utnieh.  Goh  manne  gihtjemevuekiem  TVJT  nuhtjim,  dellie soptsestæjjah  edtjin  veeljedh  maam  raajesi  bïjre  tuhtjin.  Dah  meehtin  veeljedh  vaestiedidh mejtie raajese lij hijven, rovnege men guarkam, nåake, ij gåaredh jiehtedh, jïh im daejrieh.   ¶
Gihtjemegoeresne  govhte  raajesh  veeljim  goerehtidh.  Manne  daejtie  raajesidie  njieljie ovmessielaakan  goerehtim.  Manne  raajesh  objeektine,  pronominelle  objeektine,  jïh  nulle objeektine  goerehtamme.  Lissine  vaestiedæjjah  edtjin  vaestiedidh  mij  raajesidie  bööremes ¶
 Truth Value Judgment Tests lea seamma guktie TVJT utnieh.  Aktem  raajesem  manne  ajve  ikth  goerehtim,  jïh  aktem  gyhtjelassem  ajve  nuhtjim gihtjemevuekesne Elicited Production Task.  ¶
Gosse  eelkim  goerehtimmine  barkedh  dellie  manne  voestegh  gihtjemegoerem  darjoejim. Voestegh  manne  gihtjemegoerem  paehpierisnie  darjoejim,  ussjedim  edtjim  bïjre  jarkan seedtedh  e-påasten  tjïrrh.  Men  gïerve  åadtjodh  soptsestæjjah  goerehtimmiem  vaestiedidh  jïh bååstede  seedtedh.  Juktie  edtji  åadtjodh  soptsestæjjah  vaestiedidh  manne  programmem Microsoft Forms nuhtjim gosse gihtjemegoerem darjoejim.   ¶
Guvvie  3:  Guvvieh  göökte  ovmessie  TVJT-gyhjtelassh  gihtjemegoeresne  vuesiehtieh,  programmesne  Microsoft  Forms.  Ajve vaestiehdæjjah  goerehtimmiedåehkesne  programmem  Microsoft  Forms  nuhtjin.  Gihjemegoeresne  vaestiedæjjah  meehtin veeljedh  mejtie  raajese hijven(=4)  rovnege  men guarkam(=3), nåake, ij gåaredh(=2), im daejrieh(=1).  Jis  vaestiedæjjah 4 jallh 3 vaestiedamme, dellie dah raajesem jååhkesjamme, jïh 2 jïh 1 dellie idtjin raajesem jååhkesjh  ¶
Programmesne  maahta  aelhkieslaakan  gyhtjelassh  tjaeledh  jïh  veeljedh  guktie  vaestiedæjjah edtjin vaestiedidh. Aaj veeljim vaestiedæjjah tjoerin gaajhkide gyhtjelasside vaestiedidh. Idtji gåaredh  tjoejem  lissiehtidh,  men  manne  guvvieh  muvhtide  distraktööride  lissiehtim.  Mahte fïerhten mubpien gyhtjelasse lij distraktööre. Aaj veeljim gaajhkh vaestiedæjjah lin nommehts.  Vaestiedæjjah  meehtin  jïjtje  veeljedh  man  guhkiem  gihtjemegoeresne  barkin,  men  idtjin maehtieh galhkedh eannan gaajhkide gyhtjelasside vaestiedamme. Idtji gåaredh moenedh, idtjin vaestiedæjjah  maehtieh  bååstede  juhtedh  jïh  dej  vaestiedassh  jeatjahtehtedh.  Dan  mænngan manne  linkem  vaestiedæjjide  seedtim.  Gosse  gaajhkesh  vaestiedamme  dellie  illedahkem ryöknemepaehpierisnie destie veedtjim. ¶
Referaansedåehkie dah seamma  gyhtjelassh  åadtjoejin. Göökte  vaestiedæjjijste paehpierisnie vaestiedin  jïh  göökte  manne  gihtjim.  Gosse  manne  dejgujmie  soptsestim  dellie  manne gyhtjelasside lohkim jïh dah vaestiedin. ¶
3.2.1 Raajesh gihtjemegoeresne  ¶
Guktie aerebi tjaaleme manne sïjhtem goerehtidh mejtie maahtam illedahkh dehtie Transfereffektijste gaavnedh dovne G2 learohki jïh aerpiegïelen soptsestæjjaj luvnie. Dan åvteste manne golme gyhtjelassh darjoejim: ¶
•  G2 learohkh/soptsestæjjah raajesh nulle objeektine jååhkesjieh? ¶
•  G2 learohkh G1 gïeleste tsavtseme jïh dan gaavhtan eah G2 learohkh nulle objeektem jååhkesjh? ¶
•  G1  soptsestæjjah  jienebelåhkoen  gïeleste  tsavtseme  jïh  dan  gaavhtan  eah  nulle objeektem jååhkesjh? ¶
Juktie vaestiedassh mov gyhtjelasside åadtjodh dellie manne gihtjemegoerem darjoejim. Manne göökte såarhth gyhtjelassh nuhtjim, Elicited Production Task jïh TVJT.   ¶
Gosse  edtjim  goerehtidh  mejtie  vaestiedæjjah  nulle  objeektem  jååhkesjin  dellie  vihkele pryövedh mejtie dah raajesh jååhkesjin gusnie nulle objeekte dan goerkesem diskurseste veedtji (båeries  bïevnesh).  Dellie  manne  aktem  ohtje  soptsesem  tjeelim  guktie  vuesiehtimmie  (12) vuesehte,  jïh  soptsesasse  njieljie  raajesh  darjoejim.  Voestes  raajesisnie  akte  objeekte  jïh sijjieadveerbe,  mubpie  raajesisnie  nulle  objeekte  jïh  sijjieadveerbe,  gåalmede  raajesisnie pronominelle  objeektine  jïh  sijjieadveerbe  jïh  minngemes  raajesisnie  nulle  objeekte  jïh sijjieadveerbe aaj fååtese. ¶
(12)  Åvla lij staaresne orreme åestiestamme. Staaresne vadtesem gåmmese åasteme. Dle gåatan vöölki. Gosse gåatan bööti dellie gåmmese vadtesem vedti Åvla jeehti: Manne vadtesem staaresne åasteme.  Manne staaresne åasteme.     Manne dam staaresne åasteme.  Manne åasteme.  ¶
Manne  aaj  raajesem  (gærjeste  veedtjeme,  guktie  raajese  (13).  Daennie  raajesisnie  nulle objeekte. Daan raajesasse manne objeektem lissiehtamme guktie raajese (14)  (16) vuesehte.  Raajesasse  (15)  manne  pronominelle  objeektem  lissiehtamme,  jïh  raajesasse  (16)  manne subjeektem jïh objeektem lissiehtamme. ¶
(13) ... dellie staaloe bearkoem krovhtese bïeji jïh reagkan gævnjoesti.  (Qvigstad, 1996). (14) ...dellie staaloe bearkoem krovhtese bïeji jïh krovhtem reagkan gævnjoesti. (15) ...dellie staaloe bearkoem krovhtese bïeji jïh dam reagkan gævnjoesti. (16) ... dellie staaloe bearkoem krovhtese bïeji jïh dle staaloe krovhtem reagkan gævnjoesti. ¶
Manne  raajesem  pronominelle  objeektine  meatan  vaalteme  juktie  sïjhtim  goerehtidh  mejtie vaestiedæjjide  utnieh  raajesh  pronominelle  objeektine  böörebe  enn  raajesh  nulle  objeektine. Pronominaale  pronovmene  joekoen  sïejhme  daaroen  gïelesne  jïh  svïensken  gïelesne,  jïh  dan gaavhtan dah raajesh maehtieh transfer-effektem vuesiehtidh ¶
3.2.2 Distraktöörh  ¶
Mahte fïere guhte mubpien gyhtjelasse lij akte distraktööre. Hijven distraktöörh meatan utnedh vaestiedæjjide  naskoehtidh  dan  gaavhtan  vaestiedæjjah  idtjin  edtjh  daejredh  man  bïjre gihtjeminie  jïh  naemhtie  meehtin  reaktoe  vaestiedimmiem  gaavnedh  (Slabakova  &  Montrul, 2002). Men dah distraktöörh byöroeh aaj maam akt soptsestidh, manne distraktöörh veeljeme gusnie  dah  edtjieh  vuesiehtidh  mejtie  maahta  subjeektem  raajesistie  sliejhtedh,  mij  kasuside bööremes veeljedh jnv. Gihtjemegoeresne lij 64 gyhtjelassh. ¶
4.0 Illedahkh goerehtimmeste  ¶
Daennie  boelhkesne  edtjem  illedahkh  mov  goerehtimmeste  åehpiedehtedh.  Gosse åehpiedahtam guktie dah göökte dåehkieh vaestiedamme dellie manne goerh, grafihke guvvieh jïh  teekstem  nuhtjeme.  Boelhkesne  4.1  manne  illedahkh  sosiolingvistihke  goerehtimmeste åehpiedahtam jïh boelhkesne 4.2 manne illedahkh lingvistihke goerehtimmeste åehpiedahtam. ¶
4.1 Illedahke sosiolingvistihke goerehtimmeste  ¶
Daennie  boelhkesne  edtjem  illedahkem  sosiolingvistihke  goerehtimmesne  åehpiedehtedh. Manne  voestegh  veeljeme  illedahkem  referaansedåehkeste  åehpiedehtedh  jïh  dan  mænngan edtjem illedahkem goerehtimmiedåehkeste åehpiedehtedh. ¶
4.1.1 Referaansedåehkien illedahke  ¶
Gosse manne edtjim veeljedh gie edtji referaansedåehkesne årrodh, dellie manne soptsestæjjah veeljin mah utnieh saemiengïelem voestesgïeline. Referaansedåehkesne 4 soptsestæjjah, 75 % nyjsenæjjah jïh 25 % gaarmanæjjah jïh dej gaskemedtie aaltere 58.5 jaepien båeries. Gaajhkesh fuelhkine  byjjenamme  gusnie  saemiestin.  Muvhth  daejstie  daaroen  jallh  svïensken  gïelem vejtiestin easkah goh skuvlesne eelkin. Lissine muvhth daejstie fïerhten biejjien saemiestieh. ¶
4.1.2 Goerehtimmiedåehkien illedahkh   ¶
Goerehtimmiedåehkesne  dellie  vaestiedæjjaj  gaskemedtie  aaltere  48  jaepien  båeries.  Meatan goerehtimmesne almetjh, 88,9 % vaestiedæjjijste lin nyjsenæjjah jïh 11,1 % lin gaarmanæjjah. ¶
Goere 1 gaskemedtien aalterem vuesehte goerehtimmiedåehkesne jïh referaansedåehkesne.  ¶
Goere  2  vuesehte  38,9  %  vaestiedæjjijste  saemien  gïeline  byjjenamme  jïh  61,1  % vaestiedæjjijste eah saemien gïeline gåetesne byjjenamme. ¶
Goere 2: Goerehtimmiedåehkie, mij gïelide byjjenamme.  ¶
Saemien gïeline byjjenamme ¶
61,1 % ¶
70,0 % ¶
60,0 % ¶
50,0 % ¶
38,9 % ¶
40,0 % ¶
30,0 % ¶
20,0 % ¶
10,0 % ¶
0,0 % ¶
Saemien gïeleIj saemien gïele Gosse  gihtjim  mejtie  dah  daaroen/svïensken  gïeline  gåetesne  byjjenamme,  dellie  94,4  % vaestiedæjjijste daaroen/svïensken gïeline gåetesne byjjenamme jïh 5,6 % vaestiedæjjijste eah daaroen/svïensken gïeline gåetesne byjjenamme. ¶
Goere 3: Daate goere vuesehte man gellie vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne daaroen/svïensken gïeline gåetesne byjjenamme.  ¶
Gosse  goerehtim  gie  gåetesne  saemeste/saemiesti  (goere  4)  dellie  50  %  vaestiedæjjijste vaestiedieh  tjidtjie  gåestesne  saemeste  jallh  saemiesti,  mearan  22,2  %  vaestiedæjjijste vaestiedieh  aehtjie  saemeste/saemiesti.  16,7  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  gaajhkh  åerpenh saemiestieh/saemiestin. 66,7 % vaestiedæjjijste vaestiedieh aahka saemeste/saemiesti jïh 38,9 %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  aajja  saemeste/saemiesti.  61,1  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh jeatjah  laahkoeh  saemiestieh/saemiestin,  mearan  5,6  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  jeatjebh gåetesne  saemiestieh/saemiestin.  Aajve  5,6  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  ij  guhte  gåetesne saemesth. ¶
Goere 4: Goere vuesehte gie gåetesne saemeste/saemiesti, goerehtimmiedåehkesne.  ¶
Daaroen/svïensken gïeline byjjenamme ¶
94,4 % ¶
100,0 % ¶
90,0 % ¶
80,0 % ¶
70,0 % ¶
60,0 % ¶
50,0 % ¶
40,0 % ¶
30,0 % ¶
20,0 % ¶
5,6 % ¶
10,0 % ¶
0,0 % ¶
Daaroen /svïensken gïeleIj daaroen/svïensken gïele ¶
Gie gåetesne saemeste/saemiesti ¶
50,0 % 22,2 %16,7 % 0,0 % ¶
66,7 % 38,9 % ¶
61,1 % ¶
80,0 % ¶
60,0 % ¶
5,6 %5,6 % ¶
40,0 % ¶
20,0 % ¶
0,0 % Gosse  gïehtjedibie  gie  daaroen  jallh  svïensken  gïelem  gåetesne  soptseste/soptsesti  dellie vuejnebe 88, 9 % vaestiedæjjijste vaestiedieh tjidtjie daaroste, mearan 88,3 % vaestiedæjjijste vaestiedieh  aehtjie  daaroste/daaroesti.  77,  8  %  vaestiedæjjijste  aaj  soptsestieh  dej  åerpenh daaroestieh jallh svïenskestieh. Ajve 16,7 % vaestiedæjjijste vaestiedieh aahka daaroste jallh daaroesti,  mearan  61.1  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  aajja  daaroste/daaroesti.  Aaj  vihkeles vuejnedh 72,2 % vaestiedæjjijste vaestiedieh jeatjah laahkoe daaroestieh. ¶
Goere 5 vuesehte gie daaroestieh/daaroestin jallh svïenskestieh/svïenskestin.  ¶
Gosse goerehtibie giejnie vaestiedæjjah saemiestin dellie 44,4 % vaestiedæjjijste vaestiedieh dah  tjidtjine  saemiestieh/saemiestin,  mearan  22  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  dah  aehtjine saemiestieh/saemiestin.  Gosse  vielie  goerehtibie  dellie  vuejnebe  22,2  %  vaestiedæjjijste vaestiedieh  dah  gaajhkine  åerpenigujmie  saemiestieh/saemiestin,  5,6  %  vaestiedæjjijste vaestiedieh dah båarasåbpoe åerpenigujmie saemiestieh jïh 5,6 % vaestiedæjjijste vaestiedieh dah  nuerebe  åerpenigujmie  saemiestieh/saemiestin.  72,2  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  dah jeatjah  laahkoegujmie  saemiestieh/saemiestin  jïh  38,9  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  dah aahkine  saemiestieh/saemiestin.  Ajve  5,6  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  dah  ij  guhtine saemesth. ¶
Goere 6: Daate goere vuesehte giejnie vaestiedæjjah gåetesne saemiestieh/saemiestin, goerehtimmiedåehkesne.  ¶
Daaroestidh, manne daaroen jïh svïensken gïeli bïjre nuhtjeme ¶
Gie gåetesne daaroestin/svïenskiestin ¶
88,9 %83,3 %77,8 % 5,6 %16,7 % ¶
61,1 %72,2 % 5,6 %11,1 % ¶
100,0 % ¶
50,0 % ¶
0,0 % ¶
Giejnie saemiestieh/saemiestin ¶
100,0 % ¶
44,4 %22,2 %22,2 %5,6 %11,1 % ¶
38,9 % ¶
72,2 % 5,6 % ¶
50,0 % ¶
0,0 % ¶
TjidtjieAehtjieGaajhkh åerpenh Båarasåbpoe åerpenh Nuerebe åerpenh AahkaJeatjah laahkoeh Ij guhte Gosse  vuejnebe  giejnie  vaestiedæjjah  daarosteminie  dellie  vuejnebe  72,2  %  vaestiedæjjijste tjidtjine  daaroestin,  mearan  66,7  %  vaestiedæjjijste  aehtjine  daaroestin.  Lissine  66,  7  % vaestiedæjjijste  åerpenigujmie,  55,6  %  vaestiedæjjijste  aahkine  jïh  66,7  %  vaestiedæjjijste jeatjah laahkoejgujmie daarosteminie.  Ajve 11,1 % ij guhtine daarosteminie. ¶
Goere 7 vuesehte giejnie vaestiedæjjah gåetesne darroestieh/daaroestin.  ¶
Manne  aaj  goerehtamme  mij  gïelide  vaestiedæjjah  nuhtjin  eannan  skuvlesne  eelkin.  Gosse daam illedahkem  goerehteminie dellie vuejnebe  77,8  %  vaestiedæjjijste  jeenemes daaroestin eannan  skuvlesne  eelkin,  11,1  %    vaestiedæjjijste  jeenemes  saemiestin  jïh  11,1  %  seamma jïjnjem saemiestin jïh daaroestin. ¶
Goere 8 vuesehte mij gïelide vaestiedæjjah goerehtimmiedåehkesne nuhtjin eannan skuvlesne eelkin.  ¶
Mij gïelide jienjemes nuhtjin eannan skuvlesne eelkih? ¶
77,8 % ¶
90,0 % ¶
80,0 % ¶
70,0 % ¶
60,0 % ¶
50,0 % ¶
40,0 % ¶
30,0 % ¶
11,1 % ¶
11,1 % ¶
20,0 % ¶
10,0 % ¶
0,0 % ¶
Saemien gïeleDaaroen gïeleSeamma jïjnjem saemiestin goh daaroestin Aaj  gihtjeme  mejtie  vaestiedæjjah  saemien  gïelem  skuvlesne  lïereme.  Gihtjemegoeren illedahke  dellie  vuesehte  50  %  vaestiedæjjijste  abpe  skuvle  tïjjem  saemien  lïerehtimmiem åådtjeme,  mearan  11,1  %  vaestiedæjjijste  ajve  dah  voestes  jaepieh  skuvletïjjeste  saemien lïerehtimmiem åadtjoejin. 11,1 % vaestiedæjjijste aaj vaestiedieh dah muvhten aejkien saemien lïerehtimmiem åådtjeme jïh 27,8 % vaestiedæjjijste eah gåessie gænnah saemien lïerehtimmiem skuvlesne åådtjeme. ¶
Goere 9: Daate goere vuesehte guktie man gellie jaepie vaestiedæjjah saemien lïerehtimmiem skuvline åådtjeme.  ¶
Gosse  gïehtjedibie  man  daamhtah  vaestiedæjjah  saemesteminie  dellie  vuejnebe  11,1  % vaestiedæjjijste fïerhten biejjien saemesteminie, 33,3 % vaestiedæjjijste fïerhten biejjien sjïere almetjigujmie saemesteminie, 22,2 % fïerhten våhkoen sjïere almetjigujmie saemesteminie jïh 27,8  %  vaestiedæjjijste  muvhten  aejkien  saemesteminie.  Daate  sæjhta  jiehtedh  44,  4  % vaestiedæjjijste fïerhten biejjien saemesteminie. ¶
Goere 10 vuesehte man daamhtah vaestiedæjjah goerehtimmiedåahkesne saemiestieh.  ¶
Gihtjemegoeren illedahke aaj vuesehte jis vaestiedæjjah vielie jallh vaenebe daan biejjien saemiestieh, jïh mij tsiehkine jïh giejnie. 66,7 % vaestiedæjjijste vaestiedieh dah jïjnjebem saemiestieh daan biejjien enn dellie goh lin maanah. 16,7 % vaestiedæjjijste jïjnjebem saemiestin goh lin maanah jïh 16,7 % vaestiedæjjijste daelie seamma jïjnjem saemiestieh goh dellie goh lin maanah. ¶
Goere 11: Daate goere vuesehte mejtie vaestiedæjjah vielie jallh vaenebe saemesteminie, goerehtimmiedåehkesne.  ¶
Lissine  gosse  vaestiedæjjah  edtjieh  dej  saemien  gïelem  vuarjasjidh  dellie  16,7  % vaestiedæjjijste  maehtieh  numhtebem  naemhtebem  soptsestidh  jïh  27,8  %  vaestiedæjjijste maehtieh  aarkebiejjien  darjomi  bïjre  soptsestidh.  55,5  %  vaestiedæjjijste  vaestiedieh  dah maehtieh saemiestidh, men gellien aejkien predtjieh saemiestidh dan åvteste dah utnieh gïerve baakoeh gaavnedh. ¶
Daennie  boelhkesne  manne  illedahkem  sosiolingvistihke  goerehtimmeste  åehpiedahteme. Illedahke vuesehte jeenemes vaestiedæjjijste eah saemien gïeline  gåetesne byjjenamme, ajve 5,6 % vaestiedæjjijste eah daaroengïeline byjjenamme. Lissine  maehtebe  vuejnedh jeenemes vaestiedæjjijste  jeatjah  laahkoejgujmie  saemiestamme  jallh  saemesteminie.  Illedahkeste maehtebe aaj vuejnedh 50 % vaestiedæjjijste saemien lïerehtimmiem abpe skuvletïjjem åtneme. Jïh 66,7 % vaestiedæjjijste jiehtieh dah daan biejjien vielie saemesteminie enn aerebi. ¶
5.0 Lingvistihke goerehtimmie  ¶
Lingvistihke  biehkesne  goerehtimmeste  göökte  ovmessie  såarhth  gyhtjelassh.  Akte  såarhte gyhtjelassijste dellie vaestiedæjjah golme jallh njieljie ovmessie raajesh åadtjoejin jïh dah edtjin veeljedh mij raajesidie dah utnin bööremes. Daate vuekien nomme eenngelske gïelesne Elicited Production Task  (Ambridge  Ben  & Rowland Caroline F., 2013). Mubpie gyhtjelasse-vuekie maam nuhtjeme akte gyhtjelassevuekie man nomme eenngelske gïelesne Truth Value Judgment Tests (Marsden, 2009). Dellie vaestiedæjjah edtji akt akti raajesem vuarjasjidh, mejtie raajesh lin hijven, rovnege, men guarkam, nåake, ij gåaredh jallh im daejrieh.  ¶
5.1 Illedahkh gihtjemevuekeste Elicited Production Task  ¶
Daennie  boelhkesne  edtjem  illedahkem  gyhtjelassevuekeste  Elicited  Production  Task  åehpiedehtedh. Boelhkesne 5.1.2 edtjem sïejhme illedahkh referaansedåehkeste åehpiedehtedh jïh boelhkesne 5.1.3 sïejhme illedahkh goerehtimmiedåehkeste. Minngemes boelhkesne 5.1.4 edtjem gyhtjelassi illedahkide gïehtjedidh.  ¶
5.1.1 Sïejhme illedahkh referaansedåehkeste   ¶
Goeresne  12  manne  pronominelle  objeekth  jïh  nulle  objeekth  tjåanghkan  bïejme  jïh  dejtie pronovmeninie  gohtjeme.  Ektiedimmine  gusnie  maehtebe  veanhtadidh  vaestiedæjjah referaansedåehkesne  edtjieh  raajesh  pronovmenh  veeljedh,  dellie  referaansedåehkie  80  % raajesijstie  pronominelle  objeektine  jïh  nulle  objeektine  veeljie.  Referaansedåehkie  20  % raajesijstie leksikaale NP objeektine jååhkesje, guktie goere 12 vuesehte. ¶
Goere 12 referaansedåehkien illedahkem vuesehte gihtjemevuekesne EPT.  ¶
Referaansedåehkie Leksikaale NP objeekth Pronovmenh (PO+NO) Tjåanghkan 4 (20) 20%  ¶
16 (20) 80% ¶
 Elicited Production Task lea seamma guktie EPT  ¶
Gosse goerem 13 gïehtjedibie mij pronovmenidie referaansedåehkie veeljeme dellie vuejnebe 37,5 % raajesijstie våajnoes pronovmeninie (pronominelle objeektine) veeljeme, mearan 62,5 % raajesijstie ov-våajnoes objeektine (nulle objeektine) veeljeme. ¶
Goere 13 vuesehte guktie referaansedåehkie vaestiedamme.  ¶
Referaansedåehkie Pronovmenh  Pronominelle objeekth våajnoes Nulle objeekth  ov-våajnoes Tjåanghkan 6 (16) 37,5 %  ¶
10 (16) 62,5 % ¶
Illedahke vuesehte referaansedåehkie 62,5 % raajesijstie nulle objeektine veeljie, mij vuesehte vaestiedæjjah referaansedåehkesne eah moenedh. ¶
5.1.2 Sïejhme illedahkh goerehtimmiedåehkeste  ¶
Ektiedimmine  gusnie  maehtebe  pronominelle  objeektem  veanhtadidh,  dellie  goerehtimmiedåehkie  58  %  raajesijstie  pronovmeninie  veeljie.  Referaansedåehkie  80  %  raajesijstie pronovmeninie  veeljeme,  jïh  joekehtse  dåehkiej  gaskem  lea  22  %.  Daate  illedahke  vuesehte goerehtimmiedåehkien illedahke joekoen vuelelen referaansedåehkien illedahke. ¶
Goerehtimmiedåehkie  42  %  raajesijstie  leksikaale  NP  objeektine  veeljie.  Daate  illedahke stuerebe referaansedåehkien illedahke, mij 20 % raajesijstie leksikaale NP objeektine veelji. ¶
Goere 14 goerehtimmiedåehkien illedahke raajesijstie vuesehte leksikaale NP objeektine jïh pronovmeninie.  ¶
Goerehtimmiedåehkie Leksikaale NP objeekth Pronovmenh Tjåanghkan 38 (90) 42 %  ¶
52 (90) 58 % ¶
Gosse  goerem  15  gïehtjedibie  mij  pronovmenidie  goerehtimmiedåehkie  veeljeme,  dellie vuejnebe  vaestiedæjjah  54  %  raajesijstie  pronominelle  objeektine  (våajnoes  objeektine) veeljeme jïh 46 % raajesijstie nulle objeektine veeljeme. ¶
Goere 15 goerehtimmiedåehkien illedahke raajesijstie pronovmeninie.  ¶
Goerehtimmiedåehkie Pronovmenh  Pronominelle objeekte Våajnoes   ¶
Nulle objeekte Ov-våajnoes Tjåanghkan 28 (52) 54 %  ¶
24 (52) 46 % Goerehtimmiedåehkien illedahke joekehtimmiem våajnoes jïh ov-våajnoes objeekten gaskem vuesehte,  mij  sæjhta  jiehtedh  goerehtimmiedåehkie  moenedeminie.  Maehtebe  aaj  jiehtedh vaestiedæjjah goerehtimmie-dåehkesne vuesiehtieh dah ovmessielaakan pronominelle jïh nulle objeektem nuhtjieh. ¶
5.1.3 Illedahkh gihtjemevuekesne EPT  ¶
Daennie boelhkesne edtjem illedahkem gyhtjelassijste EPT åehpiedehtedh. ¶
Gosse  gyhtjelassem  30  gïehtjedibie  dellie  maehtebe  veanhtadidh  vaestiedæjjah  raajesem nulleobjeektine  veeljieh.  Jis  goerehtimmiedåehkien  illedahkem  gïehtjedibie  dellie  goere  16 vuesehte akte vaestiedæjja raajesem objeektine jïh tjïjhtje vaestiedæjjah raajesem pronominelle objeektine veeljeme, mearan luhkie vaestiedæjjah raajesem nulle objeektine veeljeme. Daate sæjhta  jiehtedh  5,5  %  vaestiedæjjijste  goerehtimmiedåehkesne  raajesem  objeektine  veeljieh, 38,9 % vaestiedæjjijste raajesem pronominelle objeektine veeljieh jïh 55,5 % vaestiedæjjijste raajesem nulle objeektine veeljieh. Mearan 75 % vaestiedæjjijste referaansedåehkesne raajesem nulle objeektine veeljeme jïh 25 % vaestiedæjjijste raajesem pronominelle objeektine veeljeme. Illedahke  vuesehte  100  %  vaestiedæjjijste  referaansedåehkesne  raajesh  pronovmeninie (pronominelle  objeekte  +  nulle  objeekte)  veeljieh,  mearan  94,4  %  vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne. ¶
Goere 16 vaestiedassh gyhtjelasside vuesehte gihtjemevuekesne Elicited Production Task. GD lea goerehtimmiedåehkie, jïh RD referaansedåehkie. O lea raajesh objeektine, PO pronominelle objeektine jïh NO nulle objeektine  ¶
Goh gyhtjelassem 25 gïehtjedibie daesnie maehtebe veanhtadidh vaestiedæjjah edtjieh raajesem nulle  objeektine  veeljedh.  Illedahkeste  vuejnebe  75  %  vaestiedæjjijste  (3  vaestiedæjjah) referaansedåehkesne  raajesem  nulle  objeektine  veeljeme  jïh  25  %  vaestiedæjjijste  (1 vaestiedæjja)  raajesem  objeektine  veeljeme.  Gosse  gïehtjedibie  guktie  goerehtimmiedåehkie vaestiedamme dellie 50 % vaestiedæjjijste (9 vaestiedæjjah) raajesem objeektine veeljeme jïh 50 % vaestiedæjjijste (9 vaestiedæjjah) raajesem nulle objeektine veeljeme. Illedahke vuesehte 75 % vaestiedæjjijste (3 vaestiedæjjah) referaansedåehkesne raajesem pronovmeninie veeljeme jïh 50 % vaestiedæjjijste (9 vaestiedæjjah) goerehtimmiedåehkesne raajesem nulle objeektine veeljeme. ¶
Gyhtjelasse  49  aktem  raajesem  nulle  objeektine  åtna,  jïh  daennie  raajesinie  nulle  objeekten antesedente  lea  ovryöktesth  objeekte.  Maehtebe  veanhtadidh  vaestiedæjjah  edtjieh  raajesem pronominelle  objeektine  veeljedh,  daesnie  vuejnebe  75  %  vaestiedæjjijste  (3  vaestiedæjjah) referaansedåehkesne  raajesem  pronovmeninie  veeljeme  jïh  44,4  %  vaestiedæjjijste  (8 vaestiedjjah)goerehtimmie-dåehkesne raajesem pronovmeninie veeljeme. ¶
Gïehtjedh gyhtjelassem 51, daesnie maehtebe veanhtadidh vaestiedæjjah edtjieh raajesem nulle objeektine  veeljedh.  100  %  vaestiedæjjijste  referaansedåehkesne  raajesem  pronovmeninie veeljeme, mearan 77,8 % vaestiedæjjijste (14 vaestiedæjjah) goerehtimmiedåehkesne raajesem provnomeninie veeljeme. ¶
Gyhtjelasse 63 lea minngemes gyhtjelasse, daesnie maehtebe veanhtadidh vaestiedæjjah edtjieh raajesem  nulle  objeektine  veeljedh  jallh  raajesem  gusnie  ovryöktesth  objeekte  jïh  objeekte fååtesieh.  Gosse  goerem  gïehtjedibie  dellie  50  %  vaestiedæjjijste  referaanse-dåehkesne raajesem  nulle  objeektine  veeljieh  jïh  50  %  vaestiedæjjijste  raajesem  objeektine  veeljieh. Goerehtimmie-dåehkesne dellie 11 % vaestiedæjjijste raajesem nulle objeektine veeljieh jïh 89 % vaestiedæjjijste raajesem objeektine veeljieh. ¶
Daennie  boelhkesne  manne  illedahkh  gihtjemevuekeste  Elicited  Production  Task åehpiedahteme.   ¶
5.2. Illedahkh gihtjemevuekeste TVJT  ¶
Daennie boelhkesne edtjem illedahkem gihtjemevuekeste Truth Value Judgment Tests (TVJT) åehpiedehtedh.  Boelhkesne  5.2.1  sïejhme  illedahkh  åehpiedahtam  jïh  boelhkesne  5.2.2.  illedahkh raajesijstie åehpiedahtam.   ¶
Gihtjemegoeresne  lij  akte  raajese  jïh  dellie  vaestiedæjjah  edtjin  raajesem  vuarjasjidh. Vaestiedæjjah  meehtin  veeljedh  mejtie  raajese  hijven,  rovnege,  men  guarkam,  nåake,  ij gåaredh, im daejrieh. Goerine hijven = 4, rovnege, men guarkam = 3, nåake = 2 , ij gåaredh =1, im  daejrieh  =  0.  Jis  vaestiedæjjah  vaestiedassem  hijven  (4)  jallh  rovnege,  men  guarkam  (3) vaestiedamme,  dellie  dah  raajesem  jååhkesjamme,  jïh  jis  vaestiedassem  nåake  (2)  jallh  ij gåaredh (1) vaestiedamme dellie eah raajesem jååhkesjamme.  ¶
5.2.1 Sïejhme illedahkh   ¶
Goere 17 vuesehte guktie referaansedåehkie gaajhkide gyhtjelasside vaestiedamme. Jïh gosse goerem  gïehtjedibie,  dellie  vuejnebe  referaansedåehkie  åtna  100  %    raajesijstie  objeektine hijven, 100 % raajesijstie pronominelle objeektine hijven jïh 90 % raajesijstie nulleobjeektine hijven. ¶
Goere 17: Sïejhme illedahkh referaansedåehkeste, TVJT  ¶
Referaansedåehkie Leksikaale NP objeekth Pronominelle objeekth Nulle objeekth  ¶
Tjåanghkan 100% 100 % 90 % ¶
Maehtebe veanhtadidh goerehtimmiedåehkie aaj edtjieh mahte gaajhkh raajesh utnedh hijven guktie referaansedåehkie. Referaansedåehkie åtnah 100 % raajesijstie leksikaale NP objeektine hijven,  mearan  goerehtimmiedåehkie  åtnah  85,6  %  raajesijstie  hijven.  Gosse  pronominelle objeektem  gïehtjedibie  dellie  referaansedåehkie  åtna  100  %  raajesijstie  hijven  mearan goerehtimmiedåehkie  ajve  åtna  80  %  raajesijstie  hijven.  Joekehtse  dåehkiej  gaskem  20  %. Daate  illedahke  vuesehte  goerehtimmiedåehkien  illedahke  unnebe  enn  referaansedåehkien illedahke. Gosse illedahkem raajesi bïjre nulle objeektine gïehtjedibie dellie referaansedåehkie åtna  95  %  raajesijstie  hijven,  mearan  goerehtimmiedåehkie  åtna  76,7  %  raajesijstie  hijven. Joekehtse dåehkiej gaskem dellie 18,7 %. ¶
Goere 18: Sïejhme illedahkh goerehtimmiedåehkeste, TVJT  ¶
Goerehtimmiedåehkie Leksikaale NP objeekth Pronominelle objeekth Nulle objeekth  ¶
Tjåanghkan 85,6 % 80 % 76,7 %  ¶
5.2.2 Illedahkh raajesijstie   ¶
Goereste  19  maehtebe  vuejnedh  maam  referaansedåehkie  raajesi  bïjre  tuhtjieh  objeektine. Guktie  vuejnebe  dellie  gaajhkesh  utnieh  raajesh  objeektine  hijven.  Goere  19  aaj  vuesehte  guktie  vaestiedæjjah  goerehtimmiedåehkesne  vaestiedamme.  Mijjieh  maehtebe  veanhtadidh dovne vaestiedæjjah referaansedåahkeste jïh goerehtimmiedåehkeste utnieh raajesh objeektine hijven.  Goerehtimmiedåehkie  86,6  %  raajesijstie  objeektine  jååhkesjieh.  Jïh  gosse  raajesidie gïehtjedibie  dellie  vuejnebe  100  %  vaestiedæjjijste  raajesidie  21  jïh  59  jååhkesjieh,  mearan 83,3% vaestiedæjjijste raajesem 32 jååhkesjieh. 94,4 % vaestiedæjjijste raajesem 40 jååhkesjieh jïh ajve 55,6 % vaestiedæjjijste raajesem 57 jååhkesjieh. ¶
Goere 19: Raajesh objeektine, TVJT.  ¶
Objeekth RD GD  100 % 100 %  100 % 83,3 %  100 % 94,4 %  100 % 55,6 %  100 % 100 %  ¶
Tjåanghkan 100 % 86,6 %  ¶
Goerehtimmesne vïjhte raajesh pronominelle objeektine. Maehtebe veanhtadidh vaestiedæjjah edtjieh  daejtie  raajesidie  jååhkesjidh.  Gosse  gïehtjedibie  guktie  referaansedåehkie vaestiedamme, dellie vuejnebe gaajhkesh utnieh raajesh pronominelle objeektine hijven. Goere 20  aaj  vuesehte  guktie  goerehtimmiedåehkie  raajesi  bïjre  pronominelle  objeektine vaestiedamme.  Guktie  vuejnebe  vaestiedæjjah  94,4  %  raajesijstie  pronominelle  objeektine jååhkesjamme. 100 % vaestiedæjjijste raajesem 53 jååhkesjamme. jïh 94,4 % vaestiedæjjijste raajesidie 23, 36 jïh 62 jååhkesjamme. 83,3 % vaestiedæjjijste raajesem 27 jååhkesjamme. ¶
Goere 20: Raajesh pronominelle objeektine, TJVT  ¶
PO RD GD  100 % 94,4  %  100 % 83,3 %  100 % 94,4 %  100 % 100 %  100 % 94,4 %  ¶
Tjåanghkan 100 % 94,4 % Gosse  goerem  21  gïehtjedibie  dellie  vuejnebe  maam  referaansedåehkie  raajesi  bïjre  nulle objeektine vaestiedamme. Guktie vuejnebe 90 % vaestiedæjjijste raajesidie jååhkesjamme. 50% vaestiedæjjijste raajesem 42 jååhkesjamme, jïh 100 % vaestiedæjjijste raajesidie 19, 47, 45 jïh 38  jååhkesjamme.  Guktie  maehtebe  goereste  vuejnedh  dellie  referaansedåehkie  90  % raajesijstie  nulle  objeektine  jååhkesjieh,  mearan  goerehtimmiedåehkie  74,5  %  raajesijstie jååhkesjamme. Joekehtse dåehkiej gaskem lea 15,5 % mij stoerre. Dovne referaansedåehkie jïh goerehtimmiedåehkie  raajesem  19  jååhkesjamme.  Gosse  raajesem  38  vuartasjibie  dellie vuejnebe referaansedåehkie raajesem jååhkesje, mearan 94,4 % vaestiedæjjah goerehtimmiedåehkesne seamma raajesem jååhkesjieh. 50 % vaestiedæjjijste raajesem 42 jååhkesjieh jïh 44,4 % vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne. 61,1 % vaestiedæjjijste raajesem 47 jååhkesjamme jïh 77,8 % vaestiedæjjijste raajesem 45.   ¶
Daennie  boelhkesne  manne  illedahkh  gihtjemevuekeste  TJVT  åehpiedehteme.  Illedahkh vuesiehtieh  referaanse  100  %  raajesijstie  objeektine  jïh  pronominelle  objeektine  jååhkesje, mearan goerehtimmiedåehkie 86,6 % raajesijstie objeektine jïh 94,4 % raajesijstie pronominelle objeektine  jååhkesje.  Referaansedåehkie  90%  raajesijstie  nulle  objeektine  jååhkesjamme, mearan  goerehtimmiedåehkie  74,5  %  raajesijstie  jååhkesjamme.  Joekehtse  dåehkiej  gaskem 15,5 % , mij stoerre joekehtse. ¶
5.3 Illedahkh raajesh ditransitijve veerbine  ¶
Sïjhtim aaj goerehtidh guktie vaestiedæjjah vaestiedin gosse aktem veerbem raajesisnie utnim mah  dovne  ryöktesth  objeektem  jïh  ovryöktesth  objeektem  kreava.  Manne  dam  seamma raajesem  goerehtim  nulle  objeektine  jïh  ovryöktesth  objeektine,  pronominelle  objeektine  jïh ovryöktesth  objeektine,  jïh  minngemes  raajesinie  desnie  objeekte  jïh  ovryöktesth  objeekte fååtesieh.  Gosse  raajesidie  gïehtjedibie  dellie  maehtebe  veanhtadidh  eah  dåehkieh  edtjieh raajesem nulle objeekte jïh nulle ovryöktesth objeekte jååhkesjidh. ¶
Goere 21: Raajesh nulle objeektine, TVJT  ¶
NO RD GD  100 % 100 %  100 % 94,4 %  50 % 44,4 %  100 % 77,8 %  100 % 61,1 %  ¶
Tjåanghkan 90 % 74, 5 % Gosse  gïehtjedibie  guktie  referaansedåehkie  vaestiedamme  dellie  vuejnebe,  100  % vaestiedæjjijste  raajesem  leksikaale  NP  objeektine  jååhkesjieh,  pronominelle  objeektine  jïh ovryöktesth objeektine jïh nulle objeektine. 25 % vaestiedæjjijste raajesem nulle objeektine jïh nulle  ovryöktesth  objeektine  jååhkesjieh.  Daate  sæjhta  jiehtedh  ij  referaansedåehkie  dam raajesem jååhkesjh.   ¶
94,4  %  vaestiedæjjijste  goerehtimmiedåehkesne  raajesem  leksikaale  NP  objeektine  jïh ovryöktesth  objeektine  jååhkesjieh,  jïh  100  %  vaestiedæjjijste  raajesem  pronominelle objeektine jïh ryöktesth objeektine jååhkesjieh. 67,7 % vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne  raajesem  pronominelle  objeektine  jååhkesjieh,  mearan  44,4  % vaestiedæjjijste raajesem nulle objeektine jïh nulle ovryöktesth objeektine jååhkesjieh. ¶
Goere 22: Sïejhme illedahkh, ditransitijve veerbigujmie. RD - referaansedåehkie, GD - goerehtimmiedåehkie  ¶
 Leksikaale NP  ¶
objeekth, ovryöktesth objeekte Pronominelle objeekth, ovryöktesth objeekte Nulle objeekte, ovryöktesth objeekte Nulle objeekte, nulle ovryöktesth objeekte   ¶
RD 100 % 100 % 100 % 25 % GD 94,4 % 94,4 % 67,7 % 44,4 %  ¶
Gosse  dåehkieh  viertiestibie  dellie  vuejnebe  100  %  vaestiedæjjijste  referaansedåehkeste raajesem  nulle  objeektine  jïh  ovryöktesth  objeektine  jååhkesjamme,  mearan  67,7  % vaestiedæjjijste  goerehtimmiedåehkesne  daam  seamma  raajesem  jååhkesjamme.  Joekehtse dåehkiej gaskem lea 33,3 %, mij joekoen stoerre. Goh gïehtjedibie guktie vaestiedæjjah raajesh nulle objeektine jïh nulle ovryöktesth objeektine jååhkesjamme, dle ajve 25 % vaestiedæjjijste referaansedåehkesne  daam  raajesem  jååhkesjamme,  mearan  44,4  %  vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne  daam  seamma  raajesem  jååhkesjamme.  Daate  vuesehte  referaansedåehkie mahte moenedimmie-daltesinie, mij 50 %. ¶
Goere 23 vuesehte guktie referaansedåehkie vaestiedamme. Ajve akte vaestiedæjjijste raajesem nulle  objeektine  jïh  nulle  ovryöktesth  objeektine  jååhkesjamme.  Jïh  100  %  vaestiedæjjijste raajesidie jååhkesjamme objeektine jïh ovryöktesth objeektine, nulle objeektine jïh ovryöktesth objeektine, jïh pronominelle objeektine jïh ovryöktesth objeektine. ¶
Goere 23: referaansedåehkie ditansitijve veerbigujmie. O= objeekte, OVO= ovryöktesth objeekte, NO = Nulle objeekte, PO=pronominelle objeekte, NOVO= Nulle ovryöktesth objeekte.  ¶
 RA RB RC RD GM Jååh. % O, OVO     3,8  NO, OVO     3,8  PO, OVO     3,5  NO, NOVO     1,8   ¶
Goereste 24 vuejnebe guktie vaestiedæjjah goerehtimmiedåehkesne vaestiedamme. Ajve akte (B)  ij  utnieh  raajese  objeektine  jïh  ovryöktesth  objeektine  hijven,  jïh  5  vaestiedæjjah  eah raajesem nulle objeektine jïh ovryöktesth objeektine jååhkesjieh jïh akte ij daejrieh. Gaektsie vaestiedæjjah utnieh raajesem nulle objeektine jïh nulle ovryöktesth objeektine hijven. ¶
Goere 24: Goerehtimmiedåehkie, raajesh ditransitijve veerbigujmie.  ¶
  A  B  C  D  E  F  G  H  I J K  L  M  N  O  P  Q  R      % O, OVO                   94,4 NO, OVO                   66.7 PO, OVO                   94,4 NO, NOVO  2                  44,4 Goere 25 joekehtsem vuesehte referaansedåehkien jïh goerehtimmiedåehkien gaskem. Daesnie maehtebe vuejnedh dah göökte dåehkieh dovne raajesh objeektine jïh ovryöktesth objeektine, jïh pronominelle objeektine jïh ovryöktesth objeektine jååhkesjieh. Men gosse nulle objeekte raajesinie dellie eah seammalaakan vaestiedieh. Referaansedåehkie raajesem nulle objeektine jïh  ovryöktesth  objeektine  jååhkesjieh,  mearan  ajve  67,7  %  vaestiedæjjijste  goerehtimmiedåehkesne  dam  seamma  raajesem  jååhkesjieh.  Jïh  gosse  raajesem  nulle  objeektine  jïh  nulle ovryöktesth  objeektine  gïehtjedibie,  dellie  vuejnebe  19,4  %  jeenebh  vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne daam raajesem jååhkesjieh.  ¶
Goere 25: Goerehtimmiedåehkie jïh referaansedåehkie, raajesh ditansitijve veerbine.  ¶
Daennie boelhkesne manne illedahkem lingvistihke goerehtimmiem åehpiedahteme. Illedahke gyhtjelassijste  Elicited  Production  Task  vuesehte  referaansedåehkie  80  %  raajesijstie pronovmeninie  veeljie  jïh  goerehtimmiedåehkie  58  %  raajesijstie  pronovmeninie  veeljie. Illedahke  gyhtjelassevuekeste  Truth  Value  Judgment  Tests  (TVJT)  vuesehte  gosse vaestiedæjjah,  goerehtimmiedåehkesne  jïh  referaansedåehkesne,  edtjin  akti  akti  raajesem vuarjasjidh dellie dah utnieh gaajhkh raajesh hijven.   ¶
6.0 Iktedimmie jïh digkiedimmie  ¶
Daennie  boelhkesne  edtjem  illedahkide  digkiedidh.  Boelhkesne  6.1  edtjem  illedahkide gihtjemevuekeste  EPT  digkiedidh  jïh  boelhkesne  6.2  illedahkide  gihtjemevuekeste  TVJT. Boelhkesne  6.3  edtjem  illedahkh  raajesijstie  ditransitijve  veerbigujmie  digkiedidh  jïh ¶
120,0 % ¶
94,4 % ¶
100,0 % ¶
100%100%100% ¶
100,0 % ¶
66,7 % ¶
80,0 % ¶
60,0 % ¶
44,4 % ¶
40,0 % ¶
25% ¶
20,0 % ¶
0,0 % ¶
O, OVONO, OVOPO, -OVONO, - OVO GD %RD % boelhkesne 6.4 edtjem sïejhme illedahkh goerehtimmeste digkiedidh. Boelhkesne 6.5 edtjem vuekiem digkiedidh jïh minngemes boelhkesne 6.6 edtjem båetijen dotkemem digkiedidh. ¶
6.1 Iktedimmie jïh digkiedimmie illedahkijste sosiolingvistihke goerehtimmeste  ¶
Guktie  boelhkesne  4.1  tjaaleme  dellie  illedahke  sosiolingvistihke  goerehtimmeste  vuesehte vaestiedæjjah referaansedåehkesne fuelhkine byjjenamme gusnie saemiestin. Muvhth daejstie daaroen jallh svïensken gïelem vejtiestin easkah goh skuvlesne eelkin, mij vuesehte saemien gïele  dïhte  veaksahkommes  gïele  orreme  mearan  byjjeneminie.  Daate  joekoen  vihkeles  dan gaavhtan teorijen mietie mijjieh daejrebe gïeleldh inpute joekoen vihkeles juktie maanah edtjieh gïelem  vejtiestidh  (Slabakova,  2016;  White,  2003).  Lissine  muvhth  soptsestæjjah referaansedåehkesne  aaj  fïerhten  biejjien  saemiestieh.  Daate  aaj  vuesehte  eah  soptsestæjjah vaenie stimulush dej  gïelesne åådtjeme, dah  væjkele sijjen aerpiegïelesne. Slabakova  (2016) neebnie soptsestæjjah mah abpe jieleden aerpiegïelem nuhtjeme seamma gïele-evtiedimmiem utnieh  goh  soptsestæjjah  jienebelåhkoen  gïelesne.  Daate  sæjhta  jiehtedh  soptsestæjjah referaanse-dåehkesne  seamma  gïelemaahtoem  utnieh  goh  G1  soptsestæjjah,  jalts  dah  leah aerpiegïelen soptsestæjjah. ¶
Goh goerehtimmiedåehkien illedahkem sosiolingvistihke goerehtimmeste vuejnebe dellie 94,4 %  vaestiedæjjijste  daaroen/svïensken  gïeline  byjjenamme,  mij  vuesehte  mahte  gaajhkine vaestiedæjjah guektien gïeleldh fuelhkine byjjenamme. Mij aaj sjïere vaestiedæjjah soptsestieh aahka  jïh  jeatjah  laahkoeh  saemiestieh/saemiestin  jïh  vaestiedæjjah  jeenemes  jeatjah laahkoegujmie  saemiestamme.  Daate  vuesehte  tjidtjie  gon  aehtjie  gujht  vihkeles,  men  aaj vuesehte man vihkele fuelhkieh åarjelsaemien dajvesne gosse maanah edtjieh gïelem lïeredh. Illedahkijste aaj vuejnebe gellie gåetine daaroestamme mearan byjjeneminie juktie juktie 77,8 % vaestiedæjjijste vaestiedieh dah jeenemes daaroestin eannan skuvlem eelkin, mij vuesehte jienebelåhkoen gïele veaksehke orreme. ¶
Maehtebe  aaj  goerehtimmiedåehkien  illedahkijste  vuejnedh  gellie  saemien  lïerehtimmiem åådtjeme. 72,2 % vaestiedæjjijste vaestiedieh dah saemien lïerehtimmiem åtneme, mearan 27,8 % vaestiedæjjijste eah saemien skuvlesne åtneme. Dah mah eah skuvlesne saemien lohkeme dah seapan saemiengïelem  kursesne lïereme  gosse geerve sjïdteme. Guktie aerebi  neebneme Slabakova  (2016)  jeahta  man  gellie  tæjmoeh,  jaepieh  jïh  man  jïjnje  gïelem  govleme  aaj maehtieh  G2  learohki  gïelem  tsevtsedh.  Illedahke  vuesehte  50  %  vaestiedæjjijste saemiengïelem abpe skuvle-tïjjen åtneme, mij seapan joekoen vihkeles dej gïeleevtiedæmman orreme. ¶
44,4 % vaestiedæjjijste vaestiedamme dah fïerhten biejjien saemesteminie, mij mahte lehkiem vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne. Daate aaj vihkeles vaestiedæjjaj gïele-evtiedæmman, juktie daejrebe inpute vihkele gïeleevtiedæmman jïh vihkeles gosse maanah/learohkh edtjieh gïelem lïeredh (Slabakova, 2016; White, 2003). ¶
Jïh minngemes, mij joekoen luste vuejnedh, 66,7 % vaestiedæjjijste vielie daelie saemesteminie enn  aerebi.  Daate  joekoen  vihkele  jïh  vuesehte  åarjelsaemien  gïele  daelie  veaksahkåbpoe sjædta, jïh jiene-jienebh daelie saemiestieh. ¶
6.2 Iktedimmie jïh digkiedimmie: Illedahkh gihtjemevuekeste EPT  ¶
Illedahke  vuesehte  referaansedåehkie  åtna  80  %  raajesijstie  pronovmeninie  hijven,  guktie maehtebe  veanhtadidh  dan  vuekien  gaavhtan  man  mietie  manne  gihtjemegoerem  dorjeme. Gosse illedahkem gïehtjedibie dellie maehtebe gihtjedh man åvteste referaansedåehkie ajve 80 % raajesijstie veeljeme ij 100 % raajesijstie? Mejtie eah vaestiedæjjah jihtsele orreme gosse gihtjemegoerem  vaestiedamme,  vuesiehtimmie  gaavhtan  gosse  dah  gyhtjelassh  jallh  raajesh åadtjoejin mah meehtin  ovmessielaakan  guarkedh. Jïh  gosse vaestiedæjjah  gyhtjelassigujmie jallh  raajesigujmie  tjabreminie,  dellie  dah  maehtieh  vaenebe  raajesh  jååhkesjidh  enn veanhtadamme.  Lissine  geerve  G1  soptsestæjjah  pruvhkieh  illedahkem  80-99,9  %  utnedh grammatihke  goerehtimmine,  dovne  gosse  dah  edtjieh  raajesh  jååhkesjidh  jïh  jïjtje  raajesh darjodh (Thornton & Wexler, 1999). Dan gaavhtan maehtebe jiehtedh daate illedahke vuesehte eah soptsestæjjah moenedh gosse dah raajesh pronovmeninie veeljieh. ¶
Referaansedåehkie  62,5  %  raajesijstie  nulle  objeektine  veeljie  jïh  37,5  %  raajesijstie pronominelle objeektine veeljieh. Men læjhkan jååhkesjimmieilledahke byöroe bijjelen 60 % årrodh,  jïh  referaansedåehkie  62,5  %  raajesijstie  veeljie.  Dan  gaavhtan  goh  illedahkem vuarjasjibie maehtebe jiehtedh referaansedåehkie raajesh nulle objeektine jååhkesjieh jïh dah maahtoem utnieh guktie nulle objeekte raajesinie dåemede. Dah aaj vuesiehtieh dah daejrieh gåessie daerpies aktem våajnoes pronovmenem raajesinie utnedh, juktie raajesem guarkedh. ¶
Illedahkh vuesiehtieh goerehtimmiedåehkie 42 % leksikaale NP objeektine jïh 54 % raajesijstie pronominelle objeektine veeljie. Lissine dah 54 % raajesijstie pronominelle objeektine jïh 46 ¶
%  nulle  objeektine  veeljie.  Daah  illedahkh  mahte  moenedimmiedaltesisnie  mij  50  % (Slabakova, 2016). ¶
Man åvteste dah moenedieh im daejrieh, men kaanne dan åvteste dah fuehpesne vaestiedamme jallh dah eah skreejrehtimmiem utnieh vaestiedidh (Wise, 2017). Slabakova (2016) buerkeste gosse vaestiedæjjah moenedeminie dellie dah eah kaanne raajesidie guarkeme. Buerkeste G2 learohkh gellien aejkien tuhtjieh gïerve dej maahtoem nuhtjedh jis raajese gïerve, aaj jeahta jis vuesiehtimmie  gaavhtan  G1  veaksahkåbpoe  enn  G2  dellie  learohkh  dej  voestesgïelen grammatihkem nuhtjieh. Akte fåantoe man åvtese eah utnieh daate raajese hijven maahta årrodh dan  åvteste  jis  edtjieh  raajesem  jååhkesjidh  soptsestæjjah  tjuerieh  maehtedh  aktem  kroesselingvistihke goerkesem tseegkedh. Jïh guktie teorijeste daejrebe guektiengïelen soptsestæjjah maehtieh eah prååsehke  årrodh akten kroesse-lingvistihketsevtsemen  (Müller & Hulk, 2001) tsiehkien gaavhtan. Müller jïh Hulk buerkiestægan gosse kompleekse/gïerve raajesh gïelesne A, dellie tjeakoes goerkese raajesisnie gååvnese, jïh dellie eah soptsestæjjah daarpesjh dagkerh raajesh jååhkesjidh. ¶
Daate  illedahke  nov  sån  aaj  maahta  illedahkeste  årrodh  hypoteeseste  Interface  hypotheses maam buerkeste gosse akte almetje tjuara fer jïjnjem bïevnesem nuhtjedh, gosse edtja baakoeh jallh  raajesh  guarkedh,  dellie  ij  åajsoeh  dam  darjodh.  Kaanne  dan  åvteste  soptsestæjjah referaansedåehkesne eah dan jïjnje raajesh nulle objeektine jååhkesjamme goh veanhtadamme.  ¶
Men vaestiedæjjah goerehtimmiedåehkesne vuesiehtieh dah daejrieh raajesh pronominelle jïh nulle objeektine gååvnesieh, men eah daejrieh guktie dah edtjieh dejtie nuhtjedh. Jïh daate akte stimuluse  dåeriesmoere.  Guktie  daejrebe  hypoteese  Poverty  of  stimulus  (Chomsky,  1986; Slabakova, 2016; White, 2003) jeahta eah learohkh maehtieh daejredh guktie dah edtjieh maam akt grammatihkesne nuhtjedh jis eah dan bïjre govleme jallh lïereme. Seapan dah vaenie raajesh nulle objeektine govleme, men eah grammatihkegærjine nulle objeekten  bïjre lohkeme, jallh ööhpehtimmiem nulle objeekten bïjre åådtjeme. Maehtebe aaj jiehtedh raajesh nulle objeektine dan åvteste eah nuekies inputem raajesijstie nulle objeektine åådtjeme, jïh G1 grammatihkem nuhtjieh  gosse  raajesh  veeljieh,  mij  sæjhta  jiehtedh  maehtebe  sovmedh  daesnie nænnoestimmieh gaavneme mah dåarjoehtieh illedahkh hypoteeseste Full access gååvnesieh.  ¶
6.3 Iktedimmie jïh digkiedimmie: Sïejhme illedahkh gihtjemevuekeste TVJT  ¶
Gosse  illedahkem  gihtjemevuekeste  TVJT  gïehtjedibie  dellie  vuejnebe  referaansedåehkie mahte  gaajhkide  raajesidie  jååhkesjamme  objeektine,  pronominelle  objeektine  jïh  nulle objeektine.  Gosse  dam  illedahkem  illedahkine  gihtjemevuekeste  EPT  viertiestibie  dellie  eah vaestiedæjjah  daarpesjh  utnedh  dah  seamma  raajesh  bööremes.  Daam  illedahkem  maehtebe buerkiestidh  jalts  vaestiedæjjah  aktem  raajesem  jååhkesjamme  eah  vaestiedæjjah  daarpesjh årrodh  seamma  goh  dah  jiehtedh  dah  sijhtieh  daejtie  raajesh  jiehtedh.  Gosse  dah  edtjieh raajesem vuarjasjidh dah maehtieh ussjedieh nov sån gåarede dam jiehtedh, men kaanne jeatjah vaestiedimmiem åådtjeme jis gihtjeme mejtie dah lin sïjhteme raajesem jiehtedh. ¶
Illedahke vuesehte goerehtimmie vielie raajesh nulleobjeektine jååhkesjieh gosse dah edtjieh akti  akti  raajesem  jååhkesjieh.  Man  åvteste  numhtie?  Illedahke  maahta  årrodh  dam  maam Montrul (2016) hypoteesen bïjre jeahta man nomme “The yes-bias”. Daate hypoteese buerkeste soptsestæjjah maehtieh vielie jååhkesjidh enn veanhtadamme.  ¶
Goh illedahkem gïehtjedibie dellie vuejnebe ajve 50 % soptsestæjjijste referaanse-dåehkesne raajesem  42  jååhkesjamme.  Manne  vïenhtem  dan  åvteste  daennie  raajesinie  nulle  objeekten antesedente aktene soptsesisnie, jïh numhtie nulle objeekte dan goerkesem diskurste veedtjie. BP-gïelesne sïejhme ryöktesth objeekth leah ellipsh (Tarallo, 1983), jïh gellien aejkien dagkerh objeekth  raajesisnie  sleajhteme  enn  subjeekth.  Jis  raajese  edtja  hijven  årrodh  dellie  tjuara diskursem  bigkedh  (Farrell,  1990)  juktie  nulle  objeekte  tjuara  reversijbele  årrodh.  Jallh maehtebe  aaj  jiehtedh  mijjieh  tjoerebe  maehtedh  nulle  objeektem  lingvistihke  konteksteste gaavnedh  jïh  raajesasse  lissiehtidh.  Jïh  dellie  daate  nulle  objeekte  lea  akte  pronominelle objeekte. ¶
Akte fåantoe man åvtese eah utnieh daate raajese hijven, maahta årrodh dan åvteste jis edtjieh raajesem  jååhkesjidh  soptsestæjjah  tjuerieh  maehtedh  aktem  kroesselingvistihke  goerkesem tseegkedh.  Jïh  guktie  teorijeste  daejrebe  guektiengïelen  soptsestæjjah  maehtieh  prååsehke årrodh aktene kroesselingvistihken tsevtsemen (Müller & Hulk, 2001) tsiehkesne. Müller jïh Hulk  buerkiestægan  gosse  gïerve  kompleekse  raajesh  gïelesne  A,  dellie  tjeakoes  goerkese gååvnese, jïh dellie eah soptsestæjjah daarpesjh dagkerh raajesh jååhkesjidh. Lissine Sorace jïh Serratrise  (2009)  buerkiestægan  guektiengïelen  soptsestæjjah  eah  daarpesjh  dan  aelhkie diskursetsiehkiem  vejtiestidh  raajesinie  subjeektepronovmeninie.  Maehtebe  aaj  vïenhtedh naemhtie aaj gosse nulle objeektem raajesinie utnebe. ¶
Mejtie  dah  fåantoeh  soptsestæjjide  tsavtseme  juktie  eah  raajesem  42  jååhkesjamme.  Dovne soptsestæjjah  referaansedåehkesne  jïh  goerehtimmiedåehkesne  guektiengïelen  soptsestæjjah, jïh  mejtie  dan  gaavhtan  dah  utnieh  gïerve  diskursetsiehkiem  jååhkesjidh  jïh  dan  mænngan raajesem nulle objeektine jååhkesjidh. ¶
6.3.1 Illedahkh raajesijstie  ¶
Goerehtimmesne  lin  5  raajesh  objeektine,  jïh  100  %  vaestiedæjjijste  referaansedåehkesne njieljie  raajesijstie  jååhkesjamme,  mearan  100  %  vaestiedæjjijste  goerehtimmiedåehkesne göökte raajesijstie jååhkesjamme. Gosse raajesem 57 gïehtjedibie dellie 100 % vaestiedæjjijste referaansedåehkesne    daam  raajesem  jååhkesjamme,  mearan  55,6  %  vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne daam seamma raajesem 57 jååhkesjamme. Joekehtse dåehkiej gaskem lea  44,4  %  mij  joekoen  stoerre.  Seapan  vaestiedæjjah  goerehtimmie-dåehkesne  daesnie moenedamme dan åvteste dah mahte moenedimmiedaltesisnie mij 50 %. Vaestiedæjjah kaanne vueptiestamme ibie iktegisth daarpesjh aktem våajnoes subjeektem utnedh raajesinie, jïh dan gaavhtan vaestiedamme raajese nåake dan åvteste våajnoes objeekte raajesinie. ¶
Referaansedåehkie  gaajhkide  raajesidie  pronominelle  objeektine  jååhkesjieh,  mearan  100  % vaestiedæjjijste  goerehtimmiedåehkesne  aktem  raajesem  53  jååhkesjamme.  94,4  % vaestiedæjjijste  golme  raajesh  jååhkesjamme  jïh  83,3  %  vaestiedæjjijste  raajesem  27 jååhkesjamme.  Daate  illedahke  vuesehte  vaestiedæjjah  referaansedåehkesne  daejrieh  dah maehtieh  pronominelle  objeektem  utnedh  raajesinie,  mearan  goerehtimmiedåehkie  ånnetji ovseekere. ¶
Illedahke  raajesijstie  nulle  objeektine  vuesehte  100  %  vaestiedæjjijste  referaansedåehkesne golme  raajesh  jååhkesjamme,  mearan  goerehtimmiedåehkie  ajve  aktem  raajesem  nulle objeektine  jååhkesjamme.  Dah  göökte  dåehkieh  ajve  aktem  raajesem  42  seammalaakan vuarjasjieh,  jïh  dellie  dah  göökte  dåehkieh  eah  utnieh  raajese  hijven.  Gosse  raajesem  47 gïehtjedibie 100 % vaestiedæjjijste referaansedåahkesne raajesem jååhkesjieh jïh dellie 66,7 % vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne raajesem jååhkesjieh. Joekehtse dåehkiej gaskem lea 33,3 % mij joekoen stoerre. Daate illedahke vuesehte vaestiedæjjah goerehtimmie-dåehkesne ovseekere mejtie daate raajese hijven. ¶
Gosse  illedahkem  gihtjemevuekeste  TVJT  gïehtjedibie  dellie  vuejnebe  referaanse-dåehkie mahte  gaajhkide  raajesidie  jååhkesjamme  objeektine,  pronominelle  objeektine  jïh  nulle objeektine.  Gosse  dam  illedahkem  illedahkine  gihtjemevuekeste  EPT  viertiestibie  dellie  eah vaestiedæjjah  daarpesjh  utnedh  dah  seamma  raajesh  bööremes.  Daam  illedahkem  maehtebe buerkiestidh  jalts  vaestiedæjjah  aktem  raajesem  jååhkesjamme  eah  vaestiedæjjah  daarpesjh årrodh  seamma  goh  dah  jiehtedh  dah  sijhtieh  daejtie  raajesh  jiehtedh.  Gosse  dah  edtjieh raajesem vuarjasjidh dah maehtieh ussjedieh nov sån gåarede dam jiehtedh, men kaanne jeatjah vaestiedimmiem åådtjeme jis gihtjeme mejtie dah lin sïjhteme raajesem jiehtedh. ¶
Illedahke vuesehte goerehtimmiedåehkie vielie raajesh nulleobjeektine jååhkesjieh gosse dah edtjieh  akti  akti  raajesem  jååhkesjidh.  Man  åvteste  numhtie?  Illedahke  maahta  årrodh  dam maam Montrul (2016) hypoteesen bïjre jeahta man nomme “The yes-bias” (Okanda & Itakura, 2010;  Polinsky,  2011).  Daate  hypoteese  buerkeste  soptsestæjjah  maehtieh  vielie  jååhkesjidh enn veanhtadamme, dan gaavhtan aelkebe jååhkesjidh enn ij jååhkesjh.  ¶
6.3.2 Illedahke raajesh ditransitijve veerbigujmie  ¶
Goh  illedahkem  gïehtjedibie  dellie  vuejnebe  100  %  vaestiedæjjijste  referaansedåehkesne raajesem  nulle  objeektine  jååhkesje,  mearan  ajve  67,7  %  vaestiedæjjijste  goerehtimmiedåehkesne dam seamma raajesem jååhkesje. Joekehtse dåehkiej gaskem lea 33,3 %, mij joekoen stoerre.  Gosse  raajesem  nulle  objeektine  jïh  nulle  ovryöktesth  objeektine,  ajve  25  % vaestiedæjjijste referaansedåehkesne raajesem jååhkesjamme, mearan 44,4 % vaestiedæjjijste goerehtimmiedåehkesne  dam  seamma  raajesem  jååhkesjamme.  Daate  illedahke  vuesehte vaestiedæjjah goerehtimmiedåehkesne mahte moenedimmiedaltesinie mij 50 %. Jïh dan åvteste maehtebe sovmedh vaestiedæjjah eah daejrieh mejtie gåarede raajesh utnedh nulle objeektine jïh nulle ovryöktesth objeektine. ¶
Illedahke referaansedåehkeste vuesehte dam maam Joma (2012) vuesiehtamme, maehtebe nulle objeektem  jïh  ovryöktesth  objeektem  raajesinie  utnedh,  men  ij  gåaredh  gåabpatjahkide raajesistie  sliejhtedh  (Goldberg,  2005;  Polinsky,  2011).  Guktie  Polinsky  jïh  Goldberg buerkiestægan  jis  akte  nulle  objeekte  raajesisnie  dellie  ij  gåaredh  aktem  vielie  objeekte  dan baalte  utnedh.  Daate  sïejhme  gïeline,  jalts  akte  veerbe  göökte  objeekth  kreava,  ajve  maahta aktem  nulle  objeektem  utnedh.  Jïh  dellie  sïejhme  maehtebe  ryöktesth  objeektem  sliejhtedh (Rizzi, 1986). ¶
Illedahke  goerehtimmiedåehkeste  vuesehte  G2  learohkh/soptsestæjjah  mahte  moenedimmiedaltesem jakseme. Dah daejrieh maehtebe maam  akt raajesijstie sliejhtedh, men eah daejrieh maam dah maehtieh sliejhtedh. ¶
6.4 Sïejhme digkiedimmie  ¶
6.4.1 Referaansedåehkie   ¶
Guktie  vuesiehtamme  soptsestæjjah  referaansedåehkesne  nulle  objeektem  jååhkesjieh  dovne EPT jïh TVJT. Dah vuesiehtieh dah daejrieh nulle objeekte maahta dan goerkesem diskureste jallh aktede antesedenteste veedtjedh maam aerebi neebneme (Farrell, 1990; Goldberg, 2005; Joma,  2012).  Dah  aaj  vuesiehtieh  dah  aktem  nulle  parameeterem  utnieh  dej  universelle grammatihkesne  (Slabakova,  2016;  White,  2003)  jïh  maehtieh  daam  parameeterem  nuhtjieh gosse raajesh nulle objeektine jååhkesjieh. ¶
Goerehtimmien illedahkeste aaj  maehtebe vuejnedh  gellien aejkien soptsestæjjah referaansedåehkesne  raajesem  våajnoes  pronominelle  objeektine  veeljieh  jïh  eah  raajesem  nulle objeektine. Akte fåantoe maahta årrodh dan gaavhtan raajesinie akte topic-molseme gååvnese (Slabakova,  2016).  Gellien  aejkien  mijjieh  pronominelle  objeektine  nuhtjebe  gosse  bïevnese raajesisnie molse. Dellie soptsestæjjah sijhtieh kontrastem vuesiehtidh, jallh dah sijhtieh aktem baakoem tjarkebe jiehtedh. Jïh guktie daejrebe gosse nulle objeekte aktene raajesinie dellie ibie maehtieh  nulle  objeektem  tjarkebe  jiehtedh,  jïh  dan  åvteste  sovmem  daagkeri  veajkoej soptsestæjjah  raajesh  våajnoes  pronominelle  objeektine  veeljieh.  Men  guktie  illedahkh vuesiehtieh soptsestæjjah raajesh nulle objeektine jååhkesjieh gosse antesedente tjyölkehke. ¶
Guktie aerebi tjaaleme maehtebe soptsestæjjah referaansedåehkesne aerpiegïelen soptsestæjjine gåhtjodh. Montrul (2016) buerkeste aerpiegïelen soptsestæjjah vaenebe raajesh nulle objeektine jååhkesjieh  enn  G1  soptsestæjjah.  Dan  åvteste  manne  veanhtadamme  eah  soptsestæjjah referaansedåehkesne  edtjh  dan  gellie  raajesh  nulle  objeektine  jååhkesjidh.  Men  illedahke vuesehte  dah  læjhkan  raajesh  nulle  objeektine  jååhkesjieh.  Man  åvteste  naemhtie?  Guktie tjaaleme  goh  manne  sosiolingvistihke  goerehtimmiem  digkedeminie  dellie  muvhth soptsestæjjah  referaansedåehkesne  daaroen  jallh  svïensken  gïelem  vejtiestin  easkah  goh skuvlesne  eelkin,  mij  vuesehte  saemien  gïele  dïhte  veaksahkommes  gïele  orreme  mearan byjjeneminie.  Daate  joekoen  vihkeles  dan  gaavhtan  teorijen  mietie  mijjieh  daejrebe  gïeleldh inpute  joekoen  vihkeles  juktie  maanah  edtjieh  gïelem  vejtiestidh  (Santos  &  Flores,  2016; Slabakova,  2016;  White,  2003).  Santos  jïh  Flores  (2016)  buerkiestægan  jis  G1  aerpiegïele veaksehke maanabaelien orreme,  maana eannan  skuvlem  aalka, jïh maana gïejem  govloe jïh nuhtjie vuesiehtimmien gaavhtan gåetesne, dellie ibie maehtieh joekehtsem gaavnedh G1 jïh G1  aerpiegïelen  maanaj  gaskem.  Lissine  muvhth  soptsestæjjah  referaansedåehkesne  aaj fïerhten biejjien saemiestieh. Daate aaj vuesehte eah soptsestæjjah vaenie stimulush dej gïelesne maanabealeste åådtjeme, dah væjkele sijjen aerpiegïelesne. Slabakova (2016) neebnie dah mah abpe  jieleden  aerpiegïelem  nuhtjeme  seamma  gïeleevtiedimmiem  utnieh  goh  soptsestæjjah jienebelåhkoen  gïelesne.  Daate  sæjhta  jiehtedh  soptsestæjjah  referaanse-dåehkesne  seamma gïelemaahtoem utnieh goh G1 soptsestæjjah, jalts dah leah aerpiegïelen soptsestæjjah. ¶
Manne vïenhtem Montrul (2016) jiehtegem aerpiegïelen soptsestæjjah nuhtji immigraanti bïjre. Men  åarjelsaemieh  leah  aalkoealmetjh  jïh  dah  guektiengïeleldh  almetjh.  Dah  gïelem vaarjelamme jalhts bårrode årroeh aktene gaertjiedamme dajvesne. Dovne båatsoe, skuvlh jïh jeatjah  gaavnedimmiesijjieh  leah  fåantoeh  mah  vihkeles  orreme  juktie  gïelem  vaarjelidh. Lissine  saemieh,  goh  aalkoealmetjh,  utnieh  vihkeles  dej  identiteetem,  kultuvrem  jïh  gïelem vaarjelidh.  Gïele  vihkeles  biehkie  juktie  aerpievuekieh  vaarjelidh  jïh  aaj  almetjh  ektiedieh. Jalhts  åarjelsaemieh  aktene  dajvesne  årroeh  gusnie  mahte  gaajhkesh  jienebelåhkoen  gïelem soptsestieh, men læjhkan dah annje gïelemaahtoem jïjnjene gïeline utnieh. Maehtebe sovmedh dan åvteste soptsestæjjaj saemien gïele dïhte veaksahkommes gïele maanabaelien orreme,  dan gaavhtan dej gïele viehkiehtamme juktie dah sijjien universelle grammatihkem vaarjelamme. Dan  gaavhtan  ibie  maehtieh  transfer-effekth  jienebelåhkoen  gïeleste  gaavnedh.  Seapan referaansedåehkie No Transfere;m vuesehte, juktie daate teorije jeahta dah annje maehtieh dej universelle  grammatihkem  nuhtjedh  jïh  ibie  maehtieh  transfer-effekth  jeatjah  gïelijste gaavnedh.   ¶
Daate  vuesehte  soptsestæjjah  mah  maanabealeste  soptsestamme  vihkeles  gïelemaahtoem utnieh,  jïh  dah  vihkeles  saemien  siebriedahkese.  Vihkeles  åarjelsaemien  gïelese  mijjieh  dej maahtoem nuhtjebe gosse edtjebe gïelem dotkedh. ¶
6.4.2. Goerehtimmiedåehkie   ¶
Illedahke  dovne  gihtjemevuekeste  ETP  jïh  TVJT  soptsestæjjah  goerehtimmiedåehkesne moenedimmiedaltesisnie jallh dah eah ovseekere mejtie raajesh hijven dan gaavhtan eah vaenie raajesh  jååhkesjamme  dovne  raajesh  leksikaale  NP  objeektine  jïh  pronovmeninie.  Jïh  gosse illedahkeme  lïhkebe  gïehtjedibie  dellie  vaenie  raajesh  nulle  objeektine  jååhkesjamme.  Akte fåantoe man åvteste eah raajesidie jååhkesjamme maahta årrodh dan gaavhtan dah tjoerin jïjtje raajesidie lohkedh. Jis meehtin raajesidie goltelidh dellie kaanne jeatjah illedahke orreme. Dan gaavhtan eah åadtjoeh raajesidie aktene ektiedimmesne govledh, jïh guvlieh guktie maehtebe raajesidie  jiehtedh.  Dellie  eah  raajesen  vueliem  govlh,  jïh  eah  govlh  mij  baakojde  tjoerebe tjarkebe jiehtedh. Gosse eah govlh dellie eah maehtieh guarkedh mejtie raajese hijven jallh ij. Dellie  daate  akte  illedahke  hypoteeseste  The  Interface  hypothesis  (Sorace,  2011;  Tsimpli  & Sorace, 2006). Jïh dan gaavhtan eah mahte naakenijstie 100 % raajesijstie jååhkesjh. Tjoerebe mujhtedh  tjoeje  maahta  viehkine  årrodh  gosse  edtjebe  aktem  raajesem  guarkedh.  Jïh  lissine daejrebe gosse nulle objeekte aktene raajesinie dellie ibie maehtieh objeektem tjarkebe jiehtedh.  ¶
Akte  jeatjah  fåantoe  maam  kaanne  illedahkem  tsavtseme,  soptsestæjjah  vaenie  input  raajesh nulle  objeektine  åådtjeme.  Gosse  vaenie  input  dellie  kaanne  hypoteese  Poverty  of  stimulus (Chomsky,  1986;  Slabakova,  2016;  White,  2003)  maahta  illedahkem  buerkiestidh.  Gosse Poverty of stimulus, dellie soptsestæjjah vaenie input daatah gïelebyjresijstie åådtjeme, jïh eah gïelen  gaajhkide  funksjovnide  vejtesth  (Slabakova,  2016).  Maehtebe  sovmedh  eah soptsestæjjah  goerehtimmiedåehkesne  raajesh  nulle  objeektine  govleme.  Jïh  gosse  vaenieh dagkerh raajesh govleme dellie eah nulle parameeterem (Farrell, 1990; Joma, 2012; Polinsky, 2011;  Raposo,  1986;  Rizzi,  1986)  bigkeme,  jïh  dan  åvteste  dah  vienhtieh  raajesh  eah grammatihken mietie. Men læjhkan mijjieh maehtebe illedahkeste sovmedh dah raajesh nulle objeektine govleme jïh gærjine vuajneme, men eah man jarke juktie  dah daejrieh guktie dah maehtieh  nulle  objeektem  raajesinie  nuhtjedh.  Lissine  gïerve  raajesh  nulle  objeektine jååhkesjidh jis nulle objeekte ij sïejhme soptsestæjjaj voestes gïelesne.   ¶
Gosse  learohkh  mubpiegïelem  lierieh  dah  aaj  lierieh  dah  tjuerieh  ellies  raajesh  bigkedh (Vanpatten, 1987). Daate aaj akte fåantoe man åvteste kaanne G2 soptsestæjjah eah raajesidie jååhkesjamme.  G2  soptsestæjjah  vuejnieh  objeekte  raajesinie  fååtese,  jïh  dan  gaavhtan  eah raajesem jååhkesjh. Lissie im vïenhth G2 learohkh/soptsestæjjah lïerehtimmiem åådtjeme nulle objeekten bïjre, dan gaavhtan ibie maehtieh nulle objeekten bïjre grammatihke gærjine lohkedh. ¶
Men  maehtebe  gujht  aaj  vïenhtedh  dah  eah  nulle  objeektem  jååhkesjh  dan  gaavhtan  eah maehtieh  raajesem  toelhkestidh  gosse  maam  akt  fååtese  guktie  Sorace  jïh  Serratrice  (2009) jiehtieh.  Jallh  dah  daejrieh  dah  tjuerieh  abpe  raajesem  bigkedh  jïh  eah  maehtieh  maam  akt raajesisnie sliejhtedh guktie Zyzik (2008) jeehti. ¶
Gosse  illedahkem  goerehtimmiedåehkeste  gïehtjedibie  dellie  vuejnebe  vaestiedæjjah  58  % raajesijstie  pronovmeninie  veeljieh,  mij  sæjhta  jiehtedh  dah  54  %  raajesistie  pronominelle objeektine  jïh  46  %  nulle  objeektine  veeljieh.  Daate  illedahke  vuesehte  vaestiedæjjah moenedieh. Daaroen jïh svïensken gïeline nulle objeekth vaenie raajesinie nuhtjeme jis edtjebe saemien  gïelem  viertiestidh.  Dan  åvteste  kaanne  vaestiedæjjah  mahte  50  %  raajesijstie pronominelle  pronovmene  jïh  50  %  raajesijstie  nulle  objeektine  veeljieh.  Daate  illedahke vuesehte  G2  learohkh/soptsestæjjah  dej  voestesgïelem  tsavtseme  gosse  dah  edtjieh  raajesem vuarjasjidh mejtie hijven jallh ij. Jïh goerehtimmie Schwartz & Sprousen (1996b) hypoteesem Full Transfer dåarjohte maam jeahta maahtoeserteme voestesgïeleste mubpiengïelese gååvnese jïh  soptsestæjjah/learohkh  Universelle  Grammatihke  nuhtjieh  gosse  mubpiengïelem vejtesteminie.   ¶
Goerehtimmiedåehkesne  vaestiedæjjaj  gaskemedtieaaltere  48  jaepien  båeries,  jïh  50  % vaestiedæjjijste  aaj  vaestiedieh  abpe  skuvletïjjem  saemien  gïelem  lïerehtimmiem  åtneme. Gosse  illedahkem  sosiolingvistihke  goerehtimmeste  analyserede  dellie  gellie  vaestiedæjjijste mah  vaestiedamme  væjkele  saemien  gïelesne,  men  læjhkan  eah  raajesh  nulle  objeektine jååhkesjieh.  Daate  illedahke  sjeahta  hypoteesese  man  nomme  Bottlenech  Hypothesis (Slabakova,  2016)  maam  soptseste  maam  gïerve  jallh  aelhkie  mubpene  gïelesne  lïeredh. Slabakova  (2016)  jeahta  G2  learohkh  tjuerieh  struktuvreles  jïh  eensilaakan  lïerehtimmiem åadtjodh gïerve biehkine grammatihkeste, juktie buerebe mubpien gïelem lïeredh. Ij rovnege G2  soptsestæjjah/learohkh  eah  daejrieh  guktie  edtjieh  raajesh  nulle  objeektine  bigkedh  dan åvteste ij nulle objeekten bïjre tjaaleme grammatihkegærjine jïh dah eah nulle objeekten bïjre lierieh skuvline.  ¶
6.5 Vuekiedigkiedimmie  ¶
6.5.1 Goerehtimmiedåehkie  ¶
Goerehtimmesne  18  vaestiedæjjah  jïh  referaansedåehkesne  4  vaestiedæjjah.  Goerehtimmie dåehkesne  gellie  vaestiedæjjah  mah  veele  saemiengïelem  lohkeme  jïh  saemiestieh  fïerhten biejjien.  Manne  vïenhtem  jeatjah  illedahkem  åådtjeme  jis  ajve  learohkh  mah  skuvlesne vaedtsieminie  vaestiedamme,  dellie  maahteme  vuejnedh  jis  G2  learohkh  raajesh  nulle objeektine jååhkesjieh. Tïjjen gaavhtan manne veeljim almetjh gihtjedh mejtie manne damtim jïh  eah  learohkh  noere  jallh  maanaskuvlen  daltesisnie.  Jïh  gellie  dejtie  mah  meatan  daennie goerehtimmesne gïelebarkijh. ¶
6.5.2 Goerehtimmien bïjre   ¶
Goerehtimmien  gihtjemegoeren  (lissiepaehpere  1)  64  gyhtjelassh.  Goerehtimmiedåehkie nedtesæjrosne  vaestiedi  jïh  referaansedåehkie  Wordfilesne  vaestiedi,  jallh  paehpierisnie. Sosiolingvistihke  biehkesne  16  gyhtjelassh  jïh  lingvistihke  biehkesne  48  gyhtjelassh.  Mahte fïerhten  mubpien  gyhtjelasse  distraktööre,  lingvistihke  biehkesne.  Juktie  idtjin  maanah  edtjh goerehtimmiem vaestiedidh im gyhtjelasside maanide sjïehtedamme. ¶
Lissine kaanne jis manne guvvieh, filmh jïh tjoejem viehkievierhtine nuhtjeme, dellie aelhkebe vaestiedæjjide  vaestiedidh.  Jis  tjoejem  lissiehtamme  dellie  kaanne  aelhkebe  govledh  mejtie raajese  hijven  jallh  ij,  jïh  dellie  kaanne  illedahke  jeatjahlaakan  sjïdteme.  Guvvieh  maehtieh viehkine årrodh guarkedh jïh gihtjemegoeresne ajve naan distraktöörh guvvieh utnieh. ¶
Gihtjemegoeresne  lij  aaj  akte  soptsese  jïh  akte  raajese  dan  soptsesasse  veadtaldihkie.  Daate soptsese  lij  akte  kaarren  bïjre  maam  vadtesem  ååsteme.  Mejtie  daate  soptsese  nåake  jïh maahteme  soptsesem  jeatjah  åehpies  aamhtesen  bïjre  dorjeme  mij  kultuvrese  veadtaldihkie. Lissine aktem gyhtjelassem illedahkeste sliejhteme dan gaavhtan idtji maam akt vuesehth. ¶
6.6 Båetijen biejjien dotkeme  ¶
Gosse edtja vielie daan aamhtesen bïjre dotkedh dellie maahta maanaj gïelem goerehtidh. Dellie gujhth  vihkeles  goerehtimmiedåehkesne  learohkh  utnedh  mah  saemien  voestesgïelem  jïh mubpien  gïelem  lïerehteminie  skuvlesne.  Mov  goerehtimmie  dïhte  voestes  goerehtimmie åarjelsaemien  raedtesne  daan  aamhtesen  bïjre.  Gåarede  gujht  daam  aamhtesem  vielie goerehtidh, jïh dellie kaanne guvvieh jïh raajesh nuhtjedh guktie Sanchez jïh Al-Kasey (1999) darjoeji. ¶
Goerehtimmieh (Allen, 2000; Guasti, 1993; Montrul, 2016; Müller & Hulk, 2001; Uziel-Karl & Bergman, 2000) maam aerebi dorjeme daan aamhtesen bïjre vuesiehtieh G2 noere learohkh jeenebh nulle elemeenth pruvhkieh enn båarasåbpoe learohkh. Jïh dah sagke daamtahkåbpoe subjeekth raajesijstie sliejhtieh enn objeekth. Luste lij goerehtimmiem utnedh daan aamhtesen bïjre. ¶
Guktie  aerebi  tjaaleme  gosse  akte  soptsestæjja  edtja  raajesem  toelhkestidh  dellie  Topic  jïh Focus  vihkele.  Jis  maam  akt  aerebi  ektiedimmesne  neebneme  jallh  mij  akt  åehpies soptsestæjjese, dellie daam maam ij neebneme Topic. Jis dellie orre bïevnesh lissiehtibie mah eah aerebi åehpies jallh aerebi neebneme, dellie daate Focus (Slabakova, 2016). Topic jïh Focus joekoen  vihkele  gosse  soptsestæjja  jïh  goltelæjja  edtjieh  raajesem  ektiedimmeste  guarkedh. Manne  vïenhtem  goerehtimmie  dan  bïjre  gujht  maahta  mijjese  orre  bïevnesh  gïele vejtiestimmien bïjre vedtedh.  ¶
Tjoerebe  mujhtedh  åarjelsaemien  gïele  ryöknesovveme  akte  dejstie  gïelijste  maam  maahta jaemedh. Gujht luhpiem nïekedidh båetijen tïjjen jeenebh sijhtieh åarjelsaemien gïelem dotkedh jïh goerehtimmieh tjirrehtidh, dan åvteste mijjieh daarpesjibie vielie gïelen bïjre daejredh dovne grammatihken bïjre, men aaj guktie almetjh soptsestieh. ¶
7.0 Konklusjovne  ¶
Daejnie tjaaleginie jïh illedahkh goerehtimmesne manne argumenteradamme jïh vuesiehtamme åarjelsaemien  soptsestæjjah  leah  aerpiegïelen  soptsestæjjah,  jïh  dah  seamma  gïelemaahtoem utnieh  goh  G1  soptsestæjjah.  Manne  aaj  vuesiehtamme  åarjelsaemien  G1  aerpiegïelen soptsestæjjah  eah  jienebelåhkoen  gïeleste  tsavtseme  dan  åvteste  illedahkh  goerehtimmeste vuesiehtieh aerpiegïelen soptsestæjjah raajesh nulle objeektine jååhkesjieh jïh dah maahtoem vuesiehtieh  guktie  nulle  objeekte  maahta  raajesinie  dåemiedidh.  Lissine  G1  aerpiegïelen soptsestæjjah  aaj  maahtoem  vuesiehtieh  gosse  daerpies  våajnoes  pronovmeninie  raajesinie utnedh. ¶
G2  soptsestæjjah  illedahki  tjïrrh  vuesiehtieh  dah  moenedieh  gosse  edtjieh  raajesh  nulle objeektine jååhkesjidh. Manne argumenteradamme kaanne dan åvteste soptsestæjjah eah dan gellie raajesh nulle objeektine jååhkesjieh inputen gaavhtan. Manne sovmem G2 soptsestæjjah  seapan vaenie raajesh nulle objeektine govleme jïh vuejneme jïh dan gaavhtan eah maahtoem utnieh  guktie  nulle  objeekte  maahta  dåemiedidh.  Lissine  illedahkh  vuesiehtieh  gosse  dah edtjieh  raajesh  nulle  objeektine  vuarjasjidh,  dah  utnieh  gïerve  vuarjasjidh  dan  åvteste  dah tjuerieh  maahtoem  dej  voestes  gïelen  universelle  grammatihkeste  veedtjedh  juktie  raajesh jååhkesjidh  jallh  eah  jååhkesjh.  Men  manne  sovmen  jis  G2  soptsestæjjah/learoeh lïerehtimmiem  åadtjoeh  nulle  objeekten  bïjre  dellie  dah  maehtieh  raajesh  nulle  objeektine bigkedh jïh nuhtjedh. ¶
9.0 Lissiepaehperh  ¶
9.1. Lissiepaehpere: Raajesh gihtjemegoeresne   ¶
Daennie raajesisnie subjeekte, nulle objeekte, sijjieadveerbe jïh veerbe.  1.  Raajese (9, 17): Manne vadtesem staaresne åasteme. Daennie raajesisnie subjeekte, objeekte, sijjieadveerbe jïh veerbe.  2.  Raajese (53, 17): Manne dam staaresne åasteme. Daennie raajesisnie subjeekte, pronominelleobjeekte, sijjieadveerbe jïh veerbe.  3.  Raajese (42, 17): Manne staaresne åasteme. Daennie raajesisnie subjeekte, nulle objekte, sijjieadveerbe jïh veerbe 4.  Raajese (28, 17): Manne åasteme.  Daennie raajesisnie subjeekte, nulle objekte, jïh veerbe 5.  Raajese (40, 25): Jååktan manne gærjam aahkese ööstim juktie edtjim gærjam aahkese vedtedh. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie subjeekte, viehkieveerbe objeekte, ovryöktesth objeekte jïh veerbe. Daate raajese sjïere dan gaavhtan veerbe vedtedh lea ditransitijve veerbe jïh kreevie dovne ryöktesth objeekte jïh ovryöktesth objeekte juktie raajese edtja grammatihken mietie årrodh. 6.  Raajese (47, 25): Jååktan manne gærjam aahkese ööstim juktie edtjim aahkese vedtedh. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie subjeekte, viehkieveerbe, nulle objeekte, ovryöktesth objeekte jïh veerbe. 7.  Raajese(25): Jååktan manne gærjam aahkese ööstim juktie edtjim gærjam vedtedh. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie subjeekte, viehkieveerbe, objeekte, jïh veerbe. Ovryöktesth objeekte raajesistie sleajhteme. 8.  Raajese (36, 25): Jååktan manne gærjam aahkese ööstim juktie edtjim dam aahkese vedtedh. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie subjeekte, viehkieveerbe, objeekte(pronominelleobjeekte), jïh veerbe. Ovryöktesth objeekte raajesistie sleajhteme. 9.  Raajese (55, 25): Jååktan manne gærjam aahkese ööstim juktie edtjim vedtedh. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie subjeekte, viehkieveerbe, jïh veerbe. Dovne ryöktesth objeekte jïh ovryöktesth objeekte raajesistie sleajhteme.  ¶
 Daate raajese ajve meatan gyhtjelassevuekesne Elicited Production Task.  ¶
10.  Raajese (21, 49):...dellie staaloe bearkoem krovhtese bïeji jïh krovhtem reagkan gævnjoesti. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie objeekte, adveerbe jïh veerbe. Subjeekte raajesistie sleajhteme. 11.  Raajese (61, 49): ...dellie staaloe bearkoem krovhtese bïeji jïh dam reagkan gævnjoesti. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie pronominelle objeekte, adveerbe jïh veerbe. Subjeekte raajesistie sleajhteme. 12.  Raajese (45, 49):... dellie staaloe bearkoem krovhtese bïeji jïh reagkan gævnjoesti. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie, nulle objeekte, adveerbe jïh veerbe. Subjeekte raajesistie sleajhteme. 13.  Raajese (34, 49): ... dellie staaloe bearkoem krovhtese bïeji jïh dle staaloe krovhtem reagkan gævnjoesti. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie subjeekte, objeekte, adveerbe jïh veerbe.  14.  Raajese (57, 51): Daanbien Piere edtja sov bïjlem bïssedh jïh Læjsa edtja bïjlem njaamedh. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie subjeekte, viehkieveerbe, objeekte jïh veerbe. 15.  Raajese (27, 51): Daanbien Piere edtja sov bïjlem bïssedh jïh Læjsa edtja dam njaamedh. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie subjeekte, viehkieveerbe, pronominelle objeekte jïh veerbe. 16.  Raajese (38, 51): Daanbien Piere edtja sov bïjlem bïssedh jïh Læjsa edtja njaamedh. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie subjeekte, viehkieveerbe, objeekte jïh veerbe. 17.  Raajese (63): Vedtieh bïjlem munnjien. Daate akte stillemeraajese. Raajesisnie veerbe imperatijvehammosne, ryöktesth objeekte jïh ovryöktesth objeekte. Guktie aerebi neebneme veerbe vedtedh dovne ryöktesth objeektem jïh ovryöktesth objeektem kreevie juktie raajese edtja grammatihkeles årrodh.   ¶
 Daate raajese ajve meatan gyhtjelassevuekesne Elicited Production Task.  ¶
18.  Raajese (63 ): Vedtieh bïjlem. Daate akte stillemeraajese. Raajesisnie veerbe imperatijvehammosne, ryöktesth objeekte jïh ovryöktesth objeekte sliejhteme. Veerbe vedtedh dovne ryöktesth objeektem jïh ovryöktesth objeektem kreevie juktie raajese edtja grammatihkeles årrodh. 19.  Raajese (63): Vedtieh munnjien. Daate akte stillemeraajese. Raajesisnie veerbe imperatijvehammosne, nulle objeekte jïh ovryöktesth objeekte. Veerbe vedtedh dovne ryöktesth objeektem jïh ovryöktesth objeektem kreevie juktie raajese edtja grammatihkeles årrodh 20.  Raajese(64): Vedtieh. Daate akte stillemeraajese. Raajesisnie veerbe imperatijvehammosne, nulle objeekte objeekte jïh ovryöktesth objeekte sleajhteme. Veerbe vedtedh dovne ryöktesth objeektem jïh ovryöktesth objeektem kreevie juktie raajese edtja grammatihkeles årrodh 21.  Raajese (32, 30): Manne laejpiem vuebneste veeltim jïh laejpiem buartan bïejim.  Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie objeekte, adveerbe jïh veerbe.  22.  Raajese (23, 30): Manne laejpiem vuebneste veeltim, jïh dam buartan bïejim.  Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie pronominelle objeekte, adveerbe jïh veerbe. 23.  Raajese (19, 30): Manne laejpiem vuebneste veeltim jïh buartan bïejim. Daennie raajesisnie göökte raajesh jïh dennie mubpene raajesisnie nulle objeekte, adveerbe jïh veerbe.  ¶
 Daate raajese ajve meatan gyhtjelassevuekesne Elicited Production Task.  Daate raajese ajve meatan gyhtjelassevuekesne Elicited Production Task.  Daate raajese ajve meatan gyhtjelassevuekesne Elicited Production Task.  ¶
Abstrakt Ulmie goerehtimmine goerehtidh mejtie soptsestæjjah, mah åarjelsaemiengïelem mubpine gïeline utnieh, raajesh nulle objeektine jååhkesjieh, jallh dah voestesgïeleste tsavtseme jïh eah raajesh nulle objeektine jååhkesjh. Soptsestæjjah aalterisnie 18 jïh 56 jaepieh meatan goerehtimmesne orreme, jïh referaansedåehkesne soptsestæjjah mah joekoen væjkele åarjelsaemien gïelesne. Goerehtimmie vuesehte voestesgïelen soptsestæjjah daejrieh guktie dah maehtieh nulle objeektem nuhtjedh. Men dah mah åarjelsaemien gïelem mubpine gïeline utnieh moenedieh guktie maahta nulle objeekth nuhtjedh mij vuesehte dah voestes gïeleste tsavtseme.   ¶