Jouni A. Vest

Nettisanakirja

Suomi – Saame

ALKUUN

Tämän nettisanakirjan päälähteinä ovat olleet Konrad Nielsenin sekä Pekka Sammallahden sanakirjat – mukaan lukien hänen hiljattain ilmestynyt laaja POHJOISSAAME – SUOMI-

sanakirjansa. Kolmantena lähteenä on ollut oma saamen kielen sanastotuntemukseni sekä takavuosina kokoamani synonyymisanakirja.

Substantiivien ja verbien taivutukseen liittyvä astevaihtelu on jätetty merkitsemättä, jottei sanakirja paisuisi ulkoasultaan kovin painavaksi. Niinpä epävarmoissa tilanteissa kannattaa tarkistaa sanan oikea taivutus varsinaisista sanakirjoista. On aina merkitty merkinnällä (pl.), mikäli sana on monikossa. Saamessa on runsaasti t-päätteisiä sanoja, jotka eivät ole monikkomuotoja, esim. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Niinpä jos t-päätteisen sanan lopussa ei ole mitään merkintää, silloin kyseinen sana on yksikössä.

Adjektiiveista on tarvittaessa annettu sekä predikatiivi- että attribuuttimuoto. Esimerkiksi: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN (guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivista on käytössä vain attribuuttimuoto, silloin on merkitty seuraavasti: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Mikäli adjektiivista on käytössä vain predikatiivimuoto, silloin on merkitty näin: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjetiivissa on samanlainen predikatiivi- ja attribuuttimuoto, silloin ei ole mitään merkintää.

Saamen kielessä verbeistä on usein käytössä useita rinnakkaismuotoja, joiden kaikkien mukaanotto olisi paisuttanut huomattavasti kirjan kokoa. Niinpä noita muotoja on jouduttu karsimaan, ja perusmuodoksi on valittu mielestäni se kattavin vaihtoehto. Tällaisia muotoja löytyy esimerkiksi verbeistä PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Niinpä "tulla jonkin puremaksi" voisi olla gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat, ja "tulla jonkun ottamaksi" voisi olla válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddat, ja "tulla jonkun voittamaksi" taas olisi vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Tällaisista -it-päätteisistä verbeistä perusmuodoksi on valittu se ensimmäiseksi mainittu vaihtoehto.

Saamen kielessä on lisäksi koko joukko -allat, -addat-päätteisiä verbejä, esimerkiksi LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Näistä perusmuodoksi on valittu se edellinen vaihtoehto. Huomattavasti vähemmän on pelkästään -addat-päätteisiä verbejä. Tällaisia verbejä on esimerkiksi "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla) ja "suoládaddat" (varastella). Viimeisenä normittamista vaativana verbiryhmänä ovat -muvvat, -mit-, -nuvvat-päätteiset verbit. Tällaisia ovat esimerkiksi TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Perusmuodoksi olen valinnut sen ensimmäisen vaihtoehdon, mutta kaikki muodot ovat toki kielellisesti oikeita.

Merkinnät (S), (N) ja (R) tarkoittavat, että sana on etupäässä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa käytössä.

POHJOISSAAME – SUOMI-sanakirjasta on otettu nettisanakirjaan huomattava määrä perinteisiä sanoja, joita ei ole ollut aikaisemmissa sanakirjoissa. Lisäksi tuosta kirjasta on saatu runsaasti uudissanastoa tähän nettisanakirjaan. Voikin sanoa, että nyt ilmestyvästä nettisanakirjasta löytyy sekä uutta että vanhaa – ne vanhimmat sanat ovat jo vaipumaisillaan unhoon mutta monet uudissanat ovat vasta tuloillaan käyttöön. Saamen sanojen käyttöä ovat valottamassa puhesaamesta otetut lukuisat esimerkit. Nettisanakirja on laadittu siten, että se soveltuu samalla synonyymisanakirjaksi. Lähiaikoina ilmestyy myös Saame – Suomi-nettisanakirja.

Pariisissa 03.07.24

Jouni A. Vest

Lyhenteet

abstr. abstraktinen

adj. adjektiivi

adv. adverbi

akk. akkusatiivi

anat. anatomiaan liittyvä

attr. attribuutti

biol. biologiaan liittyvä

bot. kasvitieteeseen liittyvä

elekt. sähköön liittyvä

erit. erityisesti

esim. esimerkiksi

fem. naispuolisesta henkilöstä

fys. fysiikkaan liittyvä

geogr. maatieteeseen liittyvä

geol. geologiaan liittyvä

geom. geometriaan liittyvä

hist. historiaan kuuluva sana, ei enää käytössä

ill. illatiivi

intr. intransitiivinen

jne. ja niin edelleen

jur. juridinen

kem. kemiaan liittyvä

kiel. kieleen, kielioppiin liittyvä

kom. komitatiivi

konkr. konkreettinen

ks. katso

kuv. kuvaannollisessa käytössä

lok. lokatiivi

mask. miespuolisesta henkilöstä

mat. matematiikkaan liittyvä

med. lääketieteeseen liittyvä

mil. sotilassanastoa

miner. mineraali

mus. musiikkisanastoa

pl. monikko

pol. politiikkaan liittyvä

postp. postpositio

psyk. psykologiaan liittyvä

rel. uskontoon liittyvä

rspr. resiprookkinen

subst. substantiivi

superl. superlatiivi

tekn. tekniikkaan liittyvä

tietok. tietokoneeseen liittyvä

trad. perinteinen

trans. transitiivinen

urh. urheilusanastoa

vars. varsinkin

vrt. vertaa

vulg. vulgaari

---

OVDASÁTNI

Dán neahttasátnegirjji váldogáldun leat leamaš Konrad Nielsena ja Pekka Sammallahti sátnegirjjit – maiddái su moadde jagi dassái almmustuvvan stuorra SÁMI SUOMA SÁTNEGIRJI. Goalmmát gáldun leat leamaš iežan sámegiel sátnedovdamuš ja mus 2005:s almmustuvvan synonymasátnegirji.

Substantiivvaid ja vearbbaid sojaheapmái guoskevaš dássemolsašupmi lea guđđojuvvon merkekeahttá, amas dát sátnegirji šaddat olgguldas hámi dáfus menddo lossadin. Nuba sáni rivttes sojaheami gánneha eahpesihkkaris dilis dárkkistit sátnegirjjiin. Lea álo merkestuvvon merkejumiin (pl.), jos sátni lea máŋggaidlogus. Sámegielas lea valjis t-loahppasaš sánit, mat eai leat máŋggaidloguhámit, omd. jiellat (lemmikki), állat (pulmunen), hoavkkát (houkka). Nuba jos t-loahppasaš sáni maŋis ii leat makkárge merkejupmi, de sátni lea ovttaidlogus.

Adjektiivvain leat dárbbu mielde addojuvvon sihke predikatiiva- ja attribuhttahápmi. Ovdamearkka dihte: LAISKA (láik/i (-kes), SEURALLINEN) guoibmá/i (-s), HUONOMUISTINEN (muittoh/eapme (-is). Jos adjektiivvas lea anus dušše attribuhttahápmi, de dalle lea merkestuvvon ná: KIRJOITTAMATON čálekeahtes (attr.), AVOPÄINEN gahperahtes (attr.), KYPSYMÄTÖN láttakeahtes (attr.). Jos adjektiivvas lea anus dušše predikatiivahápmi, de lea merkejuvvon ná: KÄRTTYISÄ duskkas (-), SAMEA seađas (-), HUOLIMATON šluđas (-). Ja jos adjektiivvas lea seammalágan predikatiiva- ja attribuhttahápmi, de dalle ii leat makkárge merkejupmi.

Sámegielas vearbbain leat dávjá anus moanat bálddalashámit, maid buot lea váttis čáhkadit dán girjái. Nuba dieid hámiid lea šaddan geahpedit, ja vuođđohápmin lean válljen iežan mielas dan vuohkkaseamos hámi. Dákkár hámit gávdnojit omd. vearbbain PURRA (gáskit), OTTAA (váldit), VOITTAA (vuoitit). Nuba "tulla jonkin puremaksi" sáhtášii leat gáskkáhallat, gáskkáhaddat, gáskkahallat, gáskkahaddat ja "tulla jonkun ottamaksi" sáhtášii leat válddáhallat, válddáhaddat, válddahallat, válddahaddatja "tulla jonkun voittamaksi" fas livččii vuoittáhallat, vuoittáhaddat, vuoittahallat, vuoittahaddat. Dákkár -it -loahppasaš vearbbain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat vuosttasin namuhuvvon molssaeaktu.

Sámegielas leat dasa lassin dievva -allat, -áddat-loahppasaš vearbbat, omd. LASKETELLA (čierastallat ~ čierastaddat), LUETELLA (logahallat ~ logahaddat), HAUKOTELLA (gávastallat ~ gávastaddat). Dain vuođđohápmin lea válljejuvvon dat ovddit hápmi. Mealgat uhcit leat -addat-loahppasaš vearbbat. Dákkár vearbbat leat ee. "muitaladdat" (kertoilla), "heahpanaddat" (häpeillä), "roahkkasaddat" (tarttuilla). Maŋimuš vearbajoavkun, maid šaddá normeret, leat -muvvat, -mit, -nuvvat-loahppasaš vearbbat. Dákkárat leat omd. TUTUSTUA (oahpásmuvvat, oahpásmit, oahpásnuvvat), ILAHTUA (ilosmuvvat, ilosmit, ilosnuvvat), VARTTUA (rávásmuvvat, rávásmit, rávásnuvvat). Vuođđohápmin lean válljen dan vuosttas molssaeavttu, muhto buot hámit leat dieđusge giellaoahpalaččat riekta.

MERKEJUMIT (S), (N), (R) oaivvildit dan, ahte sátni lea eanaš Suomas, Norggas ja Ruoŧas anus.

SÁMI – SUOMA SÁTNEGIRJJIS leat váldojuvvon dán neahttasátnegirjái mealgat árbevirolaš sánit, mat eai leat leamaš ovddit sátnegirjjiin. Dasa lassin dien girjjis leat fidnejuvvon valjis ođđasánit dán neahttasátnegirjái. Sáhttáge dadjat ahte dál almmustuvvi sátnegirjjis gávdnojit sihke boares ja ođđa sánit – dat boarrásepmosat leat juo báhcimin eret anus ja máŋggat ođđasánit leat easkka boađi boađi sámegillii. Sámegiel sániid geavaheami leat čielggasmahttimin beaivválaš sámegielas váldojuvvon ovdamearkkat. Neahttasátnegirji lea dahkkojuvvon nu, ahte dat heive maiddái synonymasátnegirjin. Fargga almmustuvvá maiddái Sámi – Suoma-neahttasátnegirji.

Parisis 03.07.24

Jouni A. Vest

Oanádusat

abstr. abstráktalaš

adj. adjektiiva

adv. advearba

akk. akkusatiiva

anat. anatomiijai guoskevaš

attr. attribuhtta

biol. biologiijai guoskevaš

bot. botanihkkii guoskevaš

elekt. šleađgarávdnjái, elerávdnjái guoskevaš

erit. erenoamážit

esim. ovdamearkka dihte

fem. nissonolbmui guoskevaš

kuv. govvideaddji sátni

fys. fysihkkii guoskevaš

geogr. geografiijai guoskevaš

geol. geologiijai guoskevaš

geom. geometriijai guoskevaš

hist. historjái guoskevaš, ii leat šat anus

ill. illatiiva

intr. intransitiiva

jne. ja nu ain

jur. juridihkalaš

kem. kemiijai guoskevaš

kiel. gillii, giellaohppii guoskevaš

kom. komitatiiva

konkr. konkrehtalaš

ks. geahča

lok. lokatiiva

mask. divdui guoskevaš

mat. matematihkkii guoskevaš

med. medisiidnii guoskevaš

mil. soalddátsátni

miner. minerála

mus. musihkkii guoskevaš

pl. máŋggaidlohku

pol. politihkkii guoskevaš

postp. postposišuvdna

psyk. psykologiijai guoskevaš

rel. oskui guoskevaš

rspr. resiprohkalaš

subst. substantiiva

superl. superlatiiva

tekn. teknihkii guoskevaš

tietok. dihtorsátni

trad. árbevirolaš

trans. transitiiva

urh. falástallansátni

vars. erenoamážit

vrt. veardit

vulg. vulgára

---

A

aakkosjärjestys alfabehtalaš ortnet

aallokko bárut (pl.), bárusteapmi, gearra

aallonmurtaja bárrodoaddji

aallonpituus bárroguhkkodat

aallonpohja bárrogaska

aalto bárru, skávval

aaltoilla bárustit, gearrat, gearadit

aaltosulku bárroruohtu

aamen ámen ~ ámmen

aamiainen iđitborramuš, iđitbiebmu

aamu iđit

aamuhartaus iđitrohkos

aamuhetki iđitboddu

aamuhämärä iđitveaigi

aamuinen iđidaš

aamukausi iđitbodda; aamukauden, koko aamuniđitbotta

aamuksi (aamuun mennessä) iđidassii

aamulla iđidis ~ iđedis ~ iđ´đes

aamumakaus (poroilla) iđitlivat (pl.)

aamunkoi iđitguovssu, guovssu

aamunvirkku mor´rá/i (-s), morris (-is), mor´reš (-is)

aamupala iđitnealgádat, iđitbihttá (S)

aamupuoleen iđitbeallai

aamupäivä iđitbeaivi; aamupäivälläiđitbeaivve

aamurukous iđitrohkos

aamurusko iđitguovssu

aamu-uutiset (pl.) iđitođđasat (pl.)

aamuvarhain árr´iđit, árrat iđidis ~ iđedis

aamuyö iđitidja; aamuyölläiđitija

aapa  (laaja suo) áhpi, jeaggi

aapinen áppes

aari ára

aaria (mus.) ária

aarniometsä álgovuovdi

aarre árdna, riggodat, divrras dávvir

aarrehauta  árdnahávdi

aasi ásen

aasialainen ásialaš

aatami áttán; vanha aatami, paholainenboares áttán, vuoras

aataminomena guoggomasčohkka

aate idea, jurdda

aateli ádel

aatelinen ádellaš, ádelii gul´levaš

aatelisarvo ádelárvu

aatelisnainen ádelnisu

aatelissääty ádelseahtu

aatelisuus ádelvuohta

aateloida ádelastit

aateluus ádelvuohta

aatonaatto ruohtaruohtta

aatteellinen idealisttalaš, jurddalaš

aatto ruohtta; aattonaruohttan, uudenvuoden aattonaođđabeairuohta

aattoilta ruohttaeahket

aava (avomeri) áhpi; aavalla merelläábis

aave gobmi

aavikko sáttoáhpi, sáttomeahcci

aavistaa  ávaštit, oadjut, guopmat, vihkut, gamustis dovdat

aavistella ávaštallat, noahkut, gapmudit

aavistus ávaštus

abessiivi  (kiel.) abessiiva

abiturientti abiturienta (S), rukses ruoš´ša (N)

ablatiivi (kiel.) ablatiiva

aborigini (vars. Australian alkuasukas) aborigiinna

abortti aborta

absoluuttinen absoluhtalaš

abstrakti abstrákta

absurdi absurda

adessiivi (kiel.) adessiiva

adjektiivi (kiel.) adjektiiva

adoptio adopšuvdna

adoptoida adopteret

adrenaliini adrenaliidna

adventti adveanta

adverbi (kiel.) advearba

aforismi aforisma

afrikkalainen afrihkálaš

agentti ageanta

aggressiivinen agressiivvalaš

agronomi agronoma

ahavoitunut  áfáiduvvan, gámis

ahdas (tiloista)gárž/i (-žes), sajih/eapme (-is), nákkis; (vaatteesta, putkesta, polusta tms.)bask/i (-kes), tulla ahtaammaksigáržut, baskut, sajihuvvat, tehdä ahtaammaksigáržžidit, baskkidit; pitää jotakin liian ahtaanagáržžášit, baskkášit; ahtaallagáržásis, ahtaallegáržásii

ahdasmielinen  gáržžesmielat, gáržžesmielalaš, áhtesmielalaš

ahdinko vuor´rádus ~ vuorrádus, váttes dilli, váttisvuođat (pl.); ojasta allikkoonheađis vuor´rádussii

ahdistaa áhtestit

ahdistava áhtesteaddji

ahdistella  doaruhit; (saalista, esim. sudesta)oaguhit, ogohallat, (koira poroa)stoaluhit

ahdistella (jotakuta jollakin asialla) vuortnuhit

ahdistua áhtestuvvat

ahdistus áhtestus

aherrus barggildeapmi, buđaldeapmi

ahkera viššal (-is), barggán (-is), áŋgir (-is)

ahkera (käsitöissä) duoddjá/i (-s), duodjár (-is), duojár (-is)

ahkeroida áŋgiruššat

ahkeruus viššalvuohta, viššu

ahkio geres; erilaisiaahkioitavuodjeng., ráidog., liigeg., lohkkeg., gálvog., gávdneg., goahteg., girkog., veđor, vehtor, bulki, bulkor; (huonoja)gárcu, gurci, gumšu, šnjuoggu, njággu, geavzi, steanži, lissa, liski, háska, geresdáhpi

ahkionkaari geresfierra

ahma geatki

ahmatti vuovdásdiŋga, vuhpon, runzi, šleambá

ahmia vuovdduštit, vuvdošit, vuohpput, vuhpodit, njieladit, healsut, hoalkut, šleambit, šleambut, šloahkkut, njiellaladdat, suohppuladdat

ahmimishäiriö (bulimia) vuovdduštanváddu

ahne (abstr.) gutneh/eapme (-is), borastuhkes, nealggár (-is), áberávkkas

ahne (konkr.) vuovdá/i (-s), borastuhkes, boreš (-is), nealggár (-is), runzá/i (-s), vuhppolas; pitää jotakuta liian ahneenavuovdášit soapmása

ahnehtia vuovdduštit, vuvdošit, runzet, vuohpput, vuhpodit

aho gieddi, spáitu

ahomansikka gieddemuorji

ahomatara gieddemáđir, vilgesmáđir

aho-orvokki beatnatviola

ahopaju gieddesieđga

ahosuolaheinä guolbbajuopmu

ahtaa coggat, bahkket, dukset, páhkket, norrat

ahtaasti gáržžet ~ gáržžit; asuu hyvin ahtaastiássá hui gáržžet

ahtaus gárživuohta

ahtautua bahkašuvvat

ahtojäinen (vesi) sáissas (-is) ~ sáis/sas (-e-)

ahtojää sáissa, norranjiekŋa, norahagat (pl.); tuoda ahtojäätä rannallesáiset, norrat

ahven vuoskku, vuskkon

ahvenenmaalainen ålándalaš

ahvenvita vuoskkovihti

aidanseiväs áideseaibbis

aidanvieri áideguorra

aidas áiddis

aidata áidut

aie áigga, áigumuš, ulbmil

aihe fáddá

aiheellinen dárbbašlaš, áššálaš, áš´šáigullevaš, árttalaš

aiheeton dárbbašmeahttun, áššeh/eapme (-is), árttah/eapme (-is)

aiheuttaa dagahit, mielddisbuktit, čuoččáldahttit, bohciidahttit

aiheutua šaddat, čuožžilit

aihkimänty háika

aika  áigi; sinä aikanadan áigge, entisinä aikoinaovdalaš áiggiid, hyvissä ajoináiggil, koko ajanoppa áigge, ajan mittaanáiggi mielde, lyhyeksi aikaaoanehassii, lyhyen ajan, vähän aikaaoatnelanbotta, yhtä aikaaoktanaga, ajoissaáiggi bále, aikoja sittendolin, áigá, ennen aikojaan ovdal áiggiid, viime aikoinadáid guhtaliid

aika (adv.) viehka, oalle, mealgat, oppa

aikaansaada oažžut áigái, dagahit

aikaansaannos duodji, ráhkadus

aikaansaapa ábas, ealjár (-is), sealgil (-is)

aikaaviepä áddjá/i (-s)

aikaero áigeerohus

aikaihminen ollesolmmoš

aikailla ájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, áiggárdallat, bussat, busildit, láppezastit

-aikainen -áigásaš

aikainen  árrat, árra-

aikaisemmin ovdal; vähän aikaisemminovdalaš

aikaisin árrat; kuinka aikaisin?árratgo?

aikaisin (superl.) áramus

aikaisintaan  áramustá, ovddimustá

aikaistua árranit

aikajärjestys áigeortnet

aikakausi  áigodat, áigebadji

aikakausjulkaisu áigečála

aikakirja áigegirji, kronihkka

aikalainen áigeguoibmi

aikamerkki áigemearka

aikamoinen oallelágan

aikamuoto (kiel.) tempus, áigehápmi (S)

aikapalkka áigebálká

aikataulu áigedávval

aikavyöhyke áigeavádat

aikaväli áigegaska

aikayksikkö áigeovttadat

aikoa áigut, meinnet; geahkat

aikomus  áigumuš, áigga, jurdda

aikuinen rávesolmmoš, ollesolmmoš

aikuiskoulutus rávesolbmuidskuvlen

aikuistua rávásmuvvat, šaddat ollesolmmožin

aina  álo, álelassii, ovtto, čađat, jám´ma; ohpihii, duojásii, duojážassii hän on aina niitä samoja kyselemässäson lea ohpihii daid seammáid jearahallamin

ainainen álolaš, agálaš

ainakaan goittotge, goitge

ainakin goittot, ainjuo

ainavihanta áloruonas; ainavihanta lehtipuuáloruonas lastamuorra

aine  ávnnas

aine  (kirjoitelma koulussa) ávnnas, stiila (N)

aineellinen ávnnaslaš

aineenopettaja ávnnasoahpaheaddi, fágaoahpaheaddji (N)

aineenvaihdunta ávnnasmolsun, ávnnasmolsašupmi

aineisto ávdnasat (pl.), materiála

ainekirjoitus stiilačállin

aineopinnot (pl.) ávnnaslohkamat (pl.)

ainoa áidna, áidnu

ainoastaan dušše, duššefal, beare, aivve; oli ainoastaan vaatimialedje aivve álddut

ainokainen áidna mánná

ainut áidna, áidnu

ainutkertainen áidnageardásaš

ainutlaatuinen áidnalunddot, erenoamáš

airo áiru

aisa áisá

aisata (yksi puu)ol´let; (useita puita) oallut

aisti áicu

aistia áiccuiguin áicat

aistiharha hallunisašuvdna

aistikas smáhkalaš

aistinelin áicanorgána

aita  áidi

aitajuoksu áideviehkan

aitatyö áidebargu, áidun

aitaus  áidi, gárdi

aitio loše ~ lošša

aito eakti

aitous eaktivuohta

aitta áiti

aivan  áibbas

aivastaa gastit

aivastuttaa gasttihit; häntä aivastuttisu gasttihii

aivokalvo vuoiŋŋašcuozza

aivokalvontulehdus vuoiŋŋašcuozzavuolši

aivokoppa vuoiŋŋašgoahti

aivokuori vuoiŋŋašgarra

aivokurkiainen vuoiŋŋašhárji

aivolisäke hypofysa

aivopesu vuoiŋŋašbassan

aivot (pl.) vuoigŋašat (pl.), vuoiŋŋamaččat (pl.), vuoigŋamat (pl.); aivo-vuoiŋŋaš-, vuoiŋŋamaš-

aivotärähdys vuoiŋŋašsparggiheapmi

aivoverenvuoto vuoiŋŋašvardin

ajaa vuodjit; (vähän)vuojestit, (nopeasti)vuodjilit, (lähteä ajamaan)vuoddját, čavget, dol´let; tulla ajetuksivuddjot

ajaa (kovalla vauhdilla) vuodjáladdat, girddihit, seaivvuhit, hurgguhit, boalddihit, luoittašit, šuvgguhit; (johonkin)hurgalit, seaivalit, cirgalit

ajaa (pois, tiehensä) vuojehit, ádjit, jáget, kevret

ajaa (tokkaa edellään) vuojehit

ajaa partansa ráhket, ráhkedaddat

ajaa takaa (petoeläimistä)doarridit, oaguhit; (autolla ajaen)vuojihit, (juosten)viegahit, (hiihtäen)čuoiggahit

ajaja  vuoddji

ajallinen áiggálaš, áigái guoskevaš

ajanjakso áigodat, badji

ajankohta áigemuddu, muddu, áigečuokkis

ajankohtainen áigeguovdil (-is)

ajankulu  áiggegollu, áiggeájánas

ajanlasku áigelohku; ennen ajanlaskun alkuaovdal áigelogu álggu

ajanmukainen áigáiheivvolaš, áigesoahppil (-is)

ajanviete áiggeájánas, ájánas, áiggeájáhus, áiggegollu

ajatella jurddašit, jurddahit, jurddašaddat, ájahallat (R)

ajatella (nopeasti) jurdilit, smiehtastit

ajatelma jurddus, aforisma

ajaton áiggeh/eapme (-is)

ajattelematon (esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)

ajattelematon (ihmisestä) jurdilmeahttun

ajatteleva jurddašeaddji

ajattelija jurddašeaddji

ajattelu jurddašeapmi

ajattelutapa jurddašanvuohki

ajatuksellinen jurddalaš

ajatus  jurdda

ajatustenvaihto jurddalonohallan

ajatusviiva jurddasáhcu

ajelehtia (virran mukana) rievdat, suohčat

ajella vuojašit, vuojástallat

ajettua bohtanit

ajettuma  bohtaneapmi, bohtti

ajo vuodju, sáhttu; no onko ollut tarpeeksi ajoja?na leatgo leamaš doarvái vuojut?, na galego leat leamaš vuojut?

ajoahkio vuodjengeres

ajohihna vuodjenlávži

ajoissa áiggi bále

ajoittain gaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle

ajojälki vuojáhat

ajojää rievdijiekŋa

ajokaista vuodjingurggástat, vuodjingeainnus

ajokas  vuoján

ajokielto vuodjingielddus

ajokki vuoján

ajokoe (insinööriajo) vuodjiniskkus

ajokortti vuodjingoarta

ajolupa vuodjinlohpi

ajoneuvo fievru; ajoneuvon haltijafivrrolaš; jolla on paljon ajoneuvojafivr/ui (-os)

ajoneuvoton fievrroh/eapme (-is)

ajonopeus vuodjinleaktu

ajo-oikeus vuodjinvuoigatvuohta

ajoporo heargi; vuoján

ajopuu rievddahas, riehkki

ajorata vuojáhat

ajoreki vuodjenreahka

ajos bohtaneapmi, bohtti, buogu

ajosauva vuodjensoabbi

ajosuunta vuodjinguovlu, vuodjinhálti

ajovalo vuodjinčuovga

ajoverkko golgadat; pyytää ajoverkollagolgadit

ajoverkkopyynti golgadeapmi

ajuri, ajomies  sáhttolaš

ajuruoho honnetrássi

akana sáđđu, skabus

akanainen sáđ´đ/ui (-os)

akanvirta jor´regoatnil, ruovttogoatnil

akateemikko akademihkkár

akateeminen akademalaš

akatemia akademiija

akillesjänne šušmesuotna

akka áhkká, geret, áhkku

akkilansaame áhkkilsámegiella

akku akkumaláhtor, báhtter, (auton)biilabáhtter

akkusatiivi (kiel.) akkusatiiva

akrobaatti akrobáhtta

akrobaattinen akrobáhtalaš; akrobaattinen esitys akrobáhtalaš loaiddasteapmi

akseli áksil

akselipaino áksildeaddu

akseliväli áksilgaska

aksentti akseanta

aktiivi (kiel.) aktiiva

aktiivinen aktiivvalaš

aktiivisesti aktiivvalaččat, áŋgirit, viššalit

aktivisti aktivista

aktiviteetti aktiviteahtta ~ aktivitehta

aktivoida aktiveret

akustiikka akustihkka

akustinen akustihkalaš

akuutti akuhtta

akvaario akvária

akvarelli akvareal´la

ala-arvoinen vuolleárvosaš, dohkketmeahttun, fuo/tni (-nes)

ala-aste (koulussa) vuolledássi, mánáidskuvla (N)

alahampaat (pl.) vuollebánit (pl.)

alahuone (parlamentin) vuolleviessu

alahuuli vuollebavssa

alaikäinen agivuloš, vuolleahkásaš, uminddet (N)

alaikäisyys agivulošvuohta

alaindeksi vuolleindeaksa

-alainen -vuloš, -vuoláš

alajuoksulla  (joen) vuollin

alajuoksulle  (joen) vulos

alakerta vuollegeardi; vanhemmat nukkuivat alakerrassa ja lapset yläkerrassavánhemat ođiiga vuollegearddis ja mánát fas ođđe badjegearddis

alakoulu smávvaskuvla, mánáidskuvla, vuolledássi (S)

alakulo melankoliija, šlundivuohta

alakuloinen (adj.) šlund/i (-des), šlunddas (-), šluŋggas (-), skurv/vas (-a), skurvváhis (attr.), skur/tnjas (-dnje-), skurdnjá/i (-s), snolk/kas (-e-), hurv/i (-ves), hurv/vas (-e-), njolv/vas (-e-); olla alakuloinenšlundát, šlundahit, šlundádit, šluŋgát, skurvát, skurdnját, tulla alakuloiseksišlundut, šlunddagit, tehdä alakuloiseksišlundudit (ks. apea)

alakuloinen (subst.) šluŋgi, skurvvát, skurvván, skurdnji, njolvi

alakuu nohkki mánnu, nuos´si mánnu

alaleuanluu oaloldákti

alaleuka ollolat (pl.)

alaluomi vuolleluopma, vuolleramas

alamaa vuolleeana(n)

alamainen vuolibuš

alamäki mihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)

alanko vuolládat, vuolleeana(n)

alaonttolaskimo vuolit váibmomorči

alaosa vuolábealli ~ vulobealli, vuoláldas, vuolus; alapuolellavuolábealde, alapuolellevuolábeallai, alapuolitsevuolábeale

alaotsikko vuollerubrihkka

alapaula vuollebealli, vuollereašmi

alapuolelta  (alhaalta) vuolil

alapuoli (tuulen) mieđábealli; alapuolellamieđábealde, alapuolellemieđábeallai, alapuoleltamieđil

alapuolitse (adv.) vuollil

alapää vuolágeahči ~ vulogeahči; alapäässävuolágeahčen, alapäähänvuolágeahčai, alapäästä, alapään kauttavuolágeaže

alaraja (minimi) vuollerádji

alaryhmä vuollejoavku

alas vulos, vuolás

alaselkä čielggevuolli

alasin stáđ´đi

alassuin gopmut, gopmolassii, gomolassii ~ gomalassii

alasti  álás

alaston álás

alati duojásii, duojážassii, duojetduodjin

alava vuolleg/aš (-is)

alavatsa čoavjjevuolli

alaviite  vuollečujuhus

alavirralla vuollin

alavirtaan vulos

albatrossi albatros´sa

alemmaksi vuollelii, vuollelebbui, vuolibui; vähän alemmaksivuollelažžii, vuolleleppožii, vuolibužžii

alemmuudentunne vuolitvuođadovdu

alemmuus vuolitvuohta

alemmuuskompleksi vuolitvuođakompleaksa

alempana vuollelis, vuolleleappos, vuolibus; vähän alempanavuollelaččas, vuolleleppožis, vuolibuččas

alempi vuolit; vähän alempivuolibuš

alennus (hinnan) vuolideapmi, vuoládus, rabáhtta

alennusmerkki (mus.) vuolidanmearka

alennusmyynti vuoládusvuovdin, hálbáivuovdin

alennustila vuolidupmi

alentaa vuolidit

alentua (rinteestä) vuollánit, vuollut

algoritmi algoritma

alhaalla vuollin; botnis

alhaalta vuolil

alhaiso vuolitgeardi

ali vuoli ~ vuole

aliarvioida vuolleárvvoštallat; fuonášit, hejošit

alibi alibiija

alihinta vuollehaddi; alihintaan(adv.)menddo hálbái

alijäähtynyt sade čođđi; saada jääkuori alijäähtyneestä sateestačođđut

alijäämä vuollebáza ~ vuolláibáza

alijäämäinen vuollebázalaš

alikersantti (mil.) vuolleseršánta

alikulku vuolliljohtin

alikäytävä vuollemanahat

alimmainen vuolimus; alimmaisenavuolimusas, alimmaiseksivuolimussii

alioikeus vuolleriekti

alipaino vuolledeaddu

aliravitsemus biebmovátni

aliravittu hejot bibmojuv´von

alistaa vuollánahttit

alistua vuollánit

alistuskonjunktio (kiel.) siskálasti konjunkšuvdna

alitajuinen mielavuloš

alitajunta miellavuolli, mielavuloš; alitajunnassamiela vuolde

alitse vuoli ~ vuole

alittaa mannat vuoli

alituinen agálaš, álolaš

alituiseen ovtto, čađat, duojásii, duojážassii

aliupseeri (mil.) vuolleoffiseara

alivuokralainen vuolleláigolaš

alkaa álgit, riepmat, -goahtit; alkaa houratahovrriidit, alkaa täristädorggiidit, alkaa itkeäčir´rot, alkaa kasvaa (marjasta, sikiöstä)čuolbmaduvvat, alkaa kuulla, havahtua, herätägul´lát, alkaa sataa luntamuohttát, alkaa sataa vettäarvát, alkaa tuullabiekkastit

alkeellinen álggolaš, primitiiva

alkeet (pl.) álgooahppu

alkeisjuuri (biol.) álgonađđa

alkeiskurssi álgogursa

alkeislehti  (biol.) álgolasta

alkeisopetus  álgooahpahus

alkeisrakkula álgoráhkku

alkeissilmu (biol.) álgourbi

alkeisvarsi (biol.) álgonađđa

alkio álgu; ihmisalkio, sikiön varhaisasteohkečuolbma, mánnáčuolbma; alkio linnunmunassačalbmespar´ru

alkoholi alkohola

alkoholiongelmat (pl.) jugešvuođaváttisvuođat (pl.)

alkoholismi alkoholisma, jugešvuohta

alkoholisti alkoholista, juhkki

alku álgu; saada alkunsariegádit

alkuaan álgoálggus

alkuaikoina álgoáiggiid

alkuaine (kemiallinen) álgoávnnas

alkuasukas álgoás´si, eamior´ru

alkueläin álgoeal´li

alkukesä álgogeassi; alkukesästäálgogeasis

alkukirjain álgobustávva

alkukuu álgománnu

alkulima álgošliivi

alkuluku (mat.) álgolohku

alkumatka álgomátki

alkuperä boahtimuš, álgovuolgga, álgovuođđu, álgu

alkuperäinen álgoálgosaš, originála, álgo-

alkuperäinen luonto álgoluondu

alkuperäisasukas eamiás´si

alkuperäiskansa álgoálbmot, eamiálbmot

alkuperämaa álgoriika

alkupää álggogeahči; alkupäässäálggogeahčen, alkupäähänálggogeahčai

alkusanat (pl.) álgosátni

alkusyksy álgočakča

alkutekijä (mat.) álgolohkodahkki

alkutuotanto vuođđobuvttadus

alkuunkaan  álggage

alkuvaihe álgomuddu, álgu

alkuviikko álgovahkku; alkuviikostaálgovahkus

alkuvuosi álgojahki; alkuvuodestaálgojagis

alkuyö álgoidja

alla vuolde; joulun allaovdalaš juovllaid

allapäin gomuoivviid

allas álddis

allatiivi (kiel.) allatiiva

alle vuollai ~ vuollái; pöydän allebeavdde vuollai ~ beavddi vuollái

alle (lukumäärästä) vuollel; alle kolmekymmentävuollel golbmalogi, vähän allevuollelaš, vähän alle kolmekymmentävuollelaš golbmalogi

allegromuoto (kiel.) geahppa hápmi, allegrohápmi

allekirjoittaa vuolláičállit

allekirjoittaja vuolláičál´li

allekirjoitus vuolláičálus

allekkain vuollálagaid; merkitä luvut allekkainmerket loguid vuollálagaid

allekkainen vuollálas

allergeeni (med.) allergena

allergia  (med.) allergiija

allergikko allergihkkár

allerginen allergiijalaš

alleviivata vuolláisárget, vuolláisázastit, vuolláisárggastit

alli haŋ´ŋá

alligaattori alligáhtor

allihaahka sávjahávda

almanakka almmenáhkki

almu attus, álmmas, váivvášattáldat

aloite  árvalus, evttohus, álgga, proposišuvdna

aloitekyky dárbmi ~ dárbmu, eallju

aloittaa  álggahit; aloittaa seurusteluálgalit

aloittelija álggahal´li

aloitus álggahus

alokas (mil.) rekruhtta, álggohas (S), soalddátálgu (S)

altis (taipuvainen) soddjil (-is), mieđis, gearga/t (-dis)

altistaa (jollekin) hearkudit

altistua (jollekin) hearkut

alttari áltár

alttaritaulu áltárdávval

altto (mus.) álto

alue  guovlu, viidodat, eana(n)

alueellinen guovlluguovdasaš, guvllolaš, guovllu-, regionálaš, areálalaš, areála-

aluetoimitus guovlludoaimmahus

aluevesi territoriálačáhci

aluksi  álggos, vuos

alullepanija, alkuunpanija álguibiddji, álggaheaddji, johtuibiddji

alumiini  alumiidna

alunen, alusta vuloš, vuoláš

alus fanas, dámpa

alushousut (pl.) vuolbuvssat (pl.), vuolosbuvssat (pl.), sisbuvssat (pl.)

aluskasvillisuus (erit. tiheä) rahkadas

aluslasi vulošlássa

aluspaita vuolbáidi, liikebáidi

alusta vuoláš

alustaa (taikinaa)duhppet; (levyke tms.)formateret

alustava preliminára, álgo-; alustavat toimenpiteetálgodoaimmat

alustus (esim. tapaamisen) vuođđosáhka

alusvaatteet  (pl.) vuolildusbiktasat (pl.), vuolosbiktasat (pl.)

amanuenssi amanuensa

ambulanssi ambulánsa, buohccebiila

amerikkalainen amerihkálaš

amfetamiini amfetamiidna

aminohappo aminosivra

amiraali (mil.) admirála

amiraaliperhonen amirálabeaiveloddi

ammatillinen ámmátlaš, fitnolaš, fágalaš

ammatinharjoittaja ámmáhisbargi, ámmátbargi, fidnobargi

ammatinharjoitus ámmáhisbargan

ammatinvalinta ámmátválljen

ammatti  ámmát, fidnu, fága

ammattiala ámmátsuorgi, fidnosuorgi, fága

ammattikalastus ámmátbivdu, ámmátguolástus

ammattikirjallisuus ámmátgirjjálašvuohta

ammattikokemus ámmáthárjánupmi, fidnohárjánupmi

ammattikoulu ámmátskuvla, fidnoskuvla

ammattikoulutus ámmátskuvlen, fidnoskuvlen

ammattikurssi ámmátgursa

ammattikäsityöläinen ámmátduojár

ammattilainen ámmátolmmoš, fágaolmmoš, fidnoolmmoš

ammattiliitto ámmátlihttu

ammattimetsästys ámmátbivdu

ammattimies ámmátalmmái ~ ámmátolmmái

ammattitaito ámmátdáidu, ámmátmáhttu, fidnomáhttu

ammattitaitoinen ámmátmáhtolaš, fidnomáhtolaš

ammattitauti ámmátdávda

ammattitutkinto ámmátdutkkus

ammattiyhdistys ámmátovttastus, ámmátsearvi, fágasearvi

amme lávgolihtti

ammentaa goaivut, goistet; (kerran)goivet, rokkastit

ammollaan  caggut, caggasis; ammollaan olevacakkas, suu ammollaancakkasnjálmmiid, pitää ammollaancaggat

ammolleen caggut, caggasii

ammoniakki ammoniáhkka

ammottaa (olla ammollaan) caggát

ammottava (haavasta, reiästä) sku/rras (-r´re-)

ammua muhkut, bállit, bárgut; (jatkuvasti) mugodit

ammunta (elukoiden) muhkun, bárgun

ammus báža

ammuskella báhčalit

ammuskelu báhčaleapmi

ampaista njuolastit

ampeeri (elekt.) ampera

ampiainen vievssis

ampiaispesä vieksábeassi, viekságoahti

ampua báhčit, vuohčit (R)

ampuhaukka deaggafál´li

ampuja báhčči

ampulli ampul´la

ampuma-ase báhčinvearju, bis´su

ampumahiihto báhčinčuoigan

ampumamatka báhčádat

ampumaseura báhčinsearvi

amputoida amputeret

amputointi amputeren

amuletti amuleahtta

analogia analogiija

analoginen analogalaš

analysoida analyseret

analyysi analysa

analyyttinen analyhtalaš

ananas anánas

anarkia anarkiija

anastaa suoládit

anatomia anatomiija

anatominen anatomalaš

ane (rel.) ánoldat; anekauppaánoldatgávpi

aneeminen anemalaš

anemia anemiija

angervo miehtaskážir

angiina anginá

anglosaksinen anglosáksilaš

ani harvoin hui hárve

animaatio animašuvdna

animaatiofilmi animašuvdnafilbma, sárgojuv´von filbma

anisruoho anisrássi

ankara (olosuhteista) goavis (-is), goav/vi (-es), gar/as (-ra); muuttua ankarammaksi (olosuhteista)goavásmuvvat; pitää olosuhteita ankarinagoavášit

ankerias ákkaras

ankka suorsá, vuojaš

ankkuri áŋkor

ankkuroida (vene) áŋkorastit, tregget (N); (kivellä)buddet

annella addalit, attašit

annettava addámuš

anniskella addalit, attašit

anniskeluoikeus addalanvuoigatvuohta

annos doarvi, attus, poršuvdna

annostella juohkit, juogadit

anoa átnut; (kovasti)ánuhit

anomus ohcan, ohcamuš

anonymiteetti namahisvuohta

anonymiteettisuoja namahisvuođasuodji

anonyymi anonyma, namah/eapme (-is)

anoppi vuoni, vuonáhkku; tuleva anoppivuonesássa, kutsua jotakuta anopikseenvuotnámastalit soapmásiin

anoppineen (anoppinsa kanssa) vuotnámaš

anorakki anoráhkka

anoreksia anoreksiija

anorektikko anorektihkkár

ansa  giella; asettaa, virittää ansagiellat, pyytää ansalla (erit. riekkoja)gárdut, jäädä ansaančákŋat

ansa-aukko (ansakaarteessa) gárdeuksa

ansaita ánssášit; (rahaa)dinet

ansaitsematon ánssášmeahttun

ansakaarre gárdi

ansapyynti  gárdun

ansapyytäjä gárdu

ansio ánsu; se oli hänen ansiotaandat lei su ánsu, uurastuksensa ansiosta hänelle ojennettiin mitalirahčamusaidis ovddas sutnje geigejuvvui medállja

ansio (rahan) dienas; ansiotdietnasat, boađut

ansiokas ánssolaš

ansioluettelo (CV) ánsologahallan, merihttalistu

ansiomerkki ánsomearka

ansiomitali ánsomedállja

ansionmenetys dienasmas´sin

ansiotyö dienasbargu

ansoa (riekkoja) gárdut, gárddodit

antaa addit; (nopeasti)addilit, (vähän)attestit, anniskella addalit, attašit, antaa toisilleenaddalit, antaa jotakin omastaan liigudit, kyetä antamaan suitit

antaa  (sallia) diktit, suovvat

antaminen addin, addámuš, addojupmi

antamispäivä (luvan tms.) addinbeaivi

antarktinen (georgr.) antárktalaš

antautua vuollánit, addit vuollái

anteeksi  ándagassii; anteeksi antaminenándagassii addojupmi, anteeksi saaminenándagassii oažžun, pyytää anteeksi toisiltaan (erit. syntejä)ánodit

anteeksianto ándagassiiaddojupmi

anteeksipyyntö ándagassiiátnun, ándagassiibivdin

antelias addálas, árvvas, leappogieđat

antenni antean´na

anti addámuš

antibiootti antibiohtta

antihistamiini antihistamiidna

antiikki antihkka

antiikkiesine antihkkagálvu

antiikkinen antihkalaš

antikvariaatti antikvariáhtta

antilooppi antilohppa

antipaattinen antipáhtalaš

antipatia antipatiija, vuostemiella

antologia antologiija

antropologi antropologa

antura gámavuođđu

aortta váldováibmosuotna

apaattinen apáhtalaš

apajapaikka  fárpi, njuobahat

apea šlund/i (-des); olla apealla mielelläšlundát, tehdä apeaksišlundudit, lähteä liikkeelle apeanašlundánit (ks. alakuloinen)

apila luovvar

apina áhppa, áhpen, ábegáhttu

apinoida (toisen sanomaa) jievžat, jievžžadit

apolloperhonen apollobeaiveloddi

apostoli apostal

apostolinen apostolalaš

apotti abohtta

appelsiini appelsiidna

appi vuohppa; tuleva appivuohppasássa; kutsua jotakuta apekseenvuohpastallat soapmásiin

appineen (appensa kanssa) vuohpaš

appivanhemmat (pl.) vuohppa ja vuoni

aprikoosi aprikosa

apteekkari  apotehkár

apteekki  apotehka

apu veahkki, áhpu

apuhoitaja veahkkedivššár

apukoulu veahkkeskuvla

apulainen veahkki, bálvá; biigá, reaŋga

apulaisjohtaja veahkkehoavda

apulaisprofessori veahkkeprofessor

apulanta gilvagat (pl.)

apuluokka veahkkeluohkká

apumuisti (tietok.) veahkkemuitu

apuneuvo  veahkkeneav´vu

apuohjelma (tietok.) veahkkeprográmma

apuraha veahkkeruhta

apuri gieđaguhkit

apusana (kiel.) partihkal

apuviiva (mus.) veahkkesárggis

apuväline veahkkeáhta

arabi arába

areena arena

argumentoida ákkastallat, argumenteret

argumentti ágga, argumeanta

arina (tulisija) árran, ára

arinakivi árageađgi

aristella (jäsentään) rašášit, vihkut

aristokraatti aristokráhtta

aristokraattinen aristokráhtalaš, allaseđolaš

aristokratia aristokratiija, allaseahtu, bajit luohkká

aristua (jäsenistä) raššut

arka  árg/i (-ges), ballalas, baleš (-is), bal´levaš, duosttah/eapme (-is); tulla araksiárgut

arka (kosketukselle) riiska; arastella koskettamistariiskkastallat

arka  (subst.) árggan, árggar, árggesdiŋga, njoammelhiita

arkaluontoinen (esim. asia) heark/i (-kes), raš/ši (-es)

arkeologi arkeologa

arkeologia arkeologiija

arkeologinen arkeologalaš

arki árga; arkenaárgan, arkisinárggaid, arki-árga-

arkinen árga-, árgabeai-

arkipäivä árgabeaivi

arkipäiväinen beaivválaš

arkisin árgabeivviid

arkisto arkiiva

arkistoida arkiveret

arkistointi arkiveren

arkistonhoitaja arkiivadoal´li

arkivaatteet  (pl.) atnubiktasat (pl.)

arkki árka, báberárkka

arkkipiispa árkabisma

arkkitehti arkiteakta

arkkitehtuuri arkitektuvra

arkkityyppi árkatiipa

arkku (ruumisarkku) gistu

arkku (säilytykseen) bumbá

arktinen (geogr.) árktalaš

arkuus árgivuohta, árgodat, balešvuohta

armahdus árpmiheapmi

armahtaa árpmihit

armas  gieris, ráhkislaš

armeija armea, soahteveahka

armeliaisuus árbmugasvuohta

armelias  árbmugas, árpmolaš

armo árbmu

armollinen  árbmugas, árpmolaš

armoton  árpmuh/eapme (-is), árpmitmeahttun

arnikki arnihkka

aro ádju, ádjoeana(n), sitnuáhpi, steahppa

arokana ádjoduv´vá

arokiuru ádjoleivvoš

aromi (ruoan) álbmi

aromikas álbmá/i (-s), bibm/ui (-os)

arosuohaukka ádjohávut

arpa vuorbi

arpajaiset (pl.) vuorbádeapmi

arpakuutio ks. noppa

arpeutua (haavasta) sav´vot

arpi árpa ~ árba, hávvesadji, uddu

arpinaama rumšomuohtu

arpinen udd/ui (-os)

arpoa vuorbádit

artikkeli aviisačálus

artikkeli (kiel.) artihkal

artikuloida artikuleret

artisokka artišohkká

arvaamaton árvitmeahttun

arvaamattomuus árvitmeahttunvuohta

arvailla  árvádallat

arvata  árvidit; hyvä arvaamaanárveš (-is) ~ árves (-is)

arvattavasti árvideames

arvaus árvu, árvádus, árvideapmi

arvella  árvalit; (ohimennen, nopeasti)árvalastit

arvelu árvalus

arveluttava eahpidahtti, vávjjehahtti

arvio árvu, sulla; arvioltaárvvu mielde, sullii

arvioida árvvoštallat, vurderet, meroštallat; (määrä suunnilleen)sulastit

arviointitapa árvvoštallanvuohki

arvo  árvu; pitää arvossaatnit árvvus

arvoesine árvodávvir

arvoinen  árvosaš, veara, vearta; sen arvoinen asiadan árvosaš áš´ši, näkemisen arvoinenoaidnin veara, ei ole sen arvoinenii leat dan veara

arvoituksellinen árváduslaš

arvoitus árvádus

arvokas  árvvolaš, divrras

arvokkuus árvvolašvuohta

arvonanto  árvvusatnin, gudnejahttin

arvonimi árvonamma, tihttel

arvonta vuorbádeapmi

arvopaperi árvobábir

arvoposti árvoreive

arvosana árvosátni

arvostaa atnit árvvus, árvvuštit (S)

arvostelija árvvoštal´li, kritihkkár

arvostella  árvvoštallat, kritiseret

arvostelu  árvvoštallan, kritihkka

arvostelukyky árvvoštallannávccat (pl.)

arvostettu árvvus adnojuvvon

arvostus árvvusatnin

arvoton árvvuh/eapme (-is)

arvovalta árvováldi, autoriteahtta ~ autoritehta

arvuutella árvádahttalit

arvuuttaa árvádahttit

asbesti asbeasta

ase vearju; ampuma-asebis´su, givvir

aseellinen vearjo-, verjejuv´von

aseeton vearjjoh/eapme (-is)

aseidenriisunta vearjjohuhttin, vearjonuolaheapmi

aseistaa vearjudit, verjet; aseistautuavearjudit iežas

aseistakieltäytyjä vearjobiehttaleaddji

aseistettu verjejuv´von

asekuntoinen vearjogelbbolaš

aselaji vearjošládja

aselepo vearjoluoitin, vearjoluoitta

asema stašuvdna

asema (yhteiskunnallinen) árvodássi, arvosadji, stáhtus

asemakaava sajádatlávva

asemasota orutsoahti

asemesta (adv.) sadjái, sajis; meni minun asemestani sinnemanai mu ovddas dohko

asenne doaladupmi, guoddu, vuođđodovdu, jurddašanvuohki, vuoigŋa

asennoitua doaladuvvat

asentaa bidjat sadjái, monteret; (ohjelma tms.)installeret

asentaja monterejeaddji

asento stel´lelmas; (ihmisen)rumašguoddu

asentopaikka orohat

asepalvelus vearjobálvalus, soahtebálvalus

asetelma stel´ledeapmi

asettaa ásahit, bidjat, stel´let

asettua  (asumaan) ásaiduvvat

asettua (paikoilleen) sajáiduvvat

asetus  ásahus

asetuskokoelma ásahusčoakkáldat

asevelvollinen vearjogeatnegas

asevelvollisuus vearjogeatnegasvuohta

asfaltti asfálta

asia  áš´ši; (toimitettava)earán

asiaankuuluva áš´šáigul´levaš

asiainhoitaja áš´šedikšu

asiakas áššehas; gávpeverdde, kunddar, oasti

asiakirja áš´šegirji

asialista áš´šelistu

asiallinen áššálaš

asiallisesti áššálaččat

asiallisuus áššálašvuohta

asiamies áš´šealmmái ~ áš´šeolmmái

asian esittelijä  áš´šemeannudeaddji

asianajaja  áš´ševuoddji, advokáhtta

asianajotoimisto advokáhttadoaimmahat

asianmukainen áš´šálaš

asianomainen áš´šáigul´levaš, guskkolaš, geasa áš´ši guoská

asianomistaja  áš´šeoamasteaddji

asianosainen  áš´šáiosolaš

asiantuntemus áš´šedovdamuš

asiantuntija áš´šedovdi, spesialista, ekspearta

asiapaperi áš´šebábir

asiaton áššeh/eapme (-is)

asioida áššiid dikšut

asiointi áššiid dikšun

askare  barggildeapmi, buđaldus, doaibma

askaroida ks. puuhailla

askeettinen askehtalaš

askel lávki

askelma (tikkaissa, portaissa) bátni

aspekti aspeakta

assimiloida assimileret

assistentti assisteanta

assosioida assosieret

aste ceahkki, gráđđa

asteikko ceahkkálas, skálá

astella lávkut, lávkkodit, loaiddadit

asteri áster

asteroidi asteroida

astevaihtelu dássemolsašuddan, dássemolsašupmi

astevaihtelumerkki deattamearka

asti (johonkin, jonnekin) astirádjai, (jostakin, jossakin) astirájes, jostakin asti (jotakin myöten)ráje

astia  lihtti

astiakaappi lihtteskáhppe

astianpesukone lihttebassanmašiidna

astiapyyhe lihttesihkaldat

astiasto serviisa, lihtit (pl.)

astma (med.) ástmá

astmaatikko ástmátihkkár

astrologi astrologa

astronautti astronávta

astronomi astronoma

astronomia astronomiija, nástedieđa

astua  lávket

astua (sonnista tms.) njuikehit

astuttaa (lehmä) gimahit

asu biktasat (pl.), gárvodeapmi

asua ássat, orrut

asuinalue ássanguovlu, orrunguovlu

asuinkenttä (muinainen) giettádat; muuttua asuinkentäksigiettáiduvvat

asuinkunta ássangielda, orrungielda

asuinmaa ássanriika, orrunriika

asuinpaikka ássanbáiki, orrunbáiki, orohat

asuintalo ássanviessu, orrunviessu

asukas ás´si, or´ru

asukasluku olmmošlohku

asuma-alue ássanguovlu

asumaton  ássameahttun; asumaton seutumeahcci

asuminen  ássan, orrun

asumiskelpoinen oruhahtti

asumiskustannukset (pl.) ássangolut (pl.), orrungolut (pl.)

asumisoikeus ássanvuoigatvuohta

asumistiheys ássandávjodat

asumistuki ássandoarjja

asumus viessu, visti

asumusero visteearru

asunnoton vistteh/eapme (-is)

asunnottomuus visttehisvuohta

asunto  visti, viessu, orohat, ásodat

asuntoalue visteguovlu

asuntoauto campingbiila

asuntola ásodat (S), internáhtta (N)

asuntolaina visteloatna

asuntolanhoitaja ásodathoavda (S)

asunto-olot (pl.) ássandilálašvuođat (pl.)

asunto-osakeyhtiö visteoasussearvi

asunto-osoite orrunčujuhus

asuntopula vistevátni

asuntovaunu campingvovdna

asuntoyhtiö viessosearvi

asuskella orostallat, ásadit

asustaa dálludit, orodit, siidadit

asustella orostallat, ásadit, orodaddat

asuttaa ásaiduhttit

asuttava  oruhahtti

asutuskeskus čoahkkebáiki

asutustoiminta ássandoaibma

ateismi ateisma

ateisti ateista

ateljee ateljea, govvadáiddára bargobádji

ateria mállásat (pl.)

aterioida boradit

atlasnikama biehtarašdilljá

atomi atoma

atomipommi atomabomba

atomisota atomasoahti

atomivoimala atomafápmorusttet

atrain hárset

attentaatti attentáhtta

attribuutti attribuhtta

attribuuttimuoto attribuhttahápmi

audiovisuaalinen audiovisuálalaš

auditiivinen auditiivvalaš

auditorio auditoria

aueta  rahpasit, leahkkasit

aukaista  rahpat, rabastit, leahkastit

aukea (adj.) rabas, jalg/at (-es), oainnus, báru/t (-his)

aukea (näköalaltaan) várddus; tällä kohtaa on hyvin aukea, näkee kauas Norjan puolelledákko lea hui várddus, oaidná guhkás Norgga beallai

aukea (subst.) jalgadas, jalggáš, vađđa

aukeama rabastat, leahkastat

auki  rabas; apposen auki (esim. ovesta)caggut; suu aukicakkasnjálmmiid, pitää auki (esim. ovea)caggat

aukile (päälakiaukile vauvalla) suddi

aukio (metsässä, laajahko) vađđa

aukioloaika rabasáigi

aukko ráigi

aukoa  leahkkut, rabadit

auktorisoida autoriseret

auktoritatiivinen autoritatiiva

auktoriteetti autoriteahtta ~ autoritehta, árvováldi

aulis dáhtolaš, gearga/t (-dis), fargat, suov´vil (-is)

aura ploga, vealta, veltá

aura-auto plogabiila (S), muohtaboltunbiila (N)

aurata ploget, boltut luotta ~ geainnu

auringonkukka beaivvášlieđđi

auringonlasku  beaiveluoitin

auringonnousu beaivebadjáneapmi

auringonpaahde beaivebáitta, beaivegoardda, beaiveboalddáhat

auringonpaiste beaivvádat; tulla auringonpaistebeaivvádahttit

auringonpimennys beaivvášsevnnjodeapmi

auringonpistos beaivečuggestat

auringonsäde beaivvášsuonjar

aurinko beaivváš, beaivi

aurinkoinen sää  beaivvádat, tulla aurinkoinen sääbeaivvádahttit

aurinkokenno beaivvášseal´la

aurinkokunta beaivvášgoddi, beaivvášvuogádat

aurinkolasit (pl.) beaivvášlásat (pl.) ~ beaivvášláset (pl.)

aurinkopaikka (vars. rinteessä) beaiveratta

aurinkopaneeli beaivvášpánel

aurinkovoide beaivvášvuoiddas

auskultoida auskulteret

australialainen austrálialaš

autella veahkahallat ~ veahkehallat

autenttinen auteanttalaš

autereinen (talvisäästä) geamus

autio  ávdin

autioitua (talosta) olbmohuvvat

autiomaa sáttomeahcci

autiotupa ávdinstohpu

auto biila

autoilija biilavuoddji

autokatsastus biilageahčaheapmi, biiladárkkisteapmi

autokorjaamo biiladivohat

autokoulu biilaskuvla

autokuljetus biilasáhttu

autolautta biilafearga

autoliikenne biilajohtalus, biilajohtolat

automaatti automáhtta

automaattinen automáhtalaš

automatisoida automatiseret

autonasentaja biilamekanihkkár

autonkeula biilanjunni

autonkuljettaja biilavuoddji

autonomia autonomiija

autonominen autonomalaš

autonrengas riekkis, teahkka (N)

autonrunko biilavuođđu

auto-onnettomuus biilalihkohisvuohta, biilabárti

autorekisteri biilaregisttar

autotalli biilastál´la ~ biilastállja, garáša

autotie geaidnu, biilaluodda

autovero biilavearru

autsi (rotko) ávži

auttaa  veahkehit, ábuhit, helpet; ei auta (tehdä jotakin)ii ábut (+ inf.), ii ávtte (+ inf.)

auttaja veahkeheaddji, veahkki

auttamaton doaivvuh/eapme (-is)

autuas ávdugas

autuus ávdugasvuohta

avaaja rahppi; pullonavaajaboahtalrahppi

avaamaton čoavdemeahttun

avaaminen rahpan, leahkkun; (solmun)čoavdin

availla rabadit

avain čoavdda

avainasema čoavddasadji

avainnippu čoavddaháŋka

avainsana čoavddasátni

avajaiset (pl.) rahpandoalut (pl.)

avanto gáldu, rudni

avara  (tiloista) luom/us (-os), saddjá/i (-s)

avarasti lupmosit

avartua (tiloista) luomusmuvvat

avaruus gomuvuohta, máilmmiávus

avaruusluotain almmiseasan

avata rahpat, leahkastit; (solmu) čoavdit

avautua rahpasit, leahkkasit

avioehto náittoseaktu

avioero  náittosearru

avioitua náitalit

aviokumppani náittosguoibmi

avioliitto náittosdilli; (instituutiona) náittusvuohta, náittoslihttu

aviollinen náittos-, náitosii guoskevaš

aviomies  isit, boadnji ~ boadnjá, gállis

aviopuoliso beallelaš ~ beallalaš, náittosguoibmi

aviorikos náittosrihkus

avioton lapsi luovosmánná

aviovaimo eamit, áhkká

avohakkuu jalgačuohppan

avohoito rabasdikšu

avoimesti rahpasit

avoin rabas

avoinna  rabas

avojalkainen gápmagahtes (attr.)

avojaloin gápmagahttá, rihcojulggiid

avokado avokádo

avokaulainen (takin tai peskin povesta) reals/sas (-e-); olla jossakin avokaulaisenarealsát, kulkea avokaulaisenarealssistit

avokaulainen henkilö realsi

avokela rabas rul´la

avokätinen árvvas

avoliitto ovttasorrun

avomaa jalgadas, jalga, jalggáš, jalga eana(n)

avomeri áhpi

avomerikalastus áhpebivdu

avomielinen rabasmielat, rabasmielalaš

avonainen rabas

avopuoliso  ovttasor´ru, orrunguoibmi; avopuolisot(keskenään)orrunguimmežat

avopäin gahperahttá

avopäinen gahperahtes (attr.)

avorauhanen rabasráksá

avosetti avoseahtta

avuliaisuus veahkkáivuohta

avulias veahkká/i (-s), veahkálaš, vuollis (-is)

avulla vehkiin; jonkun avullasoapmása vehkiin, jonkin avullamainna nu

avunhuuto veahkkečuorvvas

avuntarve veahkkedárbu

avustaa veahkehit, doarjut

avustaja veahkki, veahkkebargi, mielbargi (N)

avustettava veahkkeoažžu

avustus doarjja, veahkki

avuton veahkeh/eapme (-is), ábuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), ráđeh/eapme (-is)

avuttomuus veahkehisvuohta, ábuhisvuohta, geahnohisvuohta, ráđehisvuohta

avuttomuuslisä geahnohisvuođalassi

B

baari bára

baaripöytä bárabeavdi

baaritiski báradiska

bakteeri baktera

baletti baleahtta

balettitanssija baleahttadánsu

balladi balláda

balleriina balleriidna

balttilainen báltalaš, bálta

bambu bámbu

banaani banána

barbaari barbára

barokki barohkka

barokkimusiikki barohkkamusihkka

basso bás´sa

bensiini bensiidna, bensiini-, bensen-

betoni betoŋga

biisoni bison

bilateraali (kiel.) bilaterála

binaari binára

binomi (mat.) binoma

biografia biografiija, eallingeardi

biokemia biokemiija

biologi biologa

biologia biologiija

biologinen biologalaš

biotooppi biotohppa ~ biotohpa

bitti bihtta

blogata blogget

blogi blogga

blokki (pol.) blohkka; entiset itäblokin maat ovddeš nuortablohka riikkat

blondi blonda

bordelli bordeal´la

britannialainen británnialaš

britti brihtta

brittiläinen brihttalaš

bromi broma

bronkiitti bronkihtta

brutaali brutála

brutto brutto

bruttoansio bruttodienas

bruttohinta obbahaddi

bruttokansatuote bruttoálbmotbuvttadus

bruttotulo bruttoboahtu

buddhalainen buddhista

buddhalaisuus buddhisma

budjetti bušeahtta, budjeahtta

bufetti buffeahtta

bussi bus´se

bussikuski bus´sevuoddji

bussipysäkki bus´sebis´sehat

byrokraatti byrokráhtta

byrokraattinen byrokráhtalaš

byrokratia byrokratiija

bysanttilainen bysántalaš

C

chileläinen chilelaš

D

data dáhta

dekkari detektiivaromána

delfiini delfiidna, čuohppi

dementia dementiija (S), demeansa (N), muittohuvvandávda; dementoituamuittohuvvat, massit muittu

deminutiivi deminutiiva

demokraatti demokráhtta

demokraattinen demokráhtalaš

demokratia demokratiija

demonstratiivipronomini čujuheaddji pronomen

dentaalinen (kiel.) dentála

desigramma desigrám´ma

desilitra desilihtter

desimaaliluku desimálalohku

desimetri desimehter

desinfioida desinfiseret

devalvaatio devalvašuvdna

devoni (uistin) devon

diaarinumero diáranummir

diabeetikko diabetihkkár

diabetes sohkardávda, diabetes

diagnoosi diagnosa

diagrammi diagrám´ma

dialogi dialoga

diaprojektori diaprojektor

didaktiikka didaktihkka

didaktinen didaktihkalaš

diftongi (kiel.) diftoŋga

digitaalinen digitála

diktaattori diktáhtor

diktatuuri diktatuvra

dioksidi (kem.) dioksiida

diplomaatti diplomáhtta

diplomaattinen diplomáhtalaš

diplomaattipassi diplomáhttapás´sa

diplomatia diplomatiija

diskurssi diskursa

dispositio disposišuvdna

divisioona (mil.) divišuvdna

dokumentoida dokumenteret

dokumentti dokumeanta

dokumenttifilmi dokumentárafilbma

dollari dollár

dosentti doseanta

draama drámá

draamasarja drámáráidu

draamateatteri drámáteáhter

dramaattinen dramatihkalaš, dramáhtalaš

dubata dubbet

duuri (mus.) dura, duvra

dynaaminen dynámalaš

dynamiikka dynamihkka

dynamiitti dynamihtta

dyyni dyna, sáttočasttas, goikefierran

E

edelle ovdii, ovddabeallai

edelleen ain, viidáseappot

edellinen  ovddit

edellyttää  gáibidit, eaktudit, ovdehit

edellytys gáibádus, eaktu, ovdehus

edellä ovddabealde, ovdalis

edelläkävijä ovdanvázzi (vrt. uranuurtaja)

edeltä ovddal

edeltäjä ovddasman´ni

edeltäkäsin ovddalgihtii ~ ovdalgihtii

edemmäksi  ovdalii, ovdalebbui; vähän edemmäksiovdalažžii, ovdaleppožii

edempänä  ovdalis, ovdaleappos; vähän edempänäovdalaččas, ovdaleppožis

edes oppa ~ oba; ei edes aikonut tullaii oppa áigonge boahtit; juoba ~ juobe, anna edes yksi karkki!atte juoba ovtta njálgá!

edesmennyt oamehas, oamehasrohkki, rohkki, váidni

edessä ovddas, ovddabealde, ovdalis

edestakaisin ovddos maŋás, ovdan ruoktot

edestä (tähden, puolesta) ovddas; meni minun edestänisinnemanai mu ovddas dohko

edetä ovdánit

edistyksellinen ovdánanmielalaš, progressiivvalaš

edistys  ovdánupmi, ovdáneapmi

edistysaskel ovdánanlávki

edistyä ovdánit, ahtanuššat

edistää  ovddidit, ovdánahttit (N); (kellosta)ovddidit, tuo kello taitaa edistääduot diibmu dáidá ovddidit

editse ovddabeale

edullinen ovddolaš, vuittolaš, ávkkálaš, gánnehahtti

edunjättäjä ávkeguođ´đi

edunvalvoja ávkegoziheaddji (S), váldeguoddi (N)

edunvalvonta ávkegoziheapmi (S), váldeguoddin (N)

eduskunta- riikkabeai-

eduskunta riikkabeaivvit (pl.), ovddasgoddi

eduskuntaryhmä riikkabeaijoavku

eduskuntavaalit (pl.) riikkabeaiválggat (pl.)

edusta ovda, ovdabealli

edustaa ovddastit

edustaja ovddasteaddji, áirras, ovddasolmmái

edustalla ovddas, ovddabealde

edustalle ovdii, ovddabeallai

edustava čájehan veara, fiinnis oaidnit

edustus ovddasteapmi, ovddastus

edustusto ovddastanorgána

eepos epos

eeppinen epihkalaš

eettinen etihkalaš, ehtalaš

efekti (tehokeino) effeakta

egyptiläinen egyptalaš

ehdokas evttohas, kandidáhtta

ehdokkuus evttohasvuohta, kanditatuvra

ehdollinen evttolaš, eavttuvuloš; ehdollinen vankeustuomioevttolaš giddagasduopmu

ehdoton eavttuh/eapme (-is), absoluhtta; ehdoton vankeustuomioeavttohis giddagasduopmu

ehdottaa evttohit, árvalit

ehdottomasti eandalii ~ eandalit, inta

ehdotus evttohus, árvalus

ehdyttää (esim. lehmä) saddjehit; (yrittää ehdyttää)saddjehallat

eheytyä  čavdut, čavddásmuvvat, laššásmuvvat

ehjä  čavd/dis (-e-), laššis (-is), lašši/t (-dis)

ehkä várra, ammal, giidiehtá, kánske; ehkä tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit

ehkäistä  eastadit, dustet, caggat

ehkäisy  eastadeapmi, dusten, caggan, prevenšuvdna

ehkäisymenetelmä  eastinvuohki

ehkäisytoimenpide  caggandoaibma

ehtiä  astat; (keritä)geargat, en ehtinyt vielä siitä kertomaanin geargan vel das muitalit (ks. keritä; ennättää)

ehto  eaktu; ehdoittaeavttoheamet

ehtoo eahket

ehtoollinen (Herran ehtoollinen) rihpat (pl.), bassimállásat (pl.)

ehtoolliskirkko rihppagirku

ehtoollisleipä rihppaláibi

ehtoollisvieras rihppaguos´si

ehtoollisviini rihppaviidni

ehtymätön guorranmeahttun

ehtyä (esim. lehmästä) sadjanit, mielkkehuvvat

ehtyä (esim. luonnovaroista) vátnut; jäkäliköt ovat ehtyneetjeageleatnamat leat vátnon

ehättää  háhppehit

eiköhän ammahal

eilen ikte

eilinen ievttáš, ievttá-; eiliseksiievttážii, eilisestä lähtienievttážis

eilisaamu ievttá iđit; eilisaamunaievt´iđit

eilisilta ievttá eahket; eilisiltanaievt´eahket

eilispäivä ievttáš, ievttá beaivi

einesruoka válmmašbiebmu

eittämättä šiittekeahttá, gielddekeahttá

ekologi  ekologa

ekologia ekologiija

ekologinen ekologalaš; ekologinen lokeroekologalaš lođá

ekologisti ekologista

ekonomi ekonoma

ekonomia ekonomiija

ekonominen ekonomalaš

ekosysteemi ekovuogádat

eksoottinen eksohtalaš

ekspertti ekspearta, áš´šedovdi

eksponentti (mat.) eksponeanta

ekspressionismi ekspressionisma

ekspressionisti ekspressionista

eksyksissä láhpposis, njálaid guossis

eksyä láhppot, čádjidit; jorbbiidit, jorbbodit, jorggiidit, mannat endorii, šaddat njáláid guos´sin

ekumeeninen ekumenalaš

elanto áigáiboahtu, birgenláhki, birgejupmi, birgemuš, eallámuš

elanto (esim. poron) ealát, guohtun

elastinen elastihkalaš

elatiivi (kiel.) elatiiva

elatus ealiheapmi, ealáhus

elatusapu ealihanveahkki

elatussopimus ealihansoahpamuš

elatustuki ealihandoarjja

elatusvelvollinen ealihangeatnegas

elatusvelvollisuus ealihangeatnegasvuohta

ele  láhtta

elegia elegiija

elehtiä láhttadit, láhttet

elekieli láhttagiella

elektroni (fys.) elektrovdna

elektroninen (elekt.) elektrovnnalaš

elellä ealašit

eli, elikkä  dahjege, nuppiiguin sániiguin

elikko heakkalaš

elimellinen orgánalaš

eliminoida elimineret, sihkkut eret

elimistö organisma, ealačoahkki, eallagat (pl.)

elin orgána, eala

elinikä  eallinahki

elinikäinen agibeai-, eallinagi bistevaš

eliniäksi agibeaivái, eallinahkái

elinkautinen (jur.) agibeaiduopmu; sai elinkautisenoaččui agibeaiduomu

elinkeino ealáhus

elinkeinoelämä ealáhuseallin

elinkeinohaara ealáhussuorgi

elinkeinoharjoittaja ealáhusbargi

elinkeinorakenne ealáhusráhkadus

elinkeinotuki ealáhusdoarjja

elinkeinotulo ealáhusdienas

elinkorko eallinreantu

elinolot (pl.) eallindilálašvuođat (pl.)

elintapa eallinvuohki

elintarvike borramušgálvu, eallindárbbaš

elintaso eallindássi

elintärkeä heakkadehálaš

elinvoima eallinfápmu

elinvoimainen eallinfámolaš, ealas (-is), ealaskas

elinympäristö eallinbiras

eliö ealán

eliöyhteisö (biol.) ealánservodat

elo  (poroelo) eallu, elon luona tunturissaealu luhtte, siiddas

elohopea eal´lisilba

eloisa  ealaskas

elokuu borgemánnu

elokuva eal´ligovva, filbma

elokuvateatteri eal´ligovvateáhter (S), kino (N), činu (N)

elollinen eal´levaš, eal´li; elollinen luontoeal´levaš luondu

elollinen olento heakkalaš

eloperäinen orgánalaš, eallinvulggolaš

elostelija nuskošeaddji, nuoská

elostella nuskošit

eloton já/mas (-pma); eloton luontojápma luondu

elpyä ealáskit, eal´lát

eltaannuttaa (liha, kala) goastudit

eltaantua  (lihasta, kalasta) goastut, geassáduvvat, geasáiduvvat

eltaantunut (lihasta, kalasta) goast/tis (-e-)

elukka (lehmistä, lampaista tms.) ealit, šibit

elvyttää (abstr.) ealáskahttit

elvyttää  (konkr.) jiellut, heakka bivdit, eal´láhit

elvytys jiellun

eläin eal´li

eläinkunta eal´liidriika ~ el´liidriika, eal´lit (pl.)

eläinlääkäri veterinára; (perinteinen nimitys)šibitdoavttir

eläintarha eal´liidgárdi ~ el´liidgárdi

eläintensuojelu eal´liidsuodjaleapmi, el´liidsuodjaleapmi

eläintiede zoologiija

eläke ealáhat (S), penšuvdna (N, R)

eläkehakemus ealáhatohcan

eläkeikä ealáhatahki

eläkelaitos ealáhatlágádus

eläkelaki ealáhatláhka

eläkeläinen ealáhatolmmoš, penšunista (N, R)

eläkepäätös ealáhatmearrádus

eläkesäätiö ealáhatfoanda

eläkevakuutus ealáhatoadju

eläkkeensaaja ealáhatoažžu

eläminen eallin

elämys eallámus, stuorra vásáhus, elloseapmi

elämä eallin

elämäkerta  biografiija, eallingeardi

elämänhalu eallinmokta

elämänkaari eallingeardi

elämänkatsomus eallinoaidnu

elämänkohtalo eallinvuorbi

elämäntapa eallinvuohki

elämäntoveri (eallin)guoibmi

elämäntyö eallinbargu

elämänviisaus eallinviisodat

elämöidä meiskidit, meannudit

elämöinti eallin, meannu

elätellä  ealáhallat

elättäminen ealiheapmi

elättää ealihit

elävä eal´li; elävältä, elävänäeal´linaga

elävöittää  ealáskahttit

elävöityä  ealáskit

eläytyä eallásit, ellosit

elää eallit

emakko eadnespiidni, njiŋŋálas ~ njiŋŋelas spiidni

emali emállja

emi (bot.) eapmi

emikukinto (bot.) eapmelieđus

emilehti (bot.) eapmelasta

eminorkko (bot.) eapmeurbi

emivartalo (bot.) eapmeguovddáš

emo eadni

emokasvi eadnešaddu

emolintu eadneloddi

emootio emošuvdna

emotionaalinen emotionála

emoyhtiö eamifitnodat

empaattinen empáhtalaš

empatia empatiija

empiirinen empiralaš

empiä guovttádastit, mahkaluššat

emä eadni

emäksinen básalaš

emämaa eadneeana(n)

emännyys eamitvuohta

emännätön nissonahtes; emännätön talo nissonahtes dállu

emännöidä eamidastit, eamidastalit, eamiduššat

emäntineen (adv.) eamidaš; tuli sinne emäntineenbođii dohko eamidaš

emäntä eamit

emäntäkoulu eamitskuvla

emäpuu (ahkion, veneen) mielggas

emäs bássa, alkaliija

emätin vagina; cin´ná, cincu, cáhcu, cuohpi, gurra, gudnju, kuon´ná, bierggas, bil´lu, vihttu (ks. häpy)

endorfiini endorfiidna

enemmistö eanetlohku, eanádat, majoriteahtta ~ majoritehta

enemmistökieli váldogiella

enemmän eanet, eambbo; vähän enemmäneanebuš

energia energiija

enetä eatnánit, lassánit

englanti eaŋgalsgiella

englantilainen englándalaš, eaŋgalslaš

enimmillään buoremus muttus

enimmäismitta eanemusmihttu

enimmäkseen eanaš ~ eanas

enintään eanemustá, eanemusat; (ajasta)guhkimustá

eniten eanemus

enkeli eŋgel

ennakko ovdamáksu

ennakkoaavistus ovdaoatna

ennakkoesitys ovdačájáhus

ennakkoluulo ovdagáddu

ennakkoluuloinen ovdagáttolaš

ennakkomaksu ovdamaksu

ennakkopäätös ovdamearrádus

ennakkoratkaisu ovdačoavddus

ennakkotarkastus ovdadárkkisteapmi

ennakkotiedotus ovdadieđáhus

ennakkotieto ovdadiehtu

ennakkovero ovdavearru

ennakkoverolippu ovdavearrogoarta

ennakkoäänestys  ovdajienastus

ennakoida ovdadit, noahkut

ennakolta ovddalgihtii, ovdalgihtii (N)

ennakonpidätys ovdalgeassin

ennallaan ovddežis, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal

ennalleen ovddežii, ovddešláhkai, ovddeš ládje, dego ovdal

ennalta ovddalgihtii ~ ovdalgihtii

ennaltaehkäisy eastadanbargu

enne ovdohat, mearka; jonkin enteenäman nu ovdasii, nuo revontulet ovat pakkasten enteenädiet guovssahasat leat buollašiid ovdasii

ennemmin  ovdal

ennen  ovdal; vähän ennenovdalaš

ennen kuin ovdalgo

ennen vanhaan dolin, dolátdovle, ovdalaš áiggiid, boares áiggis

ennestään ovddežis

ennustaa  einnostit

ennustus einnostus

ennättää (tehdä jotakin) geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet; (johonkin)ol´let, buvttehit, joavdat, noddet

ennätys oláhus, juvssus, rekorda

eno (suuri joki, virta) eatnu, deatnu

eno (äidin veli) eanu

ensi boahtt/i (-e-); ensi vuonnaboahtte jagi ~ jage

ensiapu álgoveahkki, vuosttasveahkki ~ vuosttašveahkki

ensiarvoinen ensiarvoisen tärkeäerenoamáš dehálaš

ensiesitys (esim. elokuvan) premiára, vuosttasčájáhus ~ vuosttaščájáhus

ensi-ilta (esim. elokuvan) premiára, vuosttaseahket ~ vuosttašeahket

ensiksi, ensin vuos, vuohččan

ensiluokkalainen vuosttasluohkkálaš

ensimmäinen vuosttas ~ vuosttaš, vuosttamus ~ vuosttamuš, ovddimus ~ ovddimuš; ensimmäisen asteen yhtälövuosttas vuoimmi ovttamahtodat

ensin álggos, vuohččan, vuos

ensinkään eisege

ensinnä vuosttamustá, vuosttažettiin

ensisijainen primára

ensisijaisesti vuosttažettiin

enteellinen symptomáhtalaš

enteillä (jotakin) leat man nu ovdasii

entinen ovddeš, ovdalaš, oapmedaš; entiset asiatovddežat

entiseen tapaan ovddešláhkai ~ ovddeš ládje

entisestään ovddežis

entistää restaureret, ovddeštit

entsyymi entsyma

entä naba; entä mitä sitten tapahtui?naba mii dasto dáhpáhuvai?

entäpä nabason; Sinä olet sinne lähdössä. Entäpä sinun vaimosi?Don leat dohko vuolgimin. Nabason du eamit?

enää šat; ei enää asu täälläii šat ása dáppe

epidemia epidemiija

epiikka epihkka

epilepsia ks. kaatumatauti

episodi episoda

epistola episttal

epä- eahpe-

epäasiallinen eahpeáššálaš

epäedullinen ávkkeh/eapme (-is), gánnetmeahttun, dáhpalaš

epäilemättä eahpitkeahttá

epäilevä vávjálas, gáddálas

epäillä  eahpidit, navdit, gáddit

epäillä  (jotakuta jostakin) vávjit (soapmása mas nu); (jatkuvasti)vávjjašit; (syylliseksi)vihkut

epäilys eahpádus, gáddu

epäilyttävä eahpidahtti, vávjjehahtti

epäinhimillinen olmmošmeahttun

epäjohdonmukainen inkonsekveanta

epäjohdonmukaisuus inkonsekveansa

epäjumala eahpeipmil

epäjärjestys moivi; saattaa epäjärjestykseenmoivet, joutua epäjärjestykseenmoivašuvvat

epäkelpo dohkkemeahttun

epäkohta vihki, sivva, dohkkemeahttun dilli

epäkäslihas čoamohasdeahkki

epäkäytännöllinen (käsistään) gieđah/eapme (-is)

epäluonnollinen eahpelunddolaš

epäluotettava eahpeluohtehahtti, oskkáldasmeahttun

epäluotettavuus eahpeluohtehahttivuohta, oskkáldasmeahttunvuohta

epäluottamus eahpeluohttámuš; epäluottamuslauseeahpeluohttámušárvalus

epäluulo navdu; joutua jonkun epäluulon kohteeksi vávjjahallat ~ vávjot soapmásii

epäluuloinen (epäileväinen) vávjálas, vávjjaskas, vihkolas

epämiellyttävä unohas

epämukava unohas, soameh/eapme (-is)

epämukavasti unohasat, soameheamet

epämusikaalinen nuohtah/eapme (-is)

epämääräinen mearritmeahttun, mearritkeahtes (attr.)

epänormaali eahpenormála

epäoikeudenmukainen eahpevuoiggalaš, vuoigatmeahttun

epäoikeudenmukaisuus vuoigatmeahttunvuohta

epäolennainen eahpemávssolaš

epäonni heajos lihkku, bárti, oasehisvuohta

epäonninen oaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla epäonniseksioasehuvvat

epäonnistua eahpelihkostuvvat

epäpuhdas buhtismeahttun

epäpyhä eahpebassi

epäpätevä dohkkemeahttun, eahpedohkálaš, eahpegelbbolaš

epärehellinen eahperehálaš

epäröidä eahpidit, guovttádastit

epäröinti eahpádus

epäselvyys eahpečielggasvuohta

epäselvä eahpečielg/gas (-a), eahpesealv/i (-ves)

epäsiisti skihkah/eapme (-is), čorgatmeahttun, nuosk/i (-kes)

epäsopu soahpameahttunvuohta, sierramielalašvuohta, vea(r)dni, nár´rodat

epäsuoraan eahpenjuolgga

epäsuotuisa oidduh/eapme (-is)

epäsäännöllinen jeavddah/eapme (-is)

epäsäännöllisesti jeavddaheamet

epätarkka eahpedárkil (-is)

epätasainen eahpedássi/t (-dis), dássitmeahttun

epätavallinen eahpedábálaš

epäterveellinen eahpedearvvaslaš ~ eahpedearvvašlaš, dearvvasmeahttun ~ dearvvašmeahttun

epätodellinen eahpeduođalaš

epätodennäköinen eahpejáhkehahtti

epätoivo eahpedoaivu

epätosi (mat.) eahpeduohta

epätyydyttävä eahpeduhtadahtti

epätäsmällinen eahpeaiddolaš, dárkilmeahttun

epätäydellinen eahpedievaslaš, dievasmeahttun

epäusko eahpeosku

epäuskoinen eahpeoskkolaš

epävakaa  stáđismeahttun

epävarma eahpesihkkar (-is), vissismeahttun

epävarmuus eahpesihkkarvuohta

epävirallinen eahpevirggálaš

epäyhtenäinen juohkásan

epäystävällinen eahpeustitlaš

epääminen biehttaleapmi

erakko oktoorut, sierraorut

erehdys  meaddádus, meattáhus, feaila

erehtyminen meaddin, feilen

erehtyväinen meaddálas, meaddevaš, meaddugas, mettolaš

erehtyä meaddit, meaddádit, meaddáduvvat, meattihit, feilet

erheellinen boastto-; erheellinen käsitysboasttoipmárdus

eri eará, iežá

eri lailla earáláhkai, earáládje, iežáláhkai

eriarvoisuus sierraárvu

erikielinen earágielat

erikoinen mearkkalaš, erenoamáš

erikoisajoneuvo sierravuoján

erikoisasema sierrasadji

erikoiskurssi sierragursa

erikoislaatu earáliiggášvuohta

erikoislääkäri sierradoavttir, spesiáladoavttir, spesialista

erikoispiirre sierrasárggus, mihtilmasvuohta

erikoistapaus sierranasdáhpáhus

erikoistua  sierraluvvat, spesialiseret, váldit sierraoahpu

erikoistumisopinnot (pl.) sierraoahppu

erikoistuote sierrabuvtta

erilainen earálágan ~ earálágaš, iežálágan ~ iežálágaš; sierralágan ~ sierralágaš

erilleen sierra, sierranassii

erillinen sierra, sierranas

erillishakemus sierraohcan

erillään sierra, bođuid, oktonassii

erimielinen sierramielalaš; erimielisyyssierramielalašvuohta

eriniminen (mat.) sierranammasaš

erinomainen erenoamáš

erinomaisesti erenoamážit

erioikeus sierravuoigatvuohta

eripainos sierrapreanttus, sierradeattus

eripura soabatmeahttunvuohta

eripurainen riidu/i (-os), snarralas, diggojahkes

eriskummallinen ártet

erisnimi iešnamma

eriste sir´rejeaddji

eristin sir´rehat

eristys sir´rehus

eristys sir´ren, isolašuvdna, isoleren

eristäminen sir´ren

eristäytyä sierranit, sierastallagoahtit

eristää (muista) sir´ret, er´ret, earistit

erisuuntainen earáguvllot

erisuuruinen sierrasturrosaš

erite vuoža, vuožus

eritellä čuolddašit

erittyä vuohčut, golgat

erittäin erenoamáš; erittäin hyvinerenoamáš bures

erittäinkin eandalii

erittää vuohčudit

erityinen erenoamáš, sierranas, earáliiggáš

erityisala spesiálasuorgi

erityisalue sierraguovlu

erityiselin spesiálaorgána

erityisesti erenoamážit, earáliiggážit, namalassii; (erikseen)sierranassii, sierra

erityishoito sierradikšu

erityiskulkuneuvo sierrafievru, sierravuoján

erityislisä sierralasáhus

erityisopettaja sierraoahpaheaddji

erityisopetus sierraoahpahus

erityisperusteinen sierravuđot

erityispiirre sierraiešvuohta

erityisruokavalio sierraborramušat (pl.)

eritys vuohčun

eritä sierranit

erivapaus sierralohpi, dispeansa (N), dispa (N)

erivärinen earáivnnat, earáivdnásaš

eriyttää sierranahttit

eriävä mielipide sierraoaivil

ero earru

eroaminen  earráneapmi

eroamisilmoitus earránanalmmuhus

eroanomus earroohcamuš

eroavuus erohus

eroosio erošuvdna, loaktinbargu, eanavuođu gollan

eroottinen erotihkalaš, erohtalaš

erota (olla erilainen) earránit (+ lok.); (erilleen) earránit, he ovat eronneetsoai leaba earránan

erota (toisistaan) earránaddat; Inarissa me erosimme toisistammeAnáris moai earránattaime

erotella (poroja) rátkit, rátkkašit, bigálastit, gárddástallat

erotiikka erotihkka

erottaa (kyetä näkemään ero)earuhit; (panna erilleen) earuhit; (erottaa erilleen muista)čuoldit

erottaa (työstään, antaa potkut) bidjat eret barggus, lihccut; tulla erotetuksi työstään, saada potkutlihcohallat

erottamaton earutkeahtes (attr.)

erottelu erohallan; rotuerottelunállevealaheapmi, nállevealahus

erottua earuhuvvat

erotus (ero) erohus

erotus (mat.) erohus

erotus (poroerotus) rátkka, rátkin, bigálastin, gárddástallan

erä (maitoa, tms.)earri; (pelissä)vuorru

erämaa meahcci

erämaa-alue  meahcceguovlu

erämaalintu meahcceloddi

eränkävijä meahcceman´ni, meahccevázzi, meahcisjohtti

eräpäivä máksinbeaivi

eräs muhtun ~ muhtin, soam/is (-es), okta

erävalvoja meahccebearráigeahčči

erävalvonta meahccebearráigeahčču

eräänlainen muhtunlágan ~ muhtinlágan, juogalágan

esihistoria ovdahistorjá

esihistoriallinen ovdahistorjjálaš

esi-ihminen álgoolmmoš

esiintyminen (esim. näyttämöllä) ovdanloaiddastus, loaiddasteapmi

esiintyä (löytyä, olla olemassa) gávdnot

esiintyä (näyttämöllä) ovdanloaiddastit, loaiddastit

esi-isä máttar; esi-isät(pl.) máttut (pl.)

esikaupunki ovdagávpot

esikko giđđačalbmi

esikoinen vuosttasriegádeaddji ~ vuosttašriegádeaddji, bearraša boarráseamos mánná

esikoulu ovdaskuvla

esikunta (mil.) njunušgoddi, stába (N)

esikurssi ovdagursa

esikuva ovdagovva

esiliina firkkal

esim.  omd.

esimaku ovdasmáhkka, eisemáhku

esimerkiksi ovdamearkka dihte, degomat, nugomat

esimerkillinen  ovdamearkkalaš

esimerkki ovdamearkka

esimies  ovdaolmmoš, ovddačuožžu, hoavda

esinahka ovdanáhkki

esine oapmi, gálvu, diŋga ~ tiŋga, bierggas

esipuhe ovdasátni; (näytelmän tms.)prologa

esirippu ovdaloavdda

esirukoilija ovddasrohkadal´li

esirukous ovddasrohkos

esitaistelija ovdačuol´li

esite dieđihančálus, dieđihangihpa

esitellä ovdanbuktit

esitelmä ovdasáhka, sáhka

esitelmöidä doallat ovdasága

esittelijä ovdanbukti

esittelijä (asian) áš´šemeannudeaddji

esittely ovdanbuktojupmi, áš´šemeannudeapmi

esittää (tehdä esitys)ovddidit, ovdanbuktit; (ehdottaa)árvalit

esittää ovdanbuktit

esitutkinta ovdadutkamat (pl.)

esitutkintalaki ovdadutkanláhka

esitys ovdanbuktojupmi

esityslista áš´šelistu

esitystapa ovdanbuktinvuohki

esivalta eiseváldi

esivanhempi máttar; esivanhemmat(pl.) máttut (pl.)

eskimo  inuihtta, inuhkka

espanjalainen espánnjalaš, spánskalaš

espanjantauti spánskkadávda

essee essea, esseija

essiivi (kiel.) essiiva

este eastta, árru, hehttehus

esteaita cagganáidi, ruohtu

esteellinen (jur.) easttalaš, inhabiila

esteellisyys (jur.) easttalašvuohta, bealatvuohta

esteettinen estetihkalaš, estehtalaš

esteettömyystodistus easttahisvuođaduođaštus

esteetön easttah/eapme (-is)

estejuoksu árroviehkan

estellä easttadit, eastalit, eastaladdat, goahcat

estetiikka estetihkka

esto (psyk.) caggaseapmi, caggasupmi

estoinen (psyk.) caggasan

estoton caggasmeahttun, njuolggočoalat

estyä eastašuvvat, eastat

estää eastit, eastadit, hehttet, caggat

etana riipu; etanan kotilo riipogoahti

etappi etáhppa

eteen ovdii

eteenpäin ovddos, ovddosguvlui

eteinen  (rakennuksessa, sydämessä) feaskkir

etelä lulli, máddi; etelä-lulá-, mátta-, etelässälullin, lulde, máddin, eteläänlulás, luksa, máttás, etelästä päinlulil, máttil; siirtyä etelämmäksilullánit, máddánit

eteläisempi lulit, máttit; vähän eteläisempilulibuš, máttibuš

eteläisin lulimus, máttimus; eteläisimpänälulimusas, máttimusas, eteläisimmäksilulimussii, máttimussii

etelämanner lullinannán

etelämmäksi lullelii, lullelebbui, máddelii, máddelebbui; vähän etelämmäksilullelažžii, máddelažžii

etelämpänä lullelis, lulleleappos, máddelis, máddeleappos; vähän etelämpänälullelaččas, máddelaččas

etelänapa lullipovla

etelänkiisla guhkesnjunčielkkis

eteläpuoli lulábealli, máttabealli; eteläpuolellalulábealde, máttabealde; eteläpuolellelulábeallai, máttabeallai; eteläpuolitselulábeale, máttabeale

eteläpää lulágeahči, máttageahči; eteläpäässälulágeahčen, máttageahčen; eteläpäähänlulágeahčai, máttageahčai; eteläpään kauttalulágeaže, máttageaže

eteläsaame lullisámegiella, máttasámegiella

eteläsaamelainen lullisápmi, máttasápmelaš

etelästä päin lulil, máttil

etelätuuli luládat, lullebiegga, máttabiegga; tuuli etelästäbiekkai lulil ~ máttil

eteneminen ovdáneapmi

etenkin áinnas, erenoamážit

etevä vitm/at (-es), oahpalaš, oaivválaš, oahppavaš

etiikka etihkka

etiketti  etikeahtta

etikka ettet

etiäinen ovdasaš

etninen čearddalaš, etnihkalaš, etnalaš

etoa ks. oksettaa 

etsijä  ohcci

etsintä ohcan, ohcu

etsintäkuulutus ohcangulahus; etsintäkuulutettuohcangulahuv´von

etsiskellä ozadit

etsiä ohcat; (nopeasti)ohcalit

että ahte

etu  beroštupmi, ávki, ovdu, ovdamunni

etuaivot (pl.) ovdavuoigŋašat (pl.)

etuajo-oikeus (liikenteessä) vuodjinvuoigatvuohta, ovdavuodjin

etuala ovda, ovdabealli

etuhammas ovdabátni

etuilla viggat ovddabeallai, bahkket ovdii

etuistuin ovdabeaŋka

etujalka ovdajuolgi

etujoukko (esim. porotokassa) njunuš

etujärjestö intreas´saorganisašuvdna

etukaihdin (poron sarvissa) ovdagiehta

etukansi ovdabearbma

etukenossa oleva njagas, njagu-; etukenossanjahkut, muggarassii, muggut, mennä etukenoonnjagagit

etukenossa oleva (poron sarvista) snogas; etukenossa (poron sarvista)snogil, snogástahkii

etukoipi (etujalan nahka) ovdeš

etukumarainen goaŋk/kas (-e-); etukumaraan kasvaneenagoaŋkkil

etukäteen ovddalgihtii, ovdalgihtii (N)

etuliite (kiel.) prefiksa

etumerkki (mat.) ovddabealmearka

etummainen ovddimus

etunimi ovdanamma

etunojapunnerrus njoaskutlovttahus

etuoikeus ovdavuoigatvuohta

etuosa ovdageahči; etuosassaovdageahčen

etuosto-oikeus ovdaoastinvuoigatvuohta

etupaino ovdadeaddu

etupaju (reessä) ovdačahca

etupohja (karvakengässä) ovdamadda

etupuoli  ovddabealli; etupuolellaovddabealde, etupuolelleovddabeallai, etupuolitseovddabeale

etupää ovddageahči; etupäässäovddageahčen, etupäähänovddageahčai, etupään kauttaovddageaže

eturauhanen (anat.) ovdaráksá; eturauhassyöpäovdaráksáboras

eturuoka ovdaborramuš, álgoborramuš

etuselkä (poron, lehmän, hevosen) seahpi, ovdačielgi; jolla on iso etuselkäseahppá/i (-s)

etusija ovdasadji; panna etusijallevuoruhit, prioriseret

etusormi čuvdi

etuteljo (veneen pohjalla) ovdadilljá; etuteljokaariovdadilljárággu

etuus ovdu (S), ovdamunni (N)

etuvalo ovdačuovga

etuvokaali (kiel.) ovdavokála

etymologia etymologiija

etymologinen etymologalaš

etäinen gáiddus

etäpesäke (med.) metastása, leavvanšattalmas, sáttašattalmas

etäisyys gaska; viiden metrin etäisyydellä toisistaanviđa mehtera gaskkaid, kilometrin etäisyydellekilomehtera duohkai, kilometrin etäisyydelläkilomehtera duohken

etäopetus gáiddusoahpahus

etäsukukieli gáidan fuolkegiella

etäälle guhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo

etäällä guhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo

etäämmäksi dobbelii, guhkkelii, vähän etäämmäksidobbelažžii, guhkkelažžii

etäämpänä dobbelis, guhkkelis, vähän etäämpänädobbelaččas, guhkkelaččas

etääntyä gáidat, dobbánit, guhkkánit; (vieraantua)eaidat

eukko  eam´mi, áhkká, gálgu, geret

eurooppalainen eurohpálaš

evakko evakueren, eváhkko (S)

evakuoida evakueret, gur´ret

evankelinen evangelalaš

evankeliumi evangelium

eversti (mil.) evearsta

everstiluutnantti (mil.) evearstalutnánta

evoluutio evolušuvdna

evä veaksi, vitta

eväkalvo veaksenjárčá

eväs  niesti; jäädä ilman evästäniesttehuvvat, saada tarpeeksi evästä matkaa vartenniesttáiduvvat

eväslaukku niesteseahkka

eväste (tietok.) diehtočoahkku

evästää (muonittaa) nistet

evätä (joltakulta jotakin) gieldit, biehttalit soapmásis juoidá, soapmása juoidá dahkamis

eväätön niestteh/eapme (-is)

F

faabeli fábel

faarao fárao

faksi fáksa; lähettää faksillafákset

fakta fákta, duohtaášši

fanaatikko fanatihkkár

fanaattinen fanatihkalaš, fanáhtalaš

fanatismi fanatisma

fantasia fantasiija

fantastinen fantastihkalaš, fantásttalaš

farisealainen (Raamatun) farisealaš

farmarit (pl.) doŋgárbuvssat (pl.)

farmaseutti farmasevta

farmasia farmasiija

farssi fársa

fasaani fasána

fasismi fašisma

fasisti fašista

fasistinen fašisttalaš

feminismi feminisma

feministi feminista

feministinen feministtalaš

fennougristi fennougrista

festivaali festivála

figuuri figuvra

fiksu fihtolaš, vitm/at (-es)

fiktiivinen fiktiivvalaš

fiktio fikšuvdna

filatelia (postimerkkeily) filateliija, poastamearkkaid čoaggin

filatelisti (postimerkkeilijä) filatelista, poastamearkkaid čoaggi

filmata filbmet

filmi filbma

filmitähti filbmanásti

filologi filologa

filologia filologiija

filologinen filologalaš

filosofi filosofa

filosofia filosofiija

filosofinen filosofalaš

finaali finála

finni čihkalas, čivhli, rušmmas; saada finnejä kasvoihinrušmmastuvvat

firma firbmá

flaami flámagiella

flamingo flamiŋgo

flanelli flánel

flunssa nuorvvofeber, influensá, lenco

folkloristi (kansanrunoudentutkija) folklorista

folkloristiikka (kansanrunoudentutkimus) folkloristihkka

foneettinen fonehtalaš, fonetihkalaš

fonetiikka fonetihkka

fonologi fonologa

fonologia fonologiija

fonologinen fonologalaš

fontti fonta

foorumi forum

forelli dápmot

formalismi formalisma

fossiili fossiila

fraasi frása

frotee frottea

funktio funkšuvna, doaibma

funktio (mat.) funkšuvdna

fysiikka fysihkka

fysikaalinen fysikálalaš

fysioterapeutti fysioterapevta

fysioterapia fysioterapiija

fyysikko fysihkkár

fyysinen fysihkalaš, fysalaš

fääri fearagiella

fäärsaarelainen fearsuolohas

G

galaksi galáksa

galleria galleriija

galvanoida galvaniseret

geeni gena

geminaatta (kiel.) gemináhtta

geneettinen genehtalaš, genetihkalaš, árbbálaš

generaattori generáhtor

genetiikka genetihkka

genetiivi (kiel.) genetiiva

geologi geologa

geologia geologiija

geologinen geologalaš

geometria geometriija

geometrinen geometralaš, geometrihkalaš

geoterminen geotermihkalaš

germaani germána

germaaninen germánalaš

gerundi (kiel.) gerunda

globaali globála

gluteeni glutena

gluteeniton glutenakeahtes (attr.)

gneissi gneaisa

golf golfa; pelata golfiagolfet

goottilainen gotihkalaš, gohtalaš

graafikko grafihkkár

graafinen grafihkalaš, gráfalaš

grafiikka grafihkka

gramma grám´ma; gramman painoinengrámmasaš

greippi greaipa, greaipašaddu

grillata gril´let

grilli gril´la

grillikioski geaidnogievkkan

grönlanninhylje ruoššanjuorjju ~ ruoššanjuorju, suvjadealljá

grönlanninlokki vilgessoadjeskávli

grönlanninvalas ruonáeatnanbos´su

grönlantilainen ruonáeatnanlaš

gynekologi gynekologa

gynekologia gynekologiija

H

haahka hávda

haahkanuntuvat (pl.) hávddauvjjat (pl.)

haaksirikko mearaheahti, skiipaheavvu

haalarit (pl.) obbabivttas

haalea  loik/kas (-a); pitää jotakin liian haaleanaloikkašit

haalentua loikat; (äkkiä) loikkihit, (tuntua haalealta)loikkiidit

haalia (kokoon) ráhput, rabbat, rusket

haalistua guvggodit, gilggodit; (auringossa)báitot

haalistua (muistoista) šovkkodit

haalistunut gu/ovgat (-vges), gilg/at (-es); (auringossa)báiton

haamu  gobmi, veaiga, jámeš, jámet ~jámit, jámeškuoš

haapa suhpi;jossa kasvaa paljon haapojasuhppá/i (-s)

haapana snárttal

haapaperhonen suhpebeaiveloddi

haara suorri, suorgi; (jalkojen)hárči, háhcci, (tien, polun)earru

haarahaukka suorrehávut

haarahyppy háhccenjuiken

haarakas suorgá/i (-s), suor´rá/i (-s)

haarakeppi suorit

haaralla (adv.) suoril

haarallaan (jaloista) hárččil, hárčut, háhccut

haarapääsky suorrespálfu

haarauma suorgi, suorri

haarautua suorranit, surggiidit

haarniska hártnáska

haaroa suorranaddat

haaroittaa  (halkaista kärki) sur´ret

haaroittua suorranit

haarukka gáffal

haasio háse ~ háše

haasioida háset ~ hášet

haaska rábbi, ráhtu, háska

haaskaaja (esim. rahan) stajár

haaskapyynti rábbebivdin, ráhtobivdin

haaskata (rahaa) háskkidit, háskkirdit, hásket, stajidit

haaskaus stajádus

haastaa (mukaan) hástit, hástalit

haastaa (oikeuteen) stevdnet; (usein, useita henkilöitä)steavdnut

haastatella (jotakuta jostakin) jearahallat (soapmása mas nu)

haastattelija jearahal´li

haastattelu jearahallan

haaste hástalus; tämä on haasteiden aikaadát lea hástalusaid áigi

haaste (jur.) stevnnet; saada haaste oikeuteenstevdnehallat

haasteellinen hástaleaddji

haastehakemus stevdnenohcamuš

haastella (mukaan) hásttašit, hásttuhit

haastemies stevnnetalmmái ~ stevnnetolmmái

haava hávvi; (pieni)sárji, sáiri, nájas; saada haavaskáidnašuvvat, skáidnehallat, viiltää haavaskáidnet, skáidnedit

haavauma uddu

haave niehku, niegadus

haaveilla niegadit, niehkudit

haavi hoavva; nostaa kala haavillahoavastit

haavoittaa hávvádit, hávvádahttit ~ hávváduhttit

haavoittua hávváduvvat

haavoittuminen hávváduvvan

haeskella ozadit

hahlakoukku riggefaggi

hahlat (pl.) skerttet

hahmo figuvra

-hahmoinen -hámat, -hápmásaš

hahmotella hámuhit, sulladallat

hahmotelma hámus, árvalus, evttohus

hahmottaa hámuhit

hahmottua hápmánit

hai áhkalakkis ~ áhkolakkis

haihdunta hevrriideapmi

haihtua hevrriidit, lievllistit

haikara háigir

haikea ahki/t (-dis), morašmielat, morašlaš

hailakka  gilg/at (-es), ču/ovjat (-vjes)

haima  čoavječolgaráksá

hairahdus meaddádus, meattáhus

hairahtaa meaddit, meattihit, feilet

hairahtua meaddit, meaddádit, feilet

haiseva háissas (-is), háddjá/i (-s) ~ háddj/ii (-es)

haiskahtaa haksostit, leavggihit

haista haksot, havssiidit, háisut, háissiidit, leavgit, leavggistit; (pahalta)bahčiidit, bahčisit, (mädäntyneeltä)guhciidit, guohcistit, guohcanjaddit, (karvaalta) civzziidit, (pistävältä)čivrriidit, (kärventyneeltä)civnniidit, civnnistit, buvnniijit, (tunkkaiselta)mukkiidit, luvnnjiidit, huvlliidit, (virtsalta)gunniidit

haistaa haksit, háistit; (nopeasti)haksilit

haistattaa havssihit

haistella havssašit, susttašit

haitallinen hehttejeaddji, unohas

haitari harmonihkká, geasanas

haitata hehttet; (vars. neg.)háitit, skáđet; tuo ei haittaa mitäändiet ii háitte ~ skáđe maidige

haitta hehttehus, hehttejupmi, árru, maŋŋu, skáđđá ~ skáđđa

haitta (avaimen)skávžá, meaddja, meaidna

hajaannus bieđganeapmi, biđggiideapmi, hádjoseapmi, hádjáneapmi

hajaantua bieđganit, hádjosit, hádjánit

haja-asutus bieđggoássan

hajallaan bieđgguid, biđgosis, hájilassii

hajamielinen vajáldahkes, vadjáluhkes, bieđggomielat, hájumielat

hajanainen  bieđgg/us (-os), bieđggo-, háju-

hajasarvi (porosta) ruotkočoarvi

hajasäärin háhccut

hajauttaa biđggiidahttit

hajoamistuote (biol.) háddjenbuvtta

hajonta biđggiideapmi

hajottaa biđget, háddjet; (särkeä)biđget, cuvket

hajottaja (biol.) háddjejeaddji

haju  hádja; (erilaisia hajuja)hyvä h.njálggahádja, paha h.bahčahádja, guohcahádja, njattashádja, kirvelevä h.gárkkahádja, happaman h.suvrrahádja, kitkerä h. rihčahádja, homeinen h.goastehádja, hávrrahádja, löyhkäčuvddahádja, seavddahádja, tunkkainen h.mukkahádja, luvnnjahádja, huvllahádja, ummehtuneen h.moskkuhádja, lossahádja, virtsan h.guonnahádja

hajuaisti haksu, haksin

hajuheinä njálggaháisuoidni

hajurauhanen (anat.) hádjaráksá

hajuton hájah/eapme (-is)

hajuvesi parfyma, njálggaháičáhci, hádjavuoiddas

haka roahkki

haka (aitaus) hága

hakaista viežžalit

hakanen roahkki

hakaneula sihkkarisnállu, lohkkanállu

hakaristi roahkkeruos´sa

hakasulku roahkkeruohtu

hakata (metsää, puita)čuohppat, njeaidit, čuollat; (polttopuita)mur´ret

hakata dearpat; (nopeasti)dearpalit, (kerran)dearppastit

hakata (toista) cábmit, huškut, sealgádit, čorbmat, čiekčat; joutua jonkun hakkaamaksicápmáhallat (+ ill.), huškkohallat (+ ill.), čorpmahallat (+ill.), čievččahallat (+ ill.)

hakea (noutaa)viežžat; (löytääkseen)ohcat; (virkaa tms.)ohcat

hakemisto ohcu, registtar

hakemus ohcamuš, ohcan; hakemus liitteineenohcamuš oktan čuvvosiiguin

hakemuspäivämäärä ohcanbeaivemearri

hakija ohcci

hakkailla (jotakuta) irgidit (+ ill.), irggástallat (+ ill.)

hakkuu (metsän)čuohppan; (halkojen)čuollan, mur´ren

hakkuualue muorračuohpahat, vuovdečuohpahat

hakkuupölkky (vinoon tuettu)smáhkkomuorra; (pystyyn asetettu)luddenbelko

hakoteille endorii

hakoteillä endoris

haku ohcan, ohcu

hakuaika ohcanáigi

hakulomake ohcanskovvi

hakuohje ohcanráva

hakusana ohcansátni

hakuteos ohcangirji

halailla sallut, salodit, fátmut

halata salastit, fátmmastit; panna halaamaansaluhit

halava fiskessieđga

haljeta luoddanit

halkaisija (mat.) diamehter, čađamihttu

halkaista luddet; (nopeasti)luddestit

halkaisukirves lutton

halkeama luoddaneapmi

halkeilla luoddanaddat, ráhkat, rágadit

halki guovdat

halko hálgu; hakata halkojahálget

halkoa (puita)luoddut; (konttiluita ytimen syömiseksi) čieskat

halkovaja muorravisti, liider (S)

halla  idjabuolaš, suoldni, hál´lá ~ hál´li

hallainen suoldná/i (-s); hallainen puronvarsisuoldnás ájaguorra

hallamittari goalšomihttár

hallanvaara idjabuolašvárra

hallava  gu/ovgat (-vges), gilg/at (-es), ču/orgat (-rges); näkyä hallavan värisenäguovgát, čuorgát

hallayö galmmaidja

halli (hylje) áidni, deavut

hallinnassa  hálddus, ráđis

hallinnollinen hálddahuslaš, administratiivvalaš

hallinnon alainen stivrravuloš

hallinta ráđ´đejupmi

hallintaan  háldui, ráđđái

hallinto hálddahus, administrašuvdna

hallintoalue hálddašanguovlu

hallintoelin hálddahusorgána

hallintopiiri hálddahusbire

hallita  hálddašit; (maata, valtiota)ráđ´đet

hallitseva ráđ´đejeaddji

hallitsija ráđ´đejeaddji

hallitus ráđ´đehus; (johtokunta)stivra, hallituksen jäsenstivralahttu

hallitusmuoto ráđ´đehushápmi, hálddahushápmi

hallituspuolue ráđđehusbellodat

hallussa (huostassa) hálddus, duohken

hallussapitolupa hálddusdoallanlohpi

hallussapitotodistus hálddusdoallanduođaštus

halonhakkuu mur´ren

halonhakkuupaikka mur´rensadji, rántet, rándat

halpa  hálb/i (-bes); halvalla hálbái, pitää jotakin liian halpanahálbbášit

halpamainen guoktilaš

halpamaisuus guoktilašvuohta

haltija hálddašeaddji, eaiggát

haltija (taruolento) háldi, háldejaš

haltioitua (riemastua suunniltaan) gieváskit, sakka movttiidit; saada haltioitumaangieváskahttit

haltuun (huostaan) háldui, duohkai

haltuunotto hálduiváldin

halu hállu, hálo, miella, háliidus, lustu; tuntea halua johonkinháliiduvvat (+ ill.)

halukas  dáhtolaš, mielalaš, mieđis

halukkuus dáhtolašvuohta, mielalašvuohta

haluta háliidit, dáhttut, áigut, sihtat; (syödä tai juoda jotakin)lusttiidit

haluton  dáhtuh/eapme (-is), lusttuh/eapme (-is), dils/i (-ses), dol/bmi (-mmes); oli niin haluton sinne lähtemäänlei nu il´lá dohko vuolgit

haluttomasti dilsset, il´láviša, vátneviša

haluttomuus  dáhtuhisvuohta, lusttuhisvuohta, dilsivuohta, dolbmivuohta

halvaantua gáldnat

halvaantunut gál/nnas (-dna)

halvaus gáldnan

halveksia badjelgeahččat, fuotnut, fuonášit, hálbbášit

halventaa (hintaa) hálbbidit, hálbudit

halventua hálbut

hamara (kirveen) šimir

hamarapuoli (kirveen, puukonterän) šipmárbealli

hame  vuolpu, čuvla, hámet (S)

hammas bátni

hammasharja bátnekusta ~ bátnegusta

hammasjuuri bátnemátta

hammaskiille bátnegarra, gearradas

hammaslääkäri bátnedoavttir

hammasmätä bátnemieskan

hammassärky bátnevearka

hammastahna bátnegealas, bátnevanus

hammastikku bátnerokkan, soallun, solon

hampaaton  báneh/eapme (-is)

hampaidenväli bátnegaska, bátnehálsi

hamppu ruoivvis

hamuta (näykkiä) hámsut

hanakka (tekemään) gearggus (+ inf.), geargat (+ inf.)

hangas (peuranpyydys) ákkis; hangaspyyntiákkesbivdu

hangata  (hiertää) skuhppet

hangoitella vuostehágostit

hangoitteleva vuostehágolaš

hangoittelu vuosteháhku

hangota háŋgut

hanhentatar bealdonjuolas

hanhi čuonji ~ čuonjá

hanhikit  (pl.)  suorbmarásit (pl.)

hanhikorppikotka čuotnjátrábbegoaskin

hanka (korvamerkissä); (alla)hoaŋka, (päällä)gieška, njavki

hankain  (veneessä) ákŋu, dollja; hankainnaruákŋobáddi, hankaintappiákŋobealgi

hankala (ihmisestä) vátt/is (-es), vearrá/i (-s), veard(n)á/i (-s), bierggasmeahttun, birgetmeahttun; tulla hankalaksivearáskit, hankala ihminenrándolaš

hankala (matkasta, työstä) lo/ssat (-ssa), áddjá/i (-s), váibadahtti, vátt/is (-es), cábmálas

hankala (vaikeakäyttöinen) virgá/i (-s)

hankautua  (hiertyä) skuhppašuvvat, hierdašuvvat

hanke fidnu, prošeakta, projeakta

hanki cuoŋu, ceavvi, geardni, skávvi, skáva, moarri, moarádat, čalggadat, doajádat, čuohpahat; tehdä hankikelicuoŋudit, ceavvut, skávvut, geardnut, dahkat cugŋo

hankikeli (reen kantava) reahkaguottádat

hankkia (aineksia luonnosta) omardit, ávnnastit, fuođardit

hankkia  (hommata) háhkat, háŋket, skáhppot, skáf´fot, hom´mát, náššat; (vaivalloisesti) rabbat, rábidit, soađistit, muohkkat; innokas hankkimaanháhkalas

hanko háŋgu

hansikas gistta

hanuri geasanas

hapahko suvrralágan

hapan suvrr/is (-a); maistua happamaltasuvrriidit

hapan (maidosta) jies/as (-sa-), jisson

hapanhera suvri

hapankaali suvrragálla

hapankerma suvrralákca

hapantua suvrut, suvrrásmuvvat; (vähän)suvrrostit, (nopeasti)suvrulit

hapantua  (maidosta) jiessut, jiessat; antaa maidon hapantuajiessudit, jiessadit, jiessagahttit

hapattaa suvrudit

hapattamaton suvrutkeahtes (attr.); hapattamaton leipäsuvrutkeahtes láibi

hapettaa suvrragahttit, oksyderet; (kuparista)giibmudit

hapettua suvrragit, oksyderet; (kuparista)giibmut

happamoitua suvrut

happamuus suvrodat

happi oksygena, suvrra

happikato oksygenajávku

happo sivra

hapro eavru

hapsi (hius) vuokta; harmaat hapset (pl.)čurges vuovttat (pl.)

hapsisara vuoktaguodja

hapsu (huivissa) riesa, riesaldat, riessan

hapsuttaa (huivia) riessat, riessut, riessamastit

hapuilla  háhpohallat

harakankello skirebiel´lu

harakka skire

harallaan (hetkellisesti)hár´rut, hir´rut; (pysyvästi)hárril, hirril

harava hárát, riifu

haravanlapa hárátoaivi, hárátláhpi

haravanpiikki hárátbátni

haravanvarsi hárátnađđa

haravoida ráhput

harhaanjohtava čádjidahtti

harha-askel boasttolávki

harhailla čádjádallat

harhaluulo gáddoosku

harhaoppi boasttooahppa, vearreoahppa

harhaoppinen boasttooahpalaš, vearreoahpalaš

harhauma meaddádus, meattáhus

harhauttaa čádjidahttit

harhautua (kulkiessa) čádjidit

haristua (vuotavaksi, astiasta) juokŋat; saada astia haristumaanjuokŋadit, helposti haristuvajuokŋalas

harittaa (silmistä) skielgát

harja gusta ~ kusta

harja (rakennuksen, eläimen) hárji

harjaannuttaa (johonkin) oahpahit

harjaantua  hárjánit; harjaantunutvánt/a (-tas)

harjaantuminen  hárjánupmi

harjalintu roavgogonagas

harjanne  čorru, ruvža

harjaorsi (hirsitalossa) suomuorra

harjata (lattia)gustet ~ kustet, njámmat; (hampaat)bassat, geallat

harjoitella hárjehallat

harjoittaa hárjehit, triivet; harjoittaa poronhoitoabargat bohccuiguin, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit

harjoittelu hárjehallan

harjoitustehtävä hárjehusbargu

harju buolža, čorru; (pitkittäisharju)ruvža

harjuinen (paljon harjuja) buolžá/i (-s), bulž/ii (-es)

harjus hár´ri, soavvil

harkinnanvarainen guorahallanvuloš

harkinta guorahallan, árvvoštallan

harkinta-aika guorahallanáigi

harkita guorahallat, suokkardit, árvvoštallat, vihkkedallat

harkitsematon (esim. teosta) jurddašmeahttun, jurddaškeahtes (attr.)

harmaa rán/is (-es); näkyä harmaanarádnát

harmaa (hiuksista, karvoista) ču/orgat (-rges)

harmaahaikara ránesháigir

harmaahiiri ránessáhpán

harmaahylje áidni, deavut

harmaakaihi smáiti; saada harmaakaihismáitut, smáitiluvvat

harmaakettu ránesrieban

harmaakuvemyyrä luostesáhpán

harmaaleppä dábálaš leaibi

harmaalokki ránesskávli

harmaanruskea ránesrušk/at (-es)

harmaantua ránodit, rátnut; (hiuksista) čurggodit

harmaasara ráneslukti

harmaasieppo ráneslivkkár

harmaasirkku gordnecihci

harmaasorsa ránessnárttal

harmi  (kiusa) váivvádus

harmillinen unohas, váiv/i (-ves)

harmistua  hedjosit, hárbmat, hárbmaluvvat

harmoni hárpmon

harmonia harmoniija

harmonikka harmonihkká

harmoninen harmonalaš

haroa háhpohallat, ráhput

harottaa hár´rát, hir´rát

harottava há/rras (-r´re-), hi/rras (-r´re-)

harottua hir´ranit

harpata lávket (guhkes lávkki)

harppi gierdodahkki, pás´sár

harppoa lávkut, lávkkodit; (jalat haarallaan)háhccut, hárčut

harppu hárpa

harppunoida (paltaita, kampeloita) skohtalastit

harppuuna skohtal

harras oskkolaš, kristtalaš, risttahas

harrastus  áiggeádji, buđaldus, buđaldeapmi, hobbi

harri  hár´ri, soavvil

harrilauta uhter; harrilaudalla pyynti on nykyään kielletty Tenossa uhterbivdu lea dán áigge gildojuvvon Deanus

harriperho hár´revuogga, soavvelvuogga

harriverkko hár´resáibma, soavvelsáibma

harsia (paikka johonkin) stágget, sorrat, roandit

harso  (harsokangas) suokka

hartaus rohkosboddu

hartauskokous (seurat) čoakkálmasat (pl.)

harteikas hárd/ui (-os)

hartia hárdu

hartiahuivi hárdoliidni, hárdosilki

hartiakappale (vaatteessa) oalgebihttá, oalgeluoitta

hartialihas hárdodeahkki

hartiaviitta luhkka

harva (metsästä) hárv/i (-ves), njárb/at (-es), vuorj/i (-jes), cikkin

harvaan (harvakseen) hárvvet ~ hárvvit

harvakseltaan (esim. puita metsässä) vuorjjit, njárbadit

harvalukuinen vuorj/i (-jes), hárvelohkosaš

harvassa hárvvet, vuorjjil, vurjjet, cikkil, cikkit, cikkilmasat

harvemmin hárvvebut ~ hárvvibut

harventaa (kasveja) hárvvidit ~ hárvvedit, hárvet

harventua hárvut, vuorjut

harveta  (metsästä, karvoituksesta) hárvut, njárbut, njárbbodit

harvimmin hárvvimusat

harvinainen hárvenaš

harvoin hárve, hárvvuid

hasis hás´sa

hassahtanut gáiggiidan

hassu somá (-s), hearvá/i (-s)

hassutella (houkata, hullutella) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat

hassutella (jonkun kanssa) hervošit ~ hilbošit ~ skindošit ~ skálžžárussat soapmásiin

hattu háhtta; hattupäinen henkilöháhtahas

haudankaivaja hávdegoaivu

haudata hávdádit

haude hávdda

haude (karjalle valmistettu suurus) liemas; keittää haudetta liemastit

haudepata liemasruitu, liemasbáhti

hauislihas oalgenorasváhkká

haukahtaa cieládit, cielihit, sáikkihit ~ šáiggidit, lieškkihit

haukata (koirasta) gáskkestit, snelket

hauki hávga

haukka fál´li

haukkailla (koirasta) snealkut

haukkoa henkeään hahpaštuddat, lahpastuddat, lahppasaddat

haukkua  (ihmisestä) cielahit, soaibmat, lerehit, šluččuhit, attástallat, attašit (ks. sättiä)

haukkua  (koirasta) ciellat, hávkut; šáikit, sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit

haukkumasana cielus

haukotella gávastit, gávastallat

haukotus gávvasat (pl.), gávas

haukotuttaa gávastahttit; oli väsynyt ja häntä haukotuttilei váiban ja su gávastahtii

haukunta (koiran) ciellan, hávkun; (luskutus)šáikkas ~ šáiggas, lieškkas

haukuttaa (koiraa) cielahit; (porojen perään) višahit

hauli hávla

haulikko hávlár, hávlabis´su

hauras raš/ši (-es); pitää jotakin liian hauraanarašášit

haurastua raššut

haurastuttaa raššudit

hauraus raššivuohta

haureus fuorrávuohta, furrodat; harjoittaa haureuttafurrošit

hauska  (asiasta) suohtas, hávsk/i (-kes), somá (-s), heahkas (-is) ~heahk/as (-ka); hauskoja uutisiaheahkka ságat, pitää hauskanahávskkášit, tulla hauskemmaksihávskut

hauskasti suohttasit, somát, hearvájit

hauskutella hávskkohallat, suohtastallat

hauskuus hávskivuohta, hávskodat

hauskuuttaa hávskkuhit, suohtastahttit

hauskuuttaminen hávskkuheapmi

hauta hávdi

hautaaminen hávdádeapmi

hautajaiset (pl.) hávdádeapmi, hávdádus, ráv´vejaččat (pl.)

hautakivi hávdegeađgi

hautakumpu hávdeboldni

hautaristi ristamuorra

hautausmaa hávdeeana(n), girkoeana(n)

hautaustoimisto hávdádandoaimmahat

hautautua (hiekkaan)čávdot ~ šávdot, (hiekkaan, lumeen)jáv´vot, jávvásit, (lumeen) borgot, jovgot, njeđgot

hautavajoama eanaluoitádat

hautoa (hauteella) hávdut; (pitkään)hávddodit

hautoa (linnuista) lállit, lálašit

hautua hávdašuvvat; (teestä, kahvista)rávdat, časkit

hautua (munista) lállašuvvat

havahtua  morihit, gohccát, gul´lát; (monesti, toisinaan)moráhallat

havainnollinen áiccalmas

havainnollistaa áiccalmahttit

havainto áicu, áiccastat, fuopmášupmi; havaintojeni mukaandađe mielde go ieš lean fuobmán

havaita  áicat, fuobmát, fuomášit; olla havaittavissavuhttot, olla havaitsevinaan jotakinvuohttit

havas (verkonliina) vuoksa

havitella (itselleen) oččodit, váinnuhit

havumetsä goahccevuovdi

havupuu goahccemuorra; havupuut(pl.) goahccemuorat (pl.), nállomuorat (pl.)

he sii (sin, sis, sidjiide, singuin, sinin)

he  (kaksi) soai (sudno, sudnos, sudnuide, sudnuin, sudnon)

hede (bot.) sahku

hedekukinto (bot.) sahkolieđus

hedelehti  (bot.) sahkolasta

hedelmä šaddu, eatnanšaddu, šattus, heđen

hedelmällinen (naisesta, naaraseläimestä, suvusta) sahkk/ui (-os)

hedelmällinen ks. hyväkasvuinen

hedelmällisyys (maaperän)šattolašvuohta; (naisen, naaraseläimen, suvun)sahkkuivuohta

hedelmäpuu šaddomuorra

hedelmättömyys ks. huonokasvuisuus 

hedelmätön ks. huonokasvuinen 

hedelmöittää sagahit, sahkanahttit

hedelmöityminen sahkaneapmi

hedelmöitys sagahus

hedelmöityä sahkanit; (porovaatimesta)sahkkehit

hedenorkko (bot.) sahkourbi

hehku áhcagastin

hehkua áhcagastit

hehkuvan kuuma  (esim. uunin levystä) ráđ/as (-đa)

hehkuvan paahtava (esim. auringosta) ráđ/as (-đa); auringonpaahteellaráđđa beaivvádahkan

hehtaari hektára

hehtogramma hektográmma, hekto; sata grammaa painavahektosaš

heijastaa speadjalastit; dávistit (ääntä tms.)

heijastin (jalankulkijalla) šelggon, šleđggon

heijastua speadjaluvvat

heikentyä (ihmisestä) hedjonit, fuotnánit, heittohuvvat, geahnohuvvat, mannat maŋás, nuossat, nuollut, healssahuvvat, sotnat, nohkat (ks. voipua)

heikentyä (tilasta) headjut, hedjonit, hejosmit, fuotnánit, fuotnut, bahánit, vearránit, mannat maŋás

heikentää  heajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit

heikko hea/dju (-jos), heitto/t (-gis), fuo/tni (-nes)

heikkoasteinen (kiel.) geahnohisdásat

heikkokuntoinen (ihmisestä) hea/dju (-jos), heitto/t (-gis), návccah/eapme (-is) geahnoh/eapme (-is), nuommir (-is), nuom/mi (-es), nuol/li (-es)

heikkokuntoinen (lihasta) sil/li (-is), ha/bas (-hpa), ađđamahtes (attr.)

heikkokuntoinen (porosta) ruoi/nnas (-dna), ađah/eapme (-is), aseh/aš (-is), ađđamahtes (attr.), jolih/eapme (-is; rávž/žas (-a), ro/jas (-dja), skirč/čas (-a)

heikkolahjainen njuolv/vas (-e-), njuolvves (attr.); tulla heikkolahjaiseksinjuolvat, njuolvvagit

heikkonäköinen čalmmeh/eapme (-is), čuovggah/eapme (-is), skuo/njas (-tnja)

heikkous headjuvuohta, hedjodat, geahnohisvuohta

heikosti hejot ~ heajut, funet ~ fuonit

heila, sydänkäpy suopmu

heilahdella heillodit, sugadit; (jostakin roikkuvasta)šlimppardit, šlimppistit

heilahdus šlimppastat

heilahtaa heaillehit

heilauttaa heailalahttit

heilua heailut

heiluntarata šlimpungeainnus

heiluri šlimpá

heilutella  šlivggodit

heiluttaa (häntäänsä, koirasta) likšut, likšat, livššodit, livššadit, gerjjodit; (innokas heiluttamaan häntäänsä) likšalas

heimo  čearda, heaibmu

heimopäällikkö čeardaoaivámuš

heinittyä suoidnut; tämä piha on kovasti heinittynytdát šillju lea sakka suidnon

heinittää (kenkä) suidnet, dállastit, liehppadit, lihppet

heinä suoidni

heinähanko háŋgu

heinähäkki suoidnehehkke

heinäinen suoidná/i (-s)

heinäkasvit (pl.) suoidnešattut (pl.)

heinäkupo lágot ~ lágut

heinäkurppa sáhcomeahkástat

heinäkuu suoidnemánnu

heinälato láhtu

heinämaat (pl.) lájut (pl.)

heinänkorjuu suoidnerádjan

heinänkorsi suoidnečalbmi

heinänteko ládju, lájostallan; tehdä heinääládjudit, lájostallat

heinänuha suoidnenuorvvu ~ suoidnenuorvu

heinäratamo čáhppesskážir

heinäsaura stávrá, suovvi, soahttu

heinäsirkka rásselohkku

heinäsorsa suoidnesuorsá

heinäsuova stávrá, suovvi, soahttu

heinäsäkki  (säkillinen heinää) suoidneseahkka

heinätavi suoidnečiksa

heinätukko vitku, duggu

heinätähtimö gieddehilsku

heinävita suoidnevihti

heisimato duolbamáhtu

heitellä bálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut

heitellä suopunkia njorostallat

heitellä viehettä šlivgut

heitteille golgosii

heitteillä golgosis

heittelehtiä (esim. ahkiosta) skirvanaddat

heittelehtiä (sairaasta, vuoteessa) máladit, mállaguššat, fieradit, jorggáhallat

heittiö suohpáhas, bigohas, skáláhas

heittomerkki suhppenmearka

heittovapa šlivgunstággu

heittyä (tulla hylätyksi) healbat, bálkásit

heittäytyä bálkestahttit

heittää bálkestit, bállahastit, suhppet, gurastit (R); (pois tieltä)rihpastit; (sinkauttaa menemään)šlivggastit, šlivget, seaivalit, šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit; (jymäyttää maahan)boŋkalit, boggalit, jalkalit, njáŋgalit, gášvalit, deaškalit, steanžalit; (pärskäyttää veteen)boršalit, boršalahttit, borgalit, soicalit, bunčalit, duškalit; (heittää litteä kivi pitkin vedenpintaa)steažžalit, steahčalahttit, deaššastit, deš´šet; vahva heittämään (esim. suopunkia) olgeš (-is)

heittää kuperkeikka gubbarastit

heittää noppaa bircut

heittää suopunkia njoarostit; suopunginheittoetäisyydellänjoarostanmuttus, suopunginheittoetäisyydellenjoarostanmuddui

heittää viehettä šlivget; heitellä viehettäšlivgut, šlivggodit

heiveröinen smáit/i (-es), ur/bmi (-rpmes), ur/dnji (-tnjes), veaik/i (-kes); tulla heiveröiseksismáitut, urbmut, urdnjut

hekuma oaččálaš illu

hekumoida oaččástallat

hela (puukon) hoalka

helatorstai helloduorastat

heleys (äänen)čuodjalvuohta; (äänteen)čuovgatvuohta

heleä (äänestä)čuodjal (-is); (äänteestä)ču/ovgat (-vges)

helinä  šuokŋa, skilla

helistin skilanas

helistä šuokŋat

helkkyä skillat, skilaidit

hella oapman, omman, oama, uvdna

helle  báhkka, soađgu; paahtava hellegoarddáhat, boaldi báhkka

hellitellä roahcat

hellittämätön nággár (-is), ceaggá/i (-s)

helliä jiellahastit, jiellahastalit, jiellahallat, veahcat

helluntai hellodagat (pl.)

hellyttävä njuorradeaddji

hellyttää njuorradit, njuorasmahttit

hellyys gierisvuohta, njuorasvuohta, ráhkislašvuohta; osoittaa hellyyttägierástallat

hellä (jotakuta kohtaan) gieris, njuoras, ráhkislaš; tulla hellemmäksigierásmuvvat

hellä (jäsenistä) raš/ši (-es)

hellävarainen várrugas

helma healbmi

helmava healbmá/i (-s)

helmi bearal, helbmo

helmikana bearalvuonccis

helmikuu guovvamánnu

helmipöllö bearalskuolfi

helmisimpukka skálžu

helmiäispilvi silkebalva

helottaa (auringosta) báitit, goardit

helpehtiä (koipinahka) vuolahastit

helpommin álkibut

helpompi álkit

helposti álkit

helpottaa álkidahttit, geahppudit, helpet

helppo álki (-s), healp/u (-pos), ge/ahppat (-hppes)

helppohoitoinen álkit divššohahtti

helppolypsyinen loažža/t (-dis), luovaskas

helppotajuinen álkit ipmirdahtti

helppous álkivuohta

helsinkiläinen helssetlaš

helteinen báhk/as (-ka)

heltta lihpi

helttasieni lihpeguoppar

heltyä (jotakuta kohtaan) njuorrat (+ guovdu), njuorranit (+ guovdu); sydämeni heltyimus njuorai váibmu

helvetti helvet

helähtää čuodjalit, čuojihit, skilihit

helähtää šuoŋihit

hemmotella  jiellahallat, jiellahit, jiellahastit, lilluhit, lillut; seđohallat ~ selohallat

hemoglobiini hemoglobiidna

hempeä (lapsesta) njuor/as (-ra)

hemppo ruoivil

hengellinen vuoiŋŋalaš

hengenhätä heakkaheahti

hengenkipinä (kuolemaisillaan olevalla) sisheagga

hengenlahja vuoiŋŋašaddu

hengenpelastus heaggagádjun

hengentuote vuoigŋaduodji

hengenvaara heakkavárra, sorbmi, sorbmananvárra

hengenvaarallinen heakkaváralaš, heaggaváldi, sorpmálaš

hengenveto vuoiŋŋanas, vuoiŋŋahat; samaan hengenvetoonseamma vuoigŋamii

hengetön  heakkah/eapme (-is)

hengittäminen, hengitys vuoigŋan

hengittää vuoigŋat; (pitkään)vuoiŋŋadit, (vähän)vuoiŋŋihit, (syvään)bossut

hengitys, henki  vuoiŋŋahat

hengityselimet (pl.) vuoiŋŋahagat (pl.)

hengitysjuuri vuoigŋanruohtas

hengityskeskus vuoigŋanguovddáš

hengityssairaus vuoiŋŋahatbuohcuvuohta

hengityssuojain vuoiŋŋahatsuodji

hengitystulehdus vuoiŋŋahatvuolši

hengähtää vuoiŋŋastit

hengästyä šieđđaluvvat, lahpastuvvat, lahppasuvvat, lahppasit

henki heagga, vuoigŋa; Pyhä HenkiBassi Vuoigŋa

henkihieverissä bealleheakkas

henkikirjoitus heaggačáliheapmi

henkilö olmmoš, persovdna, heakkalaš

henkilöauto smávvabiila

henkilökohtainen persovnnalaš

henkilökohtaisesti persovnnalaččat

henkilökortti persovdnagoarta

henkilökuljetus olmmošsáhttu

henkilökunta bargoveahka

henkilöllisyys identiteahtta ~ identitehta

henkilöllisyystodistus identiteahttaduođaštus ~ identitehtaduođaštus

henkilörekisteri olmmošregisttar

henkilötiedot (pl.) heaggadieđut (pl.)

henkilötunnus persovdnanummir, riegádannummir (N)

henkinen vuoiŋŋalaš, silolaš, mielalaš

henkiolento vuoigŋa

henkirikos heaggarihkus

henkitorvi giegir

henkivakuutus heaggaoadju, eallindáhkádus

henkivartija heaggafákta

henkiystävä heaggaustit

henkiä šohkut

henkselit (pl.) sealat (pl.)

henkäistä bosádit, šogádit, vuoiŋŋadit

henkäys ( hengähdys) vuoiŋŋanas

henkäys (pakkasella) šoganas

henkäys (tuulen) jiella, hieibma, spiella

hennoa rásket, girtát; (vaivoin) ráskestuvvat

hento šierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hennomaksišiervut

hento (kasvista) njuor/as (-ra)

hentokatkero várrecivzza

hentokorte álássuoidni, seakkagorddet

hentoluinen dávtteh/eapme (-is)

hentosätkin seakkasuovvi

hepatiitti vuoivvasvuolši, hepatihtta

heprea hebreagiella

hera mis´su

hereillä gozuid alde

herhiläinen stuorravievssis

herjata  hiddjidit

herjaus hiddjádus

herjetä heaitit; (vähin erin)heaitalit

herkistyä hearkut

herkistyä (mieleltään) njuorrat

herkku hersko ~ hearskku

herkkusieni herskoguoppar, geađgeguoppar

herkkutatti geađgegassaguoppar

herkkä heark/i (-kes), raš/ši (-es)

herkkäuninen gul´leš (-is) ~ gul´les (-is); (erit. lapsista)reavas

herkkäuskoinen jáhkkálas, jáhkkil (-is), jáhkkeš (-is) ~ jáhkkes (-is), jáhkkevaš, jáhkaskas, jáhkkarámas

herkullinen njálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a); maistua herkulliseltanjálggiidit, njávkkistit, njávkkiidit

herkutella herskostallat

herkuttelija herskostal´li, herskobahta, njálgganjuovčča

herkuttelunhaluinen hersku/i (-os)

herkästi herkket ~ hearkkit, njuorrasit

hermo nearva

hermoileva skievis, skievaskas, skiev´vái (-s)

hermoilla skievvidit, skievvasaddat; heađástuddat

hermokimppu (ihmisestä) skiev´vi; tuon hermokimpun kanssa ei kannata ruveta tinkaamaandieinna skievviin ii gánnet nákkáhallagoahtit

hermosolu nearvaseal´la

hermosto nearvafierbmi, nearvvat (pl.)

hermostua  ráttástuvvat, jierásmuvvat, jierástuvvat, dilihuvvat

herne hearta

hernekeitto heartamálli

hernekerttu heartavizar

hernerokkasumu  (sakea sumu) seahkkamierká

heroiini heroiidna

herpes dearbmun; saada herpesdearbmut

herra hear´rá

herraskainen hearráslágan

herrasmies hearrásalmmái ~ hearrásolmmái

herrastella hearrástallat

herraus (rel.) hear´ráivuohta

herruus hear´ráivuohta

hertta (pelikorteissa) šiertá

herttainen liekkus, váimmolaš

herttamainen váimmohámat; herttamainen kuviováimmohámat figuvra

herttua herttot

herukka  jierit ~ jieret ~ jeret ~ jerret

herukkapensas jieritmuorra

hervoton esine šloanci

hervoton, veltto šloanc/cas (-e-)

hervoton, veltto (roikkuvasta esineestä) šlimp/pas (-e-)

hervoton, vetelä šleanc/cas (-e-)

heräte (psyk.) impulsa

herätellä (työläästi) rávkkahit, boktalit, boktaladdat

heräteosto impulsaoastin

herättää rávkat, boktit, moriidahttit; (kesken unien)reavvat, (nopeasti)rávkalit, boktilit

herättää (rel.) bajásboktit, bajásboktalit

herättää kuolleista (rel.) bajásčuoččaldahttit

herätys boktin, rávkan

herätys (rel.) morráneapmi, moriidus, moriidahttin

herätyskello boktindiibmu, veahkkár

herätä morihit, moriidit, morránit, gohccát, gul´lát, covdnašuvvat, reavvašuvvat; ravgat nahkárat (+ lok.); nousta sängystälihkkat (bajás), čuožžilit, njuiket

herätä henkiin eal´lát

herätä kuolleista  (rel.) bajásčuožžilit

heräys (rel.) morráneapmi

hete (suonsilmäke) opmu, gieva

hetehorsma ájahorbmá

hetekaali  opmorásáš

heterogeeninen heterogenalaš

heti dakkaviđe, dalánaga, dalán, seammás, rábášnaga, rábášbále, hede (R); heti huomennaihttánaga, ihttenaš, heti tänäänotnánaga

hetki boddu, bodda

hetkinen bottoš; oli siellä hetkisenlei doppe bottoža ~ oatnelanbotta ~ oanehassii ~ oanehaš, pysähtyi sinne hetkiseksiorustii dohko bottožii ~ oatnelanboddii ~ oanehassii ~ oanehaš

hetteinen (suosta) obm/ui (-os)

hetula skuogga

hetulavalas bos´su, skuoggafális

hevillä buoril, leaikkal, gánssal; tuollainen haava ei hevillä umpeududiekkár hávvi ii buoril sav´vo

hevonen heasta, heabuš; (huono)gone, gákke, gohrat, suohpáhas, šlárva, šloaŋgu, šlurvi, váibbat

hevonhierakka  šilljojuopmu

hevosenkavio heasttagazza

hevosenkenkä heasttaskuovva, heasttagáma

hevosmies heasttahas, heastalaš, heast´almmái ~ heast´olmmái

hevospaarma lávžá ~ lávžžu

hevosreki heasttareahka

hevostalli stál´la ~ stállja

hevosvoima heastafápmu; viiden hevosvoiman perämoottoriviđa heastta fanasmohtor

hidas njoa/hci (-zes), hiđ/is (-es); pitää jotakuta liian hitaananjoazášit soapmása

hidas (työssä) njoa/hci (-zes), hiđ/is (-es), hillján (-is), áddjá/i (-s), ádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), njávval (-is), njálv/vas (-e-)

hidastaa njoahcudit, hihtudit, hiđásmuhttit; (vauhtia) hilljudit,fiidnudit

hidastella ájahallat, busildit, busidit, láppezastit

hidastua njoahcut, hihtut, hiđásmuvvat; (vauhdista)hilljut, fiidnut

hieho guigu

hiekanjyvänen sáttočalbmi

hiekka sáttu ~sáddu; hiekan tahraamana sáttonaga

hiekkaantua sáttohuvvat

hiekkahaude (hoitokeinona) sáttohávdda

hiekkainen sátto-; hiekkaisenasáttonaga

hiekkajyvänen sáttočalbmi

hiekkakasa sáttolátna

hiekkakuoppa sáttoroggi

hiekkalaatikko sáttokás´sa

hiekkapaperi  sáttobábir

hiekkapohja sáttobodni

hiekkaranta sáttogáddi

hiekkaryöppy sáttoborga

hiekkatörmä miel´li

hiekoittaa sádduid gilvit

hieman uhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)

hieno fiinn/is (-a); tulla hienommaksifiidnut

hienohelmainen (tytöistä) moarsá/i (-s), moarssaskas

hienoin fiidnáseamos

hienojakoinen (aineesta) liđbma/t (-dis) ~ liđbm/at (-es); tulla hienojakoiseksiliđmmagit

hienompi fiidnáseabbo ~ fiidnáset ~ fiidnásut

hienontaa mol´let, njuvdit fiinnisin

hienosokeri fiinnasohkkarat (pl.), fariinnat (pl.)

hienostella fiinnohallat, fiinnuhit; (vaatteilla)geampasaddat, (ei-saamelaisnaisen tavoin)rivgostallat

hienosti fiidnát

hienotunteinen fiinnadovddolaš, fiinn/is (-a)

hienous fiinnisvuohta, fiidnodat

hieroa ruv´vet

hieroja ruv´vejeaddji

hieronta ruv´ven

hieroskella ruv´vedit

hierottaa ruv´vehit

hiertymä (ihossa) gohpalas, skohpalas, skoavhli, gil´lásupmi

hiertyä (ihosta) skoavhlut, gohpalastit, skohpalastit

hiertää  fierdit

hieskoivu sieivasoahki

hiestyä bivastuvvat

hiesu hui fiinna sáttu

hieta fiinna sáttu

hietakampela njuvvat, sánddat

hietamato máhkka

hietaorvokki guolbbaviola

hievahtaa lihkkasit

hiha soadji ~ soadjá; varustaa hihallasoadjádit

-hihainen -soajat

hihakas soaddjá/i (-s)

hihansuu soadjegeahči ~ soadjageahči

hihhuli (hurmahenki) gievvulaš, vil´laheagga

hihittää nihlistit, nihlaidit

hihitys nihlisteapmi

hihkaista háikkádit, háikkihit

hihkua háikit

hihna lávži; opettaa poro hihnaanlávžádit, panna poroja hihnaanlávžádit

hihnaapelkäävä (porosta) lávžeballalas

hihnakkain (poroista) lávžálagaid

hiidenkirnu noaidegievdni

hiihdellä  čuoiggadit

hiihdättäjä čuoiggaheaddji

hiihdättää  (panna hiihtämään)čuoiggahit; (ajaa takaa hiihtämällä)čuoiggahit

hiihto čuoigan

hiihtohissi čuoiganhis´sa ~ čuoiganheaisa

hiihtokeli sabetsiivu; (riittävästi lunta)sabetdoavdnji

hiihtokenkä čuoigangáma

hiihtokilpailu čuoigangilvu

hiihtoloma čuoiganluopmu

hiihtoretki čuoiganmohkki

hiihtäjä čuoigi

hiihtää čuoigat; (lyhyen matkaa)čuoiggastit, (nopeasti lyhyen matkaa)čuoigalit, (lähteä hiihtämään) čuoigalit, čuoigát, käväistä hiihtämällä(jossakin) čuoiggadit, ajaa takaa hiihtämälläčuoiggahit

hiili (hehkuva)hilla, ráddi; (puuhiili, sysi)čađđa, čitna; (poltettava)koalla

hiilidioksidi (kem.)čitnadioksiida

hiilihydraatti čitnahydráhtta

hiilijalanjälki čitnaluodda

hiilitabletti čitnatableahtta

hiillos  áššu

hiillostua áššuluvvat, ášuiduvvat

hiiltyä čitnaluvvat, hillaluvvat, hilaiduvvat; (pinnaltaan)ráddiluvvat

hiipiä njáhkat; (nopeasti)njáhkalit, (lähteä hiipimään)njáhkalít, (perässä)njágahit, (tavoittaa hiipimällä)njálgaldahttit

hiippakunta bismagoddi

hiipua, huonosti palaa  (tulesta) skuotnjat, skuonjaidit

hiipuva, huonosti palava (tulesta) skuo/njas (-tnja)

hiirenloukku gil´lár

hiirenvirna sáhpalrássi, sáhpal

hiiri sáhpán, šnjierrá (R), njierrá (R)

hiirihaukka sáhpánboaimmáš, sáhpánhávut

hiiripöllö sáhpánskuolfi

hiisi hiida

hiiskahtaa jienádit, jienihit, savkalit

hiiva jeara, jeasta

hiivasieni jeastaguoppar

hiivatti hiivvat; hiivatin hyväoalle buorre

hiiviskelijä njágan

hiiviskellä njágadit

hiki bivastat

hikinen bivastuvvan, bivastat-

hikipäissään (hiki hatussa) bivastatgállus; touhusi siellä hiki hatussadoamai doppe bivastatgállus

hikirauhanen (anat.) bivastatráksá

hikoilla  bivastuvvat, bivastuddat

hikoilu bivastuvvan, bivastuddan

hiljaa (ääneti) jaska

hiljaa virtaava doažža/t (-dis), doa/žži (-ččes)

hiljainen  hillján (-is) jask/at (-es), jávoh/eapme (-is); pitää jotakuta liian hiljaisenahiljášit soapmása

hiljaisuus jaskatvuohta

hiljalleen (hiljakseen) hiljážii, hiljážit, hiljit, gulul, suolggaid

hiljattain ks. äskettäin

hiljentyä jaskkodit, jávohuvvat

hiljentää  jaskkodahttit

hilkka (päähine) liidnegahpir

hilla  (suomuurain) luomi; (kypsä)láttat, (raakile)čurot, čuru, garat

hillajänkä  luomejeaggi

hillankukka luomelasta

hillastaa lubmet, luopmániid čoaggit

hilleri hil´ler, čáhppesbuoidda

hillittömyys viivvuhisvuohta

hillittömästi viivvuheamet

hillitä doalahallat, caggat

hillitön viivvuh/eapme (-is), viivvurh/eapme (-is); tulla hillittömäksiviivvuhuvvat

hillo silta

hilse gatna

hilseillä (päänahasta) ganistit

hilseilytauti (psoriasis) gáittát (pl.); saada hilseilytautigáitáluvvat, gáitut

himmennin devkkodahtti

himmentää devkkodahttit

himmetä devkkodit

himmeä de/avkat (-vkes), čuovggah/eapme (-is); (valosta, lampusta)skuo/njas (-tnja)

himo (sukupuolinen)hipmu, anistupmi; (kova halu johonkin)miella, goiku, nealgi; (johonkin ruokaan)hapmu, uŋggar

himoita hipmošit, hipmudit, anistuddat

himokas himolaš, anistuhkes

himoton himuh/eapme (-is)

hinaaja geasehanfanas, rundinfanas

hinata  (vedättää) geasehit, rundit, feastit

hinaus  (vedätys) geaseheapmi, rundin, feastin

hinauttaa geasehahttit, runddihit

hindulaisuus hindulašvuohta, hinduisma

hinkata (itseään, ihoaan) skubbet; (kiiltäväksi)geallat

hinkuyskä sainnahat

hinnanalennus haddevuolideapmi, hálbudeapmi

hinnankorotus haddebajideapmi, divrudeapmi

hinnasto haddelistu, haddelogahallan

hinta haddi;puoleen hintaanbeallehaddái

hintasäännöstely haddemudden

hintataso haddedássi

hintava haddá/i (-s), divrras

hintelä šierv/i (-ves), šierv/vas (-a); tulla hintelemmäksišiervut

hioa (terottaa hiomalla) sadjit, heidnet, dávžat

hiomakivi sadjingeađgi, sadjin, heaidna, dávžžan

hionta sadjin

hiostua bivastuvvat, báhkkanit, (kovasti)čáhcut

hipaista skav´vehit; hipaisten (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel)

hipoa skav´vehit; hipoen (ohi, yli)skavát (meaddil, badjel), maata hipoeneatnan labi

hippiäinen loddegonagas

hiprakassa gárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga

hirmu hirbma

hirmuinen hirpmus

hirmumyrsky hirpmusdálki, orkána

hirmutyö hirbmadahku

hirmuvalta hirbmaváldi, tyranniija

hirmuvaltias tyrán´na

hirnahtaa šnjirggádit

hirnua šnjirgut

hirsi hirsa

hirsimökki hirsastohpu

hirsirakennus hirsavisti

hirssi hirsagordni

hirttoköysi harcabáddi

hirttyä harcasit

hirttää harcet

hirvaantalja sarvádat, sarvvaduollji

hirvas sarvvis

hirvenjäkälä guopparjeagil; iso hirvenjäkäläránesjeagil

hirvenmetsästys ealgabivdu, sarvvabivdu

hirvenvasa ealggamiessi

hirvetä duoddut (+ inf.); ei hirvennyt sinne lähteäii duddon dohko vuolgit

hirveä hirbmat, hirpmus, issoras

hirveän (+ adj., + adv.) hirveän hyvähirbmat buorre, hirveän kaukanahirbmat guhkkin

hirveästi hirbmadit, hirbmosit, issorassat

hirvi ealga, sarvva

hirvikärpänen sarvvačuru

hirvittävä hirpmus

hirviö boragas

hissi his´sa (S), heaisa (N)

historia historjá

historiallinen historjjálaš

historioitsija historihkkár

hitaasti njozet ~ njoazit, hihtásit, gulul, hiljážii, hiljážit

hitaus njoahcivuohta, hiđisvuohta

hitsata sveiset

hiukan uhcán, unnán, vehá(š), uhcánaš, unnánaš, binná, binnánaš, binnoš (R)

hiukkanen čalbmi, ávnnasčalbmi, partihkal

hiukkasen uhccánaš, un´nánaš, binná, binnánaš

-hiuksinen -vuovttat; vaaleahiuksinenčuvgesvuovttat

hius vuokta, vuoktačalbmi; hiukset (pl.) vuovttat (pl.)

hiuskarvan varaan gazzagassii

hiuskarvan varassa gazzagasas

hiusneula vuoktanállu

hiusnuttura vuoktabunta

hiuspinne vuoktaspean´na

hiusputki vuoktabohcci

hiussuoni vuoktasuotna

hiustenkuivaaja vuoktagoikkár

hiustenleikkuu vuoktačuohppan

hiusverkko vuoktafierbmi

hivellä njávkat, njávkkadit

hivenaine vátneávnnas

hivenen ks. hiukkasen

hoeskella  hoahkidit, hoagašit

hohde šlienja

hohde (miner.) šlienja

hohkakivi govdugeađgi

hohkata (lämpöä)liekkistit, báhkistit; (kylmää)galmmistit

hohtaa šlietnjat ~ šlietnjut; hohtavan valkoinenče/askat (-skes)

hohtimet (pl.) liippetáŋggat (pl.)

hoidattaa divššuhit

hoidella divššodit; (lapsia, asioita, poroja) kohkket ~ gohkket

hoidokki divššohas

hoikentaa seakkidit, seaggudit

hoikentua seaggut

hoikka  (pyöreistä esineistä) sea/ggi (-kka)

hoikkakatkero gieddecivzza

hoikkanurmikka seakkasuoidni

hoilata huiggirdit

hoiperrella skivžasaddat

hoippua  (horjua) steavžut

hoippua  (huojua) skivžut

hoippua (kulkiessa) suoibut, suibbodit

hoippuva  (horjuva) steavž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, horjuvaksisteavžžagit, hoippuva, horjuva esinesteavži

hoippuva  (huojuva) skivž/žas (-e-); tulla hoippuvaksi, huojuvaksiskivžžagit, hoippuva, huojuva esineskivži

hoitaa dikšut, hoaidit (R), hoitát (N);ottaa hoitaakseenváldit badjelasas

hoitaja  divššár, dikšár, dikšu

hoitamaton divššokeahtes (attr.)

hoitelu divššodeapmi

hoito dikšu, dikšun, hoaidu (R), hoitu (N)

hoitola (hoitokoti) divššohat

hoitomaksu dikšunmáksu

hoitomeno dikšungollu

hoitopaikka dikšunbáiki, dikšobáiki

hoitotoimenpide dikšundoaibma

hoitotuki dikšundoarjja

hoitua  ordnašuvvat; asia on hoitumassaáš´ši lea ordnašuvvamin

hokaista hoahkalit, hoagihit, hoahkalastit

hokea hoahkat, dáguhit, dáhkut; (niitä samoja)báibmat

hoksata  hoksát, fuobmát, dáikkihit

holhooja  hoavda, hovdejeaddji, fuolaheaddji, forminddar (N)

holhota hovdet, fuolahit

holhottava hovdenvuloš

holhous hovden, hovdejupmi, fuolaheapmi, fuolahus

holkki hoalka; varustaa holkillahoalkadit, holket

hollantilainen hollándalaš

holtiton  huvddah/eapme (-is)

holvi holve, gávdi, geavli

home guohpa; maistua homeeltaguohpanjaddit

homehduttaa guohppudit

homehtua guohpput

homehtuvainen guhppolas, guohppul (-is)

homeinen guohpa-

homejuusto guohpavuostá

homma hom´má, hommet

hommailla hom´mástallat, rasildit, guovzat

hommata hom´mát; háhkat, skáhppot, háŋket

homofiili homofiila

homogeeninen homogenalaš

homonyymi homonyma

homoseksuaalinen homoseksuálalaš

honka soarvi; päin honkiaendorii, endoris, jorgut

honottaa njunevuolástit

hopea silba; hopea-, hopeinensilba-; hyvin hopeapitoinensilbá/i (-s), silb/ii (-es)

hopeakettu silbarieban, čuorrerieban

hopeakylki (porosta) silbasiidu

hopealusikka silbabaste

hopeamitali silbamedállja

hopeapaperi (alumiinifolio) silbabábir

hopearaha silbaruhta

hopeavyö silbaboagán

hopeinen silbasaš, silba-

hopeoida silbet

hoppu hoahppu; hopun hoppuahoahpohoahpus, doama doama

hoppuileva  hohpp/ui (-os), heahttá/i (-s)

hoppuilla hohpohallat, huššat, doapmat

hoppuilu hušša, doapma

hopummin hoahpubut

hopusti hoahpus

hoputtaa hoahpuhit, hobehit, gáhčahit, rássat

horisontti almmiravda, horisonta

horjahdella suibbodit, suoibbádallat

horjahtaa suoibbádit, suoibbihit; (pöydästä tms.)juovzzádit, juovzzihit

horjua  suoibut; (pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit

horjuttaa suoibbuhit; (pöytää tms.) juovzudit

horjuva ihminen suoibi

horkka (vilutustauti) gánasdávda

hormoni hormona

horoskooppi horoskohppa ~ horoskohpa; tuon horoskoopin mukaan olisit ihmisenä aika änkyrädien horoskohpa mielde don livččet olmmožin viehka ceaggái

horros adjágas

horsma horbmá

hosua huššat, duđđat

hotelli hoteal´la

hotkaista  borralit, njálbmádit, vuohpádit, hoalkulit, noavkalit, noavkkádit, njiellalit

hotkia šleambut, vuohpput, njiellaladdat, hoalkut, njieladit, suohppuladdat

hotkija šleambá

houkata  dádjut, mielahuddat, seahkidit, jal´lošit, eaibmidit

houkka hoavkkát, hoavki, hoavri, gáigá ~ gáigi

houkutella hohkahit, giktalit, giktit, givttastallat, giktaladdat, geasuhallat, mieldduhit, oalgguhit, oasuhit, niktit, niktalit

houkutin sievttadas

houkuttaa hohkahit, giktalit

houre (sairaan) mealtin, hoavrideapmi

houria (sairaasta)mealtit, hoavridit

housunkannattimet (pl.) sealat (pl.), buksadoalanat (pl.)

housunlahje buksaleagga

housunsepalus buksacuohpi

housuntasku buksalubma ~buksalum´ma

housut (pl.) buvssat (pl.)

hovi hoavva

hovioikeuden tuomari (N) lágamán´ni

hovioikeus hoavvariekti, lágamán´neriekti (N)

huhtikuu cuoŋománnu; gáranasmánnu (hist.)

huhu solža, golgosáhka, mátkesáhka, márkansáhka, šláttar, juorru, beakkohus, šurra, šurru

huhuilla huikkašit

huhuta (kertoa huhuna) beakkohit

huidella fáiput; (esim. narulla) fáškut (+ kom.), fađđut(+ kom.)

huijari skealbma, dájuheaddji, buijár, fálskkár

huijata  skelbmošit, dájuhit, dátnjat, lumpet, lum´met, buiját, jukset, geassit njunis; joutua (jonkun) huijaamaksilumpehallat, lum´mehallat, fálskehallat, fil´lehallat (ks. petkuttaa)

huilu flöita

huimapäinen ráigeoaivvat, čoaskačoalat, rohko/t (-his)

huimapää ráigeoaivi, čoaskačoalli, rohkot

huimaus oaivejorggis, oaivejoran; häntä huimasison lei oaivejorgásis, häntä rupesi huimaamanson šattai oaivejorgásii

huimaustauti (esim. porolla) vuorri, vuorahat

huippu (vuoressa) čohkka

huippukokous allačoahkkin

huiskia fađđut, ráivut

huitaista fáippastit, fađustit, fađastit

huitaisu fáippastat, fađastat

huitoa fáiput, fáippodit, fađđut, huidut; ráivut, rávjut

huivi  liidni

hujan hajan  hiluid háluid ~ hiđuid háđuid

hujoppi (pitkä, hoikka mies) guhkat, gurgu, njášku, stávru

hukata  láhppit

hukkakaura girdihávvar

hukkua (kadota) láhppot

hukkua (veteen) heavvanit, duš´šat, hohkkanit (R), hohkkat (R)

huligaani huligána

hulina hušša, guđđa, šuvggas, livkkas

huljuttaa (nestettä) skulljet

huljuttua (nesteistä) skulljašuvvat

hullu (adj.) ja/l´la (-llas), mielah/eapme (-is), gáiggas (-is), seahke-; tulla hullummaksijal´lut, tehdä joku hullummaksijal´ludit, pitää jotakuta liian hulluna jallašit soapmása

hullu (terveestä ihmisestä) jal´la, jalleš, jallasoaivi, gáigá ~ gáigi, seahkediŋga, eaimmaskas, eaibmi

hullutella  (koheltaa, vouhottaa, hölmöillä) jal´lošit, mielahuddat, seahkidit, gáiggistit, eaibmidit, eaimmaskuddat, dovkošit, dádjut, dáisut, asehuddat, bieggasaddat, bierfasaddat, beas´sasaddat (vrt. hassutella)

hulluus jal´lavuohta, jal´lodat

hulmahtaa šlivggihit

hulmuta libardit, libaidit

hulpio holbi; varustaa lapinpuku hulpiollaholbádit

hulpiokangas holbbis

humaani humána

humahtaa šuvihit, šoavihit

humala gárrendilli, juhkanvuohta, oaivvesvuohta

humala (kasvi) humbil, hopmil

humalainen gárrenolmmoš, oaivvesolmmoš

humalajuominen  (humalahakuinen juominen) juhkaluvvanjuhkan

humalassa gárremiin, gárrenoaivvis, juhkan, juhkanvuođas, oaivvis; (lievässä)gárremaččain, oaivvesnaga, smávva oaivvis, viidnanaga, naga; (kovassa) badjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga (ks. hiprakassa; kännissä)

humalatila gárrendilli, oaivvesvuohta

humalluttava juhkaluhtti; humalluttava juomajuhkaluhtti jugus

humaltua  gárihuvvat, juhkaluvvat, oaivvahuvvat, oaiváiduvvat, oaivváiduvvat, suovvaluvvat, viinnahuvvat, nagahuvvat, šaddat gárremiidda

humanismi humanisma

humanisti humanista

humanistinen humanisttalaš

humanitaarinen humanitára

humina (tuulen) šuvva, šoavva, skoavva

humista  (tuulesta) šuvvat, šuvaidit, šoavvat, šoavaidit, skuvvat, skuvaidit

hummeri hum´mer

humoristinen humoristtalaš

hunaja honnet

huntu suokka

huoahtaa šuohkikit; (levähtää)bosihit

huohottaa  sáđđat, sahkat, šieđđat; (jatkuvasti)sáđagit, sagadit; panna huohottamaansáđahit, sagahit

huojahdella suibbodit

huojahtaa suoibbádit, suoibbihit

huojennus (kivun) vuogiheapmi

huojentua (kivusta) vuogihit

huojua suoibut; (pöydästä tms.) juovzut

huojua (kulkiessaan) juorbut, juorbasaddat, jollardit, máisut

huokailla šuohkkit, šuohkáhallat, šuohkašit

huokailu šuohkas

huokaista šuohkihit

huokaus šuohkanas, šuohkáhus

huokea govttolaš, hálb/i (-bes), fuo/đ´đi (-đđes)

huokoinen (sarvesta) suos/as (-sa)

huokua šohkut

huolehtia (jostakin) fuolahit (+ lok.), atnit fuola ~ávvira (+ lok), váldit vára (+ lok), áittardit (+ akk.), áimmahuššat (+ akk.)

huolehtiminen fuolaheapmi

huolellinen fuolalaš, skihkalaš, doaimmalaš

huolellisesti fuolalaččat, skihkalaččat, ortnetmielde, čorgadit, čorga

huolellisuus fuolalašvuohta, skihkalašvuohta, skillu

huolenpito sihkka

huoleton fuolah/eapme (-is), berošmeahttun, gehppesmielalaš

huoli fuolla

huolia fuollat

huolimaton fuollameahttun, fuolah/eapme (-is), čorgatmeahttun, sahtedohko (attr.), skihkah/eapme (-is), háđir (-is), háreh/eapme (-is), ávvirmeahttun, šli/htu (-đos), šlihtt/ui (-os), šliđas (-), šlu/htu (-dos), šluhtt/ui (-os), šluđas (-)

huolimaton (työssään) ruš/šu (-os), ruš´š/ui (-os), rušas (-), riš´š/ui (-os), riđvá/i (-s), rufanas

huolimatta fuolakeahttá, beroškeahttá

huolimattomasti fuollameahttumit, háreheamet, šliđot

huolimattomuus fuollameahttunvuohta, fuolahisvuohta, čorgatmeahttunvuohta, sahtedohkovuohta, skihkahisvuohta, hárehisvuohta

huoltaa fuolahit, dikšut, hovdet

huoltaja  hoavda, hovdejeaddji, fuolaheaddji, áittardeaddji, bearráigeahčči, ovddasmorašteaddji

huolto fuolahus

huoltoapu fuolahandoarjja

huoltoasema bensiidnastašuvdna ~ bensenstašuvdna

huoltoeläke fuolahanealáhat

huoltovelvollisuus fuolahangeatnegasvuohta

huomaavainen fuomášahkes, vuollis (-is)

huomata áicat, fuomášit, fuopmášit, fuobmát, fuomihit, huomihit (R); (yhtäkkiä)jurdilit, dáikkihit, hoksát, áicát, muitát

huomattava mearkkašahtti, fuopmášahtti

huomattavasti sakka; huomattavasti suurempisakka stuorát, huomattavasti kauempanasakka guhkkelis

huomautella cuoigut, cuiggodit; ei kannata aina huomautella pikkuasioistaii gánnet álo cuoigut buot duššiin

huomauttaa fuomášahttit, mearkkašit; (ojentavasti)cuiget

huomautus fuomášahttin, mearkkašupmi; (ojentava)cuigehus

huomenna ihttin; heti huomenna ihttánaga, ihttenaš

huominen ihttáš, ihttá-; huomiseksiihttážii, huomisesta lähtienihttážis

huomio fuomášupmi ~fuopmášupmi; ottaa huomioon (+ akk.), váldit vuhtii ~ fuopmášupmái ~ lohkui

huomionarvoinen fuomášánveara

huomiotaherättävä čalbmáičuohcci

huomisaamuna ihttin iđidis, ihttá iđit ~ ihtt´iđit

huomisiltana ihttin eahkedis, ihttá eahket ~ ihtt´eahket

huomispäivä ihttáš, ihttábeaivi

huone latnja

huoneenhaltija (taruolento) visttiháldi

huoneenlämpö latnjaliekkas; säilytettävä huoneenlämmössägalgá seailluhuvvot latnjalieggasis

huoneenvuokra visteláigu

huoneisto lanjadat

huonekalu stohpogálvu, viessogálvu

huonekasvi stohporássi, viessorássi

huonekärpänen gáskkát

huonetoveri latnjaguoibmi

huono hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes), heitto/t (-gis); huono onniguoržžu, huonolla tuulellabahángomás, heajoslanjas, pitää huononahejošit, fuonášit, saattaa huonoon valoonbostit, bostalit, tulla huonolle tuulellehedjosit

huonohampainen báneh/eapme (-is); tulla huonohampaiseksibánehuvvat

huonohko heajoslágan

huonojalkainen juolggeh/eapme (-is); tulla huonojalkaiseksijuolggehuvvat

huonokasvuinen šattoh/eapme (-is)

huonokasvuisuus šattohisvuohta

huonokuntoinen  (ihmisestä) sil/li (-is); pitää jotakuta liian huonokuntoisenasilášit soapmása, tulla huonokuntoiseskisillut, tehdä joku huonokuntoiseksisilludit

huonokuuloinen bealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is), lossagulot; tulla huonokuuloiseksibealjehuvvat

huonokuuloisuus bealljevátnivuohta, bealjehisvuohta

huonokäytöksinen stoaid/das (-a), heajosmenolaš; käyttäytyä huonostistoaidasaddat, stoaidudit

huonommuus fuonitvuohta, heajutvuohta

huonomuistinen muittoh/eapme (-is); tulla huonomuistiseksimuittohuvvat

huonontaa heajosmahttit, heajudit, headjuluhttit, fuonidit

huonontua heajosmuvvat, hedjonit, headjuluvvat, fuotnánit; (erit. säästä)neavrut, (väleistä)ránodit

huono-onninen oaseh/eapme (-is), vuotnah/eapme (-is), bártá/i (-s); tulla huono-onniseksioasehuvvat

huono-onnisuus oasehisvuohta

huonosilmäinen čalmmeh/eapme (-is), vátnečalmmat, čuovggah/eapme (-is); tulla huonosilmäiseksičalmmehuvvat

huonosointinen čuojoh/eapme (-is)

huonosti hejot ~ heajut, funet ~ fuonit

huonota hedjonit, fuotnánit

huonoteräinen (veitsestä) heajosávjjot

huonotuulinen heajosmielalaš

huonous headjuvuohta, hedjodat, fuotnivuohta, futnodat

huonovointinen veajuh/eapme (-is)

huonovointisena il´láveaje ~ il´lávejiid

huonovointisuus il´láveadju, veajuhisvuohta

huopa filta ~ filte, duohpi, duobus

huopahattu filtaháhtta

huopakenkä duohpegáma

huopakynä filtapean´na

huopanahkajäkälä beatnatjeagil

huopaohdake biššanrássi

huora (adj.) fuor/rá (-s)

huora (subst.) fuorrá

huoruus fuorrávuohta

huovata vuohppát, huohpat

hupaisa hearv/ái (-s), herv/ii (-es), somá (-s)

hupeneva  hohppil (-is), ho/hpi (-bis), hobas (-)

huppu skuohppu, seahkka

hurahtaa šuvggihit

hurautella šuvgguhit

hurauttaa  (johonkin) hurgalit, šuvgalit, sihkastit, girddihit

hurina hurra, šurra

hurista hurrat, šurrat

huristella hurgguhit

hurja vild/das (-a), ráigeoaivvat

hurjapää ráigeoaivi, vildon

hurjastelu (ajoneuvolla) vil´lavuodjin

hurjistua viimmáskit

hurmaava  rohttejeaddji, šarmerejeaddji

hurmahenki (hihhuli) gievvulaš, vil´laheagga

hurmata šarmeret

hurmio ekstása, gievvundilli

hurmostila ekstása

hurskas hurskkis

hurskasteleva bas´sá/i (-s), iešráhkis, iešbuorre

hurskastella hurskkástallat

hursti (säkkikangas) horsta

hurstisäkki horstaseahkka

hurtta horti

hutiloida (työssään) šliđardit, ruššat, ruššudit, riššudit, šliđardit, šluđurdit

hutiloiden ruš´šojit, fuollameahttumit

hutiloiva (työssään) šli/htu (-đus), šlihtt/ui (-os), šluhtt/ui (-os), ruš´š/ui (-os), ruš´šái (-s), ruš/šu (-os)

hutilus šluhtu, rušan, riššu, ruš´šos olmmoš

huudahdus huikkádeapmi, čurvestat

huudahdussana (kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvna

huudahtaa huikkádit, huikkihit, čurvet, čerget, rogádit, rágádit, háikkádit, háikkihit, giljádit, biškkádit, bárggádit, spinjádit

huudahtella huikkáhallat

huudattaa huikkihit

huudella huikkašit, čurvvodit

huuhdella doidit; (vähin erin)doiddašit, (nopeasti)doidilit

huuhkaja lidnu, bumbbástat, bealljeskuolfi, stuorraskuolfi

huuhtoa (vedessä) skulljet

huuhtoutua (vedessä) skulljašuvvat

huuli bavssa

huulihalkein gurranjálbmi

huuliharppu fidjol

huuliparta seamu

huumausaine narkotihkka

huume narkotihkka

huumenuori narkotihkkanuorra

huumetyöntekijä narkotihkkabargi

huumori humor

huumorintajuinen leaikadovdi

huurre (puissa) ritni, šuhči

huurremetso ritneloddi

huurtua (lasista) njoađvut, njoađvvagit

huurtua (puista) ritnut, šuhčut

huuruinen (lasista) njoađv/vas (-e-)

huutaa huikit, čuorvut; čeargut, rohkut, ráhkut, háikit, šáikit, gilljut, biškut, spitnjut, bitnjut, reahkut, riehčut

huuto čuorvvas, huikkas, huikkanas

huutoetäisyys čurvehat

huutokauppa čuorvvasgávpi, bidjet, bikket

huutomerkki čuorvvasmearka

huutoäänestys čuorvvasjienasteapmi, čuorvvasjienastus

huventaa, niukentaa skol´let

huveta, niuketa skollat, skollanuvvat, skollanuššat

huvi  hávskodat, hearva, lusta; huvin vuoksi, huvikseenhearvva dihte

huvila vil´lá

huvinäytelmä komediija, hearvačájálmas

huvitella  hávskkohallat, hervvoštallat, suohtastallat

huvitella suohtastallat

huvitilaisuus suohtastallandilálašvuohta

huvittava hearvá/i (-s), herv/ii (-es), herveja (attr.), somá (-s)

huvittelu hávskkohallan, hervvoštallan, suohtastallan

huvittelu suohtastallan

hyeena hyena

hyhmä šoavli ~ soavli, sievlla; tulla hyhmäiseksišoavlut ~soavlut

hylje njuorjju ~ njuorju

hyljekenkä njuorjjot, njuorjjočázet

hyljeksiä hilggodit, fuotnut, badjealgeahččat

hylkeennahka njuorjjonáhkki

hylkiö  hilggohas, silddáhas ~ silddáhus

hylly hildu

hylätä hilgut, bálkestit, healbadit

hymni hymna

hymy modji; pidätellä hymyäänmojiid goddalit, hymyssä suinmojunjálmmiid

hymyilevä moddjá/i (-s)

hymyillä moddját, moddjádit, mojohallat; (lyhyesti)moddjet, moddjestit, (ruveta hymyilemään) modjosit, moji geassit

hymähdellä himáhallat

hymähtää himihit

hypellä njuikut, njuikkodit, haskkadit (R)

hypnoosi hypnosa

hypnotisoida hypnotiseret

hyppijä njuikkon

hyppiä njuikut, njuikkodit, haskkadit (R)

hyppyhäntäinen njuikenseaibbat

hyppyri njuikehat; hyppyrimäkinjuikenluohkká

hyppääjä njuikejeaddji

hyppääminen njuiken

hypähdys njuikestat

hypähtää njuikestit

hypätä njuiket, čel´let, čealádit, haskat (R)

hyrinä hurra

hyristä hurrat

hyrrä hum´mu; leikkiä hyrrällähummostallat

hyräillä huraidit, hurrat

hyräily hurra

hysteerinen hysteralaš

hysteria hysteriija

hytkyä dilddistit

hytti hyhtta

hyttipaikka seaŋgasadji

hyttynen čuoika; tulla hyttysaikačuiket

hyttysöljy čuoikavuoiddas

hyve šiehku

hyveellinen šigolaš

hyveellisyys šigolašvuohta

hyvillään buorremielas

hyvin bures, buoragit (R)

hyvin (+ adj., + adv.) hui, erenoamáš; hirbmat, hirpmus, issoras, iskor, gáfat, mearihis, mielahis

hyvinkehittynyt čálg/gas (-a), čálgalan, čálgan

hyvinvointi buorredilli, buresbirgejupmi, buresbirgen, vallji

hyvinvointivaltio buresbirgenriika

hyvinvointiyhteiskunta buresbirgenservodat

hyvinvoipa buresbirgejeaddji, buorredilálaš, heađeh/eapme (-is)

hyvyys buorrevuohta, burrodat

hyvä buorre, buorat (R)

hyvä mieli  buorre miella; hyvällä mielelläbuorremielas, movtta

hyväillä buorranaddat, njávkkadit, njávkat, veahcat

hyväily buorranaddan, njávkan

hyväjalkainen juolgá/i (-s)

hyväkasvuinen šattolaš; hyväkasvuinen maašattolaš eana, hyväkasvuinen vuosišattolaš jahki

hyväksikäyttö ávkkástallan, ávkin atnin

hyväksyminen dohkkeheapmi

hyväksyttävä dohkálaš

hyväksyä  dohkkehit

hyväkuntoinen (ajoporosta) rávnnuhis (attr.); kuntoutua (ajoporosta)rávnnuiduvvat

hyväkuntoinen  (kestävä, väsymätön) sávr/i (-res), gil´lil (-is), gil´leš (-is); tulla kestäväksisávrut, saada kestäväksisávrudit

hyväkuntoinen ajoporo rávnnut

hyväkäs (ihmisestä) čábbe, fávre, lieksi, lágáš, hiv´ván, hivvi

hyväluontoinen buorrelunddot, šiega

hyvämaineinen láitemeahttun, moaitemeahttun

hyvämuistinen muitil (-is), muiteš (-is) ~ muites (-is)

hyvänhajuinen njálggahájat, njálggahái-

hyvänlaatuinen buorrešlájat

hyvänmakuinen njálgg/is (-a) ~ njálgg/at (-a)

hyväntahtoinen buorredáhtolaš

hyväntekeväisyys buorredagolašvuohta

hyväntekijä buorredahkki

hyväonninen  ks. onnekas

hyväosainen buorredilálaš

hyvästellä  dahkat dearvvuođaid, hivástahttit (R)

hyväsydäminen váibmoláđis

hyvätapainen buorremenolaš

hyväuskoinen jáhkkil (-is), jáhkkálas, jáhkkevaš, jáhkaskas

hyydyke galmmus

hyysikkä  hivsset

hyysä (turskakala) diksu, juksu

hyytelö dildu, šelea, šliedda ~ šlieddá

hyytymä (veren) gielu

hyytyä (verestä) giellut, gil´lot, gieluluvvat, gieluiluvvat, giluiduvvat

hyödyke ávkegálvu

hyödyllinen  ávkkálaš, anolaš

hyödyntää  (+ akk.) ávkkástallat (+ kom.), atnit ávkin (+ akk.)

hyödyttää  ávkkuhit, ábuhit

hyödytön ávkkeh/eapme (-is), guttah/eapme (-is) gávnneh/eapme (-is); tulla hyödyttömäksiguttahuvvat

hyökkäys fal´leheapmi, rohkkáheapmi

hyökkääjä fal´leheaddji, rohkkáheaddji; (jalkapallossa)njunuščiekči

hyökyaalto dulvebárru, tsunami

hyökyä (merestä) márrat

hyökätä (+akk.) fal´lehit, várgehit, rohkkáhit, sorbmet, máddat (ala), meahttat (ala), stuŋgehit (ala); joutua hyökkäyksen kohteeksivárgehallat

hyönteinen divri, boatkadivri, boatkkahas

hyönteissyöjä divrebor´ri

hyöriskellä livžžodit

hyöriä  livžut, huššat, šuvgit, šlivggáhallat

hyöty  ávki; (neg.) gávdni, gudda; siitä ei ole hyötyädies ii leat gávdni ~ gudda

hyötykasvi ávkešaddu

hyötymänty sáđgin, sákkinbeahci

hyötyä  ávkašuvvat, ávkkáiduvvat

hädin tuskin il´lá, aiddo dal de

hädänalainen heađálaš, dárbbolaš

häijy  olmmošmeahttun

häikäilemättömästi skuniheamet, dovdduheamet

häikäilemätön skunih/eapme (-is), dovdduh/eapme (-is)

häikäistyä geđ´đot; aurinko paistoi suoraan silmiin ja häikäistyinbeaivi báittii njuolgga čalmmiide ja geđ´đojin

häikäistä aurinko häikäisibeaivi báittii njuolgga čalmmiide

häilähdellä  (häivähdellä) suoivvahallat

häilähdys  (häivähdys) suoivvanas

häilähtää  (häivähtää) suoivvihit

häipyä  jávkat; (nopeasti)jávkkihit, (vähin erin)jávkkodit; (mennä tiehensä)mannat geidnosis, čáhpodit

häiriintyä heahtašuvvat, hádjašuvvat, muosehuvvat

häirikkö moivvár

häiritä heađuštit, heahtit; (rauhaa)muosehuhttit, ráfehuhttit

häiriö hehttehus, heađuštus, seaguhus

häivyttää  jávkadit

häkeltyä dárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit, ráđehuvvat, geainnohuvvat

häkilä (riivinrauta kenkäheinän pehmittämistä varten) heahkel

häkilöidä heahkelastit

häkki hehkke

häkä heahki

häkävaroitin heahkenjurggon

hälinä  gášša, šuddi, šuđđa

hälistä  gáššat, šuddidit, šuđđat; (mekastaa)šlápmat, stoahkat

hälvetä šearasmuvvat, govdet

häly šlápma

hälyttää alarmeret

hälytys alárbma

hälytysajoneuvo heahtevuoján

hämmentyä (kuv.) dárpmehuvvat, ráttástuvvat, jorbbodit

hämmentyä  (sameaksi) moivašuvvat, stulljašuvvat

hämmentää (sameaksi) stulljet

hämminki moivi; aiheuttaa hämminkiämoivet, joutua hämminkiinmoivašuvvat, moivváskit

hämmästellä imaštallat, vuovgit

hämmästys heammástupmi, hirpmástupmi

hämmästyttää  imaštuhttit; (kovasti) hirpmástuhttit, goavddustuhttit

hämmästyä heammástuvvat, imaštuvvat; (kovasti)hirpmástuvvat, goavddustuvvat, cohcagit

hämy veaigi; (talvella)geamádat

hämähäkinseitti heavnnefierbmi

hämähäkki heavdni

hämärtyä veaigut, veiggodit

hämärtää veiggodit, gemodit, gerpmodit, ránodit

hämärtää (asiaa) geađđudit, seađđudit

hämärä veaigi, seađđi, gearpmus, skápmu; hämärä säägeamádat, ránádat

hämärä (asiasta, muistikuvista) geađđi, seađđi; muistaa hämärästigeađi ~ seađi čađa muitit

hämäräperäinen eahpidahtti, vávjjehahtti

hämätä dájuhit

hän son (su, sus, sutnje, suinna, sunin)

hänen kaltaisensa ihminen sonnagaš; hänen kaltaisensa ihminen ei ole kovin valmis muuttamaan muuallesonnagaš ii leat nu gearggus fárret eará sadjái

hännillä (jälkipäässä) maŋŋošis

hännätön seaibbeh/eapme (-is)

häntä seaibi; (lyhyt)bieža

häntäluu golnneš

häntävyö (hevosen valjaissa) seaibebáddi

häpeillä heahpanaddat, skámaskuddat, skámastallat

häpeä heahpat; saattaa häpeäänbolget, boalggahit, boalggahuhttit

häpeällinen heahpatlaš

häpeämätön  heahpatmeahttun, skámuh/eapme (-is)

häpeänurkkaus heahpatčiehka

häpeäpilkku (ihmisestä) boalga

häpy  vulogeahči, vuolledábit (pl.), heahpadat (pl.), heahpu (ks. emätin)

häpyhuulet (pl.) vaginabaksamat (pl.)

häpykarva siehppa; (erillinen) siehppačalbmi

häpykieli bun´nu

häpäistä heahppášuhttit, hehppet, gutnehuhttit, bolget, boalggahit

härkin herkken

härkä (ajoporo) heargi, vuoján

härkä (sonni) vuoksá

härkälintu ránesbuokčá

härmäsieni reakci; peittyä härmäsieneen reakcut

härnätä  hárdit, hárddildit, háhttet, hahcuhit, áccuhit, nár´ret, nár´redit, čuoggut, skuhččet, skuožurdit, skurbat, skudnet, nálset (vrt. kiusata)

härnääntyä hárdašuvvat

härski (esim. voista) hávrra, hávr/ras (-a)

härskiintyä (esim. voista) hávrragit, hávrut, ruovrat

hätistellä šiggut, šikkodit; (hätistää) šikkastit

hätkähtää  healkkehit, soaiggehit, soasihit

hätä heahti; (vähäteltynä)heađáš, ei ollut mitään hätääii lean ii heađášge; joutua hätäänheađáhuvvat, heađáskit

hätäilevä heahttá/i (-s)

hätäillä heađástuddat, heahtáduddat, heahtádallat

hätäjarru heahtegoazan

hätäkaste heahtegásta

hätämerkki heahtemearka

hätäpuhelin heahtetelefovdna

hätätilanne heahtedilli

hätävara (pahan päivän vara) heađebeaivárri

hätääntyä heađástuvvat, heahtáduvvat

häveliäisyys heahpu

häveliäs heahpanahkes, skámaskas

hävettää heahpanahttit

hävetä heahpanit

hävittää duš´šadit, stajidit, hearjidit, heavahit

hävittää (poroja) speadjat

hävitä (peli, rahaa tms.)dáhpet ~ táhpet; (jollekulle)vuoittáhallat, vuittohallat, dáhpehallat ~ táhpehallat

hävitä (kadota) jávkat, láhppot

häviämätön (esim. luonnonvara) jávkameahttun

häviö dáhpa ~ táhpa, dáhpehallan ~ táhpehallan

hävyttömästi heabuheamet

hävytön heabuh/eapme (-is); käyttäytyä hävyttömästi heabuhuššat

häväistys heahppášuhttin, hehppen

häväistä heahppášuhttit, hehppet

hääasu vihabiktasat (pl.)

hääkulkue headjamieđuš, mielvázzit (pl.), ovddasvázzin

hääkuva vihagovva

häälahja headjaskeaŋka, headjaattáldat

häämatka headjamátki

häämöttää hápmárastit, sabmát, guostát, cahppát, geađ´đát

hääpuku vihagákti

hääpäivä headjabeaivi

hääriä livžut

häärätä  hearidit, hereštit

häät (pl.) heajat (pl.); viettää häitäheajastallat

häätupa headjestohpu

häätää (pois) vuodjelit, ádjit, gevret, jáget; joutua häädetyksigevrehallat, jágehallat

häävieras headjaguos´si

hääväki headjaolbmot (pl.), heajastal´lit (pl.)

hökkeli luoggu

hökötys ráhkkanus

hölistä šluppardit, šoambbistit, šloambbistit

hölkkä njolgi

hölkätä njolggástit, šoŋkkuhit

hölmistyä dárpmehuvvat, jorbbodit

hölmö (adj.) doavk/i (-kes), duihm/i (-mes), gáiggas (-is), duip/pas (-e-), collas (-is)

hölmö (subst.) doavkkan, gáigi, eaibmi, duipi, col´li, colpi, sávza, gáica

hölmöillä čurbošit, duipet

hölskyttää stulččuhit

hölskyä stulčit

hölskähtää stulččihit

höltyä loažžat

hölynpöly duššit (pl.), joavdelasat (pl.), duhátduššit (pl.); kertoili hölynpölyämuitalattai daid duhátduššiid

höläyttää beavkalit

hölösuinen beavká/i (-s), sátnedirbbot

hölösuu beavki, šávan, sátnedirbbot

hölöttää beavkit, beavkkuhit

hömötiainen vuovdegaccet

höpistä dáikit, dálset, šloambbistit, šluppardit

höppänä, höpsö tulján ~ tuljár ~ tulját

höpsiä tulljet

höpsötys, pötypuhe tullja

höpöillä, hupailla jozzidit

höpöttää šloabardit, šloapmat, šluppardit

höpötys šloabar, šloahpar

höristä (hevosesta, lehmästä) runaidit

hörppiä šlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat

hörpätä šlaggalit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit

hörökorva bilcebeallji

hössöttävä šuđ´đá/i (-s), šuđas (-is), šuđđilaš

hössöttää duđđat, šuđđat

hössötys duđđa, šuđđa

höyhen uvja

höyhenpeite dolgefárda

höylä heavval; rohkkil, lohkkir

höylänterä heavvalbátni

höyläntukki heavvalstohkka

höyläpenkki heavvalbeaŋka

höylätä heavvalastit, vuollat

höyläämätön vuolakeahtes (attr.); höyläämätön lautavuolakeahtes fiel´lu

höynähtää hovkkiidit, hovkkehuvvat, hoavkat, hoavkkáiduvvat, homahuvvat, gáiggiidit

höyry lievla, hevro

höyrykone lievlamašiidna

höyrylaiva dámpa

höyrystyä hevrriidit

höyryttää (esim. ruoan valmistuksessa) lievladit; höyryttää vihanneksia lievladit ruotnasiid

höyrytä lievllistit, soiccistit

höyste, höystö suvli

höysteinen suvlá/i (-s)

höystää suvlet

I

iankaikkinen agálaš

idea idea

idealismi idealisma

idealisti idealista

idealistinen idealisttalaš

idemmäksi nuortalii, nuortelii, ovstalii; vähän idemmäksinuortalažžii, nuortelažžii, ovstalažžii

idempänä nuortalis, nuortelis, ovstalis; vähän idempänänuortalaččas, nuortelaččas, ovstalaččas

identifioida identifiseret

identiteetti identiteahtta ~ identitehta

identiteettikriisi identiteahttakriisa

identtinen ideanttalaš; identtiset kaksosetideanttalaš jumežat

ideologia ideologiija

ideologinen ideologalaš

idiootti idiohtta

idoli idola; hän on nuorten idolison lea nuoraid idola

idänhiirihaukka ruoššaboaimmáš

idänimarre nuortagáiskkit

idänkirveli ruoššagearvil

idättää (perunoita) iđihit, ihtidit

ien algŋa, aldna, bátneoažži

ihailla hervvošit, ovddošit

ihan (+ adj.) áibbas, ihán(a) (+adj.)

ihana hearvás (attr.), ovddolaš

ihanteellinen ideála, optimála

ihanuus hearvásvuohta, ovddolašvuohta

ihastua  (johonkin, johonkuhun) liikostit (+ ill.), ges´sot (+ ill.), mielasmuvvat (+ ill.)

ihme imaš, oavdu

ihmeellinen imašlaš, ovddolaš; ihmeellisen kaunisimaš čáppis ~ čáppat

ihmeitätekevä ipmašiiddahkki; sillä on ihmeitätekevä vaikutusdas lea ipmašiiddahkki váikkuhus

ihmelapsi imašmánná; Mozart oli ihmelapsiMozart lei imašmánná

ihmeteko oavdudahku

ihmetellä imaštallat, imaštit, ovddošit

ihmettely imašteapmi, imaštallan

ihmetyttää imaštahttit

ihminen olmmoš

ihmisapina olmmošáhppa

ihmisarka olmmošárg/i (-es)

ihmisarvo olmmošárvu

ihmiselämä olbmo eallin

ihmisikä olbmoahki

ihmiskauppa olmmošgávpi

ihmiskirppu lahpis

ihmiskunta olmmošsohka

ihmiskuvaus olmmošgovvideapmi

ihmislapsi olbmo mánná

ihmisoikeus olmmošvuoigatvuohta, olmmošriekti; ihmisoikeudet(pl.) olmmošvuoigatvuođat (pl.), olmmošrievttit (pl.)

ihmisoikeussopimus olmmošvuoigatvuođasoahpamuš

ihmispaljous olmmošeatnatvuohta, olmmošálbmot

ihmisparka olmmošlissa

ihmisryhmä olmmošjoavku

ihmissuhde olmmošgaskavuohta

ihmissyöjä olmmošbor´ri

ihmistuntemus olmmošdovdamuš

ihmisyys olmmošvuohta

iho liiki

ihonalaiskudos assi

ihonväri liikeivdni

ihosyöpä liikeboras

ihotauti liikedávda

ihottuma ihtaluvvan, ihtalupmi, ihtalanvihki, ihtamas, ihtamat (pl.), ihttomat (pl.); saada ihottumaihtaluvvat, ihttot, bosttahallat

ihovoide liikevuoiddas

ihra buoidi

iilimato njaman

iiri irlánddagiella, iirragiella

ikimaho (vaatimesta) stáinnat

ikinä agibeaivvisge, goas´sige; kuka ikinä tuleekingii ihkinassii bođešge

ikipetäjä háika

ikirouta agibeaiduollu

ikivanha áigahaš (attr.), dološ (attr.); nuo ovat ikivanhoja asioitadiet leat dološ áššit

ikivihanta ks. ainavihanta

ikivihreä (vars. viihdesävelmästä) álobivnnu/t (-his)

ikkuna lássa ~ láse

ikkuna (tietok.) ihkkon

ikkunalauta lássalávdi ~ láselávdi

ikkunaluukku lássaluŋka ~ láseluŋka

ikkunapuite lássagárbma ~ lásegárbma

ikkunaruutu lássaruvtto ~ láseruvtto

ikkunasta (adv.) lássaráigge ~ láseráigge

ikkunaverho lássaliidni ~ láseliidni, gardiidna

ikoni ikona

ikonostaasi ikonostása

ikuinen agálaš

ikuisesti agálaččat

ikuisuus agálašvuohta

ikä ahki

ikäero ahkeerohus

ikäihminen vuoras olmmoš

-ikäinen -agat, -ahkásaš

ikälisä ahkelassi

ikäluokka ahkeluohkká

ikäraja ahkerádji

ikärakenne ahkeráhkadus

ikäryhmä ahkejoavku

ikävystyttävä  (esim. elokuvasta) suiva/t (-dis), láittas (-is), dolkadahtti

ikävystyä láittastuvvat, suivvastuvvat

ikävyys ahkitvuohta, láittasvuohta

ikävä  (esim. asiasta) ahki/t (-dis), váiv/i (-ves)

ikävästi ahkidit

ikävöidä (johonkin) ahkiduššat, vielladit, jievladit

ikään kuin dego

ikääntyä agáiduvvat, vuorasmuvvat

ilahduttaa illudahttit

ilahduttava illudahtti

ilahtua ilosmuvvat, ilostuvvat, illosit

iljanne gálja, gálljin, lavki, njuohppi, njuohpa, vuožži; tulla iljanteellegálljut, tehdä iljannegálljudit

iljettävyys  fastivuohta, fastodat

iljettävä  fast/i (-tes), ilga/t (-dis), eartnjehas

iljetä (tehdä jotakin vastenmielistä) stor´ret ~ stor´rát

ilkeillä  árvvohuššat, suohpáhuddat, birostit, cihppošit

ilkeä  árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš

ilkikurinen hilb/at (-es); olla ilkikurinen (jollekulle)hilbošit (soapmásiin)

ilkityö  bahádahku, vearredahku

ilkkua bilkidit, mánnat

illalla eahkedis

illallinen eahketbiebmu, eahkedaš, eahkedaččat (pl.), eahketmállásat (pl.)

illansuussa eahketbeallai

illanvietto eahketdoalut (pl.), eahketvásut (pl.)

illastaa eahketmállása borrat

illatiivi (kiel.) illatiiva

ilma áibmu; raitis ilmadearvvas ~ dearvvaš áibmu

ilma (sää) dálki; kaunis ilmačáppa dálki

ilmaan (adv.) áibmui, loktosii

ilmaantua  ihtit, almmaiduvvat, almmustuvvat, ilbmanit; (nopeasti) iđistit, (tämän tästä)iđáhallat

ilmailu áibmojohtalus, áibmojohtolat

ilmainen nuvttá, mávssoh/eapme (-is); ilmaiseksinuvttá, ilbmán

ilmaista olggosbuktit

ilmaisu olggosbuktin, olggosbuktojupmi

ilmakehä áibmogeardi

ilmakivääri áibmogivvir

ilmakuva áibmogovva

ilman haga, hahttá, almmá; ilman sitädan haga, ilman muutadieđusge; joutua kokonaan ilman (jotakin)nohkkot oalát (mas nu)

ilman likaantuminen áibmonuoskkideapmi

ilmankos (ei ihme että) oavdu; voitti lotossa rutkasti rahaa, ilmankos hankki komean menopelinvuittii lottos ruhtalána, oavdu dat gal gákkastii diekkár fiinna fievrru

ilmankostutin áibmoláktajeaddji

ilmanpaine áibmodeaddu

ilmansuojelu áibmosuodjaleapmi

ilmansuunta almmiguovlu; mihin ilmansuuntaan?guđe almmiguvlui? gosa guvlui?, millä ilmansuunnalla?guđe almmiguovllus? gos guovllos?

ilmanvaihto áibmomolsun, biggoheapmi, ventilašuvdna

ilmapallo bieggaspábba, (áibmo)balloŋ´ŋa

ilmapiiri atmosfeara, dilli

ilmapumppu áibmobumpa

ilmapuntari baromehter

ilmarako áibmolatnja

ilmareikä (savukodassa) áibmoráigi

ilmassa (adv.) áimmus, loktosis

ilmasto dálkkádat, klimáhtta

ilmastonmuutos dálkkádatnuppástus

ilmastovyöhyke dálkkádatavádat

ilmatiede meteorologiija, áibmodieđa

ilmatieteellinen meteorologalaš, áibmodieđalaš

ilmaus dajaldat, dajahus

ilmava (kuohkea) luotkk/us (-o-)

ilmavarsi áibmonađđa

ilmavirta (veto sisätiloissa) jiella, jiellu

ilmavirta áibmorávdnji

ilmavoimat (pl.) áibmofámut (pl.)

ilme ilbmi, geahčastat

ilmeinen čalmmus

ilmeisesti várra

ilmelihakset (pl.) ilbmedeahkit (pl.)

ilmentää albmanahttit

ilmestys  almmustus

Ilmestyskirja (Raamatun) Almmustusaid girji

ilmestyä (johonkin) almmustuvvat, albmaduvvat, almmaiduvvat, ihtit; (yllättäen, tulla tupsahtaa)iđistit, gahččat, guivásit, goaikkihit, navššihit, nušihit, nakšalit, njullihit, dalkkihit, guoikkihit, nurššihit, dearahit, čoarihit, čuolihit, naffidit, roamssihit

ilmestyä (kirjasta) almmustuvvat, ilbmat, ilmmestuvvat, boahtit olggos

ilmetä albmanit, boahtit ovdan; dihttot, dovdot, vuhttot

ilmi albma, albmosii, julga

ilmiantaa  guoddalit, váidit

ilmianto guoddalus, váidda

ilmiasu (biol.) oppalaš bajiloaidnu

ilmiselvä  čalmmus

ilmiö fenomena, albmoneapmi, iđa

ilmiömäinen fenomenála

ilmoittaa almmuhit, dieđihit

ilmoittaminen almmuheapmi

ilmoittautua almmuhit iežas, dieđihit iežas

ilmoittautuminen almmuheapmi, čáliheapmi

ilmoittautumiskaavake dieđihanskovvi

ilmoitus almmuhus, dieđáhus

ilmoitusasia dieđihanáš´ši

ilmoitustaulu almmuhandávval

ilo illu, ávvu

iloinen ilolaš, il´lui (-os)

iloisuus ilolašvuohta

iloita illudit, ávvudit, ilus leat

ilokaasu illugássa

ilomielin illumielain, millosit, mielas

ilonpito illudeapmi, riepmu

ilonpäivä illubeaivi, riepmobeaivi

ilosanoma illusáhka

ilostua illosit, ilosmuvvat

iloton iluh/eapme (-is); tulla ilottomaksiiluhuvvat

ilotulitus riepmodolat (pl.)

ilta eahket; illallaeahkedis

iltahämärä eahketveaigi

iltakausi eahketbodda; oli siellä iltakaudenlei doppe eahketbotta

iltamyöhällä maŋŋit eahkedis ~ maŋŋiteahket

iltapuoleen eahketbeallai

iltapäivä eahketbeaivi ~ eahkedisbeaivi, veaigi, maŋŋelgaskabeaivi (N)

iltapäivämakaus (poroilla) eahketlivat (pl.)

iltarukous eahketrohkos; lukea iltarukoussivdnidit nohkkat

iltarusko eahketguovssu, eahketroađđi

iltayö eahketidja

iltti (kengässä) alddas

ilveilijä hearvadahkki, jal´lošeaddji

ilveillä jal´lošit

ilves albbas

imaginaariluku (mat.) imagináralohku

imaista njamistit

imarrella njálgganjuokčamastit, njálggástallat, gerjjodit, bálvalit, (vulg.)bađa njoallut

imartelija njálgganjuokčamasti, njálggástal´li, gerjjodeaddji, (vulg.)bahtanjoal´lu

imeskellä njamadit

imettää (lasta) njamahit

imettää (panna imemään) njamahit

imevä njam´mi

imeytyä  (kiinni) njammasit

imeä njammat

immenkalvo luondducuozza

immuniteetti immuniteahtta ~ immunitehta

imperatiivi (kiel.) imperatiiva

imperfekti (kiel.) imperfeakta

impi eadneviđá nisu

implisiittinen implisihtalaš

impressionismi impressionisma

impressionisti impressionista

impulssi impulsa, cavggástat, báhcahat

imu njamman

imujuuri njammanruohtas

imukärsä njammangearsi

imuneste lymfa

imupaperi njam´mibábir

imupilli juhkanbohcci

imurauhanen (anat.) lymfaráksá

imusolmuke lymfačuolbma

imusuoni lymfasuotna

inahtaa (lehmästä) inádit, inihit

inarilainen (Inarin kunnan, Inarin kirkonkylän asukas) anárlaš

inarinsaame anárašgiella

inarinsaamelainen  anáraš

inarinsaamenkielinen anárašgielat

indefiniittipronomini (kiel.) indefinihttapronomen

indeksi indeaksa

indeksitarkistus indeaksadárkkisteapmi

indikatiivi (kiel.) indikatiivi

individualismi individualisma

individualisti individualista

inessiivi (kiel.) inessiiva

infinitiivi (kiel.) infinitiiva

inflaatio inflašuvdna

informaatio informašuvdna

informoida informeret

infrastruktuuri infrastruktuvra

inhimillinen  olmmošlaš

inhimillisyys  olmmošvuohta

inhota fasttášit, ilgadin atnit; inhoan häntämus lea garra vuostemiella sutnje

inhottava eartnjehas, ilga/t (-dis), fast/i (-tes), stukkis (-is)

inistä (piipittää) njivkit; (lyhyesti)njivkkádit, njivkkihit

inkivääri ingefeara

innoissaan movtta, mihus, váimmobáhkasnaga; oli niin innoissaan, kun hänet valittiin saamelaisparlamenttiinlei nu movtta, go su válljejedje Sámediggái

innoittaa inspireret, movttiidahttit

innoitus inspirašuvdna

innokas movtte/t (-gis), áŋgir (-is), jiellis

innokkuus mokta, áŋgirvuohta, movttetvuohta

innostaa movttiidahttit, motiveret

innostua movttiidit, movttaiduvvat, movttiiduvvat, movttáskit

innostus mokta; häneltä lopahti innostussus ravggai bunci

innostuva jieris

innoton loik/kas (-a), goid/das (-a); innottomastiloikasit, goidasit

innovaatio (uudistus) innovašuvdna

insesti inseasta

insinööri inšenevra

inspiraatio inspirašuvdna

inspiroida inspireret

installaatio (tilateos) installašuvdna

instanssi instánsa

institutionaalistua institušuvdnaluvvat

instituutio institušuvdna

instituutti instituhtta

instrumentti instrumeanta, apparáhtta; čuojanas

insuliini insuliidna

integroida integreret

integroitua (+ ill.) šaddat oassin (mas nu), vuogáiduvvat (masa nu)

intellektuaalinen intellektuálalaš

intensiivinen intensiivvalaš

interjektio (kiel.) čuorvvassátni, interjekšuvdna; voi kuinka hauskaa!vuoi man somá!

internetti (tietok.) interneahtta, neahtta

interrogatiivipronomini (kiel.) interrogatiivapronomen

intertekstuaalinen  (kiel.) intertekstuálalaš

intervalli (väliaika) intervál´la, boatka

intiaani indiána

intiaaniheimo indiánačearda

intialainen indialaš

into mokta, indu; olla innoissaanleat movtta

intohimo áŋggaštus

intoilla áŋgiruššat

intonaatio (kiel.) intonašuvdna, nuohtta

intoutua movttiidit, movttáskit, vilddáskit, viibmat

intransitiivinen (kiel.) intransitiiva

intressi beroštupmi, intreas´sa

inttää  nágget

inua (lehmästä) itnut, rudnet

inuiitti inuihtta, inuhkka

invalidi lámes olmmoš, invaliida

invalidisoitua lápmašuvvat, roasmmohuvvat

invaliditeetti invaliditeahtta ~ invaliditehta, lámisvuođadássi

inventaario inventeren, gálvolohkan

inventoida inventeret

investoida investeret

investointi investeren

irlanti irlánddagiella, iirragiella

irlantilainen irlándalaš, iiralaš

ironia ironiija

ironinen ironalaš

irrallaan bođuid, luovus

irrallinen bođu-, luovos-

irrationaalinen irrationála; irrationaalilukuirrationálalohku

irrota beassat, luovvanit, bođđanit; (useasta esineestä)beasadit, (siteistä tms.)čoavdásit, (varresta, kiinnikkeestään)čalgat

irrota (esim. tuohesta) loggasit

irrotella (siteet, köydet) čoavdalit

irrottaa luv´vet, bođ´đet, gálgat; (esim. sukset jalasta)čalgadit, (pala)laiget

irrottautua luv´vet iežas

irstailija roahcu, rohcošeaddji

irstailla oaččástallat, oaččástit, rohcošit, nuskošit

irstas oaččástal´li, rohcc/ui (-os)

irstaus roahcuvuohta

irtaantua luovvanit, bođđanit, beassat;(jatkuvasti)luovvanaddat, beasadit

irtaimisto luovos opmodat, bođuopmodat, luvvodat

irti luovus, bođuid; sanoa irticealkit eret

irtisanominen eretcealkin

irtolainen golgolaš, golgoolmmoš

irtonainen  luov/us (-os), bođu-

irtonaisuus luovusvuohta

irtonumero (sanomalehden) bođunummir

irvessä (pysyvästi)njeaccil; (hetkellisesti) njeazzut

irvistelijä njeccon

irvistellä njeazzut, njeazzát; (silloin tällöin)njeccodit

irvistys njeaccanas

irvistää njezzet

irvokas groteaska

iskelmä šláger

iskeä (jollakin) časkit; (nopeasti)časkilit, (vähän)časkkestit, (vähin erin) časkkašit

iskeä (kirveellä) čuolastit

iskeä silmää časkit čalmmi, (toisilleen)časkkašit čalmmi

iskostua  cieggat

isku časkkástat, huškkastat

iskunvaimennin časkinváiddon

islamilainen islámalaš, islamihtalaš

islanti islánddagiella; islanniksiislánddagillii

islantilainen islándalaš

iso stuor/is (-ra); pitää liian isonastuorášit

iso ja lihava (naisesta) sturc/cas (-e-)

iso rintalihas raddedeahkki

isoauringonkukka beaiveruvsu

isohaarahaukka suorrefál´li

isoin stuorámus ~ stuorimus

isoisä  áddjá, váre (R); tulla isoisäksiáddjáluvvat

isojako (hist., S) stuorrajuohku

isokahvainen nađ´đá/i (-s), nađ´đ/ii (-es)

isokaliberinen (aseesta) luođ´đá/i (-s), luđ´đ/ii (-es)

isokarpalo veattet

isokihu stuorraskáiti

isokokoinen (tilaa vievä) goakŋi/t (-dis),goatnji/t (-dis)

isokorvainen bealljá/i (-s)

isokoskelo gussagoalsi

isokourainen rábmá/i (-s)

isokuovi stuorraguškkástat

isokämmeninen rábmá/i (-s)

isokäpylintu beahcebáhcatloddi

isolaukku suoidneruhtarássi

isolepinkäinen  skirri

isolokki stuorraskávli

isoluinen dáktá/i (-s)

isompi stuorát ~ stuorit

isonenäinen njun´ná/i (-s)

isontaa stuoridit

isontua stuorrut

isoraajainen (eläimestä) ruovjá/i (-s)

isorintainen  čižžá/i (-s)

isorokko boahkkodávda

isosarvinen čoarvá/i (-s)

isosilmäinen stuorračalmmat; (verkosta)gal/lji (-jes)

isosimppu áhkabiddu

isosirri riddoviroš

isosisko stuorraoabbá

isotaivot  (pl.) stuorravuoigŋašat (pl.)

isotrappi stuorratráhppi

isovanhemman isä máttaráddjá

isovanhemman äiti máttaráhkku

isovanhemmat áddjá ja áhkku

isovarvas juolgebealgi

isoveli stuorraviellja

isoviha (hist., S) stuorravašši

isoympyrä (geom.) stuorragierdu

isoäiti áhkku; tulla isoäidiksiáhkkuluvvat

istahtaa  čohkánastit, čohkkedastit

istua čohkkát

istuallaan čohkut

istuinteljo (veneen perässä) uhcadiljáš

istukka vuossamátta

istumapaikka čohkkánsadji

istumatyö čohkkánbargu

istunto čoahkkin, čoakkán, sešuvdna

istuntokausi čohkkánbadji

istuntosali čoahkkinlatnja

istuskella čohkohallat, čohkkádit; (nojaillen)mievžžadit, mievžat

istuttaa  (pitää istumassa) čohkkáhit; (kasvi)bidjat šaddat, gilvit

istutusmetsä  gilvvavuovdi

istuutua čohkánit, čohkkedit

isyys áhččivuohta

isä áhčči

isällinen áhčálaš

isällisyys áhčálašvuohta

isänmaa áhčieana(n), vánheneana(n) (N)

isännyys isitvuohta

isännöidä isidastit, isiduššat, hovdet

isännöitsijä hovdejeaddji

isänpäivä áhčiidbeaivi

isäntä isit; (talonisäntä)dálusit

isäpuoli áhččebealle

isätön áhčeh/eapme (-is)

isävainaja áhččerohkki

italia itáliagiella; italialainenitálialaš

itara hán/is (-es); tulla itaraksihátnut

itaruus hánisvuohta

itikka divri, čuoika

itiö iđus

itiöemä iđuseadni

itiökasvi iđusšaddu

itiölehti iđuslasta

itiöpesäke iđusgoahti

itkeskellä čierostuddat, snuđđut, snuđđat, hahkkit, hihkkit, haŋkit, hiŋkit, hiŋkkašit

itkeä čierrut, bárgut, holvut, veanzut, veanzát, veanzzistit, ružžut, ruččistit, ganjaldit, ganjaldallat

itku čierrun, čierrát (pl.); puhjeta itkuunčir´rot

itkunherkkä čirrolas, čir´r/ui (-os), eavas (-is), sieidá/i (-s), sieddas (-is), (pikkulapsista)bárgolaš, venzolaš

itkupilli (lapsista) čier´rá, čiron, sieidá, eavvabahta, eváseahkka

itse ieš

itsehallinto iešstivrejupmi, iešhálddahus, autonomiija

itsehillintä máššu, viivu, viivvur

itseisarvo (mat.) iešárvu

itsekkyys iešluddan, egoisma; (itämurteissa myös)vuovdna, vuovnnalašvuohta, vuovdnáivuohta

itsekritiikki ieškritihkka

itsekseen  iehčanassii, ihcalassii, ihcalis

itsekukin iešguhtege

itsekunnioitus iešgudnejahttin

itsekäs egoisttalaš; (itämurteissa myös) vuovdná/i (-s), vuovnnalaš, (käyttäytyä itsekkäästi) iešluddat, vuovnnastallat (itämurteissa)

itseluottamus iešluohttámuš

itsemurha iešsorbmen, iešsoardin; tehdä itsemurhasorbmet ~ soardit iežas

itsemääräämisoikeus iešmearridanvuoigatvuohta, autonomiija

itsenäinen iehčanas, iešlágálaš, iešmearrideaddji

itsenäistyä šaddat iehčanassan

itsenäisyys iehčanasvuohta

itsenäisyysjulistus iehčanasvuođajulggaštus

itsenäisyyspäivä iehčanasvuođabeaivi

itseoppinut iešoahppan

itsepalvelu iešbálvaleapmi

itsepetos iežas beahttin, iešbeahtus

itsepintainen hoavrras, hoavrá/i (-s), nággár (-is), iešbeaivválaš

itsepäinen ks. änkyrä

itsepäisyys ceaggáivuohta, nággu, nággárvuohta

itsepölytys (biol.) iešgavjehus

itserakas iešráhkis

itserakkaus iešráhkisvuohta, oamiráhkisvuohta

itsestään iešalddes

itsestäänselvä diehttelas ~ diehttalas

itsesääli iešsállu, iešsállošeapmi

itsetietoinen iešdiđolaš

itsetunto iešdovdu

itsetyydytys iešduhtadeapmi, onaniija

itsevarma iešsihkkar (-is)

itu (oras) ihtu

itusilmu ihtuurbi

itä nuorta, nuorti, ovsta; idässänuortan, nuortin, ovstan, itäännuorttas, ovsttas, idästä päinnuorttal, nuorttil, ovsttal

itäinen nuorta-, nuorti-, ovsta-; itäisempinuorttat, nuorttit, ovsttat (ks. idemmäksi, idempänä)

itäisin nuorttamus, nuorttimus, ovsttamus; itäisimpänänuorttamusas, nuorttimusas, ovsttamusas; itäisimmäksinuorttamussii, nuorttimussii, ovsttamussii

itämaa nuortaeana(n)

itämaat nuortariikkat

itämainen nuortaeatnanlaš

itämerensuomalainen nuortamearasuopmelaš

itämerensuomi nuortamearasuopma

Itämeri Nuortamearra

itämisaika (perunoiden) ihtináigi

itäpuoli nuorttabealli, ovsttabealli; itäpuolellanuorttabealde, ovsttabealde, itäpuolellenuorttabeallai, ovsttabeallai, itäpuoltanuorttabeale, ovsttabeale

itäpää nuorttageahči, ovsttageahči; itäpäässänuorttageahčen, ovsttageahčen, itäpäähännuorttageahčai, ovsttageahčai, itäpään kauttanuorttageaže, ovsttageaže

itäraja nuortarádji

itätuuli nuorttadat, nuortebiegga, ovsttán; tuuli idästäbiekkai nuorttil ~ ovsttal

itävaltalainen nuortariikalaš

itää ihtit; hyvä itämään (perunasta) ihtalas

iva bilkideapmi, bilku

ivallinen bilkár (-is)

ivata mánnat, bilkidit

iäinen agálaš

iäkkyys vuorasvuohta

iäksi agibeaivái, agás, ahkásii, guođát

iäkäs (ihminen) eallilan olmmoš

J

jaakonpäivä jágát

jaakonviikko jágátvahkku

jaardi járda

jaaritella  dálset, dáikit, huleštit, hoamssistit, vealsut

jaarittelija dálssár, dáikkán, máinnasseahkka, sáhkaseahkka

jae (Raamatun) vearsa

jaella  juogadit

jaettava (mat.) juogihahtti

jahkaileva buibmalas, buibmá/i (-s)

jahkailija buimman

jahkailla sealggahuddat

jahti bivdu, meahccebivdu, jákta (N, R)

jahti (pikkulaiva) jákta

jahtikoira bivdobeana, jáktabeana

jakaa juohkit; (keskenään)juogadit

jakaa (mat.) juohkit, divideret (N)

jakaantua  juohkásit, juohkašuvvat, juohkádit

jakaja (mat.) juohkki

jakaminen juohkin

jakauma  (jakautuma) juohkáseapmi, juohkašupmi

jakaus (hiuksissa) vuoktajuohku

jakautua juohkásit, juohkašuvvat; jakautua neljään osaannjealljánit

jakautumaton juohkásmeahttun

jakelija juogadeaddji

jakelu juogadeapmi

jakeluosoite juohkinčujuhus

jakkara reŋko, beaŋka

jako juohku; (keskinäinen)juogadeapmi

jakoavain muddenčoavdda

jakokulma (mat.) juohkinsáhcu

jakolasku (mat.) juohkin, juohkinrehket, juohkinluoitu

jaksaa veadjit, nagodit ~ nagadit, nahkat; jaksaa nostaabihtit loktet, jaksaa kulkea perillegoastat, jaksaa kuljettaa kantaen perillegoastadit

jakso (jono, sarja)ráidu; (oppikirjan tms.)oassi; (ajan)boddu, áigodat

jalanjälki  luodda; jättää jalanjälkiäluottastallat

jalankulkija vázzi, vázzinolmmoš

jalankulku vázzin

jalansija juolgesadji; (suksen)beađŋŋis, (pitävä) coakci; kuv.saada jalansijaacoavcci oažžut

jalantyvi juolgemátta

jalas (reen)jálás, mielggas; (moottorikelkan)sabet

jalava jálvi

jalka juolgi; jalat yhdessäoktii julggiid, kuivin jaloingoikejulggiid, jalat haarallaanháhccut; jäädä jalkoihinduolbmašuvvat, joutua jonkun jalkoihinduolmmahallat soapmásii

jalka (pituusmitta)juolgi

jalka-aitta juolgeáiti

-jalkainen -juolggat

jalkaisin vácci

jalkaisin vácci, juolgásiid

jalkajarru juolgegoazan

jalkajousi juolgedávgi

jalkakopelolla (jalalla tunnustellen) juolgesesiid, juolgesesiiguin

jalkakuntura (yhden poron koivet, joista nyljetään koipinahat) juolgottur

jalkakäytävä váccáhat, vázzingeainnus

jalkapallo (pelinä)spábbačiekčan; (pallo)čiekčanspábba

jalkapalloilija spábbačiekči

jalkapallojoukkue spábbačiekčanjoavku

jalkapohja juolgevuođđu

jalkapuoli juolgebealli

jalkapöydänluu (porolla) njiehcahas

jalkapöytä juolgeramas

jalkaterä juolgeláhpi; (yläpuoli)juolgeramas

jalkavaimo liigeáhkká

jalkavammainen juolgelámis

jalkaväki (mil.) juolgeveahka, infanteriija

jalkeilla julggiid alde, juolgásiid

jalkine juolgeváhttu, juolgegárvu, gáma

jalkojenväli háhccegaska, juolgesuorri

jalkopää (vuoteessa) juolgeluš, julggiidgeahči

jalo (kallisarvoinen) divrras; jalo lehtipuudivrras lastamuorra, jalot ajatuksetdivrras jurdagat

jalohaukka fál´li

jalokivi hearvageađgi, divrras geađgi, gás´segeađgi

jalometalli divrras metál´la

jalomielinen stuorramielat

jalopeura (leijona) jálobeavri, ledjon

jalostaa (tuotteita)ovddosdikšut, ovdduštit, ovddidit, raffineret; (eläimiä, kasveja)náláštuhttit, nállašuhttit

jaloste ovddosdikšunbuvtta, ovdduštanbuvtta

jalostus ovddosdikšun

jalustin juolgefárfu

jamoa (liittää verkkoja peräkkäin) geatnit, geanašit

jamssi jámsa

jana (mat.) sáhcobihttá, geažehas

jankuttaa  dáguhit, dáhkut, bádjálastit

jano goiku

janottaa goikkahit; mikähän minua niin janottaa?miison mu nu goikkaha?

janottaa minua janottaamus lea goiku, mun jugastuvan

jaollinen (mat.) jugolaš, juogehahtti

jaosto juogus, ossodat

jaotella juogadit

jaoton (mat.) juogoh/eapme (-is)

jaottelu juogadeapmi, juogustus

japanilainen japánalaš

jarru goazan, (reessä, ahkiossa)vávlu

jarrupoljin goazanduolmman

jarruttaa goahcat, goazahit, caggat; (vähän)cakkastit, (äkkiä)goazastit

jarruttaa (rekeä, ahkiota) vávlet, vávllustit

jarrutus goahcan

jarruvalot (pl.) goazančuovggat (pl.)

jatkaa (jatkeella)joatkit; (pidemmäksi)guhkidit

jatkaa joatkit, joatkkašit

jatkaja joatki

jatke  joatkka

jatkokertomus joatkkamuitalus

jatkokoulutus joatkkaoahppu, joatkkaskuvlen

jatkokäsittely joatkkagieđahallan

jatkosota (Suomen) joatkkasoahti

jatkoyhteys joatkkaoktavuohta

jatkua joatkašuvvat

jatkumaton joatkkoh/eapme (-is)

jatkuva bis´sovaš, bistevaš, jotkkolaš

jatkuvasti  jám´ma, čađat, ohpihii, ovttanassii, duojážassii, álo

jatkuvuus jotkkolašvuohta

jauhaa (kahvia tms.) mil´let, málet, ferdnet

jauhaantua jáf´fuluvvat

jauhe bulvvar, bulvarat (pl.)

jauheliha biergodáigi, ferdnejuv´von biergu

jauho jáf´fu; jauhot (pl.) jáffut (pl.)

jauhohiukkanen jáf´fočalbmi

jauhoinen jáf´fu/i (-os)

jauhosavikka spiinnelasta

jauhossa (jauhojen tahrimana) jáffonaga

jauhosäkki jáf´foseahkka

jauhottaa jáffohuhttit

jauhottua (likaantua jauhoihin) jáffohuvvat

jelpata helpet

jesuiitta jesuihtta

jiekiö (näskäin, kaavinrauta) jiehkku

jne. (ja niin edelleen) jna. (ja nu ain)

jo juo; joko olet käynyt siellä?juogo leat fitnan doppe?

jodi jode

joenniska  oaivvuš, lusmi ~ luspi

joenpohja jogabodni

joenranta johkagáddi ~ johgáddi

joensuu (jokisuu) joganjálbmi

jogurtti jogurta

johdanto láidehus, álggahus

johdattaa (johonkin asiaan) láidet, láidestit

johde jođas; (lohipadon johde)čuollu; (patoverkon johde)vuojahat

johdeaita (porokaarteessa) vuopman, vuoma(n)

johdin (kiel.) suorggis

johdinaita (kaarteen) sivlá ~ sivli, seaibbuš, soadji ~ soadjá

johdonmukainen logalaš, konsekveanta

johdonmukaisuus logalašvuohta, konsekveansa

johdos (kiel.) suorggus, suorggádus

johdosta geažil, dihte

johon masa

johonkin, jonnekin  juosat, gosa nu

johtaa (kiel.) suorggidit, surggiidahttit

johtaa (sähköä) jođihit, sirdit

johtaa  (toimintaa) jođihit, hovdet

johtaja jođiheaddji, hoavda, direktevra, njunušolmmoš, njunuš

johtava lääkäri hoavdadoavttir

johto (kunnan, valtion tms.) njunnošat; valtionjohto on tästä asiasta näin päättänyt stáhtanjunnošat leat dán áššis ná mearridan

johto (sähköjohto tms.) jođas

johtoasema njunušsadji

johtoelin stivrenorgána

johtohenkilöt (pl.) njunnošat (pl.)

johtokunta stivra; johtokunnan kokousstivrračoahkkin

johtolause (kiel.) gáldocealkka

johtopäätös jurddaboađus, konklušuvdna; tehdä johtopäätösárvvoštallat, konkluderet (N)

johtosolukko jođasseallat (pl.)

johtua (jostakin) boahtit (+ lok.), čuovvut (+ lok.), johttut (+ lok.) (R)

johtua (lämmöstä, sähköstä) johtit, sirdásit

joikaavainen juoigalas

joikailla juoiggadit, livddadit, livdet

joikata juoigat; (vähän)juoiggastit, (vaivattomasti)rohttet, rohttestit, juoiggadit, geasašit; ruveta joikaamaanjuoigagoahtit, juoiggastit

joikauttaa (panna joikumaan) juoiggahit

joiku (joikuminen)juoigan, (tietyn ihmisen, paikan jne.)luohti, livda, (tietty melodia sanoineen)juoiggus

joka mii; (ihmisestä) gii

joka  (jokainen) juohke

jokainen (joka ikinen) juohkehaš, juohkeokta; juohke (attr.)

jokamiehenoikeus juohkeolbmovuoigatvuohta, buohkaidriekti

jokapäiväinen beaivválaš

joki johka; (pienehkö)jogaš, (suuri tai seudun suurin)eatnu, deatnu

jokilaakso leahki, roggi

jokilaakso (metsäinen) vuopmi, vuomádat, vuomuš; muuttua metsäiseksi jokilaaksoksivuomáiduvvat, ruveta muistuttamaan metsäistä jokilaaksoavuomástahttit

jokilatva johkagiera ~ johgiera

jokin juoga, muhtun ~ muhtin

jokiranta johkagáddi ~johgáddi

jokiuoma johkaroggi

jokseenkin oalle, viehka, joksege (R)

joksikin, jonakin juonin, manin nu

joku muhtun ~ muhtin, soam/is (-es)

jokunen (ei kovin monta) soames; oli vain muutama porolei dušše soames boazu

jolkuttaa (esim. sudesta) ruohttat, gaŋgguhit, njaŋgguhit, njaŋggardit, šoalvvuhit, guohcat (R)

jolla jol´la, jolá

jollainen makkár, makkáraš

jollakulla soapmásis, geas nu

jollekulle soapmásii, geasa nu

jolloin  goas, go

jomottaa várkat, vearkat

jompikumpi juobbágoabbá, goabbá nu

jonakin, joksikin juonin, manin nu

jonkinlainen (jonkunlainen) juogalágan

jonnekin, johonkin juosat, gosa nu

jono  gurgadas, ráidu, ruvgadas, goallus

jonossa (poroista) ruvgalassii ~ ruvgolassii; lähteä laukkomaan jonossaruvgalit

jopa juoba ~ juobe

jorina šurra, šoambbisteapmi, šluppardeapmi

jorista šurrat, šoambbistit, šluppardit

jos jos ~jus ~ juos

joskin jos juo gal

joskus muhtumin ~ muhtimin, goas nu, oktii, gearddi; (toisinaan)gaskkohagaid, gaskkaid, duollet dálle, duolluid dálluid, duo dá

jospa vare, beare, vare dal juo; jospa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!

jossa mas

jossakin, jostakin juostá, gos nu

jossitella joshallat; sinä olet taas siinä jossittelemassadon leat vuot das joshallamin

jotakin juoidá, maid nu

jotakuta soapmása, gean nu

jotenkin juogaláhkai, juoga ládje, mo nu

jotkut muhtumat ~ muhtimat, soapmásat

jott/en,-et, -ei (jne.) ama/n, -t, s- (jna.)

jotta vai, ahte

jouduttaa (nopeuttaa) jođálmahttit; (hoputtaa)hoahpuhit, gáhčahit

jouhi juovka

jouhilevä birralávži

jouhimato juovkamáhtu

jouhisara juovkalukti

jouhisorsa vuojaš

jouhivita čáresvihti

joukko joavku

joukkoharha joavkogáddu

joukkokuolema (eläinten) jápmu

joukkoliikenne joavkojohtolat

joukkoon, sekaan, mukaan jovkui, searvái, seahkái

joukko-osasto (mil.) joavkoossodat

joukkotiedotusväline joavkodieđihangaskaoapmi

joukkoviestin joavkomedia

joukkue joavku, lága

joukoittain dohkiid dohkiid

joukolla  (porukalla, yhdessä) álbmogassii, searválagaid

joukolla ks. yhteistuumin

joukossa  (seassa, mukana) joavkkus, searvvis, seagis

joulu  juovllat (pl.), joulu-juovla-

jouluaamu juovlaiđit

jouluaatto juovlaruohtta

jouluilta juovlaeahket

joulujuhla juovlafeasta

joulukirkko juovlabgirku

joulukuu juovlamánnu

joulukuusi juovlaguossa

joululahja juovlaskeaŋka

joululaulu juovlalávlla

joululoma juovlaluopmu

joulumänty juovlabeahci

joulunaluspäivät (pl.) ruohttabeaivvit (pl.)

joulunpyhät  (pl.) juovllat (pl.), juovlabasit (pl.)

joulupukki juovlastállu, juovlaáddjá, juovlagállis, juovlabuhkke (S), juovlanigá (N)

joulupuu juovlamuorra

joulupuuro juovlasuohkat, juovlabuvru

joulupäivä juovlabeaivi

joulupöytä juovlabeavdi

jouluruoka juovlaborramuš

joulutähti juovlanásti

jouluvirsi juovlasálbma

jouluyö juovlaidja

journalisti journalista, aviisaolmmoš

jousi dávgi

jousi (hist.) juoksa

jousipyssy dávgebis´su

jousisoitin dávgečuojanas

joustaa dávggastit, mieđihit, sodjat

joustamaton gágga/t (-dis), dávggasmeahttun

joustava  dávggas (-is), soddjil (-is); tulla joustavaksidávggasmuvvat

joutaa (olla aikaa tehdä jotakin) astat; joudatko käymään luonani?asttatgo fitnat mu luhtte?

joutaa (vähät välittää toisen tekemisistä) juollut, joavdit; hän kyllä joutaa odottaason gal juollu ~ joavdá vuordit

joutava  joavdelas

joutavuus (tyhjänpäiväisyys) joavdelasvuohta

joutilaisuus joavdelasvuohta

joutilas joavdelas; olla joutilaanajoavdelastit

joutoaika astu, astoáigi, joavdu

joutomaa joavdelas eana(n)

joutsen njukča

Joutsenen tähtikuvio Ruos´sanásttit (pl.)

joutua (johonkin)šaddat (gosa nu), gártat (gosa nu); (tekemään jotakin)šaddat ~ gártat ~ suhččot ~ gáržžohallat ~ gáržot ~ bággehallat (dahkat juoidá)

joutuisa (työnteossa) joavdil (-is), doabmil (-is), geargil (-is) gearga/t (-dis), gergeš (-is), ábas

jugoslaavi jugossláva

jugoslavialainen jugoslavialaš

juhannus mihcamárat (pl), jonssot; juhannus-mihcamar-, jonssot-

juhannuskokko mihcamardolla, jonssotdolla, mihcamarsuovvasat (pl.)

juhannusviikko mihcamarvahkku

juhla ávvudeapmi, riemut (pl.), heajat (pl.), meassut (pl.), feasta; juhla-ávvudan-, riepmo-, headja-, feasta-

juhla-ateria ávvudanmállásat (pl.), riepmomállásat (pl.)

juhlahuoneisto riepmolanjat (pl.)

juhlakirja riepmočála

juhlakokous ávvudančoahkkin

juhlakulkue prosešuvdna

juhlallinen allaáiggálaš

juhlamenot (pl.) ávvudanmeanut (pl.)

juhlapyhä allabassi

juhlapäivä illubeaivi, riepmobeaivi

juhlasali feastasále, riepmosále

juhlava allaáiggálaš

juhlavuosi ávvudanjahki

juhlia ávvudit, messostallat, heajastallat; (juopotellen)festet

juhta geasán

jukko (vetohihnan päässä oleva silmukka) juhkku

jukkohihna  juhkkolávži

jukkoreikä (ahkiossa) juhkkoráigi

julistaa almmuhit, gulahit, julggaštit, cealkit

juliste plakáhtta, afiš´ša

julistus julggaštus, almmuhus, celkojupmi, gulahus

juljeta  jolggadit, jolget

julkaisija olggosaddi

julkaista  almmustuhttit, olggosaddit, ilbmadit

julkaisu publikašuvdna, preanttus

julkaisutoiminta olggosaddindoaibma

julkea  jolg/at (-es), sniel/is (-es), heabuh/eapme (-is);tulla julkeammaksisnielásmuvvat

julkeasti jolga

julki albmosii; tuoda julkialmmustuhttit

julkilausuma (ponsi) resolušuvdna, loahppaárvalus

julkinen  almmolaš, almmus, jolggalaš

julkisesti albmosit, albmosii, jolga

julkisivu fasáda, julggabealli

julkistaa almmustuhttit, almmuhit

julkisuus almmusvuohta, almmolašvuohta

julma jul/bmi (-mmes), goav/vi (-es)

julmuus julbmivuohta, goavvivuohta

jumala ipmil; rakas JumalaniIpmilažžan; vastaus hyvän päivän toivotukseenipmelatti

jumalaapelkääväinen  ipmilbalolaš

jumalainen ipmillaš

jumalankieltäjä ipmilbiehttaleaddji

jumalanpalvelus ipmilbálvalus

jumalanpelko ipmilballu

jumalanpilkka ipmilbilkádus

jumalansana ipmilsátni

jumalaton ipmilmeahttun

jumalinen ipmilbalolaš

jumaloida bálvalit, bálvvuštit

jumaluus ipmilvuohta

jumaluusoppi teologiija

jumaluusoppinut teologa

jumittua  (esim. sahasta) háhkásit, gáskásit, cikcasit; (tämän tästä)háhkásaddat, gáskásaddat, cikcasaddat

jumputus boŋkkas

juna toga, gárga, juná (S)

juntata (paalu) juntet

juoda juhkat, šlaggat, reavžut, cuhpat, šluhpat, ruhpat, struhpat; (nopeasti) jugistit, hahppalit, čuonádit, cubistit, šlubistit, rubistit, strubistit

juoda alkoholia  ks. juopotella

juoheva  njuovžil (-is)

juohevasti njuovžilit, liktásit

juoksennella viegadit, čuskkodit, attildit, (reippaasti) viehkaladdat

juoksennella (eläimestä) ruohtadit

juoksetin (viilin valmistukseen) lohppehat, lohppehus

juoksettua lohppet

juoksevainen viehkalas

juoksija viehkki

juoksuhauta (mil.) viehkanhávdi, viehkaroggi

juoksujalkaa viega, viehkanlávkái

juoksupoika gohčostat

juoksurata viehkangeainnus

juoksuttaa viegahit; lähteä juoksuttamaan viegaldahttit

juoksutusmaha doggi

juolahtaa mieleen govddiidit millii

juolavehnä vilgesruohtas

juolukka ehtemas, juogut ~ juolut, heasttasarrit

juoma  juhkamuš, jugus

juomakelpoinen jugahahtti; olla juomakelpoinenjugahit; tämän järven vesi on juomakelpoistadán jávrri čáhci jugaha

juomalasi juhkanlássa ~ juhkanláse

juomari juhkki

juomavesi juhkančáhci

juominen juhkan

juomingit (pl.) jugalmasat (pl.)

juomus  (jääverkko) juoŋas

juomustella  (pyytää jääverkoilla) juoŋastit, juoŋastallat

juoni juotna; (kertomuksen)juotna

juonia juonastit, jutnosit, juotnidit, gávváluššat, viehkástallat

juonikas juonalaš, bahájuonalaš, juodná/i (-s), judn/ii (-es); gávvil (-is), viehk/is (-es), šluohk/is (-es)

juonitella juonastit, jutnošit, intrigeret

juonittelu jutnoseapmi, intrigeren

juopotella jugástallat, jugadit, máisttašit, válddašit, válddástallat, váldáladdat, njam´medit, drám´mestallat, viinnastallat; kova juopottelemaanjuhkalas

juopottelu (juominen) juhkan; pitkällinen juopotteluguhkálaš juhkan

juoppo  juhkki, alkoholista

juoppo (viinaanmenevä) jugeš (-is)

juoppous jugešvuohta

juopua juhkaluvvat, gárihuvvat, oaivvahuvvat, oaiváduvvat, viinnahuvvat, šaddat gárremiidda

juopumus juhkanvuohta, oaivvesvuohta, gárrendilli

juoru šláttar, solža, golgosáhka, mátkesáhka, juorru, beakkohus, šurra, šurru

juoruileva  juorrudeaddji, šláttardahkes, hállalas

juoruta šláttardit, solžat, juorrudit, šurrat, šlárvet

juoruämmä šláttaris áhkku, šlárvaáhkku

juosta viehkat, čuoskut, njaccuhit, njaldit, gazzut, boalddihit, attihit, attildit, guoikkuhit; (lähteä juoksemaan)viehkalit, čusket, binddastit, bindulit, njalddestit, boalddáldahttit, deattáldahttit, njuolastit, njivžulit, vuoidalit

juosta (esim. sudesta) ks. jolkuttaa

juotava (juomakelpoinen) jugahahtti; olla juotavaajugahit; tämän järven vesi on juotavaa dán jávrri čáhci jugaha

juotikas njaman

juotos (metallin) jugahus

juottaa (jotakuta)jugahit; (metallia)jugahit

juottokauha skoret

juottovasikka njuoratgálbi

juova  stáhpi, čarggis, sárggis, njuolas

juovuksiin gárremiidda, juhkamassii

juovuksissa juhkan, juhkanoaivvis, gárremiin, gárrenoaivvis, oaivvis

jupakka riidu, moivi, gižžu

juridiikka juridihkka, láhkaoahppa

juridinen juridihkalaš

juristi jurista

juro hálah/eapme (-is), humuh/eapme (-is),

juroa (johonkin) náđđut

jurottaa náđ´đát

jurruttaa (ajaa) jurahit

justeeri (tukkisaha) vearvasahá

justiin justa ~ juste ~ jur

jutaa (kulkea porojen kanssa) johtit; lähteä jutaamaanjohttát

jutaja johtti

jutamaanlähtö johttán

jutamareitti geinnodat

jutamatie johtolat

jutaminen johtin

jutava johtti

jutella háleštit, háladit, humadit, sártnodit, práhtet

juttu (tarina) máinnas, cukca, cuvccas

juttukaveri háleštanskihpár

jututtaa (jotakuta) hálahit (soapmása), ságaškuššat (soapmásiin)

juurakko ruotku, ruotkkuš

juures ruohtasšaddu

juureton ruohtaskeahtes (attr.), ruohttasiid haga

juuri (adv.) justa ~ juste ~ jur ~ jura; aivve, aiddo; báljo (ei juuri kukaanii báljo oktage)

juuri (mat.) ruohtas

juuri (puun) ruohtas, ruohcas (R); (juurisäie)veaddi

juurikaan olus, báljo, jur; ei juurikaan lisäännyii olus lassán, ii báljo lassán, ii jur lassán

juurinystyrä ruohtasbullji

juurisävel ruohtasnuohtta

juuriverso ruohtasvesá

juurruttaa ruohtastuhttit

juurtua ruohtasmuvvat; cieggat (kuv.)

juusto vuostá; valmistaa juustoavustet

juustohöylä vuostáheavval, vuostániibi

juustokahvi vuostákáffe

juustola vustehat

juustomuotti vuostálohkki

juutalainen juvddálaš

juutalaisuus juvddálašvuohta

juuttua (tarttua)darvánit, roahkkasit, giddanit; (johonkin kiinni)gáskásit, háhkásit, cikcasit; (puristuksiin)bahkašuvvat

jykevä (esineistä) šumppas (-)

jykevä esine šumpu

jylhä (kalliosta, vuoresta tms.) rámš/šas (-o-), rámš/ui (-os)

jylinä  julla, jupma

jylistä  jullat, jallat, jupmat, julaidit, jalaidit, jumaidit

jyly julla, jupma

jyminä  jupma, boŋkkas

jymistä  jupmat, boŋkit, gupmat, julkit, joahcat

jymistää julkkuhit, boŋkkuhit

jymy  gupma, jupma, joahca

jymähtää jumihit, boŋkkihit

jymäyttää julkalit, boŋkalit

jyrinä jurra, gupma, japma; (ukkosen) čeargun

jyristä jurrat, gupmat, japmat; (ukkosesta)čeargut

jyrketä ceagganit, ceakkagit

jyrkkä ceakkus, ceakko-, gomu-, ráđ/us (-os)

jyrkkä vaara heaŋggovárri

jyrkänne heaŋggu, ceakkobákti, ceakkus, gomu

jyrsijä (esim. hiiri) cieban, jurssán

jyrsiä  jursit ~ jursat, jahlidit; innokas jyrsimäänjursálas

jyrsiä (esim. hiirestä) ciehpat

jyrähtää jurihit, gumihit; (ukkosesta)čerget

jyrätä (tasaiseksi) dilvet, dulbet

jyske boŋkkas, julkkas

jyskyttää  (intr.) boŋkit, julkit; (trans.) boŋkkuhit, julkkuhit, juskkuhit

jyskytys boŋkkas, julkkas

jyskyä boŋkit, julkit, juskit

jystää justit, jaggit, jahtat, jukkildit

jysähtää juskkihit

jysäyttää  boŋkalit, julkalit, juskalit, juđgalit; (ampuen)joavvalit, joahcalit, jalbmalit

jytinä juhca, boŋkkas

jytistä juhcat, boŋkit

jyvä gordnečalbmi; päästä jyvällegeahčái beassat

jyvänen čalbmi, čalmmáš

jähmettyä stirdut

jähmeä sahpi/t (-dis), stird/dus (-o-)

jäidenlähtö jiekŋajohtin, jiekŋadoadjin, jiekŋavuolgin

jäinen jiegŋá/i (-s), jigŋ/ii (-es)

jäinen jiekŋagal/mmas (-bma)

jäkälä jeagil; nostaa jäkälääjeagildit, jeahkáliid bardit ~ bordit

jäkäläinen (runsasjäkälinen) jeageleaddjá/i (-s), jeahkáleaddjá/i (-s)

jäkälälimppu jeagellimpu

jäkäläluova jeagelluovvi

jäkälätön jeagelh/eapme (-is), jeahkálahtes (attr.); tulla jäkälättömäksijeagelhuvvat

jäkälöityä jeagelduvvat ~jeagilduvvat

jäljennyttää mielddustahttit

jäljennös  kopiija, mielddus

jäljentää kopijastit, mielddustit, mielddustahttit

jäljessä  maŋis, maŋábealde; jäljestä päinmaŋil

jäljetä guorrat luottaid

jäljetön luottah/eapme (-is); kadota jäljettömiinluottahuvvat

jäljiltä viđá ~ viđi; teurastamisen jäljiltänjuovvanviđá

jäljitellä  plagieret

jäljitelmä plagiáhtta

jäljittely plagieren

jäljittää (seurata jälkiä)guorrat, alkaa jäljittääguorastit; hyvä jäljittämäänvuohttil (-is)

jälkeen maŋŋá, maŋŋil ~ maŋŋel; (perään)maŋŋái

jälkeenjäänyt (erit. henkisesti) bázahallan

jälkeenpäin  maŋálgihtii, maŋŋel ~ maŋŋil

jälkeiset (pl.) vuosat (pl.), maŋibut (pl.)

jälkeläinen maŋisboahtti; jälkeläiset (pl.)maŋisboahttit (pl.), nálli

jälki  (jalanjälki) luodda; jäljet(pl.) luottat (pl.), sudenjäljet(pl.) gumppeluottat (pl.)

jälkihoito maŋŋedikšu

jälkijoukko  (esim. porotokassa) maŋuš

jälkikasvu maŋisboahttit (pl.)

jälkikirjoitus maŋŋečálus

jälkikoira guorranbeana

jälkikäteen maŋálgihtii

jälkimmäinen maŋit

jälkipainos maŋŋepreanttus

jälkipuoli maŋábealli; jälkipuolellamaŋábealde, jälkipuolellemaŋábeallai, jälkipuolelta, jälkipuoltamaŋábeale

jälkipää maŋágeahči; jälkipäässämaŋágeahčen, jälkipäähänmaŋágeahčai, jälkipään kauttamaŋágeaže

jälkiruoka maŋŋeborramuš, deattáldat, bajálaš

jälkitavu (kiel.) maŋŋestávval

jälkivaatimus maŋŋegáibádus

jälkiä guorrat luottaid

jälleen vuot, fas, dás

jälleennäkeminen oaidnaleapmi; jälleennäkemisiin, näkemiinoaidnaleapmai

jälleenrakentaminen ođđasishuksen; heti sodan päätyttyä alkoi jälleenrakentamisen aikadalá maŋŋá soađi álggii ođđasishuksema áigi

jälsi  álus

jämerä starg/gas (-a), stáđis

jämäkkä starg/gas (-a), stáđis

jämäkästi starga

jämäköittää starggasmahttit

jämäköityä starggasmuvvat

jäniksenpoika njoammelčivga

jänis njoammil

jänishousu njoammelhiitta

jänisrutto njoammelrohttu, njoammeldávda

jänkä jeaggi; (kapea, vetinen)vuohčču, (jänkää muistuttava) jeakkádat

jänkäkurppa uhcameahkástat, jeaggemeahkástat

jänkäsirri suotnjoviroš

jänne deahkkesuotna, suotna; (lihassa oleva)njárčá

jänne (jousessa) suotna

jänne (mat.) dávgesuonjar

jännesaha suotnasahá

jännetulehdus vietnan

jännite  (elekt.) gealdda, gealdu

jännitin (viritin) gealddáhat

jännittyä gealdašuvvat, šaddat gealdagassii ~ gealdagii; jännittynytgealdagasas, gealdagis

jännittävä gelddolaš, geld/ui (-os), čearggus

jännittää (jousi, pyssy) gealdit

jännittää (psyk.) jierástuddat, gealdagasas leat; häntä jännittison jierástuttai, son lei gealdagasas

jännitys gealdagas

jännityskirja (jännäri) gealddagirji

jännitystila gealdagasdilli

jännä gelddolaš

jäntevä dávggas (-is)

jänö (jänöjussi) njoammelaš, njoammelčivga

järistys doarggástus

järistä doarggistit; alkaa järistädorggiidit

järjellinen jierpmálaš

järjestellä ordnet, ordnestallat

järjestelmä vuogádat, systema

järjestelmällinen vuogádatlaš, systemáhtalaš

järjestely ordnedeapmi, organiseren, ortnet

järjestys  ortnet; (esim. huoneessa) skihkka; (kuri)stivra

järjestysluku ortnetlohku

järjestysmies ortnetdoal´li; (ovella) uksafákta

järjestyssääntö ortnetnjuolggadus

järjestyä  ordnašuvvat, ortniidit

järjestäjä  (tapahtuman) lágideaddji, ordnejeaddji

järjestäytyä ortniiduvvat, organiseret iežas

järjestää (tapahtuma) lágidit, ordnet

järjestö organisašuvdna

järjettömyys jierpmehisvuohta

järjettömästi jierpmeheamet

järjetön jierpmeh/eapme (-is)

järkeillä jierpmástallat, resonneret, filosoferet

järkeistää rationaliseret

järkevyys jierbmivuohta

järkevä jierbmá/i (-s), jearggalaš; (ikäisekseen) jierpmaskas

järki jierbmi, jearga; täysissä järjissäänolles jirpmiid alde; olla järjiltäänbieđđat, mielahuddat

järkiintyä jierbmat; saada järkiintymäänjierbmadit

järkiperäinen rationálalaš, jierpmálaš

järkyttävä suorggatlaš, guoskkaheaddji

järkyttää guoskkahit ~ lihkastahttit sakka

järkytys hirbma, šohkka

järkähtää sparggihit ~ sparggehit

järkäle bákti

järripeippo vintán

järvenranta jávregáddi

järvetön jávrreh/eapme (-is)

järvi jávri; järvinen jávrá/i (-s)

järviheinä šleancasuoidni

järvikaisla jávrerávra

järvikala jávreguolli

järvikorte čáhcehoaš´ša

järviruoko  ruoš´ši

järvisätkin ráiski

järvitaimen guovžur

jäsen (raaja) lahttu

jäsen (seuran tms.) lahttu, miellahttu (N)

jäsenmaksu lahttomáksu, miellahttomáksu (N)

jäsenmäärä lahttolohku, mielláhttolohku (N)

jäsennellä analyseret

jäsentely analyseren

jäsenyys lahttuvuohta, miellahttuvuohta (N)

jäte bázahus, ruska

jätehuolto bázahusfuolahus

jätellä guođđalit

jätevesi bázahusčáhci, luoittačáhci

jätkä jeatká; hyvä jätkägarra bojá, oalle lunta, kova jätkäruovdi; (korteissa)kneakta, soalddát

jättiläinen jiehtanas

jättiläishai šuorja

jättäjä guođ´đi

jättäytyä geassádit; (syrjään) geassádit olggobeallai

jättää guođđit; (vähin erin)guođildit

jättö guođđin

jättöpaikka guođđinsadji

jättöpäivä guođđinbeaivi, doaimmahanbeaivi

jätättää guođihit; (kellosta)maŋidit

jäykentyä starggasmuvvat, stiivut

jäykentää starggasmahttit

jäykistyä  stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; starggasmuvvat, garrat

jäykistää stirdudit, doaŋgudit; stargadit, starggasmahttit, garradit

jäykkä stird/dus (-o-); (jäsenistä)doaŋggas (-is), gágga/t (-dis)

jäykkäkouristus doaŋgegeasáhat, tetánus

jäykkänata garrasinut

jäykästi starga, doaŋgasit, doŋgget

jäytää borrat, ciehpat

jää jiekŋa

jäädyke galbmádat

jäädyttämö galmmáhat

jäädyttää galbmit, galmmihit; (jääksi tai jäiseksi)jiekŋudit; (joki, rannasta rantaan)čatnat

jäädä báhcit

jäähalli jiekŋahál´la

jäähdytin čoaskudanbierggas; (autossa)radiáhtor

jäähdyttää čoaskudit

jäähtyä čoaskut; (kylmäksi) galbmot

jäähyväiset (pl.) earrodearvvuođat (pl.)

jääkaappi jiekŋaskáhppe

jääkaira jiekŋanábár

jääkarhu jiekŋaguovža

jääkausi jiekŋaáigi

jääkerros jiekŋageardi

jääkiekko jiekŋaskear´ru, hockey; jääkiekkoillajiekŋaskearrostallat

jääkuikka áhpedovtta

jääkuori jiekŋagarra, bulži ~ spulži; saada jääkuoribulžut~spulžut,muodostaa jääkuoribulžudit~spulžudit

jääkylmä rá/ttas (-dda), jiekŋagal/mmas (-bma)

jääkyyhky hálkagonagas

jääkäri jeagár ~ jágár

jäälautta baldu

jääleinikki noarsa

jäälokki ábirievssat

jäämistö báhcán opmodat, báhcu; (kuolinpesä)jápminbeassi, árbebeassi

jäänmurtaja jiekŋadoajár

jäänne  bázahus

jäännös reasta

jääpaakku (karvoituksessa) skilži; paakkuuntua (karvoitus)skilžut, paakkuiseksi jäätynyt (karvoituksesta)skilž/žas (-a)

jääpala jiekŋabihttá

jääpallo jiekŋaspábba

jääpeite jiekŋagovččas

jääpuikko jiekŋabuiku

jääräpäinen ceaggá/i (-s), oaivá/i (-s)

jääsade čođđu

jääsohjo jiekŋasoavli ~ jiekŋašoavli; (merijäällä)surpá

jäätelö lákcajiekŋa, iisa (N)

jäätie jieŋas, jiekŋageaidnu

jäätiedotus jiekŋadieđáhus

jäätikkö jiehkki; jäätikköinenjiehkká/i (-s)

jäätiköityä jiehkkiluvvat

jäätuura gáldosáiti

jäätyminen jiekŋun

jäätymispiste jiekŋunčuokkis

jäätyä  jiekŋut, galbmot 

jäätää  galbmit, galmmašit; (esim. joki rannasta rantaan)čatnat

jääverkko (juomus) juoŋasfierbmi, juoŋas; pyytää jääverkoillajuoŋastit, juoŋastallat

jäävesi jiekŋačáhci

jäävi easttalaš, inhabiila

jäävuori jiekŋavárri

jököttää ceaggát, ceakkildit, stoalpát, soabbát, stáipát, stávrát, doardnát; näkyi siellä kauempana jököttävänoidnui doppe dobbelis stoalpámin

jörö humuh/eapme (-is), hálah/eapme (-is)

K

kaadattaa (esim. kahvia kuppeihin) leaikkuhit, njoarahit

kaadattaa (puita) njeaiddihit, čuohpahit

kaadella (esim. kahvia kuppeihin) leaikut, leikkodit, njoaradit

kaadella (esim. puita) njeaidalit, čuohpadit

kaadella (jotakin astiasta) šávgut, šávgguhit

kaadella (kumoon) gomohallat ~ gomáhallat

kaahata  girddihit, luoittihit, šávahit, šuvgguhit

kaakao kakáo

kaakattaa gahkkat ~ gahkkit, haŋkit; (riekosta)beavkit, beavkut, skeaikit

kaakeli káhkal

kaakeliuuni káhkaluvdna

kaakeloida káhkalastit

kaakko nuortalulli; kaakkoonnuorttaslulás, kaakossanuortanlullin

kaakkoistuuli nuortaluládat

kaakkuri gáhkkor

kaali gálla

kaalikääryle gállagiesaldat

kaaliperhonen gállabeaiveloddi

kaalivalvatti gállajeađjá

kaamea gáppus, issoras; tulla kaameaksigápposmit

kaamos skábma; tulla kaamosskábmaluvvat, joutua kaamoksen yllättämäksiskábmaluvvat

kaaos káos, moivi

kaapata váldit, riv´vet; (mukaansa)faskkastit, rábádit

kaapeli kábel

kaapia faskut

kaappi skáhppe ~ skábe ~skáhppa

kaapu gákti

kaara (puinen kaukalo) gárri

kaarella (adv.) geavllil, geavrril, gával

kaareutua sodjat, gávvat, geavllagit

kaareva gávvar (-is), geavl/las (-e-)

kaari geavli; (veneen)rággu, (ahkion)fierra

kaari (mat.) dávgi

kaarikäytävä (korvassa) geavleoarri

kaaripuu  (veneen) rággu; kaaripuun aines rákkus

kaarisaha dávgesahá

kaaristaa (sitoa ahkion, reen kuorma) gárrat, gáradit, gárastit; kaaristettunagárragis, gárrasis, gárragasas, kaaristetuksigárragii, gárrasii, gárragassii

kaariste (kuormaside) gárastat ~gárostat

kaarisulku dávgeruohtu, dávgi

kaarlenvaltikka gonagasčoalči

kaarna bárku

kaarnikka čáhppesmuorji

kaarre (porojen erotteluun tarkoitettu aitaus) gárdi, áidi, jorri

kaarre, loiva mutka  (esim. joessa) gávva

kaarrella (joesta, polusta tms.) mohkohallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat

kaarrella (lentävästä linnusta) geavlut, skirvehallat, skav´vehit, skav´vehallat

kaartaa (esim. juostessa) gevlet, mohkastit

kaartilainen gardista

kaartua (esim. joesta, tiestä)gávvat, gávvasit, giessat, sodjat, sodjasit, mohkkasit, moalkasit

kaasu gássa

kaasuase gássavearju

kaasukehä gássageardi

kaasumainen gásalágan

kaasupoljin gássaduolmman

kaasurauhanen (anat.) gássaráksá

kaasutin gássár

kaataa (astia kumolleen) gomihit; (vahingossa)heavahit

kaataa (esim. hallitus) gomihit

kaataa (esim. kahvia) njoarrat, leiket; (nopeasti)njor´ret, njor´restit, leiket, leikestit

kaataa (jotakin astiasta, kerran) šávgalit; (jotakin astiasta, kerran, runsaasti)šávget

kaataa (puita) njeaidit, čuohppat; (nopeasti)njeaidilit, čuohpastit

kaataa roiskauttaa dišket, diškkastit, diškalit

kaatopaikka ruskabáiki, doapparbáiki, duvdnebáiki

kaatosade ráššoarvi

kaatua (astiasta, autosta tms.) gopmánit; (astian sisällöstä)heavvanit

kaatua ravgat; (yllättäen)ravggihit; (suulleen, vatsalleen)gopmulit; (nenälleen, rähmälleen)snuittet, snuhkormastit; (kompastuen)guossat, ruossat (ks. kompastua)

kaatua (sodassa)gahččat

kaatuilla ravggadit

kaatumatauti jámálgaddanváddu, gahčadanváddu, epilepsiija; olla kaatumatautinen jámálgaddat

kaatumatautinen jámálgaddi, epileptihkkár

kaava minsttar, skovvi, lávva

kaava (kaavoituksessa) lávva (S), plána (N)

kaava (mat.) čoavdda

kaavake skovvi

kaavamainen skemáhtalaš, stereotiippalaš

kaavin faskkon, faskkan; (nahan)jiehkku

kaavio skovvi, skovádat, lávadat, minsttar

kaavoittaa lávvaplánet

kaavoitus lávvaplánen

kadehdittava gáđaštan veara

kadehtia gáđaštit

kadetti (mil.) kadeahtta

kadettikoulu kadeahttaskuvla

kadoksiin láhppasii, láhppagassii

kadoksissa láhppasis, láhppagasas

kadonnut poro láhpas; kadonneet porot (hukkaporot)láhppasat

kadota  láhppot; (yksi toisensa jälkeen) láhppodit, (jäljettömiin)luottahuvvat

kadota (häipyä) jávkat; (nopeasti)jávkkihit

kadottaa láhppit; (näkyvistään)láhpehit; (toinen toisensa tai yhteys toisiinsa)láhpáhallat, láhpadit; (usea esine tai usein)láhpadit; (taipuvainen kadottamaan esineitään)láhppálas

kadotus (rel.) gáđohus

kadunkulma gáhttačiehka

kaduttaa häntä kaduttison gađai

kahahtaa goasihit

kahakka stuibmi, gižži, gižžu

kahdeksan gávcci; kahdeksan ihmistä, kahdeksan joukkogávccis; kahdeksan kertaagákcii

kahdeksankymmentä gávccilogi ~gákcilogi

kahdeksanneksi (lueteltaessa) gávccádassii

kahdeksannes gávccádas

kahdeksantoista gávccenuppelohkái

kahdeksas gávccát

kahdeksasosa gávccádas

kahdeksastoista gávccenuppelogát

kahdeksattakymmentä gávccátlohkái; kahdeksatta kymmentä käyvä henkilögávccátlohjahkásaš olmmoš

kahdeksikko  gávcceš

kahden  guovttá; kahden keskenguovttá gaskan

kahdenkeskinen guovttágaskasaš

kahdenlainen guovttelágan

kahdentua duppalduvvat

kahdestaan guovttá

kahdesti  guktii, guovtte geardde, guovtte háve

kahdestoista guoktenuppelogát

kaheli  ks.typerys

kahina skoahpa, skoahča, goassa

kahista skoahpat, skoahčat, goassat

kahisuttaa skoahpalahttit

kahlaajalintu gálašeaddjiloddi, gálán

kahlaamo (joen ylityspaikka) gála, suohpa, gáláhat (R)

kahlailla gálašit

kahlata gállit; (erit. lumessa)muovlat; kuljettaa kahlaamallagálihit

kahlausjälki gáláhat

kahleet (pl.) ruovddit (pl.), láhkkit (pl.)

kahlehtia bidjat láhkkiide, gehtegiidda, ruvddiide

kahluukeli gáládat

kahmaista  govádit, čogádit, rábádit, rábastit, goapmirastit

kahnaus stuibmi

kahtaalla, kahtaalta guovttil, guoktil

kahtia guovdat, beallái; jakaa kahtiajuohkit guovdat ~ beallái

kahtiajako guoktejuohku ~ guovttejuohku

kahva geavja; varustaa kahvallageavjadit; kahvoitettunanađđagasas, kahvoitetuksinađđagassii

kahvaton nađah/eapme (-is)

kahvi (juotava)káffe, (papuina, jauhettuna)káfet; (kahvissa, kahvin tahrimana)káffenaga

kahvi káffe ~ gáffe

kahvikuppi káffegohppa ~ káffegohppu

kahvila kafea, káffestohpu

kahvinporot (pl.) rukkat (pl.), rugat (pl.), botnit (pl.), sumpu

kahvipannu  káffegievdni

kahvipussi káffeseahkka

kahvipöytä káffebeavdi

kahvistella káfestallat

kahvitauko káffeboddu

kahvitella káfestallat

kai  almma ~ amma ~ ama; (kyllä kai)várra, vis´sa

kaide  (portaiden) doarjjamuorra, dorjjohat

kaihdin suojus, šearbma

kaihi smáiti; saada kaihismáitut

kaihtaa garvit, garvvašit, viggat vealtat

kaikenlainen buotlágan, juohkelágan

kaiketi ammal

kaikinpuolinen buotbeallásaš

kaikkein (+ superl.) buot (+ superl.); kaikkein parasbuot buoremus, kaikkein huonoimminbuot fuonimusat

kaikkeus buotvuohta

kaikki buot, visot; kaikki ihmisetbuohkat; kaikki yhdessäálbmogassii

kaikki (kokonaan) buot, visot, visožit, jalga; kaikki tyynnidivdna, gait, gaitdivnnat, gaitdin, visovisot, buotrat

kaikkiaan buohkanassii, oktiibuot; kaiken kaikkiaanbuot buohkanassii

kaikkialla juohke sajis, miehtá

kaikkinainen juohkelágan

kaikkiruokainen buotbor´ri

kaikkitietävä buotdiehtti

kaikkivaltias buotveagalaš

kaikota gáidat

kaiku skádja, gádja, skáiggas

kaikua skádjat, gádjat, skáigit

kaikuluotain skádjaseasan, gádjaseasan

kaikuva skáddjil (-is), gáddjil (-is), skáigil (-is)

kailottaa gáššat, šeapmat

kailottaja gášan, šeaman

kailotus gášša, šeapma

kaima gáibmi; kutsua (jotakuta) kaimakseengáimmástallat (soapmásiin)

kaimakset (keskenään) gáimmežat; olemme kaimaksialetne gáimmežat

kainalo gieđavuolli; kainalossagieđavuolde, kainaloongieđavuollai

kainalosauva gieđavuolsoabbi

kaino u/dju (-jus), ui/dni (-nnes), njáiggas (-is), njáig/u (-gos); tulla kainommaksi uidnut

kainostella ujostallat, udjosaddat, njáiggostallat, jieppadit ~ jiebbadit

kainous udjuvuohta, uidnivuohta

kaipa almma, ama, ammal

kaipaus (kaipuu) ohcaleapmi, váillaheapmi, áibbašeapmi, háliidus

kaira (jokihaarojen välinen maa) skáidi

kaira ks. pora

kaisa (lumihuippuinen korkea tunturi) gáisá~gáisi

kaisla rávra

kaista (ajoradan) gurggástat

kaistale stielas

kaitapalpakko seakkahávggarássi

kaitasarvi (porosta) rožoaivi

kaitavirna seakkasáhpal

kaitsea  (poroja)guođohit, geahččat; (lapsia)geahččat, oaidnit

kaitselmus (rel.) sál´lemuš

kaiutin, kovaääninen skájanas, skájan

kaivaa goaivut, roggat; (kerran, nopeasti)goaivvastit, rokkastit; tulla kaivetuksi roggašuvvat

kaivannainen (miner.) rokkanas

kaivanto  goivvohat, rokkahat

kaivata  áibbašit, ohcalit, váillahit, huovidit

kaivella goivvodit, rokkadit

kaiverrus graveren, gobadeapmi

kaivertaa graveret, gobadit (niibegežiin)

kaivin goaivvan

kaivinkone rogganmašiidna

kaivo gáivo ~ gáivvo

kaivonvintti vinte ~ vinta

kaivos ruvke, kruv´vá ~ gruv´vá

kaivos (josta poro voi kaivaa jäkälää) goaivvis

kaivuri goivvon

kaivuukuoppa (poron lumessa) suovdnji

kajahdella skájaidit, gájaidit

kajahtaa skájihit, gájihit

kajastaa (valosta) skuotnjat, šlietnjut, guojihit, vuollasit

kajava gádjit

kajo skuotnja, šlietnjun; čuvggodeapmi, vuosttas čuovga

kajota  (johonkin) duohtadit (+ akk.)

kajuutta gájot

kakaista govlládit; (erit. pikkulapsesta)čol´let, (useamman kerran)čollut

kakara čivga, dihkki, divri, buoska

kakata baikit; (pikkulapsesta)buhkkat

kakka baika; (pikkulapsen)buhkka

kakkonen guvtteš, guovttáš, guovttetál´la (N)

kakkosnelonen (sahatavarasta) guovttegearnjelješ

kakku gáhkku

kaksi guokte

kaksihaarainen  guovttesuorat

kaksihuoneinen guovttelanjat

kaksijalkainen guovttejuolggat

kaksikerroksinen guovttegearddáš

kaksikielinen guovttegielat

kaksikielisyys guovttegielatvuohta

kaksikko (kaksi ihmistä) guovttis, guovttos

kaksikko (kiel.) guvttiidlohku, duála

kaksikymmentä guoktelogi

kaksin  guovttá

kaksinen (kaseva, hääppönen) fávdná/t (-dis), ráhpat; ei ollut kovin kaksinenii lean nu ráhpat ~ áktánas, hän ei voi kovin kaksisestison ii veaje nu ráhpadit

kaksineuvoinen (kasveista) guovttenevvot

kaksinkertainen guovttegeardán, guovttegeardásaš, duppal-; kaksinkertaistaadahkat guovttegeardásažžan, duppalastit; kaksinkertaistuašaddat guovttegeardásažžan, duppalduvvat

kaksio guovttelanjat visti

kaksiraiteinen guovtteluottat

kaksiselitteinen guovttečilggolaš

kaksisirkkainen (kasveista) guovtteiđot

kaksisuuntainen guovtteguvllot

kaksitahtinen (moottori) guovttetávttat

kaksitavuinen guovttestávval-

kaksiteräinen guovtteávjjot

kaksitoista guoktenuppelohkái

kaksittain (ihmisistä) guoktásiid guoktásiid; (esineistä)guvttiid guvttiid

kaksitulkintainen duppaldulkohahtti

kaksiulotteinen guovtteolat

kaksoiskantalihas váhkkádeahkki

kaksoiskappale duppalstuhkka, dubleahtta

kaksoisolento hápma, veaiga

kaksoispassi duppalpás´sa

kaksoispiste duppalčuokkis

kaksoistutkinto duppaldutkkus

kaksonen jumeš, jumešbealli; kaksosetjumežat, curregat, currežat, kaksos-jumeš-, čurreš-

kala guolli; kalaisaguol´lá/i (-s), tulla kalaisaksiguoláiduvvat

kalahdella skálaidit

kalahtaa  skoalkkehit, goalkkehit, skoalihit

kalakatos (kuivatun kalan säilyttämistä varten) guolleluokti

kalakeitto guollemálli

kalakoukku roahkan; koukata kalakoukullaroahkastit

kalalokki báiski

kalamies (hyvä saamaan kalaa) guollegoddi, fiskár; hän on aikamoinen kalamiesson lea oalle fiskár

kalankasvattamo guollebiepmahat

kalankuivausteline jiel´li

kalanliemi guoleliepma

kalanliha cuohppa

kalanlima njuovvu ~ njuovu;tahrautua kalanlimaannjuovohuvvat ~ njuovuhuvvat; kalanlimassanjuovunaga

kalanmaksaöljy guolevuodja

kalannahka čuopma, guolenáhkki

kalanpoikanen veajet

kalanpyynti guollebivdu

kalansaalis guollesálaš

kalanviljely guollešaddadeapmi

kalapaikka (josta yleensä saa kalaa) guollesadji

kalaparvi oaivádat, spier´ru

kalapato buođđu

kalapulla guolleguhppár

kalaseita guolleipmil

kalastaa guolástit, bivdit guoli, fisket; (soutamalla)suhkat, (ajoverkolla)golgadit, (verkolla)fierpmástallat, fierbmut, sáimmastallat, (nuotalla)nuohttut, (merralla)mearddástallat, (pitkälläsiimalla)liinnastallat

kalastaja guollebivdi, guolásteaddji, fiskár

kalastella guolástallat, guoli bivddašit

kalastus guollebivdu, guolástus, guolásteapmi, fisku

kalastuskortti guolástangoarta

kalastuskunta guolástangoddi

kalastuslaki guolástanláhka

kalastuslupa guolástanlohpi, bivdolohpi

kalastuspiiri guolástanbire

kalasääski  čiekčá, guollegoaskin

kalatalous guolledoallu

kalatehdas guollefabrihkka

kalatiira guollečearret

kalaton  guoleh/eapme (-is); tulla kalattomaksiguolehuvvat

kalauttaa spáigalit

kalaviipale časkkis

kalenteri kaleanddar

kalenterivuosi kaleanddarjahki

kalikka muorrabihttá

kalina, kolina skálla, skoalkkas, goalkkas, ráhta, šloaŋkkas

kalista (hampaista) cielkkistit, skielkkistit, snoalkkistit

kalista, kolista  skállat, skoalkit, goalkit, ráhtat

kalistaa, kolistaa skálahit, skoalahit, šloaŋkkuhit, ráđahit

kalistin, rämistin, räikkä  skoaran

kalja  ruovttuvuolla ~ ruovttuvuola

kaljama  gálja, lavki, njuohppi, vuožži; tulla kaljamallegálljut, tehdä kaljamagálljudit

kalju bálj/is (-es)

kaljupäinen henkilö báljesoaivi

kalkita gálket

kalkkeutua gálkaluvvat; (ihmisestä)soarviluvvat

kalkki gálka

kalkkikivi gálkageađgi

kalkkuna gálkon

kallellaan ál´lut; (sivullepäin)gárgŋut, (eteenpäin)njahkut, (taaksepäin)njakčut

kallellaan (maaston kohdasta) smilččil

kallio  bákti, gál´li, (sileä)lásis

kallioimarre  báktegáiskkit

kallioinen báktá/i (-s)

kalliojyrkänne  heaŋggobákti

kallioperä  báktevuođđu

kallioseinämä  bákti, stiika

kallis  divrras; kalliilla, kalliiseen hintaandivrasii

kallisarvoinen mávssolaš, divrras

kallistaa ál´let; (nopeasti)ál´lestit

kallistaa hintaa divrudit

kallistaa korvaansa  bealji bivdit

kallistella állohallat, ál´lestallat

kallistua  ál´lanit; (eteenpäin) njahkat

kallistua (hinnaltaan) divrut

kallo  oaivedákti, oaiveskálžu

kallokas (poron kallonahasta ommeltu kenkä) gállot

kallonahka (porolla) gállu

kallonpohja oaivemátta

kalmanhaju gálbmahádja, g áldnahádja

kalotti kalohtta

kalottiuutiset (pl.) kalohttaođđasat (pl.)

kalpea šo/avkat (-vkes)

kalpeanaama šoavkkut

kaltainen láhkásaš, -lágan, -lágaš

kaltaisuus láhkásašvuohta, sulla

kalteva álu-

kalteva  (maaston kohdasta) smilč/čas (-e-); muuttua kaltevaksismilčut

kalteva paikka (maastossa) smilči

kalu bierggas, gálvu, ráđđi, oapmi

kaluste stohpogálvu, viessogálvu

kaluta (lihanjäämät luusta, ihmisestä) sohpat

kalvakka šovkesvarat, goavššas (-is), go/akšat (-kšes); käydä kalvakkaaksi goavššastuvvat, govššodit

kalveta šovkkodit, govššodit, goavššastuvvat, (kuolonkalpeaksi)liikkastuvvat

kalvo  cuozza

kalvosin manšeahtta

kamala issoras, soaiggus

kamara maan kamaraeatnangiera, maan kamarallaeatnama alde

kamari  gámmir

kamari (parlamentin) viessu; yksikamarinen parlamenttiovttavisot parlameanta, kaksikamarinen parlamenttiguovttevisot parlameanta; Englannissa on kaksikamarinen parlamentti, on sekä alahuone että ylähuoneEngláddas leat guovttevisot parlameanta, leat sihke vuolleviessu ja badjeviessu

kamarioppinut gámmeroahppavaš

kameli kamela

kamera gov´venapparáhtta, kamera

kamiina kamiidna

kammata čohkut

kammi gám´me, buvri, lavdnjebuvri

kammio  (sydämen) gámmir

kammo  hirbma

kammoksua soaigit

kammottava gáppus, issoras

kamomillasaunio kamomil´lá

kampa čohkun, čogu, gálgan

kampaaja vuoktačuohppi, vuoktadikšu

kampaamo vuoktasaloŋ´ŋa, vuoktadivššohat

kampasimpukka heasttaskálžu

kampata (tehdä kamppi) guossalahttit, guosahit, ruosahit

kampaus vuoktačogus, vuoktamál´le

kampe doappar, šlámbbar, (š)lámbor

kampela finddar; (Tenoon nouseva)guorpmat

kampeutua gággasit, boltasit, boahnárastit

kamppailla dáistalit, dorodit, gámpádallat, gámput, fággádallat

kamppailu dáistaleapmi, doarru, gámpádallan

kamppi guosaheapmi, ruosaheapmi

kampurainen roaŋk/kkas (-e-)

kampurajalka roaŋkejuolgi, šlubbojuolgi

kana vuonccis

kanahaukka goahppilfál´li, vuoncáfál´li, vuonccesfál´li

kanala vuoncáidvisti, vuoncáidviessu

kanalintu eanaloddi, vuonccesloddi

kananmuna vuoncámanni ~ vuoncámonni

kananpoika vuoncáčivga

kanarialintu kanarialoddi

kanava kanála

kanavoida kanaliseret

kandidaatti kandidáhtta

kaneli kánel; (käytettävä aines, jauhot)kánelat (pl.)

kanerva  livdnju, guolbbadaŋas

kanervakasvit (pl.) daŋasšattut (pl.)

kangas gákkis, liidni, diŋga, bivttasdiŋga, stof´fa (N), töija (N)

kangas  (kuolpuna) guolbba ~ guolban

kangaskiuru meahcceleivvoš

kangaskorte guolbbagorddet

kangasmaitikka guolbbamielkerássi

kangasmetsä guolbbavuovdi

kangaspaju ordesieđga

kangaspuut (pl.) gákkesmuorat (pl.), gákkesstuolut (pl.)

kangassieni ruksesguoppar

kangassirri guolbbaviroš

kangastukki (kangaspuissa) uhcabummeš, unnabummeš

kangastus áibmospeadjalastin, áittar

kangasvuokko guolbbanarti

kangeta  gággat

kangistaa stirdudit

kangistua  stirdut, doaŋgut, gáŋggeštuvvat; (kylmästä)gantteštuvvat; (lihaksista) boatkuluvvat ~ boatkuduvvat

kaniini kaniidna

kankea  doaŋggas (-is), doaŋg/i (-ges) gágga/t (-dis)

kankeapuheinen sáneh/eapme (-is)

kanki gákkan, gágga, gáŋga (S)

kankuri gákkesgođ´đi

kannalta  dáfus, beales

kannanotto cealkamuš, oaidnu, beali váldin

kannanvaihtelu nálirievddadeapmi

kannas guotkku ~ guotku, (vesistöjen välillä)muotki

kannattaa (jäästä, hangesta, rakenteesta)guoddit; (jotakuta)guottihit, guottehit, doarjut, doarjalit; (olla kannattavaa)gánnáhit ~ gánnehit ~ gánnihit; (antaa kantaa, pitää kantamassa) guottihit

kannattajajäsen doarjjalahttu

kannattava gánnáhahtti ~ gánnehahtti ~ gánnihahtti

kannattavuus gánnáheapmi, gánnáhanvuohta, gánnáhahttivuohta

kannatus (jonkin, jonkun) guottáhus, guotteheapmi, doarjja, doarjun

kannatusyhdistys doarjjasearvi

kanne váidda

kannella guoddalit, váidalit

kannettava guoddin-; kannettava laiteguoddinbierggas

kanniskella guottašit, guottildit

kannu lihtti, gán´no

kannu (vanha vetomitta, kaksi litraa) gádnu; kannun (kaksi litraa) vetävägádnosaš

kannus (koiralla) siekkis

kannusruoho čur´rorássi

kannustaa  arvvosmahttit, roahkasmahttit, movttiidahttit, motiveret, oaivadit, oldet

kannustus arvvosmahttin, roahkasmahttin, movtiidahttin, motiveren, oaivadus, oldehat

kanootti kanohtta

kansa  álbmot, gánsá (R)

kansainvaellus álbmogiidvádjolus

kansainvälinen  álbmogiidgaskasaš, riikkaidgaskasaš, gaskariikkalaš (N)

kansakoulu  álbmotskuvla

kansakunta našuvdna

kansalainen álbmotlahttu, stáhtalahttu, riikkavuloš (S), stáhtaborgár (N)

kansalaisjärjestö álbmotorganisašuvdna

kansalaisoikeus siviilavuoigatvuohta

kansalaisopisto rávesolbmuidskuvla (S), oahppolihttu (N)

kansalaispalkka borgárbálká (N)

kansalaisuus álbmotlahttuvuohta, riikkavulošvuohta (S), stáhtaborgárvuohta (N), borgárvuohta (N)

kansallinen čearddalaš, álbmotlaš, našuvnnalaš

kansalliskieli riikkagiella

kansallislaulu nationálalávlla, našunálalávlla

kansallismielinen nationalisttalaš

kansallismielinen (subst.) nationalista

kansallismielisyys nationalisma

kansallispuisto álbmotmeahcci

kansallispuku čeardabivttas, bunáda (N)

kansallispäivä álbmotbeaivi

kansallistaa nationaliseret

kansallisuus čearddalašvuohta

kansallisuustodistus čearddalašvuođadovddastus

kansallisuustunnus  riikadovddaldat

kansallisvaltio álbmotstáhta

kansanedustaja riikkabeaiáirras (S), stuorradiggeolmmái (N)

kansaneläke álbmotealáhat

kansaneläkelaitos álbmotealáhatlágádus

kansanheimo  čearda, álbmotčearda

kansanjoukko  olmmošálbmot

kansanjuhla álbmotfeasta

kansankieli álbmotgiella

kansankulttuuri álbmotkultuvra

kansankäräjät stuorradiggi (N)

kansanlaulu álbmotlávlla

kansanliike álbmotlihkadus

kansanmurha álbmotgoddin

kansanmusiikki álbmotmusihkka

kansanomainen populára

kansanopisto  nuoraidskuvla, álbmotallaskuvla (S)

kansanpuolue álbmotbellodat

kansanruno álbmotdikta

kansanrunous álbmotdikten

kansanryhmä olmmoščearda

kansansatu álbmotmáinnas

kansansivistys álbmotčuvgehus

kansantajuinen populára

kansantajuistaa (esim. tieteellinen teos) populariseret, vulgariseret

kansantaloudellinen álbmotekonomalaš

kansantalous álbmotekonomiija

kansantanssi álbmotdánsa

kansantarina álbmotmuitalus

kansantasavalta álbmotrepublihkka

kansanterveys álbmotdearvvasvuohta ~álbmotdearvvašvuohta

kansantulo álbmotboahtu

kansantuote álbmotbuvttadus

kansanvalta demokratiija, álbmotváldi

kansanvaltainen demokráhtalaš, álbmotválddálaš

kansanäänestys álbmotjienasteapmi

kansi lohkki; varustaa astia kannellalohkkádit

kansi (kirjan) bearbma, olggoš

kansi (laivan) deahkka ~ teahkka

kansi (taivaan) almmigoavdi

kansikuva olggošgovva

kansio bearbma

kansleri kánsler

kanslia kansliija

kanslisti kanslista

kansoittaa veahkadit, veaguhit

kanssa Matin kanssaMáhtiin, minun kanssanimuinna, muiden kanssaearáiguin

kanssaihminen nubbi, nubbi olmmoš, lagamuš

kanta (eläinkanta) nálli, máddodat, populašuvdna

kanta (kengän) šušmi; kantakappalejocca

kanta (kolmion) vuođđu

kanta (näkemys) oaidnu, oaivil

kantaa  (käsivarsillaan)guoddit, (selässään, olkapäällään)gurput

kantaa retuuttaa šuibmat

kanta-asiakas fásta guos´si

kanta-asukas eamiás´si

kantaisä máddu

kantaja (jur.) guoddaleaddji

kantajänne šušmesuotna

kantakappale (kengän) jocca

kantakieli vuođđogiella

kantaluku (mat.) ruohtaslohku

kantaluu šušmi, šušmedákti

kantamuoto (eläinlajin) máddu

kantamus  gurpi, gurppas, noađđi; ilman kantamustaguorosnaga

kantapää šušmi

kantasana ruohtassátni

kantasolu eamiseal´la

kantatie máttageaidnu

kantava (jäästä, hangesta) nan/us (-a) ~nan/us (-u)

kantava (lehmästä, vaatimesta) čoavje-; kantavanačoavjjis, kantava lehmäčoavjegussa, kantava vaadinčoavjjet, tulla kantavaksičoavjut

kantava (veneestä, aluksesta) suvdil (-is), suvdi (-s)

kantavuus (veneen, aluksen) suvdilvuohta

kantaväestö álgoveahkadat

kantele  gándil

kantelu (jur.) váidda, guoddaleapmi

kanto guottu, jalŋŋis

kantokyky guoddinnávccat (pl.)

kantolupa (esim. aseen) guoddinlohpi

kantoporo noađđeheargi

kantosatula spagat (pl.) ~ spagát (pl.)

kanttiini kantiidna

kanttori kántor, girkolávlu

kanuuna  kanovdna

kapakala goikeguolli; suikaleina kuivatturákkoguolli

kapakka viidnestohpu

kapakoitsija viidnestobueaiggát

kapaloida giesadit; (komsioon) gietkat

kapalot (pl.) giesaldagat (pl.)

kapasiika roatnet

kapasiteetti kapasiteahtta ~ kapasitehta

kapea (kadusta, kujasta tms.)bask/i (-kes), (nauhasta tms.)sea/ggi (-kka), gea/zzi (-cces); pitää jotakin liian kapeanabaskkášit, seakkášit

kapeaharteinen hárdoh/eapme (-is)

kapeahelmainen healmmeh/eapme (-is)

kapearaiteinen (radasta) seakkaluottat

kapeikko (maastossa) rohči, ruovddáš

kapellimestari kapeal´lameašttir

kapeus baskivuohta, seaggivuohta

kapi (hilsetystauti karvoituksessa) gáittát (pl.); saada kapigáitáluvvat, gáitut

kapina stuibmi

kapinallinen stuibmideaddji, stuimmálaš

kapinoida stuibmidit; alkaa kapinoidastuimmáskit

kapitalismi kapitalisma

kapitalisti kapitalista

kapitalistinen kapitalisttalaš

kappa  (puhtaan valkoinen poro) gabba, hillagabba

kappalainen kapellána, gáhppil

kappale stuhkka, bihttá, gáhppálat

kappaletavara stuhkkagálvu

kappeli kapeal´la

kapseli kápsel

kapteeni (laivuri) kapteaidna, heavsmán´ni

kapteeni (mil.) kapteaidna

kapula soabbi, čoska, gáhpol

kapustarinta bižus

karahtaa skoarihit; vene karahti rantaanfanas skoarihii gáddái

karahvi karáf´fa

karaista buoššudit

karaistua ruovddástuvvat, buoššut

karamelli  njálggis, njálggus, karamel´la

karata gárgidit, gárgát, lovpet

karauttaa šuvgalit, hurgalit, girddihit

karavaani karavána, ráidu

kardemumma kardemum´ma

kardinaali kardinála

karhea roav/is (-a), roa/kkas (-gga)

karheanurmikka roavasuoidni

karheapillike biipogárremas

karhentaa, karkeuttaa roavvudit

karhi hárát

karhu guovža, bierdna (R), bien´na (R), libba (R); (peitenimiä)meahciáddjá, meahcigonagas, muoddááddjá, (naaraasta)muorjegálgu

karhuleikki guovžžastallan

karhunnahka guovžžanáhkki

karhunpesä guovžžabiedju

karhunputki stáloboska, guovžžaboska

karhunruoho guovžžaleagga

karhunsammal diehppedarfi

karhunvatukka čáhppesváđot

kari  (vedessä) gárggu ~ gárgu, boađđu, njuorra

karike mieskkahasat (pl.)

karikko (rannalla) gárggu ~gárgu

karikukko geađgejorgu

karimetso vuoktaskárfa

karista  botkkistit, gávggistit; unet karisivat silmistänimus nahkárat ravge

karistaa botkalit, gávgalit; karistaa (joku) kannoiltaanguođđit (soapmása) maŋábeallai

karitsa  láppis

kariutua cohkkot

karja  (poroista)eallu; (erit. lehmistä)oamit (pl.), šibihat (pl.), gárji

karjaista  čerget, rogádit, rágádit, giljádit

karjakko šibitidikšu

karjalainen gárjillaš

karjanhoitaja šibitdoal´li

karjanhoito šibitdoallu

karjapaimen oapmegeahčči; (lehmipaimen)gussageahčči

karjatalous šibitdoallu

karjatila šibitdállu, oapmedállu

karju va(r)rispiidni

karjua  čeargut, rohkut, ráhkut; (karhusta) gilljut

karkaaminen gárgideapmi, gárgádus, lovpen

karkausvuosi gárgádusjahki

karkea roav/is (-a), roaffa/t (-dis), ruoht/is (-es)

karkeus roavisvuohta

karkottaa vuodjelit, ádjit, kevret, jáget

karkuri gárgolaš, lovppár

karkuun báhtui, báhtarussii; päästä karkuun báhtarit, päästää karkuunbáhtarahttit

karmi gárbma

karpalo giegajokŋa, báddemuorji, jeaggemuorji

karrieeri karriera

karsastaa (silmistä) skielgát

karsastava (adj.) skielg/gas (-a)

karsastava (subst.) skielgá

karsia njáskat, gársat

karsia (jotakin varten) rátkit; karsinnat (pl.), karsintakilpailut (pl.)rátkimat (pl.)

karsina (navetassa) hiŋggal

karsintaottelut (jalkapallossa) rátkkačiekčamat

karski garralunddot, čoaskačoalat, baluh/eapme (-is)

karsta skárta, ruohtti; poistaa karstaaskártet

karsta (lampunsydämessä) soaggi

karstainen skárt/tas (-a)

karstata (villaa) káret

karstoittua skártut, ruohttut

kartano  gárdin

kartasto kártagirji

kartio (geom.) geailu

kartiomainen esine buici

kartoittaa kártet ~ gártet

kartta kárta ~ gárta

karttaa garvit, garvvašit, beasadit (+ lok.); ruveta karttamaan (jotakin)báltut (+ lok.), spárkat (+ lok.)

karttapallo kártaspábba, globus

karttu roadda

karttua gártat, čoggot

kartuttaa gártadit, lasihit, stuorrudit, čoaggit

karu guorb/bas (-a), šattoh/eapme (-is); pitää jotakin liian karunaguorbbašit

karva (karvapeite) guolga; myötäkarvaanmiehtegulgii, vastakarvaanvuostegulgii

karva (yksittäinen) guolgačalbmi

karvainen guolgá/i (-s), gulg/ii (-es)

karvakenkä  ks.nutukas

karvakulu guorb/bas (-a), snuord/das (-o-), snurdon; tulla karvakuluksisnuordut, kuluttaa karvakuluksisnuordudit, pitää jotakin liian karvakuluna guorbbašit, kulkea karvakuluissa vaatteissasnuorddildit, olla jossakin karvakuluissavaatteissasnuordát

karvakulu (esim. peskistä) skoa/rras (-r´re-); kulua karvakuluksiskoarragit

karvakulu peski  skoar´remuoddá, snuordomuoddá

karvalakki guolgagahpir, nábot

karvamerkki (poron karvoituksessa) guolgamearka; merkitä poro karvamerkilläguolgamerket

karvanluonti  (poron) borgi

karvapeite guolgageardi, guolga

karvapuoli (taljassa) guolggabealle

karvarousku riesaraski

karvas rihča

karvaton guolggah/eapme (-is); kulua karvattomaksiguolggahuvvat

karvayökönlehti deaggavuodjalasta

karviainen roamšejierit, rihčamuorji

karvoittaa (liata karvoilla) guolggidit

karvoittua (peittyä karvoihin) guolggahuvvat

kasa látna, leadji, guhpa

kasaantua čoggot, čopmaluvvat, guhpanit

kasata lánet, láhtut, guhppet, guhpádit, čobmet, bardit ~ bordit

kasetti kaseahtta

kaseva fávdná/i (-s), fávdná/t (-dis)

kaskas gáskkis

kaskelotti šlubboaifális

kaski meahcceboaldin

kaskimaa boldojuv´von čuohpahat

kasku vitsa

kassa kás´sa

kassakaappi kás´saskáhppe

kassi seahkka

kastaa (lapsi) gásttašit, risttašit

kastajaiset gásttašeapmi, gástadilálašvuohta, risttašeapmi

kastattaa (lapsi) gásttašahttit, risttašahttit, risttahit

kaste (lapsen) gásta

kaste (luonnossa) laksi, suoldni

kasteinen suoldná/i (-s); tulla kasteiseksi suoldnut, tehdä kasteiseksisuoldnudit

kastella njuoskadit, láktadit, gástadit, čáhcudit; (läpimäräksi) arvohit, laskadit, lasket, laskaluhttit, spalcadit, spalccidit, njartadit; (kukkia)njuoskadit, čáhccet; (jossakin)buotnjut, bunjodit

kastella (vahingossa) njuoskadahttit; (sateessa)arvohit

kastelu njuoskadeapmi, čáhccen

kastelukannu čáhccengievdni

kastemalja gástalihtti

kastemato laksemáhtu

kastepisara suoldnečalbmi

kastepäivä ristabeaivi

kastetodistus gásttašanduođaštus

kastetoimitus gástameanut (pl.)

kasti (Intiassa) kásta

kastijako kástajuohku

kastike buonjus

kastikka oalgasuoidni

kastiton kásttaheapme; kastittomat ovat alkaneet vaatia itselleen kuuluvia oikeuksiagásttaheamet leat gáibidišgoahtán alcceseaset gul´levaš vuoigatvuođaid

kastua njuoskat, láktat, gástat, čáhcut; (läpimäräksi sateessa)arvot, laskat, laskaluvvat, spalcat, njartat, njartot, njarvat, njarvvagit; helposti kastuva njuoskil (-is)

kastua (vähin erin) njuoskkadit

kasvaa šaddat; (pituutta) guhkkut, (suuremmaksi)stuorrut, (varttua)bajásšaddat, (aikuiseksi)rávásmuvvat

kasvaa (nopeasti, lapsesta) šaddalit; tuo poika on parissa vuodessa kovasti kasvanutdiet bártnáš lea moatte jagis sakka šaddalan

kasvain (med.) šattalmas ~ šattolmas, guorti

kasvannainen liigi

kasvattaa (kasveja ) šaddadit

kasvattaa (lasta) bajásgeassit; ottaa kasvatettavakseenbibmui váldit

kasvattaja (lapsen) bajásgeas´si

kasvattaminen (kasvien) šaddadeapmi

kasvattilapsi  biebmománná

kasvattipoika  biebmobárdni

kasvattitytär  biebmonieida

kasvatus (kasvien) šaddadeapmi

kasvatus (kettujen, allaskalojen tms.) gárdun

kasvatus (lapsen) bajásgeassin

kasvatusisä biebmoáhčči

kasvatuslaitos bajásgeassinásahus

kasvatusopillinen pedagogalaš

kasvatusoppi pedagogihkka

kasvatustapa bajásgeassinvuohki

kasvatusvanhemmat biebmovánhemat ~ biebmováhnemat

kasvatusäiti biebmoeadni

kasvava šaddi; kasvava kuu, yläkuušaddi mánnu

kasvi šaddu

kasvihuone šaddovisti, šaddoviessu, šaddadanviessu; kasvihuoneilmiöšaddevisteiđa, kasvihuonekaasušaddovistegássa

kasvillisuus šattolašvuohta, vegetašuvdna

kasvillisuusvyöhyke šattolašvuođaavádat

kasvimaa šaddoeana(n)

kasvinsuojeluaine šaddosuodjalanávnnas

kasvis šattus, ruonas

kasvisrasva šaddovuodja

kasvisruoka šaddoborramuš

kasvissyöjä šaddobor´ri

kasvisto šaddočoakkáldat

kasvitarha šaddogárdi

kasvitiede šaddodieđa, botanihkka

kasvitieteellinen šaddodieđalaš, botanihkalaš

kasvitieteilijä botanihkkár

kasviöljy šaddool´ju

kasvokkain (kasvotusten) muođus muhtui, oktii čalmmiid, njunnálagaid

kasvopyyhe čalbmesihkaldat

kasvot (pl.) muođut (pl.), ámadadju, ansikta

kasvu šaddan, šaddu

-kasvuinen  -šattot

kasvukausi šaddanáigodat, šaddanbadji

kasvunvara šaddanmunni

kasvupaikka šaddansadji, šaddanbáiki

kasvupiste šaddančuokkis

kasvusolukko šaddanseallat (pl)

kasvusto šattodat, vegetašuvdna

kasvuviiru (suomussa) šaddansárggis

kataja reatká, gaskkas; savuttaa katajasavulla retket, kattaa katajanoksillaretket

katajapensas reatkamiestta

katajavesi reatkačáhci; katajavesihaudereatkahávdda

katala šluohk/is (-es), vearálaš,; tulla katalammaksišluohkásmuvvat, pitää katalanašluohkášit

katastrofi katastrofa, roassu

kateellinen gáđaš, riidálas

kateenkorva thymusráksá

kateetti kateahtta ~ katehta

katekeetta (kiertokoulunopettaja) katekeahtta ~ katekehta

katekismus kátkkesmus

kateus gáđašvuohta

katinkulta riebangol´li, riebansilba

katinlieko idni, dihkkerássi, beatnatgieldá

katiska guollehehkke

katkaisin botkkon

katkaista (leikkaamalla)botket, (taittamalla)doadjit; (nopeasti)botkestit, doadjilit

katkarapu reahkka

katkeilla boatkanaddat

katkelma fragmeanta

katkera  (mausta) bahča; tulla katkeraksibahččut, maistua katkeraltabahčiidit

katkeroittaa bahčagahttit

katkeroitua bahčagit

katkerokasvit (pl.) civzzašattut (pl.)

katkeruus bahčamiella, bahčavuohta

katketa  boatkanit; (taittumisen seurauksena)doddjot

katkoa boatkut; (taittamalla)doadjalit

katkonainen  boatkkalaš, botkkoduv´von

katkos boatka, gaska

katkosarvi (poro, jolta sarven päähaarat ovat poikki) norki; tulla katkosarveksinorkkagit, norkut

katkoviiva boatkasáhcu, boatkasárggis

katku civnnahádja

katoamaton jávkameahttun, agálaš

katoavainen  nohkavaš, nohkkivaš

katoavaisuus nohkavašvuohta; elämän katoavaisuuseallima nohkavašvuohta

katolinen katolalaš, katolihkalaš

katos goavdi, gáhtus, luokti

katovuosi (poronhoidossa)goavvejahki, jápmojahki; (maanviljelyssä)šattohis jahki

katsahtaa geahčastit (ks. vilkaista)

katsastaa (auto tms.) geahččat, váksot; katsastamatongeahčatkeahtes (attr.)

katsastus (auton tms.) geahčaheapmi, geahčahus, vákšon, kontrol´la

katsastuttaa (auto tms.) geahčahit, vákšohit

katsaus oppalašgeahčastat

katse geahčastat

katselija geahčči

katsella geahčadit (ks. vilkuilla)

katselmus dárkkisteapmi

katsoa (joksikin)geahččat (+ ess.), oaidnit (+ ess.); katsoa lapsiamánáid oaidnit, katsoa hyväksi ~ pahaksi oaidnit buorrin ~ bahán, hyväksi ~ pahaksi katsottubuorrin ~ bahán oidnojuvvon, katsoa peräänbadjelii ~ bearrái geahččat

katsoa geahččat (ks. kurkkia, vilkuilla, tuijottaa, mulkoilla, tarkkailla, tähyillä)

katsoja geahčči

katsomo geahčahat, ge(a)hččiidbáikkit (pl.)

katsomus oaidnu

kattaa  (peittää jollakin)gokčat, gákčat; (kota louteella, turpeilla)loavdit, (kodan tms. lattia varvuilla) durget; kattaa pöytälágidit borramuša beavdái, beavddi stel´let

kattava (abstr.) gokčevaš, gokči, vuđolaš; kattava selvittelytyögokčevas čielggadanbargu

katteeton (esim. lupauksesta) vuođuh/eapme (-is), duš´ši

kattila gievdni ~gieđbmi, kástarul´la, skállu

katto gáhttu, dáhkki; sisäkattorohpi

kattohaikara vilgesháigir, stohpoháigir

kattoruode (kodassa) gáhttomuorra

katu gáhtta

katua gáhtat, sáŋardit; dahkat gáhtamuša (rel.)

katumaton gáhtameahttun

katumus gáhtamuš, gáhtu

katuvainen gáhtavaš

katuvalo geaidnočuovga

kauan guhká; melko kauanguhkáláhkai, viehka guhká; kauan sittenáigá, dolin, don dolin

kauas guhkás; menddo, guhkiide, gáidosii, gáidagassii; (melko kauas)mealgadii, mealgadažžii

kauemmaksi  guhkkelii, guhkkelebbui, guhkibui; (vähän)guhkkelažžii, guhkibužžii

kauemmaksi (tuonnemmaksi) dobbelii, dobbelebbui; (vähän)dobbelažžii

kauemmin guhkit; vähän kauemminguhkebuš

kauempana guhkkelis, guhkkeleappos, guhkibus; (vähän)guhkkelaččas, guhkibuččas

kauempana (tuonnempana) dobbelis, dobbeleappos; (vähän) dobbelaččas

kauha  guksi; gáibbeš, váskkir

kauhaista goivet, goistet

kauhallinen guvssi dievva; joi kauhallisen vettäjugai guvssi dievva čázi

kauhea gáfat, issoras; kauhean isogáfat stuoris

kauheasti gáfadit, issorasat, hirbmadit

kauhistua soasihit, gáfestuvvat

kauhistus gáfestus, hirbma

kauhistuttaa gáfestuhttit

kauhistuttava gáfatlaš

kauhoa (nestettä) goaivut, álbmut

kauhtua guvggodit, gilggodit; kauhtunutgu/ovgat (-vges)

kauhu garra ballu, hirbma

kauhuelokuva hirbmafilbma

kauhuntunne hirbma

kauimmainen guhkimus; kauimpanaguhkimusas, kauimmaksiguhkimussii

kauimmin guhkimusat

kaukaa  guhkkin

kaukainen gáiddus

kaukalo  gárri, gávgil

kaukana guhkkin, menddo, guhkiin, gáidosis, gáidagasas; melko kaukanamealgadis, mealgadaččas

kaukana (toisistaan) guhkkálagaid

kaukolämpö gáiddusliekkas

kaukoputki teleskohppa ~ teleskohpa; kaukoputkella katsellä tähtiäteleskohpain geahčadit násttiid

kaula čeabet ~ čeabi

kaula pitkänä (adv.) faŋkut ~ vaŋkut

kaula-aukko ohca

kaulakkain birračeahpálagaid

kaulakoru čeabetčikŋa

kaulalaskimo čeabetmorčesuotna

kaulaliina čeabetliidni; šearfa, guššát, gáhtonliidni

kaulanikama jor´ridákti

kaulanikamat (pl.) čeabetdávttit (pl.)

kaularasva (porolla) válká ~ válkábuoidi

kaulavaltimo čeabetváibmosuotna

kaulin njuozzun, gealva

kaulita njuozzut ~ njuozzit, gelvet

kauluri ohcabivus

kaulus čeabet ~ čeabi

kaulushaikara hoaš´šaháigir

kauna vašši; kantaa kaunaavaši guoddit

kauneus čábbodat, čáppisvuohta; (ihmisestä)fávruvuohta

kaunis  (ihmisestä) čápp/is (-a) ~ čápp/at (-a), fávr/u (-ros), suopma/t (-dis), neagus, negolaš; hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)

kaunistaa čábbudit

kaunistua čábbut; (ulkomuodoltaan)hámáiduvvat

kaunokainen čáppat, čáppon, fávru, geallu

kaunokirjallinen čáppagirjjálaš

kaunokirjallisuus čáppagirjjálašvuohta

kaunokirjoitus čáppačállin

kaupallinen gávppálaš

kaupattavuus johtilvuohta

kaupitella gávpalit, gávppašit, gávppildit, gávppuhit

kauppa  (kaupankäynti) gávpi; käydä kaupaksijohtit, saada kaupaksijođihit, kaupaksi käyväjohtil (-is), kaupaksi käymätönjođuh/eapme (-is), tehdä kauppaahánddaldit, kaupan päällisiksigávppi ala

kauppa (kauppaliike) gávpi, buvda, hánddal, rámbuvri, krambuvda; pitää kauppaliikettä doallat ~ jorahit gávppi

kauppa-apulainen gávpeveahkki, gávpebálvá, unddar; gávpereaŋga, gávpebiigá

kauppahinta gávpehaddi

kauppakamari gávpegámmir

kauppakirja gávpegirji

kauppakorkeakoulu gávpeallaskuvla

kauppakoulu gávpeskuvla

kauppala (hist.) gávpegielda

kauppalaiva gávpeskiipa

kauppaopisto gávpeoahpahat

kauppaoppilaitos gávpeoahppolágádus

kauppapaikka gávpebáiki

kauppatori gávpetoarga, gávpešillju

kauppias gávpealmmái ~ gávpeolmmái, gávpejas, gávppálaš, giehmán´ni, boalvár

kaupunginjohtaja gávpothoavda

kaupunginosa gávpotoassi

kaupungintalo gávpotdállu

kaupunginteatteri gávpotteáhter

kaupunginvaltuusto gávpotstivra

kaupunki gávpot

kaupunkilainen gávpotolmmoš

kaupunkiympäristö gávpotbiras

kaupustella gávpalit

kaura hávvar

kaurahiutale lastarievdni

kaurapuuro lastarievdnesuohkat

kaurasuurimo hávvarsurbmi

kauravelli lastarievdnemálli

kauris ruoigu

kausi  áigodat, badji

kauto  (kengässä) alddas

kautta bokte, -ráigge, -rái, čađa; sitä kauttadakko, tuota kauttaduokko, tätä kauttadákko, jotakin kauttagokko nu, mitä kautta?gokko? kertoi, kuka mitäkin kautta tulimuitalii, gii gokko bođii

kauttaaltaan miehtá, visot

kauttakulku čađajohtin

kauttakulkulupa čađajohtinlohpi

kauttakulkuoikeus čađajohtinvuoigatvuohta

kauttaviiva njagusáhcu

kavahtaa váruhit, garvit

kavala  gávvil (-is), guoktilaš, bahájuonalaš, juonalaš, viehkis

kavallus gávildeapmi

kavaltaa (rahaa) gávildit (ruđa)

kavaltaja gávildeaddji

kavaluus gávvilvuohta, guoktilašvuohta

kaveerata (+ kom.) verddestallat, skihpáruššat, guoibmádallat, olbmástallat

kaventaa  seakkidit, baskkidit, geaccidit

kaventua seaggut, baskut, geazzut

kaveri skihpár ~ skibir, verdde, olmmái, rádná (R), ustit, guoibmi; tulla kaveriksiverddeluvvat

kaverukset skihpáraččat, verddežat, olbmážat, lávežat, ustibaččat

kavio guobir

kavioeläin guobereal´li

kavuta ks. kiivetä 

kehdata jolggadit, jolget, geaktidit

kehikko riggi

kehitellä ovddidit

kehittely ovddideapmi

kehittynyt (lapsesta) čálg/gas (-a), veađar (-is)

kehittynyt maa ovdánanriika

kehittyä gárggiidit; (edistyä)ovdánit, ahtanuššat; (fyysisesti)čálgat; (tulla, kehkeytyä)šaddat, bohciidit; kehittyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan

kehittää gárggiidahttit, gárget, gárgehit, gárgedit; (edistää)ovddidit; (filmi tms.)iđihit

kehitys gárggiideapmi; (edistys)ovdánupmi, ovdáneapmi; (filmin)iđiheapmi

kehitysalue ovddidanguovlu

kehitysapu ovddidanveahkki

kehitysmaa ovdáneaddjiriika, ovddidanriika

kehitysrahasto ovddidanfoanda

kehitystaso ovdánandássi

kehitysvaihe ovdánanmuddu, gárggiidanmuddu

kehitysvammainen doaibmaváillat

kehiä (suopunkia) njámmat

kehkeytyä šaddat, bohciidit; kehkeytyi pitkä keskustelušattai guhkes ságastallan

kehno heitto/t (-gis), hea/dju (-jos), fuo/tni (-nes); pitää kehnonahejošit, fuonášit

kehnosti hejot ~ heajut, funet ~ fuonit, heittogit

kehnous headjuvuohta, hedjodat, heittotvuohta

keho rumaš, gorut

kehottaa  ávžžuhit

kehotus  ávžžuhus

kehruuttaa banihit ~ bonihit

kehrätä batnit ~ botnit; (hiljalleen)banašit ~ bonašit; soveltua kehrättäväksibanihit ~ bonihit

kehrätä (kissasta) batnit ~ botnit, már´ret

kehrääjä (lintu) idjaskeaiki

kehto geahttu

kehu rápmi, máidnu; oma kehu haisee iežas rápmi hakso

kehua  rábmot, rámpot, rámidit, máidnut, giitalit

kehuskella rámohallat, rámádaddat

kehys rápma, rám´ma

kehyskertomus rápmamuitalus

kehystyttää rábmehit, rám´mehit, bijahit rámaid

kehystää rápmadit, rábmet, rám´met, bidjat rámaid

kehä biras; (rakennuksen)gehá; (nauhapirran)čielgi, (kuun, auringon ympärillä)geavli, riekkis; (ympyrän)gierdosáhcu

kehäkukka gierdolieđđi, riekkesrássi

kehäkulma (mat.) gierdočiehka

keidas oása, sáttomeahcceguovda

keihäs sáiti

keihäsmäinen sáittilágan

keihästellä (käyttää keihästä) sáittástallat

keihäänheitto sáitesuhppen

keiju háldáš

keijusto plankton, oahtta ~ oahttu, sagit (pl.)

keikari geamppastal´li, snobba

keikaroida geamppastallat, snobbet

keikkua (pöydästä tms.)juovzut, juvzzodit; (veneestä)juorbut, jurbbodit

keikutella (pöytää tms.)juovzzuhit; (venettä)juorbbuhit

keila geailu

keila (turskakala) loahkka

keilaaja geilejeaddji

keilailu geilen

keilamainen geaillulágan

keilata  geilet

keimailla  (keikistellä) gieibmasaddat, šlivgasaddat, heallat, healaidit, hearcasaddat, himpasaddat, himppistit

keinahdella heillodit, sugadit

keinomunuainen dahku/manimuš ~-monimuš

keinonahka dahkunáhkki

keinosilkki dahkusilki

keinotekoinen dahku-, dahkkojuv´von

keinotella spekuleret, jobbet

keinottelija spekulánta, jobbár

keinottelu spekuleren, jobben

keinu suhkan, sukká

keinua heailut, sugadit; (keinussa)suhkat, sukkát; (aalloilla)suoilut, suilut

keinuttaa sugahit

keinutuoli suhkanstuollu, sugadanstuollu, sukkástuollu

keisari geaisár

keisarikunta geaisárriika

keisarileikkaus geaisárčuohpahus

keisarillinen geaisárlaš

keitin vuoššanas, vuoššan

keitinselkä (nuotiolla) goaŋku, geiddestággu; keitinselän tukipuugoaŋkocaggi

keitos vuoššus

keittiö gievkkan ~ kievkkan

keittiöapulainen gievkkanveahkki

keitto málli, mális

keittoainekset (pl.) málesráđit (pl.)

keittokirja málestangirji, vuoššangirji

keittokomero vuoššanskurbmu

keittokoukku (kodassa) vuoššanfaggi

keittotila vuoš´šansadji

keittäjä vuoš´ši; koahkka ~ goahkka

keittää vuoš´šat; (kiehuttaa) duolddahit,(kiehauttaa)duldehit; keittää ruokaamálestit

keko guhpa; (polttopuita)soahttu

kekseliäisyys hutkáivuohta

kekseliäs  hutkalas, hutká/i (-s), hutkkálaš

keksi (syötävä) keaksa, čeaksa (N, R)

keksi (uittosalko) čuolggu

keksijä hutki

keksintö hutkkus

keksiä hutkat, gekset (S)

kekäle ráddi

kela (onkiessa)rul´la; (nuotanvedossa)gealli

kelata (nuottaa) geallit

kelata (siimaa) rul´let, duohpat

keli siivu, šakŋa; (hyvä keli)jođádat, guottádat, govddáhat, linádat; (huono keli)jearga, jođuhisvuohta, dimádat, njáhcu, sievlladat, dobádat, durddádat, losádat, sabádat, girrat, moarádat, čuohpahat, rodda, ruokŋasiivu, seakkádat, skoarádat, skoabádat

keliaakikko keliakihkkár

keliakia keliakiija

kelirikko siivvuhisvuohta, maŋešsiivvut (pl.)

kelju árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš

keljuilla árvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit

kelkka gielká; kelkkaa vetäengielkágeasi

kelkkailla gielkkástallat; kelkkailijagielkkástal´li

kellahtaa ravggihit

kellari geallir ~ keallir

kellarinluukku (lattiassa) geallerlohkki

kellastua fiskkodit

kellastuttaa fiskkodahttit

kellertävä fiskeslágan

kellertää fiskát

kellistyä (esim. porosta) gaidnat

kellistää (esim. poro) gaidnadit, golezastit, virradit

kello diibmu ~ tiibmu; (soiva)biel´lu, divga, čuojan, gilka, skilka, skiŋgá, gilkkan, gihlar, golka, roahpi, roŋge

kellokas (porosta) biellohas

kellonaika diibmoáigi, diibmomearri

kelloseppä diibmočeahppi, urmáhkár (N, R)

kellua govdut

kelluskella govddodit

kelluslehti  čázeoailasta

kelmeä šo/avkat (-vkes), go/akšat (-kšes), goavššas (-is)

kelmi skealbma; kelmeillä, kälmeilläskelbmošit

kelmu cuozza

kelo soarvi

keloa (sarvia) čallat

kelohongaton soarvveh/eapme (-is)

kelohonka soarvi; kelohonkainen (metsästä, jossa on runsaasti honkia)soarvá/i (-s)

kelosarvi (porosta) čalačoarvi

keloutua (hongasta) soarvut, soarviluvvat

kelpo albma

kelpoisuus gelbbolašvuohta, gealbu

kelpuuttaa dohkkehit

keltainen (adj.) fisk/at (-es); näkyä keltaisenafiskát

keltainen (subst.) fiskat

keltalieko fiskesgieldá

keltamaksaruoho bulljelasta

keltamatara fiskesmáđir

keltanarsissi fiskesnarsis´sa

keltano ádjáfivllit

keltaperhonen suoidnebeaiveloddi

keltasara suoidnelukti

keltasinappi fiskessennet

keltasirkku fiskescihci

keltatauti fiskesdávda

keltatikka fiskesčáihni

keltavuokko fiskesnásti

keltavästäräkki fiskesbeštor

keltuainen (kananmunan) fiskadas

kelvata dohkket, gealbidit (R)

kelvata (pidettäväksi) anihit

kelvollinen gelbbolaš, dohkálaš

kelvollisuus gelbbolašvuohta, dohkálašvuohta

kelvoton gealbboh/eapme (-is), guttah/eapme (-is), gávnneh/eapme (-is), dohkkemeahttun; tulla kelvottomaksigealbbohuvvat, guttahuvvat, gávnnehuvvat

kelvottomuus gealbbohisvuohta, guttahisvuohta, gávnnehišvuohta

kemia kemiija

kemiallinen kemiijalaš

kemikaali kemikála

kemisti kemista

kenelläkään  geastige ~ geastege ~ geasge

kengittää gámahit; (hevosta)skuv´vet, gámahit

kengänkanta jocca

kengännauha gámabáddi

kengänpaula vuotta

kengänpohja gámavuođđu

kenkku árvvoh/eapme (-is), suohpáh/eapme (-is), birolaš

kenkkuilla árvvohuššat, suohpáhuddat, guohccut, guohcistit, birostit, cihppošit

kenkä gáma; pikkukenkäskuovva, (iso, ruma kenkä)šlohtor (karvakenkä ks. nutukas)

kenkäheinä gámasuoidni

kenkäheinäkerä suoidnefierra

kenkäheinäkimppu bonjaldat

kenkälusikka gámabaste

kenno seal´la

kenosarvi (porosta, sarvet takakenossa) njavččoaivi, njáide

kenottaa (taaksepäin)njakčát; (eteenpäin)njahkkát

kenottava (taaksepäin)njakče-, (eteenpäin)njagas, njagu-

kenoviiva njakčesáhcu

kenraali (mil.) generála; kenraalimajurigenerálamájor, kenraaliluutnanttigenerálalutnánta

kenraalikuvernööri generálaguvernevra

kenties várra, kánske, ammal, giidiehtá; kenties tuleesoaitá ~ sáhttá ~ dáidá boahtit

kenttä  gieddi, giettádat, šillju, jalga

kenttäkerros (biol.) gieddegeardi

kenttäturve gieddelavdnji

kenttätyö gieddebargu

kepakko muorra, soabbi

kepeä geahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes)

kepeästi geahppasit

keppi soabbi; kulkea kepin avullasoabbut

kepponen hilbošeapmi, vilpa

kera kavereiden keraskihpáriiguin, voin keravuojain

kerake (kiel.) konsonánta

kerho riekkis, searvi

keripukki skurbbet, caggi

keritsimet (pl.) skár´rit (pl.), skierat (pl.)

keritä (tehdä jotakin)geargat, háhppehit, eannehit, munahit, spáitet, noddet; (jostakin)geargat, gearggehit

keritä beaskidit

keriä (kerälle tai ympärille)giessat, (vyyhdelle)vikšadit, (vetää)duohpat

kerjuu gearjideapmi, gearjádus, ánuheapmi

kerjäläinen gearjideaddji, gearjahaš, ánuheaddji, vuorjjildeaddji, vuorji

kerjätä gearjidit, ánuhit, vuorjat (ks. ruinata)

kerkeä gearga/t (-dis), fargat

kerma lákca; pintakermagahpa

kermainen lákcá/i (-s), lákc/ii (-es); gahppá/i (-s), gahpp/ii (-es)

kermaton lávccah/eapme (-is)

kermavaahto lákcasokta

kermaviili loahppelákca

kermikkä  (poro vuoden vanhasta seuraavaan syksyyn) čearpmat

kermoittua lákcut, gahput

kernaasti millosit, mielas

kerralla  hávil, hávális, háválassii

kerralla (saman tien, oitis) ovttatmano; tekaisi sen kerralla valmiiksigergestii dan ovttatmano

kerrallaan hávil, hávális, háválassii

kerran oktii; kerran minulle sattui sitenoktii munnje geavai nie

kerran (koska kerran) gearddi ~ geardde

kerrassaan njulgestaga, beanta

kerrata  geardduhit, gearddahit

kerroin (mat.) gerddon, koeffisienta

kerroksellinen gearddalaš

kerronta muitaleapmi

kerros geardi; (rakennuksessa)geardi, etáša

kerrossammal geardesámil

kerrostalo geardedállu

kerrostuma geardi, gearddádat

kerrottava sáhka, muitaleamoš

kerrottava (mat.) geardudahtti

kersantti (mil.) seršánta

kerskailla rámohallat, rámádallat, rámppastallat, čevllohallat

kerskakulutus skievttardangolahus

kerskata valjástallat

kerskua rábmot, rámohallat, rámádallat, rámpot

kerskuri rámpa, rámohal´li

kerta geardi, hávvi; monta kertaaollu gerddiid, máŋgga geardde, máŋgga háve, máŋgii, pari kertaa moatte geardde, moatte háve, moddii, toisen kerrannuppe geardde, nuppe háve, nuppádis, nuppes, tällä kertaadán háve, dán geardde, kerta kaikkiaanoppalohkái

kertailla geardut, gerddodit

kertaluonteinen geardelunddot

kertaus geardduheapmi, geardda, gearddahus

kertoa muitalit, máinnastit;(ohimennen)muitalastit; kova kertomaanmáinnasseahkka; jäädä ilman kerrottavaaságahuvvat, nohkkot ságainis

kertoa (mat.) geardut

kertoilla  muitaladdat, máinnastallat

kertoja muitaleaddji

kertoja (mat.) geardudeaddji

kertokyky gierdannávccat (pl.)

kertolasku (mat.) geardun, geardunrehket, geardunluoitu

kertomakirjallisuus muitalangirjjálašvuohta, prosá

kertomus muitalus

kertotaulu gearduntabeal´la

kerttunen, kerttu vizar

kertyä  čoggot, gártat, duksanit

keruu čoaggin

kerä nođđu, oaivvahat; kerällänođđosis, kerällenođđosii

keräilijä čoaggi

keräkaali nođđogálla

keräkurmitsa láfol

kerätä čoaggit, čoakkildit, čoakkašit, doahput, boaibmut

keräys čoaggin

kerääntyä  čoahkkanit, čohkiidit, čoagganit; (kertyä)čoggot, gártat

kesakko  čáđbmi, čáihni, čáihmi

kesanto pelto on kesantonabealdu lea gilvvekeahttá

kesemmäksi geasibui, geasselii, geasselebbui

kesempänä geasibus, geasselis, geasseleappos

kesi assi

keskeinen guovddášlaš, guovddáš-

keskelle guovdu, (puoleenväliin)gasku; keskelle järveäguovdu jávrri, keskelle venettägasku fatnasa

keskellä guovdu, (puolessavälissä)gasku; keskellä järveä guovdu jávrri,keskellä venettä gasku fatnasa

keskemmäksi guovdelii, guovdelebbui, guovdolii, guovdolebbui; vähän keskemmäksiguovdeleppožii, guovdoleppožii

keskempänä guovdelis, guovdeleappos, guovdolis, guovdoleappos; vähän kesempänäguovdeloppožis, guovdoleppožis

kesken gaskan; kesken työngaskan barggu, kesken syönningaskan bora, työ jäi keskenbargu bázii gaskan, kahden keskenguovttá gaskan

keskenkasvuinen keskenkasvuisenagaskanšatta, beallešattus

keskenmeno (eläimistä) saada keskenmenoreitot

keskenmeno (naisesta) saada keskenmenocuovkanit

keskentekoinen keskentekoisenagaskandaga, bealledagus

keskeyttää gaskkalduhttit, gaskaluhttit, guođđit gaskan

keskeytys gaskkaldupmi, gaskaluhttin; keskeytyksettägaskkalduvakeahttá

keskeytyä gaskkalduvvat, gaskaluvvat, báhcit gaskan

keski- gaska-

keskiaika gaskaáigi

keskiaikainen gaskaáigásaš

keskiaivot  (pl.) guovdavuoigŋašat (pl.)

keskiarvo gaskaárvu

keski-ikä gaskaahki

keski-ikäinen gaskaahkásaš

keskikaari (veneessä) gaskarággu

keskikaupunki guovdagávpot

keskikenttä (jalkapallossa) gaskašillju

keskikesä gaskageassi; keskellä kesäägeasseguovdil, guovdalas geasi

keskikokoinen gaskamahtosaš

keskikoulu gaskaskuvla

keskilaita (veneessä) ropmu

keskiluokka gaskaluohkká

keskilämpö gaskaliekkas

keskimmäinen gaskkamus ~ gaskkamuš, gaskaleamos

keskimäärin gaskamearálaččat

keskimääräinen gaskamearálaš

keskinkertainen gaskageardán

keskinopeus gaskaleaktu

keskinormaali (mat.) guovdanormála

keskiolut gaskavuolla ~ gaskavuola

keskipakoisvoima (fys.) guovdabáhtofápmu, sentrifugálafápmu

keskipiste guovddáš, guovdačuokkis

keskipäivä gaskabeaivi; keskipäivän aikaangaskabeaiáigge, suunnilleen keskipäivän aikaangaskabeaisulaid, keskellä päivääbeaiveguovdil

keskisormi gaskasuorbma

keskitalvi gaskadálvi; keskellä talveadálveguovdil, guovdalas dálvvi

keskitaso gaskadássi

keskitie gaskageaidnu

keskittyä guovduluvvat, čoahkkanit

keskittyä (johonkin asiaan) vuojulduvvat, vuodjut

keskittää čohkket, sentraliseret, guovdilastit, guovdduštit

keskitysleiri čohkkenleaira

keskivaihe gaskkamuddu; keskivaiheillagaskkamuttus

keskiviikko gaskavahkku; keskiviikkonagaskavahku ~gaskavahko

keskiviiva guovdasárggis

keskivälissä gasku

keskiyö gaskaidja; keskiyöllägaskaijaáigge, keskellä yötä idjaguovdil

keskiyönmakaus (porolla) gaskijalivat (pl.)

keskonen ovdaláiggiriegádan mánná

keskoskaappi dikšoskáhppe

keskus guovddáš

keskushallinto guovddášhálddahus

keskushermosto guovddášnearvavuogádat

keskushyökkääjä (jalkapallossa) guovddášnjunuščiekči

keskusjärjestö guovddášorganisašuvdna, riikkasearvi

keskuskonsonantti (kiel.) guovddáškonsonanta

keskuskulma (mat.) guovddáščiehka

keskusliitto guovddášlihttu

keskuslämmitys guovddášliggen

keskusmuisti (tietok.) guovddášmuitu

keskusrikospoliisi guovddáškriminálaboles

keskussairaala guovddášbuohcceviessu

keskussuoritin (tietok.) guovddášdoaimmár

keskusta  guovddáš

keskustapuolue guovddášbellodat

keskustella ságastallat, sártnodit, árvaladdat, háleštit, háladit, humadit, hoaladit

keskustelu ságastallan, sárdnun, sárnodeapmi, háladeapmi, árvaladdan; keskustelussa keskenään sáhkalagaid

keskustelufoorumi digaštallanlávdi

keskustelunaihe ságastallanfáddá

keskustuki (jalkapallossa) luovosčiekči

keskuudessa ihmisten keskuudessa; olbmuid gaskkas ~ siste ~ páras ~ seagis (R)

keskuuteen ihmisten keskuuteen;olbmuid gaskii ~ sisa ~ párrii

kestikievari geastegiivvár

kestit (pl.) guos´semállásat (pl.)

kestitsijä guossoheaddji

kestitys guossoheapmi

kestitä  guossohit; olla kestitettävänäguos´sut

kestoaika bistináigi

kestokyky gierdannávccat (pl.); luonnon kestokykyluonddu gierdannávccat

kestomuisti (tietok.) bistomuitu

kestävyys (esineen) gierdilvuohta, nanusvuohta

kestävyys (ihmisen) gil´lilvuohta, gierdilvuohta, veaddjilvuohta, sávrivuohta, sávrodat

kestävä (esineestä) gierdil (-is), bistevaš, nan/us (-a) ~nan/us (-u); kestävä kehitysbistevaš ~ gierdilis ~ suvdilis ovdáneapmi

kestävä (ihmisestä) gil´lil (-is), gil´leš (-is), gierdil (-is), sávr/i (-res), sitk/at (-es), váibameahttun, veaddjil (-is), veaddji (-s), veješ (-is)

kestää (riittää)bistit; (sietää)gierdat, gil´lát; (kuumaa)dárjat

kesy lo/dji (-jes); pitää jotakin liian kesynälojášit

kesy (linnuista) vuonjas (-is)

kesykyyhky giehtaduv´vá

kesyttää (tehdä kesymmäksi)lodjudit; (kouluttaa, taamoa)dápmat

kesytön lodjumeahttun

kesyyntyä lodjut

kesyyntyä (kouliintua) dápmašuvvat

kesyyntyä (linnuista) vuonjasmuvvat

kesyys lodjivuohta, lodjodat

kesä geassi; tulla kesägeassut, tänä kesänädán gease ~ dán geasi, ensi kesänäboahtte gease ~ boahtte geasi

kesäaamu geasseiđit

kesäaika geasseáigi

kesähelle geassebáhkka; kesähelteellägeassebáhkkan

kesähuvila geassestohpu

kesäilta geasseeahket; kesäiltanageasseeahkeda, kesäiltoinageasseeahkediid

kesäinen geasselágan, geas´sá/i (-s), geasas (-)

kesäinen sää (keväällä, syksyllä) geasádat

kesäkausi geassebadji, geassebodda; oli poissa kesäkaudenjávkkai geassebotta

kesäkurpitsa geassegurbbet

kesäkuu geassemánnu

kesälaidun geasseguohtun

kesäleiri geasseleaira

kesällä geassit ~ geasset

kesäloma geasseluopmu

kesämaa (sula maa)geasseeana(n); (ei lunta)bievla

kesämökki geassestohpu, geassebarta

kesäpaikka geassesadji, geassebáiki; (perinteisessä poronhoidossa)geasseorohat

kesäpuku (linnulla, eläimellä) geassefárda

kesäpäivä geassebeaivi

kesäpäivänseisaus geassejorggáldat

kesärengas geasseriekkis (S), geassedeahkka (N)

kesätyö geassebargu

kesävihanta geasseruonas

kesäyliopisto geasseuniversiteahtta ~ geasseuniversitehta

kesäyö geasseidja; kesäyönägeasseija, kesäöinägeasseijaid

kesääntyä (hapantua, kalasta) geassáduvvat

ketjunrengas  viđječalbmi

ketjut (pl.) gehtegat (pl.), láhkkit (pl.), viđjjit (pl.)

keto  rássegieddi

ketohanhikki gieddesuorbmarássi

keto-orvokki gieddeviola

ketopiippo vuolahasrássi

ketosilmäruoho ceakkočalmmon

ketteryys fallivuohta, fallodat, lášmatvuohta

ketterä (adj.) fal/li (-es), lášm/at (-es), lášmil (-is), háhppil (-is), geavká/i (-s), gehpeš (-is), snáhpis, geabbil (-is), veali/t (-his); tulla ketterämmäksifallut

ketterä  (subst.) falan, falahas, lášmmut dolahas, snáhput

kettinki láhkki, gehtet

kettu rieban (ks. repo, repolainen)

ketunleipä gieganjuovčča

ketunmyrkky sulimat (pl.)

ketunraudat (pl.) riebanruovddit (pl.)

ketunsyötti riebanseakti

keuhko  geahpis; keuhkot (pl.)geahppát (pl.)

keuhkokuume geahpesboalddáhat

keuhkolaskimo geahpesmorčesuotna

keuhkopussi geahpesseahkka

keuhkoputki geahpesbohcci

keuhkorakkula geahpesbullji

keuhkosyöpä geahpesboras

keuhkotauti geahpesdávda, geahpesvihki, raddedávda, tuberkulosa, teret, tearen

keuhkotautinen raddelám/is (-es)

keuhkovaltimo geahpesváibmosuotna

keula (ahkion, veneen) njunni

keulakaari (ahkion) njunnefierra

keulakuorma (ahkiossa) njunnádas ~ njunnádat

keulamies (perinteiseen tapaan sauvoessa) ovdageašolmmoš

keulapaino (veneessä) ovdadeaddu, njunis; keulapainossaovdadeattus, njunásii, keulapainoonovdadeddui, njunásii

keulapuu  (veneessä) stávdni

kevennys geahpádus

keventyä geahpput, geahpasmuvvat, geahppánit; (äkkiä)geahpehit ~ geahpihit

keventää geahppudit

kevyehkö gehppeslágan

kevyesti geahppasit, geahppadit

kevyt geahp/as (-pa), ge/ahppat (-hppes); kevyempigeahppaset, kevyingeahppaseamos

kevytkenkäinen (naisesta) hállj/ui (-os), hál/jas (-ljo-), háil/ui (-os), háil/las (-o-); käyttäytyä kevytkenkäisestihálljasaddat, hálljudit, háljistit, háilasaddat, háiludit

kevytkenkäinen (subst.) hállju, háilu, háipi, šlivgá

kevytkenkäisyys hálljuivuohta

kevytkulkuinen (veneestä) šuvgil (-is)

kevytmaito gehppesmielki

kevytmielinen gehppesmielalaš, ge/ahppat (-hppes), bea/ssas (-s´se-), dáje/t (-gis), dádjolas, vild/das (-a), vi/llas (-l´la); käyttäytyä kevytmielisestigeahppasaddat, beas´sasaddat, bieggasaddat, bieggaluddat, bierfasaddat, vil´laluddat, vildudit

kevytmielinen (subst.) geahppadiŋga, beas´sebahta, dájon

kevytmielisyys gehppesmielalašvuohta

keväinen giđalágan, giđđa-; tulla keväisemmäksigiđđaluvvat

keväisin giđaid, giđđat

kevät giđđa; tänä keväänädán giđa, tulla kevätgiđaiduvvat, tulla keväisemmäksigiđđaluvvat

kevätaika giđaáigi

kevätesikko giđđačalbmi

kevätkesä giđđageassi, giđasgeassi; kevätkesällägiđđagease, giđasgease

kevätpuoli giđabealle; kevätpuolellagiđabeallai

kevätpäiväntasaus giđđajorggáldat

kevättalvi giđđadálvi, giđasdálvi; kevättalvellagiđđadálvve, giđasdálvve

kevätverso giđđaođju

keväällä giđđat; keväämpänägiđđalis, giđđaleappos, keväämmäksigiđđalii, giđđalebbui

kide kristál´la

kidesokeri fariinnat (pl.)

kidukset (pl.) suovdi

kiduskaari ákkil, veaksedákti

kiduskansi suovdelohkki

kiduslehti suovdelasta

kiduttaa biinnidit

kidutus biinnideapmi; biidnašupmi, biidnašuvvan

kiehahtaa duldet

kiehauttaa duldehit, duldestahttit; (kahvit)dor´rehit

kiehkurakielo botnjedivgarássi

kiehua duoldat, duolddadit; kiehua yligovdat, ábbut

kiehumispiste  duldenčuokkis

kiehuttaa duolddahit

kiehuva duoldi

kiekaista biškkádit

kiekertää (poroista) čiegardit

kiekerö  (porojen talvikaivospaikka) čiegar

kiekko skear´ru

kiekonheitto skear´robálkesteapmi

kiekua biškut

kiela (suopungissa) čoarvegiella

kieleke  goapma, goarvi, guovla, guovlla; tulla kielekkeiseksigoamagit, goapmaluvvat

kielellinen gielalaš

kielenhuolto giellagáhtten, gielladikšun

kielenkärki njuovččageahči

kielenkäyttö giellageavaheapmi

kielenkääntäjä jorgaleaddji

kielenlapa njuovččaláhpi

kielenopetus giellaoahppu

kielenselkä njuovččačielgi

kielentuntemus gielladovdamuš

kielentutkija gielladutki

kielentutkimus gielladutkan

kielentyvi njuovččamátta

kielenvaihto giellamolsun

kieli (kielisoittimessa)suotna, sreaŋga; (puhaltimessa) njuovčča

kieli giella; millä kielelläman gillii, mainna gielain

kieli (suussa) njuovčča

kieli (vyössä) máiddon

kieliasiantuntija giellačeahppi

kielikeskus giellaguovddáš

kielikorva gielladovdu

kielikunta giellabearaš

kielikuva giellagovva, metafora

kieliluu njuovččadákti

-kielinen -gielat, -gielalaš, -giel (attr.)

kieliopillinen giellaoahpalaš, grammatihkalaš

kielioppi giellaoahppa, grammatihkka

kielisoitin suotnačuojanas

kielitaidoton gielah/eapme (-is)

kielitaidottomuus gielahisvuohta

kielitaito giellamáhttu; menettää kielitaitonsagielahuvvat

kielitaitoinen giellamáhtolaš, gielalaš, giel´lá/i (-s)

kielitiede gielladieđa, lingvistihkka

kielitieteellinen gielladieđalaš, lingvistihkalaš

kiellellä gielddašit, gieldduhit, miettaštallat; (tekemästä jotakin)hitnardit

kielo giđđadivgarássi, gieganjuolla

kielteinen gieldi, gilddolaš, biehtadahkes, negatiiva

kielteinen taivutus (kiel.) gieldinsojahus

kielto gielddus, gieldu, gieldda

kieltolaki gielddusláhka

kieltosana gieldinsátni, biehttalansátni

kieltäymys biehtadeapmi, biehttaleapmi

kieltäytyä biehtadit; (jyrkästi)biehttalit, inta bidjat

kieltää gieldit, biehttalit, biehtadit; tulla kielletyksigielddahallat

kiemurainen, koukeroinen roancá/i (-s), roanc/cas (-e-); tulla kiemuraiseksi, koukeroiseksiroanccagit, olla jossakin kiemuraisena, koukeroisenaroancát

kiemurassa, koukerossa (hetkellisesti)roancut; (pysyvästi) roanccil

kiemurrella  gišvvardit, moalkkardit, gavrasaddat, fiškkardit

kiepitä (suopunkia) njámmat

kieppi (eläinten yöpymiskuoppa lumessa) čiehpa ~ čiehppa ~ čiehpas; kiepissäčiehppagasas, kieppiinčiehppagassii

kieppi (poron kaivuukuoppa lumessa) suovdnji

kieriskellä (nukkuva henkilö, sairas)fieradit, jorrat, jorggáhallat, bálkestahttalit, mállaguššat, máladit, sepmošit, spierggadit

kieriä fierrat

kiero (esineestä) geavrá/i (-s), geavr/ras (-e-), bonji/t (-his), bonju-

kiero (ihmisestä) guoktilaš

kieroilla  guoktiluššat

kierous guoktilašvuohta

kierre (esim. ruuvissa) botnji, jeaŋ´ŋa

kierrellä mohkohallat, molkkohallat, garvvašit, gálbbardit

kierreportaat (pl.) botnjeráidalas

kierros jorus

kierrättää (tavaroita) atnit ođđasit

kierrätys (tavaroiden) ođđasitatnu, máhcahanatnu

kierteellä botnjut, bonjil, birrabonjil

kierteinen bonju-, kierteisenäbonjil

kiertoaika birrajohtináigi

kiertoajelu birravuodjin

kiertoilmaisu eufemisma, dihto ášši ovdanbuktin vuohkkaseappot garvvasániiguin

kiertokirje johttičálus

kiertokoulu johttiskuvla, gierdoskuvla (S), katekeahttaskuvla (S) ~ katekehtaskuvla (S)

kiertokulku birrajohtin

kiertolintu  johttiloddi

kiertomatka  riekkesmátki

kiertopalkinto johttibálkkašupmi

kiertorata jorggistangeainnus

kiertotie garvingeaidnu

kiertotähti johttinásti, planeahtta ~ planehta

kiertue gierdomátki, turnea

kiertyä (jonkin ympäri)giessasit; (kieroksi)bonjagit

kiertävä (opettajasta tms.) johtti; kiertävä sairaanhoitajajohtti buohccedivššár

kiertää (jonkin ympäri) johtit birra; kiersi Afrikanjođii Afrihká birra

kiertää (jotakin kautta) mohkastit (man nu bokte)

kiertää (kerälle) giessat

kiertää (korkkia, ruuvia tms.) botnjat

kiertää (tahkoa) jorahit

kiertää karhu birastahttit guovžža

kierukka spirála

kierähtää fierralit; (pyörähtää)jorihit

kietoa giessat; peitteeseengákčat; (nyytiksi)gurpet

kietoutua giessasit

kihara smarvi ~ smarfi

kiharainen smarvá/i (-s) ~ smarfá/i (-s), smarv/vas (-e-) ~ smarf/fas (-e-); kiharaiset hiukset smarvevuovttat

kiharalla (adv.) smarvvil ~ smarffil

kihartaa smarvet ~ smarfet

kihartua smarvvagit ~ smarffagit

kihelmöidä hilaštit

kihinä šuđđa; (esim. toukkien)guđđa

kihistä šuđđat; (esim. toukista)guđđat

kihlajaiset (pl.) gihlájaččat; (perinteiset)soagŋut (pl.), viettää perinteisiä kihlajaisiasogŋostallat

kihlakumppani lohpádallanguoibmi

kihlakunnanoikeus (jur.) gihligotteriekti

kihlakunnantuomari (jur.) gihligotteduopmár, sundi (N)

kihlakunta gihligoddi

kihlasormus gollen

kihlat (pl.) gihlit (pl.)

kihlata gihládit

kihlaus gihládus, gihládeapmi

kihlautua (keskenään)lohpádallat; (jonkun kanssa)lohpádallat (soapmásiin)

kihnuttaa (itseään, ihoaan) skubbet, snađ´đet

kihokki čurolasta

kihti jiekta, dákteluttohat, dákteleasmi

kihu skáiti, háskil

kiidättää girddihit

kiihdyttää jođálmahttit

kiihkeä (raju)ara/t (-his), (innokas)áŋgir (-is), (kiivas)giivvis, fanatihkalaš

kiihko giivvisvuohta, áŋgirvuohta, fanatisma

kiihkoilija giivvástal´li, fanatihkkár

kiihkoilla giivvástallat

kiihoke gealddáhat, giktalus

kiihottaa giktalit, agiteret

kiihottaja giktaleaddji, agitáhtor

kiihottua giktašuvvat

kiikari giikkár, giikan, giikar (R)

kiikaroida giiket, giikkárastit, giikanastit, giikkardit (R), giikkardallat (R)

kiikkerä stohččá/i (-s), sto/žas (-hča); tehdä jostakin kiikkerästohččet, kiikkerä esinestohči

kiikkerä (tuolista, pöydästä) jurbolas, juorbbas (-is)

kiikku suhkan, sukká

kiila lohti; varustaa kiilallalohttet, lohtádit

kiilautua bahkašuvvat

kiillote geallanávnnas, gealas

kiillotella gealadit

kiillotin gealan, gealaldat

kiillottaa geallat, šelget; kiillotettunageallagasas, kiillotetuksigeallagassii

kiilto šealgun, gildin

kiiltokuva deadjogovva

kiiltokärpänen gol´lebahta

kiiltomato čuovgimáhtu

kiiltopaju ruksessieđga

kiiltosara čuovgilukti

kiiltävä še/algat (-lges), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)

kiiltäväkarvainen njavg/at (-es), še/algat (-lges)

kiiltää šealgut, šlietnjat, šlietnjut, gildit, šealgát, gear´rát, šoavvut

kiilua šlietnjat, šlietnjut

kiima  (esim. koiralla, kissalla)gieibmi; (lehmällä)gimis, gipmi; (porolla, hirvellä)ragat

kiimainen (porohirvaasta, sonnista) rahkki (-s), rageš (-is)

kiimainen porohirvas rahkki

kiimiä (eri eläimistä) gieibmat, gipmat, rahkat

kiinalainen kiinnálaš

kiinnekohta coakci

kiinni  gitta; silmät kiinnigittačalmmiid

kiinnikkäin gittalagaid

kiinnittyä darvánit

kiinnittäminen gidden

kiinnittää giddet, darvvihit

kiinnittää hakasella roahkuhit

kiinnittää neulalla (yhdestä kohdasta)sákkastit, (useista kohdista) sággat, sákkadit

kiinnitys giddehus

kiinnityshihna ruopma

kiinnostaa se kiinnostaa minuadat geasuha mu, olen siitä kiinnostunutberoštan das

kiinnostava  beroštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji

kiinnostua beroštišgoahtit, beroštuvvat

kiinnostus beroštupmi

kiinteistö giddodat, gittaopmodat

kiinteistönomistaja giddodateaiggát

kiinteä  gidd/at (-es), čavg/at (-es)

kiintiö dihtoearri, dihtomearri, kvohta

kiintoisa beroštahtti, miellagiddevaš, geasuheaddji

kiintojää nanajiekŋa

kiintolevy  (tietok.) garradiska

kiintopyörähdys gittajoriheapmi

kiintotähti or´runásti, giddesnásti

kiintymys gierisvuohta

kiintyä (johonkuhun) ges´sot ~ goasuiduvvat ~ miellasuvvat ~ liikostit ~ suostut (soapmásii)

kiipeillä gorkŋodit, gavccodit, givccodit

kiipeämispaikka gorkŋohat

kiipimäjuuri (bot.) gakcunruohtas

kiirastorstai skileduorastat ~ skilleduorastat

kiirastuli skirasdolla

kiire hoahppu, doapma, gáhčču; kiireen vilkkaadoama doama, hoahpohoahpus

kiireellinen hohpolaš, hoahpos (attr.)

kiireemmin  hoahpubut

kiireesti  hoahpus

kiireetön hoahpuh/eapme (-is), dilálaš

kiirehtiä (intr.) doapmat, rassat, rasildit, barggadit, áŋgiruššat, gimbbaldit

kiirehtiä  (jotakuta) ks.hoputtaa

kiireinen asttuh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), hohpp/ui (-os), ovttaskas

kiireisyys asttuhisvuohta, dilihisvuohta

kiiruhtaa  (johonkin) doapmat, gáhččat, gáhčadit, rabbat, riendit ~ riendut, rugáhit (R)

kiiruna giron

kiirunankello gironbiel´lorássi

kiisa (vakka) giisá

kiisseli kompohtta

kiista nággu, diggi, gižži, gižžu, mozzi, váldaleapmi

kiistanalainen riidduvuloš

kiistaton šiitemeahttun; kiistaton tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši

kiistatta šiittekeahttá, gielddekeahttá

kiistellä nákkáhallat, digaštallat

kiistämätön šiitemeahttun; kiistämätön tosiasiašiitemeahttun duohtaáš´ši

kiistää (jotakin)šiitit; (tehneensä jotakin)biehtadit (iežas dahkan juoidá), (jyrkästi)biehttalit (iežas dahkan juoidá)

kiitellä giitalit, máidnut, máinnodit

kiitettävä giittehahtti; kiitettävät arvosanatgiittehahtti árvosánit

kiitollinen giitevaš, giittolaš

kiitollisuus giitevašvuohta, giittolašvuohta

kiitorata girdigeainnus, vuolggageainnus

kiitos giittus; paljon kiitoksiagiittos eatnat, ollu giitu, kiitos!giitu!, táhkka!

kiitos (rel.) giitalus

kiitosrukous giittosrohkos

kiitosvirsi giittossálbma

kiittäminen giitámuš; ei ole kiittämistäii leat giitámuš

kiittämättömyys giitemeahttunvuohta, giittohisvuohta, gutnehisvuohta

kiittämätön giitemeahttun, giittoh/eapme (-is), gutneh/eapme (-is); kiittämätön lurjus gutnehis gukčá; tuo kiittämätön lurjus ei virkannut sanaakaan, vain otti ja lähtidiet gutnehis gukčá ii jienádan ii sánige, eambbo válddii ja vulggii

kiittää giitit

kiitäjäinen (kovakuoriainen) háhcešeatni, háhtešeatni

kiitää leandit, njuolastit

kiivas giivvis

kiivetä goargŋut, goarbmut, gakcut, gikcut, gizzut; (nopeasti)gorgŋet, gorgŋestit, goargŋulit, gorbmet, goarbmulit, gavccádit, givccádit

kiivi (hedelmä) kiive

kikattaa skužistit, skuhčat

kikkeli cis´sanálku, nálku, nálkor, náhpol, cijá, cis´sá, cis´sanábbá, dir´ri, gurbmá

kilahdus skilkkanas

kilahduttaa skillalahttit

kilahtaa skilihit, cilihit

kildininsaame gielddasápmi, gielddasámegiella

kili gihcci, gáiccačivga

kilinä skilla, cilla

kilistin skilanas, skilan

kilistä skillat, skilaidit, gilkat, cillat

kilistää skilahit, gilkkahit, cilahit

kiljaista giljádit, biškkádit

kilju váso

kiljua gilljut, biškut, šlupmat

kiljuhanhi  giljobaš, gilljá, gilljon

kiljunta giljas, biškkas, šlupma

kilkahdella skilkkáhallat

kilkahduttaa skilkalit

kilkahtaa skilkkihit

kilkattaa skilkit

kilke skilkkas

kilkura (nimilappu) gilkor; varustaa kilkurillagilkorastit

kilkutin skilkkanas

kilkuttaa skilkkuhit

kilkutus skilkkas

killinki skillet

killisilmä skielgá; tulla killisilmäiseksiskielggagit

killissä (silmistä) skielgut

kilo kilo

kilogramma kilográm´ma

kilohaili šealggoreavas

kilometri kilomehter

kilometriraha kilomehterruhta

kilovatti kilováhtta

kilovoltti kilovolta

kilpa gilvu, ridnu; kilvangilvvu, ritnus kilpaagilvvu

kilpa-ajo gilvovuodjin

kilpahiihto gilvočuoigan

kilpailija gilvvohal´li, gilvaleaddji

kilpailla gilvvohallat, gilvalit; (keskenään) ritnohallat

kilpailu  gilvvohallan, gilvaleapmi, gilvu

kilpailukykyinen gilvonávccalaš

kilpailuttaa gilvalahttit; kilpailuttaa tarjouksiagilvalahttit fálaldagaid

kilpajuoksu gilvoviehkan

kilpasilla (keskenään) gilvolagaid

kilpi galba; varustaa kilvellägalbet

kilpikonna galbarihcci

kilpimäinen galbbalágan

kilpirauhanen (anat.) galbaráksá, guoggomasráksá

kilpirauhassyöpä galbaráksáboras, guoggomasráksáboras

kilpirusto guoggomasnjuorggis

kilpisarvi (porolla) galba

kiltti  šiega, siiv/ui (-os)

kilvoitella gilvvohallat, gilvalit

kilvoittelu gilvvohallan

kimakka (äänestä)čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)

kimalainen uvlu ~ uvhlu

kimallella šealgut, šleađgut, gear´rát, (kuten kulta)golluhit, (kuten silkki)šoavvut

kimaltaa  deadjut, šealgát

kimalteleva čuovgil (-is), še/algat (-lges)

kimeä (äänestä) čo/gas (-hka), biška/t (-dis), spi/njas (-tnja)

kimittää  spitnjut, bitnjut, njihkut

kimmahdella galkkadit

kimmeltää deadjut, šealgát

kimmoisa dávggas (-is), soddjil (-is)

kimmoisuus dávggasvuohta, soddjilvuohta

kimmoke impulsa, báhcahat

kimmota galkat

kimpaantua moarahuvvat, neavrut

kimpale gáhppálat, bihttá, stuhkka

kimpassa ks. yhteistuumin

kimppu gihppu, gimpu

kimputtaa gihppet, gimpet, gurpat, gurpet, giemardit

-kin  -ge, -nai; hänkin oli sielläsonge lei doppe, sonnai lei doppe, son maid lei doppe

kina nággu, diggi, riidu, gižži, gižžu

kinastella nákkáhallat, digaštallat, stivát, nárrohallat, sátnádallat

kinkata  čiŋkut; (kerran)čiŋkkádit

kinkerit (pl.) giŋgirat (pl.), girjelohkamat (pl.)

kinkku čoarbbealli

kinnas  gistta, rahpot

kinner  (esim. porolla) čeavži ~ čeavžá

kinoksinen skálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)

kinos skálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, časttas, fáskka, joavggahat

kinostaa skálvat, čeargat, fáskat, joavgat

kinttu, koipi ruoida, gaŋgi

kioski kioska, čoska (N)

kipaista  viehkalit, čusket

kipakka  (naisesta) buoš/ši (-es)

kiperä (esim. tilanteesta) skárp/pis (-a)

kipeytyä  bávččagit; (hartioista, jaloista tms.)raššut, (lihaksista)boatkuduvvat, boatkuluvvat

kipeä bávččas, gihpp/ui (-os)

kipin kapin doama doama, hárvelávkkiid

kipinä čuotnan ~ čuonan

kipinöidä čuotnamastit

kipittää njaccuhit

kippis skool

kippo  bol´lu

kippura gavvar (-is)

kippuranokka  (ihmisestä) cirki

kippuranokka (nenästä) cirkenjunni

kippuranokkainen cirk/kas (-e-)

kipsi gipsa

kipu bávččas, gihpu, váŋka, várka, vearka, searggahat; (erilaisia kipuja)boalddáhat, bonjahat, rožohat, čárvvohat, luttohat, borahat, rehttehat, vuoissahat, návhllahat, cirggohat; tuntea kipujagihpudit

kipunoida gaskat ~gaskit, gaskkistit

kirahvi širáf´fa ~giráf´fa

kireys čavgatvuohta, rákkisvuohta

kireä  čavg/at (-es), rákk/is (-es); pitää jotakin kovin kireänärákkášit

kireä, kova (pakkasesta) ruosti (attr.); kireä pakkanen ruosti buolaš

kireällä  čavga

kireälypsyinen (lehmästä) rávdd/is (-es); tulla kireälypsyiseksirávddásmuvvat

kiristellä čavgut; kiristeli niitä pulttejačavggui daid boalttuid

kiristyttää čavggahit

kiristyä čavgut

kiristää (jotakuta) vuortnohit

kiristää (mutteria, ruuvia) čavget

kirja girji

kirjaamo registrerenkantuvra

kirjahylly girjehildu

kirjailija girječál´li

kirjailla (kirjoa) girjjuhit, girjjohallat

kirjaimisto alfabehta

kirjain bustávva

kirjakauppa girjegávpi

kirjakieli girjegiella

kirjakäärö girjegearru

kirjallinen čálalaš, girjjálaš

kirjallisesti  čálalaččat, girjjálaččat

kirjallisuus girjjálašvuohta

kirjaltaja typográfa

kirjanen girjjáš, gihpa

kirjankustantamo  girjegoasttideaddji, girjegoasttádus

kirjanoppinut (Raamatun) čálaoahppavaš

kirjanpito  ruhtadoallu, rehketdoallu

kirjansitoja girječadni

kirjansitomo girječanahat

kirjapaino prentehat

kirjasto girjerádju (S), girjerájus (N), biblioteahkka ~bibliotehka

kirjastonhoitaja girjerádjodikšu, bibliotehkkár

kirjata girjet, registreret

kirjautua (tietok.) (sisään)logget sisa; (ulos)logget eret

kirjava girjjat; tulla kirjavaksigirjjjodit, tehdä kirjavaksigirjjodahttit

kirjavakarvainen girjeguolggat

kirjavuus (värikkyys) girjáivuohta

kirje reive, girji (S), breava (N); kirjeitsereivve bokte, reivviin

kirjeenvaihtaja reivelonohal´li

kirjeenvaihto reivelonohallan, reivvestallan

kirjekuori konfaluhtta, reivedoavdnji

kirjelmä virggálaš čálus

kirjoa  hervet, girjjuhit, girjjohallat, girjjogárjjohallat

kirjoa (lankavyötä) láhppit

kirjohylje geađgenjuorjju ~geađgenjuorju, geađgán, ákču

kirjoitella čálašit

kirjoitettava čállámuš; on ollut paljon kirjoitettavaalea leamaš ollu čállámuš

kirjoitin (tietok.) čálán

kirjoittaa čállit; čálistit, čállilit

kirjoittaja  čál´li

kirjoittamaton čálekeahtes (attr.); kirjoittamattomat laitčálekeahtes lágat

kirjoittaminen čállin, čállámuš

kirjoittautua čálihit iežas

kirjoitus čálus, čála, čállu

kirjoituskone čállinmašiidna

kirjoituspöytä čállinbeavdi

kirjoitustaidoton čállinmáhtuh/eapme (-is); kirjoitustaidoton henkilöčállinmáhtuhis olmmoš

kirjoitustaito čállinmáhttu

kirjoitustaitoinen čállinmáhtolaš

kirjoitustapa čállinvuohki

kirjoitusvirhe čállinmeattáhus, čállinfeaila

kirjoituttaa čálihit

kirjokerttu fál´levizar

kirjokorte girjegorddet

kirjolohi girjeluossa

kirjonokka (porosta) girjenjunni

kirjonta herven

kirjopää (porosta) girjeoaivi

kirjosieppo girjelivkkár

kirjovantus hearvafáhcca, čikŋafáhcca

kirjuri čál´li

kirkaista biškkádit, biškkihit, riežádit, riežihit

kirkaisu biškkanas, biškkádeapmi

kirkas še/arrat (-r´res) ~ šearra/t (-dis), še/algat (-lges), ču/ovgat (-vges), čuovgil (-is), girkkis, girk/at (-es), báitil (-is), ge/arrat (-r´res), šo/avvat (-v´ves)

kirkas (äänestä, järjestä tms.) šearus (-is); lasten kirkkaat äänetmánáid šearusis jienat, kirkas ajatuksenkulkušearusis jurddajohtin

kirkastaa šearásmahttit, šelggodahttit, šelget, šer´ret; (rel.)hearvásin dahkat, hearvásmahttit

kirkastua (säästä) šearádahttit; (kuuron jälkeen)oktet

kirkastua (valosta, väristä) čuvggodit, šearasmuvvat, šelggodit

kirkastus (rel.) hearvásmahttojupmi

kirkiruoho moarserássi

kirkkaanpunainen šer´resru/oksat (-kses); kirkkaanpunainen värišer´resruoksat

kirkkaus čuovgatvuohta, šearratvuohta; (rel.) čuovgadas, šearratvuohta

kirkko girku ~ kirku

kirkkohallitus girkoráđ´đehus

kirkkoherra girkohear´rá (S), suohkanbáhppa (N), gielddabáhppa (N)

kirkkohistoria girkohistorjá

kirkkolaki girkoláhka

kirkkomaa girkoeana(n), girkogárdi

kirkkoneuvosto girkostivra

kirkkopyhä girkobassi

kirkkovaltuusto girkoráđđi

kirkkoviini girkoviidni

kirkollinen girkolaš

kirkolliskokous girkolaščoahkkin (S), girkočoahkkin

kirkonkello girkobiel´lu

kirkonkirja girkogirji

kirkonkylä márkan, márkanbáiki, girkosiida

kirkonmenot girkomeanut

kirkontorni girkodoardna

kirkossakävijä girkostal´li, girkusman´ni

kirkossakäynti girkostallan

kirkostella girkostallat

kirkua biškut, riehčut

kirkuna biškkas, riehčun

kirkuva rihčolas

kirnu girdnu, girtno

kirnunmäntä girdnomeandi

kirnupiimä girdnomielki, girdnobipmi

kirnuta girdnet, girdnut

kiro (kansantarustossa; noidan asettamat pahathenget jonkun päälle) bijagat (pl.); panna pahoja henkiä jonkun päällebidjat bijagiid soapmása ala

kiroileva (kova kiroilemaan) gar´r/ui (-os)

kiroilevuus gar´ruivuohta

kiroilla garrudit, sáddehit, sáttodit, sáttohallat, sáttuhit, sivnnádaddat, sivnnáhallat, leháhit, luoittašit, vuoladit, riehtudit

kiroilu (äänekäs) garrulárbma

kirosana garrusátni, garru; (kirosanoja, karkeita)biro, beargalat, helvet, sáhtán, (lievähköjä, lieviä)neavri, riehtis, truol´la, vánherke, fánen, fánten, gavri, sáhkel, ságel, birgelat, hálvvát, hiida, boaisán, bánnahaš, čáhppadas, dammalaš, doantá, geahččalus, leappu, leppo, oinnolaš, suddu, sevdnjadas, váivván, váisen, skárba, bahákas, bahálaš, bihálaš, behálaš, bahánihkkán, neavgalat, neavki, neavsku, baška, luhča, gumpe, gurbmá

kirota (jotakuta, jotakin) garuhit

kirous garrudus

kirpeä rihča; (säästä)sávr/i (-res)

kirppu lahpis

kirpputori vuovddálmasat (pl.), adnojuv´von gálvvuid vuovdin, healbbahasgávpi, lahpestoarga

kirsi duollu, girse

kirsikka čirsa

kirskua šnjirgut

kirskunta šnjirggas

kirstu bumbá; (ruumisarkku)gistu

kirurgi kirurga, čuohpadandoavttir

kirva šaddošir´rá

kirveenterä ákšoávju; ákšodearri

kirvellä  hilaštit, gáskit, spiiddistit, spiidet

kirves ákšu

kirveshamara ákšošimir

kirveskalsu meres

kirvesmies snihkkár, ákšoalmmái; tehdä kirvesmiehen töitä snihkkáruššat, snihkket

kirvesvarsi ákšonađđa

kisa gilvvohallan, gilvu

kisa  stoahka

kiskaista ks. vetäistä

kisko reaila

kiskoa  (irti) gaikut, ravgut, rahkut, nivkut, nivkkuhit, njahppit; gavvit, navvit, navildit, gaskit (dolggiid lottis)

kiskoa  (perässään) gaikut, geassit, rundit, feastit, veašidit

kiskoa (tuohta, turvetta tms.) loggut; (vähän) lokkastit, (vähin erin)lokkodit

kiskonta gaikun

kiskuri ruhtagaiku

kissa bus´sá, gáhttu, busegáhttu, gis´si (R)

kissankello alitbiel´lorássi, garjjábiel´lu, jámešbiel´lu

kissankäpälä busságeahpil

kissanpoikanen bussáčivga

kisura (raihnainen poro) gisor

kisälli johttiduojár

kita (erit. koiran, suden) soalvi; isokitainen soalvá/i (-s)

kita (ihmisen) njálbmeráigi, geaktaráigi

kitakieleke spatni

kitalaki guopmi

kitapurje guopmeborjjas

kitara gitárra

kitarisa guopmeráksá, čottaráksá

kitata čihttet ~ gihttet

kiteinen kristál´la-, kristállalaš

kiteyttää (jokin aine) kristalliseret

kiteyttää (jokin asia) konkretiseret

kitinä gihča

kitistä gihčat

kitka goahca ~ goahcu

kitkerä rihča, gárkkis (-is), gárkka; maistua kitkerältärihčiidit, bahčiidit

kitkeä ( rikkaruohoja) hilsket

kitkuttaa poikki (esim. tylsällä puukolla) snadjat

kitsas (adj.) hán/is (-es), coa/zzi (-cces), gáhc/ci (-es), divas (-is), gidda/t (-dis), cuhcálas, gea/zzi (-cces), ga/hci (-zes), sniiggár (-is), snoakkis (-is), visu (-s), knáhpis (-is); pitää jotakuta liian kitsaanahánášit soapmása, tulla kitsaaksihátnut

kitsas (subst.) ks. kitupiikki

kitsastella  hánástallat, hánohallat, coaccástallat, cuhcit, divastallat, sniiggáruššat, giinnahit

kitsaus hánisvuohta, hátnodat

kitti čihtta ~ gihtta

kitua biidnašuvvat

kitulias  (porosta) rávža

kitupiikki hánesdiŋga, hánár, guohpagazza, roaŋkegazza, cuzan, cuozza, sniiggár

kiuas givggis ~ givgás

kiukku suhttu, duski, moarri

kiukkuilla suhtadit, duskidit

kiukkuinen suhteš (-is), suhttes (-is), moar´rá/i (-s), giivvis

kiukustua hárbmat, eardut, eaddut, neavrrahuvvat

kiukutella nárrohallat, suhtadit

kiulu givlo

kiuru leivvoš

kiusa  giksi, givssádus, váivi

kiusaaja givssideaddji

kiusaaminen givssideapmi

kiusaantua giksašuvvat, váivašuvvat

kiusallinen (asiasta) givssálaš, váibadahtti, dolkadahtti, suivvastuhtti

kiusankappale  (ihmisestä) háhtádus, rásehus, vuorjjan, vuorjjat 

kiusata givssidit, bieguhit, bilkidit, stoaluhit, doaruhit, mobbet (N) (vrt. härnätä)

kiusaus geahččalus, geahččaleapmi, givssádus

kiusoitella hárddildit, háhttet, čavggahit, nár´ret, nárridit, nálssuhit, nálset (soapmásiin)

kiva hávsk/i (-kes), somá (-s), suohtas

kivennäinen minerála

kivennäisaine minerálaávnnas

kivennäisvesi minerálačáhci

kiverä gavvar (-is)

kives bál´lu; kivekset (pl.)bállut (pl.), vuolleváimmut (pl.)

kives (verkossa) gikta, buddu, deaddu, lieksa

kivespussi bál´lobursa

kivettyä geađgiluvvat, geađgut

kivetä (esim. katua) geđget

kiveys geđgehat

kivi geađgi, (suuri)bákti

kiviaines geađgeávnnas

kiviaita geađgeáidi

kivihiili geađgekoalla

kivijalka geađgejuolgi

kivikasa geađgelátna

kivikausi geađgeáigi

kivikehä (maaperän) geađgegeardi

kivikko juovva

kivikkoalvejuuri juovvagáiski

kivikkoinen juov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)

kivilaji geađgešládja

kivinen geađgá/i (-s), geađge-

kivinäätä geađgeneahti

kivipyykki (tehty kiviladelma vaaran laella) urra

kivirikko narti

kiviseinä geađgeseaidni

kivistää bávččastit, vearkat

kivitalo geađgedállu

kivitasku geađgerásttis

kivittää  geđget; (rangaistukseksi)geađgádit

kivulias gihpp/ui (-os), bávččas

kivuta ks. kiivetä 

kivuton gibuh/eapme (-is)

kivääri givvir; pienoiskiväärisálon, konekiväärimášengivvir, suustaladattavagobbagivvir, gobbabis´su

klassikko klassihkkár

klassinen klassihkalaš

kliininen klinihkalaš

klinikka klinihkka

klitoris bun´nu

kloonata klonet

klovni kloavdna

klusiili (kiel.) klusiila

-ko,-kö -go, oletko kuullut?leatgo gullan?, kävikö täällä?finaigo dáppe?

kodanemäntä goađeeamit

kodanhaltija (uskomuksissa) goađeháldi

kodanisäntä goađeisit

kodansuu goahtenjálbmi

kodaton goađeh/eapme (-is)

kodikas guoibmá/i (-s), geasuheaddji

kodinhoitaja ruovttudivššár

kodinhoito ruovttudikšun

koditon ruovttuh/eapme (-is)

koe iskkadeapmi, geahččaleapmi, seassu; (koulussa)iskkus

koeaika geahččalanáigi

koeputki iskkusbohcci, čájánasbohcci

koetella  geahččaladdat

koettaa geahččalit, iskat; (kädellä)iskalastit

koettelemus  geahččalus

koetulos iskkusboađus

koevedos iskangeavus

koevuosi iskkadanjahki

kohahtaa šávihit

kohauttaa loktestit

kohdakkain  buohtalagaid

kohdalla  buohta

kohdata (akk.) deaivat, deaividit

kohde juvssus, čuozáhat, objeakta

kohdekieli juvssusgiella

kohdella gieđahallat (+ akk.), láhttet (+ kom.), meannudit (+ kom.)

kohderyhmä juvssusjoavku

kohdin buohta, tässä kohdindákko buohta, jossakin kohdingokko nu, missä kohdin?gokko?

kohdistaa (johonkin) čuozihit (masa nu)

kohdistua (johonkin) čuohcit (masa nu)

kohdunkaula goaŧŧočeabet; kohdunkaulasyöpägoaŧŧočeabetboras

kohdunsuu goaŧŧočotta

kohennella (tulta) gáđ´đedaddat, skuđđut

kohentaa divodit, ordnet, ordnestallat

kohentaa (tulta) gáđ´đet, skuđ´đet; (lyhyesti) gáđ´đestit, skuđ´đestit, skuđustit

kohina šávva, šávvan

kohista šávvat, sávaidit

kohmeinen čoaŋk/kas (-e-)

kohmelo gomát (pl.), gohmelus

kohmettua čoaŋkut

koho govddohat

kohoilla allánaddat

kohokohta alimus, suohttaseamos boddu

kohokuva buncagovva

kohollaan loktosis ~ loktasis

koholleen loktosii ~ loktasii

kohopuu lovttosmuorra

kohota allánit; (vähän)allánastit, (hinnasta)loktanit, divrut; (ilmaan)loktanit

kohota (taikinasta) badjánit, geavvat, vázzit

kohotella loktut

kohottaa  bajidit, loktet; (hintaa)loktet, divrudit

kohottautua loktanit, badjánit

kohta (adv.) fargga ~ farga, farggabáliid; (melkein)measta, masá, goasii, uhtesii

kohta (subst.) báiki, sadji, (asiakirjassa tms.)čuokkis, báiki

kohtaaminen deaivideapmi

kohtaan guovdu; oli ystävällinen minua kohtaan lei ustitlaš mu guovdu

kohtalainen oalle, viehka, govttolaš

kohtalo galgamuš, vuorbi

kohtalokas vuorbá/i (-s), vuorbbálaš

kohtaus (taudin) dohppehallan

kohteliaisuus buorremenolašvuohta, smáđáhkisvuohta, deasttalašvuohta, vuollisvuohta

kohtelias buorremenolaš, smáđáhk/is (-es), deasttalaš, vuollis (-is)

kohtelu gieđahallan, meannudeapmi (+ kom.), láhtten (+ kom.)

kohti guvlui; suoraan kohtinjeaigga ~ njeaiga

kohtisuora viŋkilnju/olgat (-lges)

kohtisuorassa, kohtisuoraan beanta

kohtu goaŧŧu, goahtu, mánágoahti, heagga, eatniheagga

kohtu (poron, kotieläimen) vuossa

kohtuullinen govttolaš, mearálaš, muttolaš, skunálaš

kohtuullisuus  govttolašvuohta, mearálašvuohta, mearri, skutni

kohtuuton  mearih/eapme (-is), govttoh/eapme (-is), seaibbeh/eapme (-is); olla kohtuutonmearihuddat, tulla kohtuuttomaksimearihuvvat; tuo on sinulta kohtuuton vaatimusdiet lea dus seaibbehis gáibádus

kohtuuttomasti  meariheamet, govttoheamet, skuniheamet

kohtuuttomuus mearihisvuohta, govttohisvuohta, skunihisvuohta

kohu šlápma

koi (hyönteinen) muohcu

koikkelehtia (pitkillä koivillaan) stávrruhit, stávrádit, stáippuhit, stáiput, stávžut

koillinen nuortadavvi, novrrán (N); koilliseennuorttasdavás; koillisessanuortandavvin

koillistuuli nuortadavádat, novrrán (N), novrrabiegga (N)

kointähti guovssonásti, Venus

koipi gaŋgi

koipienväli háhcci

koipinahka (nyljettynä) gámas

koipisukka gálssot

koira beana; perinteisiä koiran nimiä karvan mukaanČáhppe, Muste, Guvge, Jievja, Rán´ne, Čuoris, Čierggis, Česke, Českko

koiranheinä beatnatrávda

koiranheisi beatnatmiestta

koiranpentu vielppis

koiranputki beatnatboska, truollaboska

koiranrölli beatnatávji

koiranvehnä beatnatguoita

koirarotu beanarássa

koiras varris ~ varis

koittaa (aamusta) čuvggodit

koitto iđitguovssu, čuvggodeapmi

koivikko soahkevuovdi; (nuorta koivua kasvava)lanjas

koivu soahki; tunturikoivulageš, hieskoivusieivasoahki, rauduskoivulodnjesoahki, sotnjesoahki, vaivaiskoivuskier´ri, nuori koivulátnjá, laho koivustohkki

koivuhiiri soahkesáhpán

koivuinen (maastosta) soahkká/i (-s)

koivunvesa soahkevesá

koivuvaara maras, marastat

kojamo (kookas koiraslohi)goadjin

koje apparáhtta, instrumeanta

kokata  kohkket ~ gohkket

kokea vásihit, muosáhit

kokea (pyydyksiä) oahppat, oahpadit

kokeilla  geahččalit, geahččaladdat, iskkadit

kokeilu geahččaleapmi, iskkadallan

kokeilutoiminta iskkadandoaibma

kokelas kandidáhtta, oahpahal´li

kokematon hárjánmeahttun, oahppameahttun

kokemus vásáhus ~ vásihus, muosáhus, fearán

kokenut oahppan, hárjánan

kokkailla kohkkestallat

kokkare  ks. paakku 

kokki koahkka ~ goahkka

kokko stuorra dolla; juhannuskokkomihcamárdolla, jonssotdolla

koko  sturrodat

koko (+ subst.) oppa, oba, olles, geažos, heailla

kokoelma čoakkáldat

kokoilla  čoakkašit, čohkkestallat

kokoinen  stuoru, sturrosaš (attr.); auton kokoinen kivenjärkälebiilla sturrosaš bákti, nämä ovat samankokoisiadát leat ovtta stuoru

-kokoinen -sturrosaš, -mahtásaš ~ -mahtosaš

kokojyvä obbagordni

kokonaan buot, visot, oalát, ol´lásit, gaitivnnat; oppalohkái, áibbas, álfárot

kokonainen oll/is (-es); kokonaisena, obbanaga, obban

kokonaiskustannukset (pl.) ollislaš golut (pl.)

kokonaiskuva ollislaš govva, oppanasgovva

kokonaisluku (mat.) olleslohku, čavdelohku

kokonaisosa (mat.) ollesoassi

kokonaispaino ollesdeaddu

kokonaissuunnitelma ollislaš plána

kokonaistalous oppanasekonomiija

kokonaisuus ollisvuohta, ollislašvuohta, oppalašvuohta; kokonaisuudessaanollislaččat, oppalohkái, ol´lásit

kokonuotti (mus.) ollesnuohtta

kokoon  čoahkkái

kokoonpano čoakkádus, čoahkku

kokoontua čoahkkanit, čoagganit

kokoontuminen čoahkkaneapmi, čoagganeapmi

kokoontumispaikka čoahkkananbáiki, čoaggananbáiki

kokopäiväinen ollesáigásaš, ollesáiggi-

kokopäivätyö ollesáiggebargu

kokosukeltaja (vesilinnuista) ollesbuokči

kokotauko (mus.) ollesboatka

kokous čoahkkin, čoakkán; pitää kokoustačoahkkimastit ~ čoahkkinastit

kokousilmoitus čoahkkinalmmuhus

kokouskutsu čoahkkinbovdehus

kokouspaikka čoahkkinbáiki, čoakkánbáiki

kokoustila čoahkkanansadji

kolahdella šloaŋkit

kolahtaa goalkkehit, skoalkkehit, šloaŋkkehit

kolari oktiibeaškkeheapmi

kolauttaa goalkalit, skoalkahit, čoalkalit

kolea gálus, goalš/šas (-a), gálš/šas (-a); tehdäkolea säägáludit, goalšut, goalšudit, goalššagit

kolehti kolleakta

kolesteroli kolesterola

koleus gállu, goalšu; (keväinen)guostta, guostagat

kolhia (vahingossa) rekčohit, rokčet, rokčehit

kolhiintua ks. lommoutua

kolikko šlánta, minta

kolja (turskakala) juksu, diksu

kolke skoalkkas, čoalkkas

kolkkalakki čieh´gahpir

kolkko ruojus, goalus; tulla kolkoksiruojusmuvvat

kolkuttaa (ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit

kolkutus skoalkkas, čoalkkas

kollega kollega

kollektiivinen kollektiivvalaš, kollektiiva, oktasaš, joavko-

kollikissa rávjábus´sá

kollos goallus

kolmanneksi (lueteltavista asioista) goalmmádassii

kolmannes goalmmádas

kolmas  goalmmát; kolmanneksi parasgoalmmádin buoremus, kolmannen kerrangoalmmádis, goalmmát geardde

kolmattakymmentä goalmmátlohkái; kolmattakymmentä vuotta käyvä henkilögoalmmátlohjahkásaš olmmoš

kolme golbma; kolme ihmistä, kolmen joukkogolmmas

kolmekymmentä  golbmalogi; kolmenkymmenen joukkogolbmalogis

kolmesataa golbmačuođi; kolmensadan joukkogolbmačuođis

kolmesti golbmii, golmma geardde, golmma háve

kolmetoista golbmanuppelohkái; kolmentoista joukkogolbmanuppelogis

kolmijako golmmajuohku

kolmikerroksinen golmmagearddáš

kolmikko golmmas

kolmiloikka golbmačeallun

kolminainen (rel.) golmmaoktasaš

kolminaisuus (rel.) golmmaoktasašvuohta

kolminkertainen golmmageardásaš, golmmageardán

kolmio (mat.) golmmačiegahas, golmmahas, golmmet

kolmiosainen golmmaoasat

kolmipiikki (kala) ruovdegulmmet

kolmipäinen olkalihas oalgenorasdeahkki

kolmipäiväinen golmmabeaivásaš

kolmisenkymmentä sullii golbmalogi

kolmisin golmmas

kolmittain (ihmisistä)golbmasiid golbmasiid; (muista kuin ihmisistä)golmmaid golmmaid

kolmiulotteinen golmmaolat

kolmivuotinen golmmajahkásaš

kolmiyhteinen (rel.) golmmaoktasaš

kolmiyhteisyys (rel.) golmmaoktasašvuohta

kolmonen golmmeš

kolo (puussa) guovdnji

kolonialismi kolonialisma

kolonialisti kolonialista

kolonialistinen  kolonialisttalaš

kolonisoida koloniseret

kolonna kolon´ná

kolopesijä (linnuista) guovdnjebes´sejeaddji

kolottaa várkat, vearkat, luoddut

kolpakko vuollalássa ~ vuollaláse

koltansaame nuortalašgiella; koltansaameksinuortalašgillii

kolttasaamelainen, koltta nuortalaš, skoalta, skoaltasápmi, skoltalaš, goltá (S)

koluta, nuuskia  (paikkoja) snuoggat ~ snuggat, skulket ~ skulkat ~ skulkit

komea  čápp/is (-a), čáppa/t (-a), fávr/u (-ros), neagus, negolaš, suopma/t (-dis); hámálaš, fárddalaš, ebm/ui (-os)

komedia komediija

komeetta komeahtta ~ komehta

komeilla (vaatteillaan) geampasaddat, geamppastallat, fiinnohallat

komentaa kommanderet

komentaja kommandánta, kommanderejeaddji, stivrrár

komento (armeijan tms.) kommanderen

komero vurkkodansadji

komeus (ihmisestä) hámálašvuohta, čáppisvuohta, čábbodat, ebmuivuohta

komiikka komihkka

komisario komissára

komissio kommišuvdna, doaibmagoddi

komistua hámáiduvvat

komitatiivi (kiel.) komitatiiva

komitea komitea

kommellus hearvás fearán

kommentoida kommenteret

kommunikaatio  kommunikašuvdna

kommunismi kommunisma

kommunisti kommunista

kommunistinen kommunisttalaš

komo, onkalo (esim. lumen, kallion alla) skoavdi, goavdi; mennä komolle skoavdut, tehdä lumeen onkaloskoavdudit

komojää roavku, roavru (R); komolla (jäästä)roavkkul

komollaan oleva, onkaloinen skoavd/das (-e-)

komollaan, kohollaan (alla tyhjä tila) skoavddil, goavddil

komparatiivi (kiel.) komparatiiva

kompassi kompás´sa

kompastella guosadit

kompastua guossat, guossalit, ruossat, jorralit (ks. kaatua)

kompleksi (psyk.) kompleaksa

komponentti komponeanta

komposti komposta

komppania (mil.) kompaniija

kompuroida guokkardit, guosadit, ruosadit

komsio  (kätkyt) gietkka; komsioon kapaloitunagietkagasas, komsioon kapaloiduksigietkagassii

komsioida (pikkulapsi) gietkat, gietkkadit

konditionaali (kiel.) konditionála

kondorikotka kondorgoaskin

konduktööri konduktevra

kone mašiidna, kone-mášen-

koneellinen mašiinnalaš

koneellistaa mekaniseret

koneellistua mašiinnaiduvvat, mašiidnaluvvat

konehuone mašiidnalatnja

koneisto mekanisma

konekirjoittaja mašiidnačál´li

konepelti biilagoavdi, mohtorluŋka

konferenssi konfereansa

konfirmaatio (ripillepääsy) konfirmašuvdna

konfirmoida (päästää ripille) konfirmeret

konflikti konflikta

kongressi kongreas´sa

koni gone, gákke, šlárva, šloaŋgu

konjakki konjáhkka

konjunktio (kiel.) konjunkšuvdna

konkkanokka goampenjunni, skoalbmenjunni

konkreettinen konkrehtalaš

konkurssi konkursa, goŋkáneapmi ~ goŋgáneapmi, reastaluvvan

konna skealbma

konnanulpukka deaggafiskesloppan

konnotaatio konnotašuvdna, siidomearkkašupmi

konnuus skealbmavuohta; tehdä konnuuksiaskelbmošit

konsanaan goasge; kuten kuningas konsanaandego gonagas goasge

konsepti konseapta

konserni konseardna

konsertti konsearta

konservaattori konserváhtor

konservatiivi konservatiiva

konservatiivinen konservatiivvalaš

konservoida (säilöä) konserveret

konsonantti konsonánta

konstaapeli konstáhpel

konstailla gonstošit

konsti  goansta

konsulaatti konsuláhtta

konsulentti konsuleanta, bagadal´li, bagadeaddji

konsultoida konsulteret, ráv´vehallat

kontakti guoskkahus, oktavuohta, kontákta

kontata  beahkit, guokkardit, goanttardit

konteksti konteaksta, cealkkaoktavuohta

kontrolli kontrol´la, goziheapmi, bearráigeahčču

kontrolloida kontrolleret, gozihit, bearráigeahččat

kontti (säiliö) konteaidnár

kontti (tuohireppu) beas´selávka, gonte

konttiluu (etujalan alempi)vuorggu, (takajalan ylempi)čuožžamas

konttori kantuvra

konttori (poroaidassa) gontor

koodi koda

kookas stuor/is (-ra); (ihmisenä huomattavasti muita suurempi)stulk/kas (-a-)

kookas ihminen stuorat

koolla  čoahkis

koolle čoahkkái

koominen komihkalaš

koordinaatio koordinašuvdna

koordinaatisto (mat.) koordináhttavuogádat

koordinaatti (mat.) koordináhtta

koordinoida koordineret, oktiiordnet

koossa čoahkis

koostua čoahkkanit, čohkiidit

koostumus čoakkádus, čoahkádus, čoahkku

koota čohkket, čoaggit; omardit, rabbat, ráhput, gáhtardit

kopara gazza, guobir

kopauttaa skoalkalit, goalkalit, čoalkalit, (napauttaa)spoahkkalit

kopeloida skurbat; taipuvainen kopeloimaanskurbalas

kopeloitsija skurbban

kopina čoalkkas, spoahkas

kopio kopiija, mielddus

kopioida kopieret, kopiijastit, mielddustit

kopiointisuojaus kopierensuodji, mielddustansuodji

kopista čoalkit, spoahkkit

koppa, suojus skurbmu

koppakuoriainen gobbá, goppás

koppava gáddálas, čeavlá/i (-s)

koppelo goahppil

koppi visttáš, luoggu

koppi (pallon kiinniotto ilmasta) liiru; ottaa koppiváldit liirru, heittää koppiliirrustit, kopitella (palloa)liirrostallat

koppisiemeninen skáhpposiepman-

kopsahdella spoahkkit

kopsahtaa spoahkihit, spoahkehit

kopsauttaa spoahkkalit

kopse spoahkas

kopsuttaa spoahkuhit

koputtaa (ovea) skoalkkuhit, čoalkkuhit

koputus (oven) skoalkkuheapmi, čoalkkuheapmi

korahtaa skarkkihit

koralli korál´la

koralliriutta korál´laoahci, korál´larikti

korea go/arrat (-r´res)

koreileva  čigŋá/i (-s), čigŋ/ii (-es)

koreilla čigŋát

koreilunhalu čigŋáivuohta

korento (hyönteinen) skážas

korento (kantamiseen) guoddinmuorra, oalgemuorra

kori kore ~ gore, geavllet, boarti, guoš´ši, mársu (R)

kori (auton) karosseriija

korina skarkkas

koripallo (pallo)korespábba; (pelinä)korespáppastallan

korista skarkit, skahrrat, skahraidit

koristaa  čiŋahit, hervet

koristautua  čiŋadit; koristautuneenačikŋagasas, koristautuneeksičikŋagassii

koriste  čikŋa, hearva

koristeellinen hearvá/i (-s), hervejuv´von, čiŋahuv´von

koriste-esine čikŋadiŋga

koristella hearvvahit

koristella (ylen määrin vaatetta) strebmet

koristenauha hearvabáddi, čuolddabáddi

koristepaula čuolddavuotta

koristevaljaat (pl.) suomut (pl.)

koristus, koriste suopmu

korituoli veaddestuollu

korjaamo divohat

korjaantua divvašuvvat

korjailla divodit

korjailu divodeapmi

korjata divvut, divustit, divvulit; (jotakin asiaa)vuiget, njulget; tulla korjatuksidiv´vot, divvašuvvat

korjata (talteen) rádjat

korjaus divvun, divuhus, divodus; viedä korjaukseendivuhussii doalvut

korjauslaina divodanloatna

korjaustuki divodandoarjja

korjauttaa divuhit

korjuu rádjan

korkata gorket

korkea all/at (-a)

korkea paikka alladas; korkean paikan kammoalladasballu

Korkea veisu (Raamatun) Allalávlla

korkea-arvoinen allaárvosaš, allaárvvot

korkeahko allalágan

korkeajännite (elekt.) allagealdagas

korkeakoulu allaskuvla

korkeakouluopinnot (pl.) allaskuvlaoahppu

korkealaitainen (veneestä) ruvd/ii (-es)

korkealla  allin, badjin, (korkeuksissa)allagasas

korkealle alás, bajás, (korkeuksiin)allagassii

korkeammalla alibus, allelis, alleleappos, badjelis, badjeleappos; (vähän)allelaččas, alibuččas

korkeammalle  alibui, allelii, allelebbui, badjelii, badjelebbui; (vähän)allelažžii, alibužžii

korkeampi  alit

korkeapaine alladeaddu

korkeasti allagit

korkeasuhdanne allakonjunktuvra

korkeatasoinen alladássásaš, alladásat

korkein alimus

korkeintaan eanemustá

korkeus allodat, (abstr.) allatvuohta; korkeudessaallodagas, korkeuteenallodahkii; korkeuksissaallagasas, korkeuksiinallagassii

korkeusero allodaterohus

korkeushyppy allodatnjuiken

korkeuskäyrä allodatsodju

korkki goarka

korkkiruuvi goarkasruva

korko reantu; maksaa korkoarentet

korko (kengän) jocca

korkokanta reantovuođđu, reantojuolgi

korkotappio reantomas´su

korkotulo reantoboahtu

korkuinen alu, allosaš (attr.); kolmen metrin korkuinen huonegolmma mehtera allosaš latnja, huone on kolmen metrin korkuinenlatnja lea golbma mehtera alu

koroke aládas

korostaa  deattuhit, ovdandoallat, vuolláisárggastit; korosti tuota puoltasopimuksestavuolláisárggastii dien beali soahpamušas

korottaa  (korkeammaksi)bajidit; (ylemmäksi)alidit

korotus  bajádus, bajideapmi

korotusmerkki (mus.) alidanmearka

korpi buiga meahcci

korpimetso hur´rečukčá

korpiorvokki rohtoviola

korpipäästäinen guolbbavánddis

korpisuo vuovdejeaggi

korppi garjá, gáranas, biergogáranas, gumppegáranas, ruŋkegáranas, ruŋka, ruŋku, buldán, bulddogas, goarpa

korppikotka rábbegoaskin

korppu smierroláibbáš, kavringa, kávrret, goarpu (S), gorpo (S)

korpraali (mil.) korporála ~ korprála

korrelaatio korrelašuvdna

korrelaatti (kiel.) korreláhtta

korroosio korrošuvdna, borraluvvan

korruptio korrupšuvdna

korsetti korseahtta

korsi suoidnečalbmi, skážir

korskea goarga/t (-dis)

korte hoaš´ša, čuotnjátrássi

kortteeri orrunsadji

kortteli (kaupungissa) gávpotoassi, goartil

kortti goarta ~koarta, gorte; (pelikortti)spealla, lyödä korttiaspeallat

korttipöytä romffabeavdi

kortto guoržžu; korttoontuaguoržžuluvvat

koru  čikŋa

koruton ovttageardán

korva (astian)geavja; (kodan)beallji; (kosken)guorvil

korva beallji; kallistaa korvaansa, ottaa kuuleviin korviinsabealji bivdit, váldit bealljái

korvaamaton buhttemeahttun, buhttekeahtes (attr.)

korvakoru beallječikŋa

korvakäytävä bealljeráigi

korvalehti bealljelasta

korvallinen (lakissa) bealljebiltu

korvamerkki (poron) bealljemearka

korvanalus nierrabealis

korvannipukka bealljebuoidi

korvapuusti doašká

korvapuusti (leivos) kánelgohttá

korvarengas bealljeriekkis

korvasieni buolljeguoppar

korvasärky bealljebávččas, bealljenávhlladat

korvata  buhttet

korvatorvi bealljebohcci, bealljedorve

korvaus  buhtadus

korvausmenettely buhttenmeannudeapmi

korvaussumma buhttensubmi

korvaustapa buhttenvuohki

korvausvaatimus buhttengáibádus

korvausvelvollinen buhttengeatnegas

korvausvelvollisuus buhttengeatnegasvuohta

korvavaha bealljegáhčči, bealljegás´si

korvien soiminen šorda; ruveta soimaan korvistašordot, šordašuvvat, šordohallat, hänen korvansa rupesivat soimaanson šordašuvai

korvike (esim. kahvin) buhttehus, seagut, surrogáhta (N)

korvo stámpa, sáve

kosatus (porohirvas viidentenä talvenaan) goasohas, goaisttas

kosia (perinteisessä kosinnassa) sogŋostallat

kosini (mat.) kosinus

kosinta (perinteinen) soagŋu; puhemies (kosiessa)soagŋoalmmái ~ soagŋoolmmái, puhenainen (kosiessa)soagŋogába

kosintalupa soagŋolohpi

kosiomatka soagŋu, käydä kosiomatkalla (porolla ajaen)soagŋus vuodjit

kosiosaattue, kosiomatkalaiset (pl.) soagŋofárru

kosiskelevainen irgá/i (-s), irggástallalas

kosiskella  (jotakuta) irggástallat (soapmásii)

kosiskelu irggástallan

koska (milloin)goas

koska (sillä) dasgo ~ daningo ~ dannego; koska kerrangearddi, go juo

koskaan  goas´sige ~goas´sege ~ goasge

koskea (jotakin, johonkin) guoskat (+ akk.; + ill.); (asiasta)guoskat, gustot

koskelo  goalsi

koskematon (esim. maaperästä) guoskameahttun, duohtatmeahttun, lihkahallameahttun, ipmilviđá

koskenniska guoikkaoaivi

kosketella guoskkahallat

kosketin čuggenskáhppu

koskettaa guoskkahit

kosketus guoskkahus, kontákta

kosketusherkkä riisk/a (-kas); tuo lehmä on kovin kosketusherkkä, sitä on vaikea lypsää diet gussa lea nu riiska, dan lea váttis bahčit

koskeva guoskevaš, guoski

koski guoika; koskinenguoiká/i (-s), guik/ii (-es)

koskikara guoihgáhrit

koskikorento luossadivri

kostaa mávssahit, goastit (R)

koste  (virraton paikka joessa) goatnil, gosttet (R)

kostea lá/vttas (-kta); (vaatteista, tulitikuista tms.)šláv/as (-va); pitää jotakin liian kosteanalávttašit

kostea sää njuoskkadat, lávttadas, njiezadat

kosteikko láktasadji, guovda

kosteus lávttas, lávttasvuohta

kosto mávssaheapmi, goastu (R)

kostonhaluinen máksoáŋgir (-is)

kostua láktat, šlávvat, šlávvanuššat; (äkkiä) lávttihit

kostua (ilmasta) njiehcat

kostua (kasteen vuoksi) laksut, laksot, laksehallat

kostuke lávttadas, njuoskkadas

kostuttaa láktadit; (vaatteista, tulitikuista tms.)šlávvadit

kota goahti; asustaa kodassagoađástallat, goađástit

kota-asuja (asuu mielellään kodassa) goađehas

kotakorva goahtebeallji

kotakylä (tunturissa) badjesiida

kotangentti (mat.) kotangeanta

kotapuu (ruode) goahtemuorra

kotasija goahtesadji

kotelo skáhppu, skuohppu; (hyönteisen)goahti

koti ruoktu, siida, báiki, goahtu (R)

kotiavustaja ruovttuveahkki

kotieläin šibit, giehtašibit; kotieläimet (pl.) šibihat (pl.), oamit (pl.)

kotietsintä viessodutkan

kotihiiri viessosáhpán, ruksessáhpán

kotihoidontuki ruoktodikšundoarjja

kotihoito ruoktodikšun

koti-ikävä ruovttuahkit

kotiin  ruoktot, siidii, báikái

kotiinpaluu ruktuiboahtin

kotijoukkue ruovttujoavku

kotikaste ruovttugásta

kotikaupunki ruovttugávpot

kotikunta ássangielda

kotikylä ruovttugilli, goahtosiida (R)

kotilo guiski, riipu

kotimaa ruovttueana(n)

kotimatka ruovttumátki

kotimies (kodalla oleileva) goađeluholmmoš

kotipaikka ruovttubáiki

kotipaikkatodistus ruovttubáikeduođaštus

kotipiha ruovttušillju

kotirauha ruovtturáfi

kotiseutu ruovttuguovlu, goahtoeanan (R)

kotitalous ruovttudoallu, dállodoallu

kotitarvepyynti ruovttudárbobivdu

kotitekoinen ruovttus ráhkaduv´von

kotityö ruovttubargu

kotiuttaa ruovttuiduhttit; sáddet ruoktot

kotiutua ruovttuiduvvat

kotka goaskin

kotkansiipi vuogodolgi

kotkottaa gahkkat, gahkkit

kotoinen ruovttulágan

kotona ruovttus, siiddas, báikkis, goahtun (R), goađus (R)

kotona viihtyvä henkilö ruovttohas, dálohas, dálot

kotouttaa (maahanmuuttaja) servodahttit

kotoutua (maahanmuuttajasta) dovdagoahtit ruovtturiikan iežas ođđa ássanriika

kottarainen stárra

kottikärryt (pl.) tril´laborat (pl.); kärrätä kottikärryillätril´let

koukata fakkastit, roahkastit; (kalakoukulla)roahkastit

koukistaa (kättä, vartaloa) roaŋkkuhit, roŋket

koukistella roŋkkohallat

koukistua (ruumiinjäsenestä) roaŋkanit

koukkailla faggut

koukku faggi, roahkki; jäädä koukkuunfaggasit, roahkkasit

koukku (vieheessä) áŋkor

koukkuinen roaŋká/i (-s), roaŋk/kas (-e-), moalká/i (-s), moalk/kas (-e-); tulla koukkuiseksiroaŋkkagit, roaŋkut, moalkkagit

koukkuinen esine  roaŋki

koukkunokka (nenästä, ihmisestä) skuohpponjunni

koukkusarvi (porosta) roahkkečoarvi

koukkuverkko (padossa) mohkkefierbmi

koukussa, käkkyrässä (hetkellisesti)roaŋkut; (pysyvästi)roaŋkkil

koukuta (kala vedestä) roahkastit 

koulia (esim. ajokkia) oahpahit, obehit, skuvlet

kouliintua skuvlašuvvat

koulu skuvla

kouluaika skuvlaáigi

kouluaine skuvlaávnnas, fága (N)

kouluhallitus skuvlaráđ´đehus

kouluhaluttomuus skuvlavuosteháhku

kouluikä skuvlaahki

kouluikäinen skuvllavuloš

koulukaveri skuvlaskihpár

koulukeskus skuvlaguovddáš

koulukoti skuvlaruoktu

koululainen skuvlamánná, skuvllahas, skuvllalaš, skuvlavázzi

koululaitos skuvlalágádus

koululautakunta skuvlalávdegoddi

koululuokka skuvlaluohkká

koulumatka skuvlamátki

koulunjohtaja (johtajaopettaja) skuvlahoavda

koulunkäynti skuvlavázzin, oahppu

kouluosasto skuvlaossodat

koulupäivä skuvlabeaivi

kouluradio skuvlaradio

koulutalo skuvladállu

koulutoimi skuvladoaibma

koulutoimisto skuvlakantuvra (N, R)

koulutoveri skuvlaskihpár

kouluttaa skuvlet, oahpahit, obehit

kouluttaja skuvlejeaddji

koulutulokas skuvlaálggaheaddji

koulutus skuvlejupmi, skuvlen, oahppu

koulutusala skuvlensuorgi

koulutuskeskus skuvlenguovddáš

koulutustarve oahpahusdárbu

koulutustuki oahpahusdoarjja

kouluväsymys skuvlaváibasat

koura rábmá, čárvá, goapmir, čorbma

kourallinen čorpma ~ goapmira dievva, čorbmadoarvi

kouristus deahkkegeasáhat, krámpa

koutokeinolainen guovdageaidnulaš

kova gar/as (-ra), stroaŋg/gis (-a); pitää jotakin liian kovanagarašit

kova (tiukkaan tallattu, lumesta) šalk/kas (-a)

kovakourainen garragieđat

kovakuoriainen gobbá, goppás, ruovdegobbá

kovalevy (tietok.) garradiska

kovaosainen oaseh/eapme (-is), lihkoh/eapme (-is)

kovapäinen oahppameahttun

kovasti sakka, sakkarat, garrasit, (liian kovasti)bearehaga

kovasydäminen goavis (-is), goav/vi (-es), garraváimmot

kovaääninen jiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruoddjá/i (-s), rieddjá/i (-s), ruodjalas, riedjalas, šlábmá/i (-s), gaddjá/i (-s); kovaääninen ihminenčottagarga

kovaääninen  (kaiutin) skájan, skájanas

kovemmin sakkabut, garraseappot

koventaa garradit

kovera go/bas (-hpe-)

kovera kulma (mat.) gohpečiehka

koverana (adv.)gobil

koverrella gobadit

koverrin goban

kovertaa gohpat

koveta  garrat

kovettaa garradit

kovettua garrat; garralashelposti kovettuva

kovettua, kuivettua  (nahkaesineistä) soaldut, soldut

kovettunut, kuivettunut (nahkaesineistä) soald/das (-a)

kovettuva, kuivettuva (nahkaesineistä) soaldul (-is)

kovimmin sakkamusat, garrasepmosit

kovin sakka, menddo, beare

kovistella (jotakuta) garastallat (soapmásiin); kovisteli lastaangarastalai mánáinis

kovisteluun taipuvainen garastallalas

kovuus garasvuohta

kraatteri kráhter

kranaatti granáhtta

kranttu ks. turhantarkka

kreivi  greavva

kriisi kriisa

kriitikko kritihkkár, árvvoštal´li

kriittinen kritihkalaš

kristillinen (k)risttalaš, risttahas

kristillisyys ( k)risttalašvuohta

kristinusko (k)risttalaš osku

kristitty (k)risttalaš

kriteeri kritera

kritiikki  kritihkka

kritisoida  kritiseret, árvvoštallat

krokotiili krokodiila

kromosomi kromosoma

kromosomisto kromosomačoahkki

krooninen kronalaš

kruunata ruvnnidit

kruunu (päässä oleva, valtiovalta) ruvdna

kruunu (rahayksikkö)ruvdnu; -ruunuinen-ruvdnosaš

kruununprinssi ruvnnaprinsa

kruununsonni ruvnnavuoksá

kruununtila ruvnnadállu

kruununtupa ruvnnastohpu

kruununvouti ruvnnasundi

kude gođa

kudelma gođa; (keskeneräinen)gođán

kudinpuikko gođđinsággi, fáhccasággi

kudonta gođđin

kudos (anat.) gođus

kudosneste gođusgolggus

kudottaa (neulottaa puikoilla)gođihit

kuha šuđđi

kuhankeittäjä geassegollet

kuherrella sieradit

kuhina guđđa

kuhista (esim. toukista) guđđat, guđaidit, lađđat, lađaidit, njoavggistit

kuhmu  guvhli, bavhli; saada kuhmuguvhllagit, guvhlut

kuhmuinen guvhl/las (-e-)

kuhnaileva ádjánahkes, ájahallalas, gearggah/eapme (-is), buibmá/i (-s), bus´sá/i (-s), duđđalas, njávval (-is)

kuhnailla ájahallat, ádjánuššat, áiggirdit, buibmat, busildit, láppezastit; (naisista)njávežastit

kuhnuri (koirasmehiläinen) varrismieđašeatni

kuihduttaa goldnadit

kuihtua goldnat

kuihtunut gol/nnas (-dna)

kuikka dovtta

kuin go, dego

kuinka mo ~ movt ~ mot, govt (R) ~ got (R) ~ gokte (R); kuinka pitkä? kuinka usein? jne. man guhkki? man dávjá? jna.

kuinkaan moktige ~ moktege ~ moge ~ movtge

kuiskailla, kuiskutella savkkástallat, savkkuhit, sapmat, samaidit

kuiskata savkalit; kuiskaten savkosii

kuiskaus savkaleapmi, savkkus

kuiske savkkas

kuisti veránda, olgofeaskkir

kuitata guitet, guittidit

kuitenkaan goittotge, goittot, goit

kuitenkin goittotge, goittot, goitge, goit, liikká, aŋkke, almmatge, dattege

kuitti guite

kuitu fiiber, sáras

kuiva goik/kis (-e-), (rutikuiva)ja/ŋas (-kŋa); pitää jotakin liian kuivanagoikkášit

kuiva maa goikkis; kuivalla maallagoikásis,kuivalle maallegoikásii

kuiva sää jakŋi

kuivahorros goikkádatadjágas

kuivahtaa goikalit

kuivakka (ihmisestä, eläimestä) ski/rras (-r´re-); tulla kuivakkaaksiskirragit, olla jossakin kuivakkaanaskir´rát, kulkea kuivakkaanaskirruhit

kuivakka olio skir´ri

kuivaliha goikebiergu; (kesän yli säilytetty)goastebiergu

kuivalihakeitto goastemális

kuivasuolattu kala spihkeguolli

kuivatali (ylivuotinen) goastebuoidi

kuivattaa goikadit

kuivatus goikadeapmi

kuivettua goikat, dáktat, goldnat

kuivike goikadus

kuivin jaloin goikejulggiid

kuivua goikat; helposti kuivuvagoikil (-is)

kuivua (rutikuivaksi) jakŋat; rutikuivaksi kuivuvajagŋi (-s), jagŋil (-is)

kuivuri goikkár, goikadanneav´vu

kuivuus goikkisvuohta

kuivuus (luonnonolosuhteena) goikkádat; pitkällinen kuivuusguhkálaš goikkádat

kuja gudji

kuka gii, guhte; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, kuka teidän perheenne lapsista on vanhin guhtemuš din bearraša mánáin lea boarráseamos

kuka (taivutus) kukagii, ketä, kenengean, kenellägeas, kenellegeasa, kenen kanssageainna, kenenä, keneksigeanin

kukaan (taivutus) kukaangiige, ketään,kenenkään, geange, kenelläkäängeasge, kenellekäängeasage, kenenkään kanssageainnage

kukallinen (kukikas) lieđ´đá/i (-s), lieđđe-

kukaton ráseh/eapme (-is); tulla kukattomaksirásehuvvat

kukin guhtege, iešguhtege

kukinta lieđđun

kukinto lieđus

kukistaa vuoitit, njeaidit

kukistua vuoittáhallat, vuollánit, gahččat

kukka rássi, lieđđi, guhkká

kukkajäärä rássegobbá

kukkakaali lieđđegálla, diehppegálla

kukkakauppa rássegávpi

kukkakimppu vitku

kukkamaljakko rásselihtti

kukkanen rásáš

kukkapohjus lieđđevuođđu

kukkaro bursa, guhkkár

kukkaruukku rásselihtti

kukkavarsi lieđđenađđa

kukkia lieđđut

kukkiminen lieđđun

kukko vuoncáva(r)ris

kukkua guhkkat

kukkula  boldni, čopma, dievvá, noahtal

kukkurainen čo/mas (-pme-)

kukkuroillaan (adv.) čomil, čomal

kukoistaa lieđđut, gildát

kuksa guksi

kulho gum´ma

kuljeskeleva vázzálas

kuljeskella jođašit, johtalit, golgat, lahppet (R)

kuljetella fievrrádallat

kuljettaa fievrridit; (autolla)vuojihit, (hevosella tms.)geasehit, (soutamalla)suvdit, suvddihit, sugahit

kuljetus fievrrideapmi

kuljetuspalvelus sáhtostanbálvalus

kulkea johtit, vánddardit, vádjolit

kulkea (edestakaisin, ulos ja sisään) joreštit, jorrat, joradit, jorggistit, liehkkat, bálgat, gihkat

kulkea (porukassa) ks. parveilla

kulkeutua (johonkin, jonkin mukana) fiervrasit, gártat

kulkukauppias golgogávpejas

kulkuneuvo fievru, johtinneav´vu

kulkureitti johtolat, geinnodat

kulkuri golgolaš

kulkutauti golgodávda, njoam´mudávda

kulkuttaa  golgadit

kulkutusverkko golgadat; kulkutusverkon ohjainčoska

kulkuväline  fievru

kullanetsijä gol´leohcci

kullanhuuhtoja gol´ledoidi

kullankaivaja gol´leroggi

kullata gol´let, gol´lehit

kullenuotta goldda; kalastaa kullenuotallagoldit

kullenuottaus goldin

kullero boallorássi, diehpperássi

kulloin goas

kulloinenkin guhtege

kulma čiehka

kulmahammas čiehkabátni

kulmakarva gulbmeguolga

kulmakerroin (mat.) čiehkagerddon

kulmakivi čiehkageađgi

kulmamitta čiehkamihttu

kulman kylki (mat.) čiehkajuolgi

kulman kärki (mat.) čiehkageahči

kulman puolittaja (mat.) beallidansáhcu

kulmapotku (jalkapallossa) čiehkačievččasteapmi

kulmaviivain čiehkadahkki

kuloheinä gullu, gulut (pl.)

kulorastas vuovderásttis

kulottaa (nurmikko) guluid boaldit

kuloutua gulluluvvat

kulta gol´li; hyvin kultapitoinengol´lá/i (-s)

kultahamsteri gol´lehámster

kultahippu gol´leirta

kultainen gol´lásaš, gol´le-, gollis ráhkaduv´von

kultainen leikkaus (mat.) gol´legorri

kultajyvä gol´lečalbmi

kultakaivos gol´lemiidna

kultakimpale gol´lečoaltu

kultamitali gol´lemedállja

kultapiisku beatnatnjuovčča

kultarikko gol´lenarti

kultarinta fiskesjievžžan, fiskesvizar

kultaseppä gol´lečeahppi, gol´lerávdi

kultasirkku gol´lecihci

kultasormus gol´lesuorpmas, (varsinkin kihlasormus)gollen

kultaus gol´lehus, gol´len

kultti kulta

kulttipaikka kultabáiki

kulttuuri kultuvra; kulttuuri-kultur-

kulttuurielämä kultureallin

kulttuurihistoria kulturhistorjá

kulttuurikeskus kulturguovddáš

kulttuurimuisto (muinaismuisto) kulturmuitu

kulttuurinen  kultuvrralaš

kulttuuripolitiikka kulturpolitihkka

kulttuuritoimi kulturdoaibma

kulttuurityöntekijä kulturbargi

kulua (ajasta) vássit, gollat

kulua (esineistä) gollat

kulua ohueksi (kankaasta, vaatteesta) sáiganit, sáiggagit, sivllagit

kuluminen nohkan

kulunki gollu, mannu

kuluttaa (aikaa)vásihit, golahit

kuluttaa (jotakin) golahit, golladit

kuluttaa loppuun (jotakin) loaktit, nogahit, nohkadit; (nopeasti)loaktilit, kulutti hetkessä loppuun perintönsäloaktilii oatnelanbottas iežas árbbi

kuluttaja geavaheaddji, golaheaddji

kuluttua  geažes; viiden vuoden kuluttuaviđa jagi geažes

kulutus geavaheapmi, golaheapmi, golahus

kulutuslaina golahanloatna

kulutustavara geavahangálvu

kuluva nohkavaš; (hupeneva)skolas, hohppil (-is), ho/hpi (-bis)

kumahtaa gumihit, goŋggihit

kumarainen guvr/ras (-e-), njag/as (-u-), guo/kkas (-gge-); (tulla kumaraiseksi)guvrragit, njagagit, guokkagit

kumarassa (hetkellisesti)guvrut, njahkut, guoggut; (pysyvästi)guvrril, njagil, guokkil; olla kumarassa guvrát, njahkkát, guoggát

kumarrella gopmárdallat

kumartaa gopmirdit, gopmirdastit

kumartua njahkalit

kumi gum´me

kumina gupma, gopma, goŋggas

kumina (eräs maustekasvi) gárvenat (pl.), gárven-

kuminauha gum´mebáddi

kumisaapas gum´megáma, gum´mestevvel, gum´mesáppat

kumista  gupmat, gumaidit, goŋgit

kumivene gum´mefanas

kummajainen gummálaš

kummallinen árte/t (-gis), amas, vávas

kummastua imaštuvvat, imaštišgoahtit

kummeksua amašit, vávašit

kummi (naispuolinen) risteadni, (miespuolinen)ristáhčči, kummitrisvánhemat ~ risváhnemat

kummilapsi rismánná

kumminkin dattetge, liikká

kummipoika risbárdni

kummisetä ristáhčči

kummitella gopmahallat, gobmidit, gopmohallat, gummehallat

kummitteleva (jossa on paljon kummituksia)gobmá/i (-s); täällä on paljon kummituksiadát lea gobmás guovlu

kummitus  gobmi, gopman, gummehus

kummityttö risnieida

kummitäti risteadni

kummivanhemmat (pl.) risvánhemat (pl.) ~ risváhnemat (pl.)

kummiäiti doal´liristeadni

kumollaan  gopmut; kumollaan oleva gomu-

kumoon gopmut; mennä kumoongopmánit

kumossa gopmut

kumota gomihit

kumous (pol.) gomiheapmi, gomáhus

kumpaalle goappos

kumpaalta  goappil

kumpare boldni, bunci, dieváš

kumpi goabbá; kummangoappá, kummallagoappás, kummallegoabbái, kumman kanssagoappáin

kumpikin goabbáge, goabbánai

kumppani guoibmi, verdde, skihpár

kumpu  boldni, bunci, dievvá

kumpus (veripalttu) gumppus, guhppár, gámsu; valmistaa kumpuksiagumppostit

kun go

kunhan beare, gohan

kuningas gonagas; (korteissa) goŋge

kuningashuone gonagasviessu

kuningaskalastaja gonagasfiskár, jiekŋaloddi

kuningaskunta gonagasriika

kuningasmielinen gonagasmielalaš, rojalisttalaš

kuningasmielinen (subst.) gonagasmielalaš, rojalista

kuningasrapu gonagasreabbá

kuningatar dronnet;(korteissa)fruv´vá, rov´vá

kuninkaallinen gonagaslaš

kuninkaankartano gonagasgárdin

kuninkaanpoika gonagasbárdni, prinsa

kuninkaantytär gonagasnieida, prinseas´sa

kunnallinen gielddalaš, gieldda-, kommunála

kunnalliskoti gielddaruoktu

kunnallislaki gieldaláhka

kunnallisministeri gieldaministtar (N)

kunnallisministeriö gieldadepartemeanta (N)

kunnallisneuvos gielddaráđđi

kunnallispolitiikka gielddapolitihkka

kunnallisvaali gielddaválga; kunnallisvaalit (pl.) gielddaválggat (pl.)

kunnallisvaltuusto gielddastivra

kunnallisvero gielddavearru

kunnanelätti kás´sabiepmohas

kunnanhallitus gielddaráđ´đehus (S), gielddaovdagoddi (N)

kunnanjohtaja gielddahoavda (S), ráđđe/almmái ~ -olmmái (N)

kunnanlääkäri gielddadoavttir

kunnantalo gielddadállu (S), ráđđeviessu (N)

kunnantoimisto gielddadoaimmahat, gielddakantuvra

kunnanvaltuusto gielddastivra

kunnas dievvá

kunnes das´sáigo, das´sážiigo

kunnia gudni; antaa (jonkun) kuulla kunniansadieđihit (soapmásii), menettää kunniansagutnehuvvat

kunniakirja gudnegirji

kunniallinen  gutnálaš

kunniallisuus gutnálašvuohta

kunniamerkki gudnemearka, medállja

kunnianhimo gudneáŋgirvuohta

kunnianhimoinen gudneáŋgir (-is)

kunnianloukkaus gudnerihkkun, gudnenjeaidin

kunnianosoitus gudnečájáhus

kunniapalkinto gudnebálkkašupmi

kunniaton gutneh/eapme (-is)

kunniattomuus gutnehisvuohta

kunnioittaa gudnejahttit

kunnioittava gudnebalolaš

kunnioitus gudnejahttin

kunnolla albmaláhkai, albmaládje, ortnet mielde, vuđolaččat

kunnollinen (ihmisestä) stánddalaš

kunnollisuus stánddalašvuohta

kunnon albma (attr.), endena (attr.); kunnon ihminenalbmaolmmoš, endena olmmoš

kunnossapito bajásdoallu, bajásdoallan

kunnostaa ordnet, ođadit, ođasmahttit, divodit, remontet (S)

kunpa vare, beare, vare dal juo; kunpa olisin nyt siellä!vare livččen dál doppe!

kunta gielda, suohkan, kommuna

kuntainliitto gielddaidlihttu

kuntainvälinen gielddaidgaskasaš, gaskagielddalaš (N)

kuntalainen gielddaolmmoš, gieldalaš

kunteus (porohirvas neljäntenä talvenaan) gottodas

kunto (esineiden) ortnet

kunto (ruumiillinen) álššat (pl.), vuoimmit (pl.), forbma, gundu (R); kuntosaliálšasále, kuntotestiálšateasta

kuntoilla vuoimmástallat, trim´met (N)

kuntoilu vuoimmástallan, trim´ma (N)

kuntouttaa veajuiduhttit, áhpáiduhttit

kuntoutua veajuiduvvat, vuoimmáiduvvat, návccaiduvvat, áhpáiduvvat, áhtat

kuntoutus veajuiduhttin, áhpáiduhttin

kuntoutusraha veajuiduhttinruhta

kuntura (yhdestä porosta saatavat ainekset) gottur; koipinahkakunturagámasgottur, suonikunturasuotnagottur

kuohita (puukolla)gáldet, (perinteiseen tapaan puremalla)gáskit

kuohkea (esim. leivästä) so/vttas (-kta)

kuohua  boršut, duoldat, šávvat

kuohukerma fierrunlákca

kuokanterä guohkkedearri

kuokka guohkki

kuokkavieras bovdekeahtes guos´si

kuokkia guohkkat; (kuokkia vähän, kuopaista kerran)guohkastit

kuola soalsi, šliivi

kuola (eläimen) sáivi; kuolainen sáivá/i (-s)

kuolaava soalsá/i (-s), soals/sas (-e-)

kuolaimet (pl.) njálbmeruovddit (pl.)

kuolata (eläimestä) sáivvidit

kuolata (intr.) soalsidit, soalssistit

kuolata (trans.) soalssidit

kuolema jápmin; tehdä kuolemaajámadit, leat lahka jámi

kuolemaisillaan lahka jámi, maŋimuččaidis alde; kuolemaisillaan oleva henkilöjámadeaddji

kuolemanpelko jápminballu

kuolemantapaus jápmindáhpáhus

kuolemantauti jápmindávda

kuolemantuomio jápminduopmu

kuolematon jápmemeahttun; kuolematon sielujápmemeahttun siellu

kuoleskella (useista, vähin erin) jámadit

kuoleutua (kuoleentua) jápmásit, jápmašuvvat

kuoleva jábmi

kuolevainen jámolaš, jábmevaš

kuoliaaksi  jámas, jábmejassii, heal´la

kuolinkamppailu jápmindoarru, heakkariidu

kuolinpesä  (jur.) jápminbeassi (S), árbebeassi (N)

kuolinpäivä jápminbeaivi

kuolinsanoma jápmasáhka

kuolinvuode jápminseaŋga

kuolinvuosi jápminjahki

kuolio jámpaoažži

kuolla jápmit, nohkkat, oađ´đát, vádjolit (eret); (äkillisesti)jámistit, nohkastit; (kuolemaa tehden)jámadit

kuolla (teurastettavasta porosta) njuolgat, ravgat, gaidnat, geaiggagit, geaiganit, geaigasit, goaiggagit, goiget, njaŋggagit

kuolleenmullat (kansantarustossa; noidan käyttämä apuväline pahojen henkien päällepanoon jonkun päälle) jámešmuolddit (pl.), jámešsáddot (pl.)

kuolleisuus jámolašvuohta, jápminlohku, jápminvuohta

kuollut jápmán, jápma-

kuomu goahki; varustaa kuomullagoahkádit

kuomu (auton) biilagoahki

kuona-aine bázahusávnnas

kuonokoppa (purevalle koiralle) njunneskuohppu, vuoŋas

kuontalo vuorraset nissonolbmo čurges vuoktabunta

kuontalo (kehrätessä) guonddal

kuopaista goaivvastit, goivet, goistet

kuopalla (adv.) rokkil, gobil, leakkil

kuopia goaivut, goistet

kuoppa roggi, gohpi; rokkádat, gobádat, leaggi, juggi; mennä kuopallerokkagit

kuoppainen roggá/i (-s), ro/kkas (-gge-), gohppá/i (-s)

kuoppaleuka (leuassa vako) suorregáibi

kuopus váhkar; Heikki-poju on meidän kuopuksemmeHeaika-bánneš lea mun´no váhkar

kuore guora

kuori (kirkossa) koarra

kuori (pintakerros) garra; paksukuorinengar´rá/i (-s), gar´r/ii (-es)

kuoria (esim. perunoita) gar´ret, gárvet, gárvvihit

kuorikerros gierageardi

kuorittu maito, kurri skum´mamielki, lavdojuv´von mielki; kuoria maitoaskum´met, lavdit

kuorma guorbmi, lásta, fárbmi

kuorma-auto guorbmebiila, lástabiila

kuormaside gárastat

kuormata lástet, guorpmi ráhkadit

kuormittaa noađuhit

kuoro goarra

kuorolaulu goarralávlun

kuorsailla skuhraidit, snuhraidit

kuorsata skuhrrat, snuhrrat; (hetkisen)skuhrihit, snuhridit

kuorsaus skuhrra, snuhrra

kuosi fárda, hápmi

kuovi guškkástat, guškil, guškken

kuovisirri duottarviroš

kupari veaiki, gubar; jossa on paljon kupariaveaiká/i (-s)

kuparihohde veaikešlienja

kuparikiisu  (miner.) veaikegiisi

kupata guhppet

kupera čo/mas (-pme-)

kupera kulma (mat.) čopmečiehka

kuperana (adv.) čomil

kuperkeikka heittää kuperkeikkaaguhparastit, guppirdit

kupillinen gohpa ~ gohpu dievva

kupla bulljarakkis, bulljaras, bulljar

kuplahylje ávjjur

kuplia buljardit, bulljarastit; (puurokattilasta)šluhpardit, duhrrat, duhraidit

kupoli kupola, kuhppel

kuppa syfilis, knáhppá ~ náhppá ~ nábá, fránsos

kuppari guhppár, guhppejeaddji

kuppaus guhppá, guhppemuš

kuppi gohppa ~ gohppu

kupristua goabagit

kuprulla goabal

kupu (linnulla) buokŋa

kura stánži, loški, ráhpi, rábát, luhča

kurainen stánžžas, stánže-, lošk/kas (-a), ráhppái/s (-s)

kure, kurttu (vaatekappaleessa) snorastat

kureella (vaatekappaleesta) snoril

kurekenkä (tavallisesti nutukas) guretgáma

kurenauha snoraldat, snoraldatbáddi

kuri skihkka, stivra, ortnet, huvda, stánda, goksa (R); pitää kurissagokset (R)

kurikka šluppot

kuristaa buvihit

kuristua buvvánit, buv´vot

kuriton  stivrrah/eapme (-is), huvddah/eapme (-is), iešlágan, baháguren (-is); tulla kurittomaksistivrrahuvvat, huvddahuvvat

kurittaa ráŋgut, ráŋggáštit, bagadit, bagadallat, huvdet, gokset, govset, gurehit, obehit

kurittomuus stivrrahisvuohta, huvddahisvuohta

kurja vártnuh/eapme (-is), geahnoh/eapme (-is), skárb/bas (-a), árk/i (-kes), ussel (-is); tulla kurjaksivártnuhuvvat

kurjenjalka suotnjoruški

kurjenkanerva varravárbu

kurjenmiekka fiskesiris

kurjenpolvi alitrássi

kurjentatar guorggajuopmu

kurjistaa goaridit

kurjuus vártnuhisvuohta

kurki guorga

kurkistaa  guovllastit, guovlalit

kurkistaminen (kurkkaus) guovlaleapmi

kurkkia  guovlat, guovlladit

kurkku čotta; kurkun täydeltä, kurkku suoranačoddat vehkui, kurkusta alas čottaráigge,mennä (ruoasta) väärään kurkkuunmannat boasttočoddagii

kurkku  (vihannes) gurka, águrka

kurkkukipu čottabávččas

kurkkumätä difteriija

kurkkutauti čottadávda

kurkotella  (jotakin tavoittaakseen) faŋuhit ~vaŋuhit, faŋuhaddat ~ vaŋuhaddat

kurkotella (kaulaansa) gaŋkát

kurkottaa fakŋalahttit ~ vakŋalahttit, faŋaldahttit ~ vaŋaldahttit, fatnalahttit ~ vatnalahttit

kurkottaa (kaulaansa) gaŋket

kurkottautua  (kerran)fakŋalit ~vakŋalit, (useaan kertaan)fakŋut ~ vakŋut

kurkunkansi guoggomaslohkki

kurkunpää guoggomas

kurmu gurbmá; poistaa kurmujagurbmet

kurmuinen gurbmá/i (-s); tulla kurmuiseksigurbmut

kurmuinen poro gurpmat, gurbmon

kurmupaarma gurbmáloddi, sealgeboaru

kurnuttaa (sammakosta) ruovgat

kurnuttava (sammakosta) ruovgi

kurnutus (sammakon) ruovggas

kuroa snorrat

kurokaulainen faŋk/kas (-e-) ~ vaŋk/kas (-e-)

kurokaulainen olio faŋki ~ vaŋki

kurouma snorri

kuroutua snorrasit

kurpitsa gurbbet

kursaileva guossástahkes, guossaskas

kursailla guossástallat; ei tarvitse kursailla, ei muuta kuin otat lisää sitä lohikeittoaii dárbbaš guossástallat, eambbo válddát lasi dan luossamáli

kursiivikirjain njagubustávva

kursiiviteksti njaguteaksta

kurssi gursa

kurssilainen gursalaš

kurssitarjonta oahppofálaldat

kurtistaa snor´rehit, snorrasahttit

kurtistua roamššagit

kurtistua (nahkavaatteesta) snorranit, snorragit

kurttu  roamši

kurttuinen sno/rras (-r´re-)

kurttukaali roamšogálla

kurtussa  roamššil

kurtussa (nahkavaatteesta) snoril

kuru  gurra, skurču

kurvata skirvehit, skav´vehit

kusaista guččastit

kuseskella guččadit

kusettaa guččahit

kusi gužža

kusiumpi (porolla) gužžabava

kuski sáhttolaš, kuska (S), šaföra (N)

kusta gužžat

kustannus goasttádus, gollu

kustannusarvio golloárvvoštallan

kustantaa goasttidit

kustantaja  goasttideaddji

kustantamo girjelágádus

kutakuinkin sullii, sulaid

kutea gođđat

kuteminen gođđan

kuten dego, nugo

kutina sakŋideapmi

kutista  sakŋidit

kutista (toisen koskettaessa) čagalduvvat; helposti kutiavačagalduhkes

kutistua játnat; helposti kutistuvajádnil (-is)

kutistunut (nahasta, nahkaisesta vaatekappaleesta) já/nas (-tna)

kutistuttaa játnadit

kutittaa čagalduhttit

kutoa gođđit; (koristevyötä) čuoldit

kutoja gođ´đi

kutomakone gođđinmašiidna

kutomakäpy gođđingeahpa

kutomateollisuus gođđinindustriija

kutominen gođđin

kutomo gođáhat

kutsu bovdehus, bovdejupmi

kutsua (johonkin) bovdet

kutsua (joksikin) gohčodit (manin nu)

kutsumanimi gohčodannamma

kutsumaton (vieraasta) bovdetkeahtes (attr.)

kutsuvieras bovdejuv´von guos´si (ks. kuokkavieras)

kuttu gáicaeadni

kutu gođđu

kutukala gođđoguolli

kutumatalikko gođđonjuorra

kuu mánnu

kuudenneksi (lueteltaessa) guđádassii

kuudennen kerran guđádis

kuudennes guđádas

kuudes guđát

kuudesti  guhttii

kuudestoista guhttanuppelogát

kuudettakymmentä guđátlohkái; kuudettakymmentä käyvä henkilöguđátlohjahkásaš olmmoš

kuukahtaa  (makuulleen)njaŋggihit, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, njulget, njulgestit

kuukausi  mánotbadji, mánnu;kuukauden ikäinen mánnosaš

kuukausittain mánnosaččat

kuukausittainen mánnosaš

kuukautiset (pl.) mánnosaččat (pl.), mánnomearkkat (pl.), mánodávddat (pl.); kuukautiskiertománnosašjohtu, kuukautiskivutmánnosašbákčasat, kuukautisvuotománnosašgolgan, kuukautissidemánnosašlivsku

kuukkeli guovssat

kuukunen  (maamuna) suovvaguoppar

kuula (urheiluväline) jorbu, ruovdespábba

kuulakärkikynä luođđapean´na, boallonjunpean´na

kuulalaakeri luođđaláger

kuulantyöntö jorbosuhppen, kuvllásuhppen

kuulemma gul, gulama, gul´loma, gul´lo; hän on kuulemma muuttanut muualleson gul lea fárren eará sadjái

kuuliainen  jegolaš, gulolaš, doahttil (-is)

kuuliaisuus  jegolašvuohta, gulolašvuohta

kuulija  gul´li

kuulijakunta guldaleaddjit (pl.)

kuulla gullat; (äkkiä, vähän)gulastit, alkaa kuullagul´lát, kaikkien kuullenbuohkaid gullut, ei ollut kuulevinaan ii dahkan gul´lin

kuulo gullu; kuulo-gullan-

kuuloaisti gullu

kuuloetäisyys gulámuddu; kuuloetäisyydellägulámuttos, kuuloetäisyydellegulámuddui; he olivat kuuloetäisyydellä toisistaansoai leigga gullolagaid

kuulohermo gullunearva, gullusuotna

kuuloke bealjus, jietnabealjus

kuulolaite guldalanbierggas

kuuloluut (pl.) gulludávttit (pl.)

kuulostella beljohallat, bealljebealástallat, bealljeskaddarastit

kuulosuojain bealljesuodji, suodjebealjus

kuulovammainen bealjeh/eapme (-is), guluh/eapme (-is)

kuulua gul´lot

kuulua (johonkin) gullat (masa nu)

kuulua (tapahtuvan) beaggit (+ inf.)

kuuluisa beakkán, beakkálmas, dovddus, gululmas, gerelmas

kuulustelija gažadeaddji, ášši dutki

kuulustella gažadit, dutkat

kuulustelu gažadeapmi, dutkan, dutkkalmas

kuuluttaa almmuhit, gulahit, dieđihit

kuuluttaja gulaheaddji

kuulutus almmuhus, dieđáhus; (avioliittoon)gulahus

kuuluva (+ ill.) gul´levaš, gul´li

kuuluvuus (+ ill.) gul´levašvuohta

kuuluvuusalue gullanviidodat, gul´lonviidodat

kuuma báhk/as (-ka); hehkuvan kuumaháitt/is (-es)

kuume feber, báhkkadávda

kuumentaa báhkadit

kuumentua báhkkanit

kuumuus báhkka, báhkas; báhkasvuohta

kuunnella guldalit

kuunnelma gulddalmas

kuuntelija guldaleaddji

kuunteluoppilas guos´seoahppi

kuunvaihde mánnomolsun

kuura (maassa) bihci; mennä kuuraanbihcut

kuurata (esim. lattioita) skuvret

kuuro  (kuulovammainen) bealjeh/eapme (-s), guluh/eapme (-is)

kuuro (sadekuuro) oakti

kuuroinen (ilmasta) oaktá/i (-s)

kuuroutua  bealjehuvvat, guluhuvvat

kuusi guhtta; kuusi ihmistä, kuuden joukkoguđas

kuusi guossa

kuusikko (kuuden joukko)guđas

kuusikko (metsä)guossavuovdi

kuusikulmainen guđačiegat

kuusikymmentä guhttalogi

kuusio čoalčerássi

kuusipeura luostegoddi

kuusisärmäinen (esim. työkalun kärjestä) guđaborat

kuusitahokas (geom.) guđaseainnahas, heksaedar

kuusitiainen čáhppesgaccet

kuusitoista guhttanuppelohkái

kuutamo mánoheahpi; kuutamollamánoheahpin, kuutamoyömánohatidja

kuutio (geom.) guđahas, kubihkka

kuutiojuuri (mat.) guđahasruohtas

kuutiometri guđahasmehter, kubihkkamehter

kuutonen guđeš

kuutti njurjočivga, jiepma, njákču

kuva govva

kuvaaja (mat.) govvideaddji

kuvaamataito (oppiaine koulussa) govvidandáidu

kuvaava govvideaddji

kuvaelma govvádallan

kuvailla  govvidit, muitalit dárkileappot, bagadallat; (esim. kulkureitti)válddahallat

kuvajainen suoivvagovva

kuvallinen govalaš

kuvanveistos govvačuolus

kuvanveistäjä govvačuol´li

kuvapatsas govvabázzi

kuvaruutu šearbma, suojus

kuvasarja govvaráidu

kuvata govvidit

kuvata ks. valokuvata

kuvataide govvadáidda

kuvataiteilija govvačeahppi

kuvateksti govvateaksta

kuvatus romanas, romat; tuota kuvatusta ei kyllä kannata ripustaa seinäändien romanasa ii gal gánnet heŋget seaidnái

kuvaus govvideapmi, govvádus

kuvauspäivä (valokuvan) gov´venbeaivi

kuve gilga, siidu

kuvernööri guvernevra

kuvio govus, govadat

kuvitella govahallat, fantaseret; kuvitteellinengovahal´lon

kuvittaa illustreret, govaid sárgut

kuvitus illustrašuvdna, govat (pl.)

kuvottaa minua kuvottaamus gákkaha váimmu

kvaliteetti kvaliteahtta ~ kvalitehta, šládja

kvantiteetti kvantiteahtta ~kvantitehta, mearri

kvanttifysiikka (fys.) kvántafysihkka

kvanttiteoria (fys.) kvántateoriija

kvartetti kvarteahtta

kvartsi kvárca

kvartsiitti (miner.) kvárcihtta

kyetä bastit, nákcet, mun´net, stovet; (jaksaa)nagodit, nagadit, nahkat, nahkášit

kyhmy buggi, bavhli, jarri, maršu

kyhmyhaahka bursanjunni

kyhmyinen buggá/i (-s), jar´rá/i (-s)

kyhmyjoutsen boallonjukča

kykenevä sáhtteš (-is) ~ sáhttes (-is)

kykkiä naf´fát, nol´lát, guoppuštit

kyky návccat (pl.), searat (pl.)

kyljittäin gilgalagaid, siidolagaid

kyljys koteleahtta

kylki gilga, siidu; kyljellään, kyljelleengilgut, gilggalis

kylkijuova (karvoituksessa) luosti

kylkiluu erttetdákti; (lihoineen)erttetsárgi

kylkiviiva (kalan) siidosárggis

kylliksi doarvái, nohkka; (syömisestä)gallás

kyllä gal

kyllä, niin (myönnettäessä kysymykseen) ná ("naa")

kyllähän galahan, galahal

kylläiseksi  (kyllin)  gallás

kylläpä galahal

kyllästyttää  dolkadit, dolkkahit, suivvastuhttit

kyllästyä dolkat, dolkkástuvvat, váibat, váivvástuvvat, gievdat, suivvastuvvat, givssástuvvat; gal´lánit, oažžut doarvái, ravgat bunci (+ lok.)

kyllästyä (johonkin ruokaan) golpat (+ ill.); (kovasti)bal´lát (+ lok.); oli lopen kyllästynyt hernekeittoon, jota oli joutunut rintamalla ollessaan päivittäin syömäänlei bal´lán heartamális, maid lei šaddan beaivválaččat borrat soahtešiljus

kyllääntyä (tulla kylläiseksi) gal´lánit

kylmettyä galbmot; päästää kylmettymäängoalludit; päästi itsensä kylmettymään ja sairastuigoalludii iežas ja buohccái

kylmyys galmmasvuohta, čoaskkisvuohta

kylmä gal/mmas (-bma); (ilmasta, tuulesta)čoask/kis (-a), kylmä ilmačoaskin, galmmádat, galbma dálki; pitää (liian) kylmänä galmmašit, (ilmaa, säätä)čoaskkášit; tuntua kylmältä galmmistit

kylmäkiskoinen juvd/u (-dos)

kylmänarka (adj.) gološ (-is), gollolas, bivuh/eapme (-is), galmmeš (-is), gánas (-is), oar/tnjes (-e-)

kylmänarka ks. vilukissa 

kylmänhorros galbmaadjágas

kylmänkankea ganttas (-); kangistua kylmästägantut, gantteštuvvat

kylmänä (kylmiltään) galmmasnaga; sen voi syödä kylmänädien sáhttá borrat galmmasnaga

kylmästi (armotta) galbmasit

kylmätä  galmmistit, čoskkiidit

kylmäverinen čoaskavarat, čoaskačoalat

kylpeä (ottaa kylpy) lávggodit

kylpy lávgu

kylpyamme lávgolihtti

kylpyhuone lávgalatnja

kylpylä lávggohat

kyltti galba, šilta (N), varustaa kyltillägalbet, šiltet (N)

kylvettää (jotakuta) lávgut; kylvetti lastaanlávggui mánás

kylvää  gilvit; kylvää valheitagiellásiiguin johtit, giellásiid gilvit

kylvö gilvin

kylvösiemen gilvva

kylä gilli, siida; jonkun luo kyläänsoapmása guos´sái, jonkun luona kylässä soapmása guossis

kyläillä gal´lestallat, guossástallat

kyläkarhiainen dipmabiššan

kyläkumppani siidaguoibmi

kyläluuta (kova kulkemaan muissa paikossa) golgoseahkka, golgoseaibi, golgodiŋga

kyläläinen gili olmmoš, gillilaš

kylänurmikka sieivasuoidni

kylätoimikunta gilidoaibmagoddi

kymmenen logi; kymmenen ihmistä, kymmenen joukkologis, kymmenen numerologeš, kymmenenneksilogádassii, kymmenennen kerranlogádassii

kymmenes logát

kymmenesosa logádas

kymmenittäin logiid mielde

kymmenjärjestelmä logešvuogádat

kymmenkunta logemađe, logenáre; logemat, logenár

kymppi (numero 10) logeš

kymppi (puhtaan valkoinen poro) gabba, riš´šagabba

kyniä gaskit, gavvit

kynnenjälki gazzasadji

kynnys šielbmá, lasá ~ lassá

kynsi  gazza; kynsin hampain gaccaid bániid,joutua rajuilman kynsiin fáhtehallat garradálkái

kynsiluu gazzadákti

kynsisammal gazzasámil

kynsiä gazzut

kynttilä ginttal

kynttilänjalka ginttaljuolgi

kynttilänpäivä gintalbeaivi

kynttilänsydän ginttalveaika

kyntää (maata, peltoa) veltet, jorgut eatnama, ploget

kynä pean´na

kynäkotelo pean´naskáhppu

kypsentää (ruokaa) giksadit; (leipää, pullaa) goikadit

kypsymätön láttakeahtes (attr.)

kypsyttää (marjoja, hedelmiä, ajatuksia) láddadit

kypsyys (marjan, ajatuksen) láttasvuohta

kypsyä (marjasta, hedelmästä, ajatuksista) láddat; (vähitellen)láttadit

kypsyä (ruoasta) giksat

kypsä (marjasta, hedelmästä) lá/ttas (-dda), látta-

kypsä (ruoasta) gi/vssas (-ksa)

kypärä oaivesuodji, suodjegahpir, jealbma (N)

kyrillinen kyrillalaš

kyrmyniska gubbeniski

kyrpä (vulg.) ks. siitin

kyseinen guoskevaš, máinnašuv´von, gažaldatvuloš, jearaldatvuloš, diet; kyseisestä asiasta ei ole vielä keskusteltu dien áššis ii leat vel ságastallojuv´von

kysellä jearahit, gažahit

kyselylomake jearahallanskovvi

kyssäkaali boallogálla

kysyjä jear´ri

kysymys jearaldat, gažaldat, gažalmas (R)

kysymysmerkki gahčanmearka, gažaldatmearka

kysymyssana gahčansátni

kysyntä jearalmas, jearru; poronlihaan on ollut viime aikoina kova kysyntäbohccobirgui lea leamaš dáid guhtaliid garra jearalmas

kysyä jearrat, gahčat

kysäistä jearralit, gahčalit, gažastit

kyteä cahkat; (palaa huonosti)sitnjat

kytkentä (ajoneuvossa) goallosteapmi

kytkeytyä  laktásit, čatnasit

kytkeä laktit, čatnat; (peräkkäin) goallostit; (yhteen)roahkohit

kytkin lavtta, lakti; (sähkövirran tms.)botkkon

kytkös goallus

kyttyrä buggi, gurpi

kyttyrälohi ruoššaluossa, buggeluossa

kyttyräselkä (ihmisestä) buggi

kyvykäs searalaš, sear/ra (-as), návccalaš; (lahjakas)vitm/at (-es), oahpalaš

kyvyttömyys návccahisvuohta, sealggahisvuohta, arvvahisvuohta, stánddahisvuohta

kyvytön  návccah/eapme (-is), sealggah/eapme (-is), arvvah/eapme (-is)

kyy mirkoguovdi, bosttagearpmaš

kyyditellä sáhtostallat

kyyditä, kyydittää sáhtostit, givttahit, vuojihit

kyyhkynen duv´vá

kyyhöttää  náđ´đát, náđđahit, huhttát, naf´fát, jurbmát, skuvdnját

kyykistellä  čeagŋát, čeagŋádit, čeagŋut, nol´lát

kyykistyä  čegŋet, nollagit, noliidit, naffagit; (äkkiä)nollihit

kyykkyyn, kyykyssä čeagŋut, nol´lut

kyynel ganjal

kyynelehtiä ganjaldit, ganjaldallat

kyynelkäytävä njunneganjaloarri

kyynelrauhanen (anat.) ganjalráksá

kyynelsilmin ganjalčalmmiid, ganjaldala

kyyneltiehyt (anat.) ganjaloarri

kyynärluu olggut dieigu

kyynärnivel gaigŋirlađas ~ gardnjillađas

kyynärpää gaigŋir ~ gardnjil; tyrkätä kyynärpäälläängaigŋirastit ~ gardnjilastit

kyynärtaive giehtagávva

kyynärä  (mitta) állan; mitata kyynärin állanastit

kyyristellä (puuhailla kumarassa) gupmaruššat, gopmaruššat, skupmaruššat, guvdnjut, guvnnjuštit, guoppuštit, guoggaruššat

kyyristyä čegŋet, náđđut

kyyryssä guoggarasas, guoggut, náđđagasas, huhttagasas

kyyryyn guoggarassii, guoggut, náđđagassii, huhttagassii

kyyrötellä guoggarastit, guoggaruššat, guoppuštit

kyyti fárru, sáhttu, gikta; jonkun kyydissäsoapmása fárus, jonkun kyytiinsoapmása fárrui

kyytimies  sáhttolaš, sáhttoolmmái

kyömynenä goampenjunni, skoalbmenjunni

kädenselkä giehtasealgi, giehtaramas

kädensija giehtasadji; kädensija airossahopmir

käenkaali gieganjuovčča

käenkukka giegalieđđi

käenpiika giegabiigá

käetä (meinata aikovansa) geahkat, geagadit; sanoi aikovansa sinne lähteägeagai dohko vuolgit

kähertää smarvet, smarfet

käheyttää seađđudit, siđđudit

käheytyä seađđut, siđđut, siđasmuvvat

käheä seađas (-), siđus (-), si/nas (-tna), siđvvas (-), ruost/tas (-a)

kähveltää snuohtardit, jávkadit, livkalit, njávkkastit, luogirdit

käki giehka

käkkyrä moalki

käkkyräinen roaŋk/kas (-e-), moalk/kas (-e-)

kälmi skealbma

kälmätä skelbmošit

kälvettyä (kovettua, lehtipuusta) gálvat

käly (miehen veljen vaimo)gálojeatni, (vaimon sisko)sivjjot

kämmen  goapmir, rábmá

kämmenpohja giehtaváimmus, čorbmaváimmus

kämmenpuoli (kintaassa) vávssebealli

kämmensyrjä giehtaloahpu

kämppä meahccestohpu, barta, gámpá (S), hyhtta (N)

kännissä badjeloivviid juhkan, hálva juhkan, bihkkan, bihkkanaga

kännykkä mátketelefovdna

känsä spártu

käpristyä (esim. tuohesta) goarvvagit, goarvanit, goarvasit

käpy bihcabáhcat, bihcabáhcahas, báhcat, bihcebáhce

käpy (verkon paikkaamiseen) geahpa

käpylintu bihcebásloddi, ruos´sanjunni

käpylisäke (anat.) báhcatráksá

käpyrauhanen (anat.) báhcatráksá

käpytikka bihcebásčáihni

käpälä geahpil, rábmá

kärhilehti (bot.) fakŋolasta

käristys biđus, steaika ~ steaikka

käristää  biđđit, steiket

kärki  geahči; (puukon, puikon tms.)njunni

kärkihärkä (raidon etummainen vetoporo) njunušheargi

kärkijoukko njunnošat (pl.); kärkijoukossa, kärjessänjunnošis

kärppä buoidda

kärpänen čuru ~ čurrot

kärpässieni čurotguoppar, čuorpmasguoppar

kärryt (pl.) jor´rit (pl.), skearrut (pl.), jikkat (pl.); kottikärryt(pl.) tril´laborat (pl.)

kärrätä skerrostit,tril´let, jor´riiguin fievrridit

kärsimys gil´lámuš

kärsimätön gierdameahttun, gierddoh/eapme (-is)

kärsivällinen gierdavaš, gierdil (-is)

kärsivällisyys gierdavašvuohta

kärsiä gil´lát, biidnašuvvat; kyetä kärsimäängil´lástuvvat

kärsä (norsulla, sialla) njunni, gearsi

kärsäkäs (kuoriaislaji) njunehas

kärttyisä erd/ui (-os), duskkas (-), duská/i (-s)

kärttää vuorjat, vuorjjildit, bivdalit, bivdduhit, ánuhit, fáđašit, fáhtit

kärventynyt (maultaan) skeartnja; ruveta maistumaan kärventyneeltäskeartnjagit

kärventyä (esim. karvoista) guosmut

kärventää (esim. karvoja) guosmudit

kärvistellä (kylmissään)goadnát

käry, katku skeartnjas

käryttää  (palaa huonosti) sinjaidit

kärähtää (esim. karvoista) guosmmehit

kärähtää (pahanteosta) gávnnahallat

käräjät (pl.) gearregat (pl.), diggi (N)

käräjätupa gearretstohpu (S), diggestohpu (N), diggeviessu (N)

käräjöidä  (käydä oikeutta) lágastit, lágastallat, gearregastit (S), gearreguššat (S), diggot (N)

käsi giehta

käsiala giehtačála

käsijarru giehtagoazan

käsikirja giehtagirji

käsikirjoitus giehtačálus, mánus (N)

käsikkäin  giehtalagaid

käsikopelolla gieđaguluin, gieđagulul, giehtasesiin

käsikähmä  moccáskeapmi, mokkáskeapmi, mokkodeapmi; joutua käsikähmäänmoccáskit, mokkáskit, oktii gieđaid šaddat

käsilaukku giehtalávka, veasku

käsine giehtagárvu; fáhcca, suorpmat, suorpmahat, suorbmafáhcca; gistta, rahpot

käsiote (johonkin) sálva; tarrata kädellään (johonkin)sálvat ~ sálvit

käsipallo (pelinä)spábbasuohppun; (pallo)suohppunspábba

käsipuoli (yksikätinen) giehtatbealli

käsiraha giehtaruhta

käsiraudat (pl.) giehtaruovddit (pl)

käsisaha nurkesahá

käsite doaba, fáhtehus

käsitellä gieđahallat, giehtadallat, meannudit (+ kom.); (konkr.)giehtaguššat

käsitteellinen doabalaš, abstrákta

käsittely gieđahallan, giehtadallan, meannudeapmi; giehtaguššan (konkr.)

käsittelytapa gieđahallanvuohki, meannudanvuohki

käsittää áddet, ipmirdit, fihttet; (osapuilleen)guopmat

käsitys áddejupmi, ipmárdus

käsityö giehtaduodji, duodji; tehdä käsitöitä duddjot, (vähin erin)duddjostallat

käsityökonsulentti duodjebagadeaddji

käsityömestari duodjemeašttir

käsityömyymälä duodjegávpi

käsityöntekijä duojár

käsityönäyttely duodječájáhus

käsityöpaja duodjebádji

käsityöperinne duodjeárbi

käsityöyhdistys duodjesearvi

käsivarsi giehtaruohtas, giehtagiera

käskeä gohččut, mearridit, mearrat; bivdit, dáhttut, sihtat, ávžžuhit, ávžut

käsky gohččun, mearrádus, geasku; saada käsky (johonkin tai tekemään jotakin)gohčohallat

käsky (rel.) báhkkon; Jumalan kymmenen käskyäIpmila logi báhkkoma

käskyläinen  gohčostat, giehtagohčostat, gieđaguhkit; bálvá, reaŋga, biigá

käteinen raha reaidaruhta, kontánta; maksaa käteisellämáksit reaida

kätevä anolaš, vuogas; (käsistään) gieđalaš

kätilö jorttamovra, sealgeeadni, čielgeeadni, čalbmeeadni, čalbmeáhkku, giehtaáhkku; toimia kätilönäjorttamovret, jorttet, jovret

kätkeytyä čiehkádit

kätkeä čiehkat

kätkyt gietkka

kätkö čiehká

kätkömuisti (tietok.) čiehkámuitu

kätkössä čihkosis, čiehkagasas

kätköön čihkosii, čiehkagassii

kävelijä vázzi

kävellen, jalkaisin  vácci

kävellä vázzit; (käveleskellä)váccašit, (reippaasti)vázzáladdat; ryhtyä kävelemään váccáskit, lähteä kävelemäänvázzilit, vázzát, käydä jossakin kävellenváccašit gos nu,lähteä viemään kävellenváccáldahttit

kävellä  (joitakin kävelytapoja)  deamput, steamput, loamput, goantut, steanžut, steánžahit, steanžžuhit, meafardit, marššuhit, boalčut, boalččuhit, lávkut, lávkkodit, duolmmadit, loaiddadit, háhccut, háhcuhit, hárčut, hárččuhit, hár´rut, hárruhit, reahccut, loaggut, jarfut, jarffuhit; (lähteä kävelemään) vázzilit, vázzát, deampulit, loampulit, šlimpulit, goantulit, nuorbalit, nuorbbastit, doapmalit, doamihit, gáhččalit, rabbalit, duolmmastit, háhcculit, hárčulit, hárrulit, boaggulit, loaggulit, loarfulit, šloanculit, šloaŋgasit, šloahtalit

kävelykeppi  vázzinsoabbi

kävelytie vázzingeaidnu

kävelyttää váccihit

kävijä gal´ledeaddji

käydä (jossakin) fitnat ~ mannat ~ eallit (gos nu); käväistäfinadit, fitnalit, finihit, finadastit, mannalit, ealašit, guovlladit, čáŋadit, coggalit, nahkehit; váccašit, viegadit, čuskkodit, čuoiggadit, vuojašit

käydä (sattua, tapahtua) geavvat

käydä päinsä  geavvat ládje ~ láji

käymälä hivsset

käynnistää bidjat johtui, stártet

käynti fitnan

käyntikortti gal´ledangoarta

käyntiosoite fitnančujuhus

käyristyä geavrragit, gávrragit, moalkkagit

käyristää molket

käyrä (adj.) gavvar (-is), geavr/ras (-e-), geavrá/i (-s), gávr/ras (-e-)

käyrä (subst.) sodju, sodji, moalki; geavrril (käyrään kasvaneena), geavrut (käyrässä hetkellisesti)

käyräsarvi (porosta) gavrečoarvi

käyskennellä  váccašit

käyttäjä geavaheaddji

käyttäjänimi geavahannamma

käyttäytyminen láhttenvuohki

käyttäytyä láhttet, meannudit, fereguššat, geavahit iežas

käyttää geavahit, atnit, golahit, loaktit (lohppii), geaktit (R)

käyttää (jotakuta jossakin) finahit ~ dolvvodit (soapmása gos nu)

käyttö atnu, geavahus,geavaheapmi

käyttöesine atnubierggas

käyttöjärjestelmä (tietok.) geavahanvuogádat

käyttökelpoinen anihahtti, gávnnálaš

käyttökelpoisuus anihahttivuohta

käyttökelvoton anuh/eapme (-is), atnemeahttun

käyttöliittymä (tietok.) geavahanlakta

käyttömeno geavahangollu

käyttöohje geavahanráva

käyttöoikeus geavahanvuoigatvuohta

käyttötapa geavahanvuohki

käyttötarkoitus geavahanulbmil

käyttövarat geavahanruhta

käyttövoima geavahanfápmu

käyttöönotto atnuiváldin

käytänne vierru

käytännöllinen geavatlaš, praktihkalaš

käytännöllisesti geavatlaččat, praktihkalaččat

käytäntö geavat, praktihkka, práksis, virolašvuohta

käytävä manahat, váccáhat

käytös láhtten, láhttenvuohki

käännekohta  jorggáldat

käännellä jorgaladdat; (nurjin puolin) jorggodit

käännyttää (rel.) jorgalit

käännytystyö (rel.) jorgalahttinbargu

käännähtää šleaŋggehit ~ šleaŋggihit, jorggehit; vene käännähti koskessa poikittainfanas šleaŋggehii guoikkas doar´rás

käännös jorgalus

käännöstyö jorgalanbargu

käänteinen jorggu-

käänteisluku (mat.) jorggucuovka

kääntelehtiä jorggáhallat

kääntymys  (rel.) jorgalus, birrabotnjalus, botnjalus, genddomuš

kääntyä  (suunnasta) jorggihit, jorgalit, mohkkasit; (uskoon)jorgalit, genddot; (nurin päin)jorgasit

kääntää jorgalit; (nopeasti) jorgalastit, (vähin erin)jorgaladdat

kääntää (nurin päin) jorgut; (nopeasti)jorggastit

kääntöpiiri (geogr.) jorggihangierdu; Pohjoinen eliKravun kääntöpiiriDavvi jorggihangierdu, Eteläinen eli Kauriin kääntöpiiri Lulli jorggihangierdu

kääpiö dor´ri, deagga; (saduissa)lottežanolmmoš

kääpiölepakko dor´renáhkkesoadji

kääpiöpaju daŋassieđga

kääpä čátná, spábba, nivssat

kääre giesaldat, doavdnji

käärepaperi giesaldatbábir

kääriytyä  giessasit

kääriä  giessat

käärme gearpmaš

käärmeenlumooja gearpmašgeaidi

käärö gearru, giesaldat, nođđu

köhiä guorsat, guorssadit, gáhkut, gosadit; rágeštit, gálgat čoddaga

köhä guorssahat

köhäistä guorssádit

kököttää huhttát

köli (ahkion, veneen emäpuu) gielas, mielggas

kömmänä (huonokuntoinen asumus) luoggu

kömpelö (liikkeissään)doaŋg/i (-ges), doaŋggas (-), goanz/zas (-e-); (käsistään) gieđah/eapme (-is), čoa/pmas (-bme-), čoaŋk/kas (-e-), boalb/bas (-e-), boalč/čas (-e-)

kömpelö  (subst.) goanzi, gaŋgi, gaŋgu, njaŋgu, šloaggu, šloaipi, goaigi, goalvi; čoabmi, čoabmegazza, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza, čoaŋki, boalbi, boalči

kömpimisaukko suotjanráigi

kömpiä (sisään) suotnjat, čákŋat; (nopeasti)suotnjalit, čákŋalit

kömpiä (ylös sängystä) gággasit, boahnárastit

köngäs geavŋŋis

köntys goanzi

köntysmäinen goanz/zas (-e-)

köntystää goanzasaddat

köydenveto lávžegeassin

köyhtyä geaffut, gefot, geafahuvvat

köyhyys geaffivuohta ~ geafivuohta, gefodat ~ geffodat

köyhä geaf/fi (-es); pitää jotakuta liian köyhänägeafášit soapmása

köyhäinhoito gefiiddikšun

köyhäinkukkaro (hist.) gefiidguhkkár

köyhälistö (pol.) proletariáhtta

köykäinen ge/ahppat (-hppes)

köynnöskasvi goargŋunšaddu

köyristellä goavrát

köyryselkäinen goavr/ras (-e-), guv/nnjas (-dnje-), gurp/pas (-e-); tulla köyryselkäiseksi goavrragit

köyryssä (pysyvästi)goavrril, guvnnjil, (tilapäisesti)goavrut, guvdnjut; seistä selkä köyryssägoavrát, kulkea selkä köyryssägoavrruhit, lähteä liikkeelle selkä köyryssägoavránit

köysi doavva ~ toavva

köyttää gárrat; köytettynägárragasas, gárragis, gárrasis, köytetyksigárragassii, gárragii gárrasii

L

laadullinen šládjii ~ kvalitehttii guoskevaš, kvalitatiivvalaš

laahata geassit, rundit

laahautua (perässä) ges´sot

laahustaa  šloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä laahustamaanšloahtalit, nuorbbastit

laaja viidd/is (-es), áidalas; laajaltiviidát

laajahko viiddisis (attr.)

laajakaista (tietok.) govdafierpmádat

laajakantoinen guhkás váikkuheaddji

laajempi viidáset, viiddit

laajentaa viiddidit, viidudit

laajentua, laajeta viidut, viidánit, leavvat, lávdat, leabbanit

laajuinen viiddu, viidosaš (attr.)

laajuus viiddisvuohta, viidodat

laakea duolb/bas (-a)

laakeri láger

laakerinlehti lágerlasta

laakso leahki; (jokilaakso) roggi, (tunturilaakso)vággi, (esim. kahden tunturin välissä)bohki, (kapea)gurra, skurču, (korkealla tunturissa)riehppi, (soinen) leakšá ~ leakši

laaksoinen leahkká/i (-s)

laantua váidut; (vähin erin)váiddodit

laastari plásttar ~plástter

laasti ruvke

laatia dahkat, ráhkadit, gárvvistit

laatikko kás´sa; laatikollinenkássa dievva

laatta ráktu

laattakivi ráktogeađgi

laatu kvaliteahtta ~ kvalitehta

laatutuote kvaliteahttabuvtta

laava lává

laavu lávvu; oleskella laavussalávostallat

laavun asukkaat (pl.) lávuveahka

laboratorio laboratoria

laborointi laborastin

labyrintti labyrinta

ladata (esim. akku)láddet, (ampuma-ase, ohjelma)luđet

ladattuna láddasis, láddagasas, luođđagis, luođđagasas

ladatuksi láddasii, láddagassii, luođđagii, luođđagassii

ladelma barddáldat ~ borddáldat

ladoskella  (esineitä) barddašit ~ borddašit, lánedaddat, láhtuladdat

lahdenperä luoktabahta

lahja  skeaŋka, attáldat, láhji; Jumalan lahja (yleensä ruoka)Ipmil(a) láhji

lahjakas fihtolaš, čeahp/pi (-es), vitm/at (-es), oaivválaš, láhjálaš (R)

lahjakkuus fihtolašvuohta, čehppodat, vitmatvuohta, oaivválašvuohta, oahpalašvuohta

lahjaksi skeaŋkkas, láhjás, láhji, attás

lahje leagga

lahjoa vuoidat, duolgut (R)

lahjoitella skeaŋkut

lahjoittaa skeŋket

lahjoitus skeŋkejupmi, skeŋkehus

lahjonta vuoidan

lahjus vuoiddas, duolgu (R)

lahko, uskonlahko sierrasearvi

lahkolainen sierrasearvelaš

lahnaruohokasvit (pl.) njuovvešattut (pl.)

laho miesk/kas (-a)

lahota  mieskat; helposti lahoavamieskalas, mieski (-s)

lahottaa mieskadit

lahti luokta; (pieni, pyöreä)skoahppa, (kapea) vuohppi; (pitkä merenlahti)vuotna, (pyöreähkö merenlahti)gohppi

lahtivalas vuotnabos´su

laidun guohtoneana(n), láiddon, ealáhat, ealabáiki; (kulunut kesälaidun)čoldeeana(n), soldeeana(n), soldi, čilvi, doldi, smurvi

laidunolosuhteet (pl.) guohtun, ealát

laiduntaa (esim. poroja)guođohit; (olla laitumella)guohtut

laiha ruoi/nnas (-dna),guoir/ras (-a), deahkeh/eapme (-is), oaččeh/eapme (-is), rávž/žas (-a), skirč/čas (-e-); olla jossakin laihanaruoidnát, pitää jotakuta liian laihana ruoinnašit soapmása

laiha (kahvista) goid/das (-a), soid/das (-a), láiv/i (-ves)

laiha (kalasta, lihasta) sil/li (-is)

laiha (porosta) ruoi/nnas (-dna), guoir/ras (-a), aseh/aš (-is), ađah/eapme (-is), ađđamahtes, jolih/eapme (-is), rávž/žas (-a)

laiha ihminen ruoidná, ruoinnan, ruoinnat, guoirá, guoirrat, rávža, skirči

laiha kala šlimir; laiha naaraslohi syyskesälläčakčašlimir

laiha poro rávža, roašku, skirči, skir´ri, skirdnji

laihduttaa ruoidnadit, guoiradit

laihdutuskuuri ruoidnadandikšu

laihtua ruoidnat, guoirat, deaššut, rávžat, sillut; (kasvoiltaan)muođuhuvvat

laihtua (porosta, elukasta) ruoidnat, guoirat, deahkehuvvat, sillut, gálvat, goikat, hahpat, ađahuvvat, asehuvvat, jolihuvvat, rávžat

laikku dielku

laikullinen dilk/ui (-os); tulla laikulliseksidielkuluvvat

lailla  (tavalla) lahkai, lágiin, ládje; sillä lailladan lahkai, dainna lágiin, dan ládje

laillinen lágalaš

laillisuus lágalašvuohta

laimea (juomasta, puheenvuorosta jne.)láiv/i (-ves), goid/das (-a), (kahvista)láiv/i (-vves) goid/das (-a), soid/das (-a)

laimenne (suolan vähentämiseksi) veahtadas

laimentaa (nestettä) láivudit, njárbudit, goidadit, soidadit

laimentua láivut, njárbut, goidat, soidat

laiminlyödä  healbadit, hilggodit, goaridit, nuppástit, suostat

laiminlyönti healbadeapmi, hilggodeapmi, goarideapmi

laina loatna

laina (kirjallinen) sitáhtta

laina-aika loatnaáigi

laina-aika  (esineen) luoikkahanáigi

lainaaja (lainanottaja)loneheaddji; (lainanantaja)lonejeaddji

lainaamo luoikkahat

lainakirja luoikkasgirji

lainaksi, lainaan (esine tms.)luoikkasin, (jotakin hupenevaa)loanas

lainananto loatnaaddin

lainanotto loatnaváldin

lainaraha loatnaruhta

lainasana loatnasátni

lainata (esine tms. jollekulle) luoikat; (vähäksi aikaa)luoikalit, (mielellään lainaava) luoikalas

lainata (esine tms. joltakulta) luoikkahit; (vähäksi aikaa)luoikkahastit, (yrittää lainata joltakulta)luoikkahallat

lainata (jotakin hupenevaa jollekulle) lonet

lainata (jotakin hupenevaa joltakulta) lonehit, loanahit

lainaus  (jostakin) sitáhtta

lainaus, lainaaminen  (esineen tms. jollekulle)luoikan, (esineen tms. joltakulta)luoikkaheapmi, (jotakin hupenevaa jollekulle)lonen, (jotakin hupenevaa joltakulta)loneheapmi

lainausmerkki aisttonmearka

laine gearahat

lainehtia  gearrat, gearadit

lainelauta borjjasluovdi

lainhuuto (jur.) lágačuorvvas (S)

lainkaan  ollege, ollenge, eisege, veháge, álggage, lahkage, alddage, oppanassiige

lainkohta láhkabáiki

lainkuuliainen lágajegolaš

lainmuutos láhkarievdadus

lainoittaa ruhtadit loanain

lainopillinen juridihkalaš

lainrikkoja láhkarihkku

lainrikkomus lágarihkkun, láhkarihkkumuš

lainsuoja láhkasuodji

lainsäädäntö láhkaásaheapmi, láhkamearrádusat (pl.)

lainvastainen lágah/eapme (-is), lágavuostásaš

lainvoimainen lágafámolaš

laipio (sisäkatto) rohpi

laisinkaan  ks. lainkaan; ollenkaan

laiska láik/i (-kes), bargguh/eapme (-is), doaimmah/eapme (-is), višuh/eapme (-is), ealjuh/eapme (-is), šlárv/vas (-a), goid/das (-a), šlie/ttas (-dda)

laiska (porokoirasta) snavggas

laiskanoloinen (liikkeissään) šloaŋggas (-is), šloŋg/ui (-os); liikkua laiskanoloisenašloaŋgguhit, lähteä liikkeelle laiskanoloisestišloaŋgasit, olla jossakin laiskanoloisenašloaŋgát, tulla johonkin laiskanoloisenašloaŋggihit, tulla laiskanoloiseksišloaŋggagit

laiskanoloinen hevonen šloaŋgu

laiskistaa láikudit

laiskistua láikut, višuhuvvat, šlárvaluvvat

laiskistua (porokoirasta) snavggasmuvvat

laiskotella láikkohallat, láikošit, goiddildit, goidošit, goidárastit, joavdelastit, šlárvošit, šlárvvidit, šlábirdit

laiskuri  láiká, láikkan, láikkar, láikkesdiŋga, šlárva, šlábir, goidoš, šlieddá, njiehcá, váibbat, goigáras, šloaŋgu, šlohtor, lossabahta, lossanoras, nalli

laiskuus láikivuohta, láikodat, joavdelasvuohta, sealggahisvuohta

laita ravda

laita (veneessä) ruovda, ravda; laitalautaláidi

laitatuuli doaresbiegga

laite  bierggas, rusttet, apparáhtta

laitistaa  (taluttaa poroa) láidet, láidestit; helposti talutettavaláiddas, helposti talutettava poroláiddot, olla talutettavissaláidehallat

laitistaja (porotokan juontaja) láidesteaddji

laitistushärkä (jota porotokka seuraa) láidestanheargi

laiton lágah/eapme (-is); laiton tekolágahis dahku, toimia laittomastilágahuššat

laitos lágádus, ásahus; institušuvdna, instituhtta

laitoshoito lágádusdikšu, lágádusdikšun

laittaa bidjat

laittaa ruokaa  málestit, kohkket, ráhkadit borramuša

laittautua (esim. ampuma-asentoon) vuohkádit, vuohkádallat

laituri kádja

laiva fanas, láivi (R), dámpa, skiipa

laivanvarustamo skiipafitnodat, rederiija

laivasto suvddus

laji šládja, sorta; taiteen lajišáŋ´ŋer

lajike vuollešládja

lajitella sorteret, šláddjet

lajittelu sorteren, šláddjen

lakaista  (harjalla)gustet, njámmat; (luudalla) luvdet, suohpalastit

lakana láhkán; pussilakanagávdneolggoš

lakastua goldnat

lakata (tekemästä jotakin)heaitit, šluhttet; (jostakin) heaitit, luohpat, hilgát, hilgádit

lakata (lakalla) láhkket

laki láhka

laki (tunturissa)aláš, čohkka

lakiasiantuntija láhkadiehtti

lakikirja láhkagirji

lakimies láhkaalmmái ~ láhkaolmmái, jurista

lakisääteinen lágas mearriduv´von

lakitiede láhkadieđa, juridihkka

lakka (lakkaamiseen) láhkka

lakka (suomuurain) luomi;(kypsä)láttat, (raaka)čuru, čurot

lakkaamaton heaittekeahtes (attr.)

lakkaamatta jám´ma, duojažassii, heaittekeahttá, oruskeahttá

lakkasuo luomejeaggi

lakkauttaa  heaittihit, loahpahit

lakkautus heaittiheapmi, heitojupmi

lakki gahpir, šávká

lakko bargoheaitta, heaitta, streaika

lakkoavustus streikenveahkki

lakkoilija streikejeaddji

lakkoilla leat bargoheaitagis, streiket

lakritsa láhkaras

laktoosi laktosa

laktoositon laktosakeahtes

lama (taloudellinen)deprešuvda, heajos áiggit (pl.)

lamaantua dárpmehuvvat

lammas  sávza

lammaskarsina (navetassa)gársan, gárssa

lammaskatras sávzačora

lammasmaja sávzzaidbuvri

lammassuoja sávzzaidgoahti

lammikko láttu, láddoš, njeaš´ši

lampaanhoito sávzadoallu

lampaanliha sávzzabiergu

lampaannahka sávzadat, sávzzanáhkki

lampaannata sávzzasinut, njeavdi

lampaantalja sávzadat, sávzzaduollji, ráf´fi

lampi  láttu, jávrráš; (kesällä kuivuva) guoroláttu, guorru

lampisiippa láttonáhkkesoadji

lamppu lámpá, lámpu (R), čuovganeav´vu, čuovgganas, čuovggas; lubmalámpá; likta, liktu, goal´lu, lieksi, giilu

lampsia  deamput, deamppuhit, deamsut, deamssuhit, steamput, loamput, goantut

lana duolbbár, dulbejeaddji

lanata duolbbáriin dulbet

langanpätkä árpobihttá

langeta ravgat; gahččat; (kompastua)guossat, guossalit, ruossat, jorralit, snuittet; (syntiin)jorralit

langettaa (kaataa joku tarkoituksella) ravggahit, guosahit

langettaa tuomio cealkit duomu

lanka  (ohut)árpu, (villainen)láigi, (metallinen) sreaŋga

lankakerä láigenođđu, láigeoaivvahat

lankapuhelin viessotelefovdna

lankarulla árporul´la

lankku pláŋko

lankkusaha pláŋkosahá

lanko máhka; langokset(keskenään) mágažat

lanne alin, spiral

lannenikamat (pl.) ruos´sadávttit (pl.)

lannistaa arvvahuhttit, arvvuhuhttit

lannistua arvvahuvvat, arvvuhuvvat, vuollánit

lannistumaton ceavzil (-is), gil´lil (-is), sávr/i (-res), vuollánmeahttun

lannoite dukta, veahka, muhkkit (pl.)

lannoitin muhkkegilvinmašiidna

lannoittaa duktet, veagahit, muhkkiid gilvit

lanta muhkki

lantakouru (navetassa) lore

lantalainen láddelaš, láttán, láddi, lánnot, lánnán

lantalaispoika láttebárdni

lantapaakku muhkkelimpu

lanteet (pl.) alimat (pl.)

lantio  čoarbbealit (pl.)

lantti  šlánta

lanttu náppoš, lánto (S)

lapa čoamohas

lapa (jalan, haravan, sarven, airon) láhpi, lieđbmi ~ lieđbmá, spoađđu

lapaluu beađbi, čoamohasbeađbi

lapamato guorká

lapanen  fáhcca

lapasarvi (porosta) spoađđočoarvi

lapasorsa láhpesuorsá

lapasotka stuorrafiehta

lapataive čoamohasgávva

lapikas bieksu

lapinailakki sámeluffellasta

lapinalppiruusu daŋasruvsu

lapinesikko davvegiđđačalbmi

lapinharakka skirri

lapinkakku (nostattamaton leipä) sámegáhkku

lapinkataja gaskkas, reatká

lapinkaura johkahávvar

lapinkirvinen sieđgacivkkán

lapinkurjenheinä davvesáhpal

lapinkuusio guolbbačoalči

lapinkylä siida, sámisiida, čearru (R)

lapinlakki čiehgahpir

lapinlaukku davveruhtarássi

lapinlemmikki rohtovajálgeahtesnásti

lapinlinnunsilmä davvilottečalbmi

lapinmyyrä dábálaš sáhpán

lapinnurmikka alášsuoidni

lapinorvokki fiskesviola

lapinpuku sámegákti

lapinpöllö ránesskuolfi

lapinrantavihvilä davvejiekta

lapinsara sámelukti

lapinsilmäruoho sámečiegusčalbmi

lapinsirkku cizopaš

lapinsirri guolbbaviroš

lapinsuolaheinä ájajuopmu

lapintakki gákti; lapintakin helmagáktehealbmi, lapintakkiin pukeutuneenagáktegerddiid

lapintiainen gaccepaš

lapintiira čearret

lapinuunilintu davvevizar

lapinvouti (hist.) sámefáldi

lapinvuokko noarsa

lapio (pieni) spoađđu; rikkalapioluotnespoađđu, leipälapioláibespoađđu

lapio goaivu

lapioida goaivut; (tarmokkaasti)goaivuladdat

lappalainen sápmelaš

lappeellaan  láskut, duolbut, veallut; lappeellaan oleva láskko-, duolbbo-, vealu-

lappu láhppo, lihppo

lapsellinen mánálaš, mánnálaš, mánaskas

lapsenhoitaja mánnáoaidni

lapsenhoitotuki mánnádikšundoarjja

lapsenlapsenlapsi (isovanhempiensa isälle)máttaráddjut; (isovanhempiensa äidille)máttaráhkkut

lapsenlapsenlapsi máttarmánná

lapsenlapsi (isoisälle)áddjut; (isoäidille) áhkkut

lapsenlapsi mánámánná; Matti on hänen lapsenlapsensaMáhtte lea su mánámánná (ks. lastenlapset)

lapsenmurha mánnágoddin

lapsenmurhaaja mánnágoddi

lapsenvahti mánnáoaidni, mánnabiigá

lapseton mánáh/eapme (-is); tulla lapsettomaksimánáhuvvat

lapsi mánná; saada lapsiamánáiduvvat, menettää lapsensamánáhuvvat, kaita lapsiamánástallat (ks. pikkulapsi, pikkupoika, pikkutyttö, penska)

lapsialennus  (esim. matkustaessa) mánnávuoládus

lapsiasiamies  mánáidáittardeaddji

lapsikaste  mánnágásta

lapsikorotus (esim. päivärahassa) mánnábajádus

lapsilisä mánáidruhta, mánnálassi

lapsiperhe mánnábearaš

lapsirakas mánnábuorre

lapsirukka mánáhuoš

lapsivesi čáhceváhpi, váhpi

lapsivuode mánnáseaŋga

lapsivähennys (esim. verotuksessa) mánnágeahpádus

lapsonen mánáš, mánáhuoš

lapsuus mánnávuohta

largomuoto (kiel.) lossa hápmi, largohápmi

lasi  lássa ~ láse

lasiainen čalbmegáhkká

lasikuitu lássafiiber ~ lásefiiber

lasillinen lása ~ láse dievva

lasinen lásas ~ láses ráhkaduv´von, lássa-, láse-

lasinsiru lássamoallu ~ lásemoallu

lasittua (silmistä) gállat

lasivilla lássaul´lu ~ láseul´lu

laskea (irti, menemään) luoitit, beastit

laskea (mat.) rehkenastit, reahkanuššat, luoitit; (lukumääriä)lohkat

laskea (rinteestä) čierastit; laskea hurauttaagoaikalit, steaikalit, steaikkehit

laskea verkko suohpput fierpmi; (nopeasti)suhppet fierpmi, (useita verkkoja)suhpodit

laskelma rehket, árvvoštallan

laskelmoida árvvoštallat, guorahallat

laskento (kouluaineena) rehkenastin, aritmetihkka, matematihkka

laskeskella (lukumääriä) logadit

lasketella (mäkeä)čierastallat

laskettaa (lukumäärästä) logahit

laskettava (laskettavissa oleva, lukumäärästä) logahahtti

laskettavaksi, lasketuksi  (lukumääristä) logahussii; vaalilautakunta antoi äänet laskettavaksi válgalávdegoddi attii jienaid logahussii, vaalilautakunta sai äänet lasketuksi válgalávdegoddi oaččui jienaid logahussii

laskeuma (esim. saastelaskeuma)gahčahat

laskeutua (alas rinnettä) njiedjat;(nopeasti)njiedjalit

laskeutua (kahvista, teestä) rávdat; antaa (kahvin, teen) laskeutuarávdadit, laskeutua nopeasti (kahvista, teestä)rávddihit

laskeutua (lennosta) seaivut; (nopeasti)seaivvádit

laskeutua makuulle (koiraeläimistä)goarjut; (sorkkaeläimistä)livvut

laskeutua polvilleen luovdádit, luoitit

laskeutuminen (lennosta) seaivun

laskeutumispaikka (lennosta) seaivunsadji, seaivvasadji

laskeutumispaikka (maalta jäälle) njiejahat

laskiainen láskejaš, láskkáš, fástoláskkáš

laskiaisviikko láskejašvahkku

laskimo morčesuotna, morči ~ morčá

laskin kalkuláhtor

laskoksinen (hyvin istuva, vaatteesta) lo/njas (-tnja); olla jossakin laskosvaatteissalodnját, komeilla laskosvaatteillaanlonjohallat, kulkea laskosvaatteissaan lonjuhit

laskos  máhcastat, lotnji

laskostella máhccut, máhcodit

laskostua máhccasit

lasku (maksun suorittamisesta) rehket

lasku (mat.) rehket, luoitinbihttá

laskujoki oaivvošjohka

laskulauseke (mat.) rehketcealkka

laskuoppi (mat.) rehkenastin, matematihkka

laskutoimitus (mat.) rehketdoaimmahus

laskuvarjo seaivunsuodji, seivvon

laskuvesi fiervá

lasso suohpan

lasta stielgu ~ stielku, rávrraldat, rávrran

lasta (airon varressa) skáktá

lastata  lástet

lastaus lásten

lastenhuone mánáidlatnja

lastenkirja mánáidgirji

lastenkirjallisuus mánáidgirjjálašvuohta

lastenkoti mánáidruoktu

lastenlapset (pl.) mánáidmánát (pl.); hänellä on useita lapsia ja paljon lastenlapsiasus leat moanat mánát ja dievva mánáidmánát

lastenlusikka uhcabastteš, unnabastteš

lastenneuvola mánáidráv´vehat

lastenosasto mánáidossodat

lastentarha mánáidgárdi

lastenvaunut  (pl.) vovnnat (pl.)

lasti  lásta, guorbmi

lastoittaa (airo) skáktádit

lastoittaa (esim. vioittunut jalka) stielgudit ~ stielkudit, rávrat

lastoitus rávrraldat, rávrrahat

lastu smáhkku; lastuinensmáhkk/ui (-os)

lastu (höylätessä, puukolla veistettäessä) vuolahas

lastulevy smáhkkoduolbbus

lataamaton láddekeahtes (attr.), luđekeahtes (attr.)

lataus (aseen, ohjelman) ládden, luđen, luđehus

lateraali (kiel.) laterála

latina latiinnagiella, láhtengiella

latkia čuohkat

lato láhtu

latoa  (esineitä) bardit ~ bordit, lánet, láhtut, guhppet, čobmet

lattajalka steažžajuolgi

lattia láhtti; (erit. maalattia)guolbi, (kodassa)loaidu

lattialankku láhttefiel´lu

lattianiska láhtteniski

lattiapalkki niská

lattiapinta-ala láhtteviidodat

lattiavarpu  (kodassa) duorga, ris´si; varustaa lattia varvuilladurget, ris´set

latu láhttu

latuskainen steanž/žas (-e-), stea/ččas (-žže-); tulla latuskaiseksisteanžžagit, steaččagit

latva (puun, joen) giera

latvus giera

lauantai lávvardat ~ lávvordat; launtainalávvardaga ~ lávvordaga

lauha  (adj.) bivval (-is), liehm/u (-os), láfos (attr.), smiđis

lauha  (subst.) bivval, liehmu, lievhnu

lauhahko ilma láfu

lauhtua bivaldit, liehmudit, livhnnodit; (keväisemmäksi)smiđđut

laukata (porosta, hevosesta)njolggástit, njolgáhit, njolgidit, čuoskut, sallut, salodit, doalvvástit

laukaus (aseella) skuohtta

laukka (hevosen) ruohttan

laukka (sipuli) lávki

laukka (suolavesi, kalan säilyttämisessä) láhka

laukkaava ruohtti

laukkoa ruohtadit; lähteä laukkomaanruohtastit

laukkovainen ruohttalas

laukku lávka, veasku

laukkuryssä (hist.) lávkaruoš´ša; muinoin täälläpäin kulki laukkuryssiädolin dáppe johtaledje lávkaruoššat

laukottaa ruohtahit

laulaa lávlut; alkaa laulaa lávlet

laulaa lurauttaa lávlestit

laulaja lávlu

laulajatar nissonlávlu

laulaminen lávlun

laulavainen (adj.) lávlolas

laulelija lávllon

lauleskella lávllodit, lávlestallat, rál´ledit, rál´lehallat

laulu lávlla, lávlu (R)

laulujoutsen njukča

laulukirja lávllagirji

laulukuoro lávlungoarra

laulurastas loddejievži, lávlorásttis

lauma (erit. susista, koirista)valvi; kerääntyä laumaksivalvat

lauma (poroista, lampaista tms.) eallu; (pienehkö) čora

laumaeläin valveeal´li, čoraeal´li

laupeus láđisvuohta

laupias  láđ/is (-es), váibmoláđ/is (-es), váimmolaš, lieggaváimmot

laurinpäivä lávra

laurinviikko (elokuun alkupuolella) lávrrasvahkku

lausahtaa  láhttestit, buovvalit, hoahkalit

lause (kiel.) cealkka

lauseenvastike (kiel.) cealkkavástta

lauseoppi (kiel.) cealkkaoahppa, syntáksa

lausua  cealkit; (esim. runo)lohkat

lausuma cealkkus

lausunto cealkámuš, árvalus

lausuntoehdotus cealkámuševttohus

lauta fiel´lu; (esim. ikkunalauta) lávdi

lautakunta lávdegoddi

lautamies lávdealmmái ~ lávdeolmmái

lautanen tallearka ~ dallearka; keittolautanenčiekŋalis tallearka

lautasliina serviehtta

lautata (tehdä tukkilautta) lahttet

lauteet (pl.) lávddit (pl.)

lautta (hirsistä koottu) lautta; (esim. autolautta)fearga

lautturi lahttejeaddji

lava lávdi, aládas, luovvi

lavastaa lágidit lávddi

lavastus lávdelágideapmi

lavea viidd/is (-es), govd/at (-a)

laventaa viiddidit, govddidit

laventaa (mat.) viiddidit

laveri seaŋgabeaŋka

legioona (mil.) legiovdna

legioonalainen (mil.) legiovdnalaš

legitimoida legimiteret

lehahtaa leavggehit

lehdenkanta lastamátta

lehdenriipomatuuli (syksyllä) lastaramádat, lastariđđu

lehdes lasttat, lastaris´si

lehdestää (koota lehtiä) lastet

lehdistö preas´sa, aviissat (pl.), aviisaolbmot (pl.)

lehdistötiedotus preas´sadieđáhus

lehdistötilaisuus preas´sadilálašvuohta

lehdykkä lasttaš; (korussa)lávggastat

lehmus ninnamuorra

lehmä gussa; (kanttura)ruostaseaibi, soandeseaibi

lehmäaitaus gusaidgárdi

lehmänkello gusabiel´lu

lehteri (kirkossa) lokta

lehtevä lastá/i (-s), last/ii (-es)

lehti lasta

lehti (sanomalehti)bláđđi, aviisa, lasta

lehtikaali lastagálla

lehtikioski aviisakioska, aviisačoska (N)

lehtikirjoitus aviisačálus

lehtikirva lastadihkki

lehtikuusi lastaguossa

lehtilapa lastalieđbmá

lehtimetsä lastavuovdi

lehtipuu lastamuorra

lehtiruoti lastasolgi

lehtisaha lastasahá

lehtivihreä lastaruonas

lehtivirmajuuri biiporássi

lehtiö blohkka

lehto  rohtu

lehtokerttu rohtovizar

lehtokorte njoammelrássi

lehtokurppa vuovdemeahkástat

lehtokuusama čalbmemuorra

lehtolapsi luovosmánná, juolgemánná

lehtomatara rohtomáđir

lehtonurmikka rohtosuoidni

lehtopöllö bus´sáskuolfi

lehtori lektor

lehtoturve rohtolavdnji

lehtotähtimö rohtohilsku

lehtoukonhattu áhkárássi

leija  guovdi

leijahiihto sabetborjjasteapmi

leijailla (linnusta) sattáhallat, skav´vehallat, skiv´vehallat

leijona ledjon; (saduissa) jálobeavri

leikata čuohppat; (kerran tai vähän) čuohpastit, (vahingossa itseään)čuohpadit

leikata (hiukset) čuohppat, beaskidit, klihppet

leikata (kangasta) vadjat

leikata (med.) čuohpadit

leike čuohpus, vajastat

leikellä  čuohpadit

leikellä (kangasta) vajadit

leikellä (lihaa pieneksi) cáhpat

leikellä (lihaa pituussuuntaan) labadit

leikillään leaikkas; arveli leikillään sinne lähtevänsäárvalii leaikkas iežas dohko vuolgit

leikinlaskija leaikkastal´li, hearvadahkki, skálka

leikinlasku leaikkastallan, leaikkasteapmi, skálkošeapmi

leikitellä  leaikkastallat, leaikkastit, leikošit

leikkaus (med.) čuohpadus, operašuvdna;suorittaa leikkausčuohpadit, opereret

leikkauspiste rus´senčuokkis

leikkaussali (med.) čuohpadanlatnja

leikkauttaa čuohpahit

leikkele vajastat

leikki duhkoraddan, leaika, stoagus, stulla; leikin asialeaikaáš´ši

leikkiauto duhkorasbiila

leikkijä duhkoraddi, stoahkki

leikkikalu  duhkoras, dugordas, stoagus

leikkikenttä duhkoraddanšillju

leikkiminen duhkoraddan, stoahkan

leikkipaikka duhkoraddanbáiki

leikkisä (huumorintajuinen) leaiká/i (-s), leik/ii (-es), skálká/i (-s), skálk/ii (-es)

leikkiväinen (lapsista) stoahkká/i (-s), duhkorahkes; tuo minun nuorimmaiseni on oikein leikkiväinen lapsidiet mu váhkar lea oalle stoahkkás mánná

leikkiä duhkoraddat, duhkordallat, dugordallat, duogurdit, deallardit, stoahkat, stullat, stulaidit; (olla piilosilla) čiehkádallat, čiehkástallat, (olla sokkosilla)čalmmehisstálostallat, (leikkiä poroa)bohccostallat, (l. karhua)guovžžastallat, (l. karhunpentua)biertnastallat, (l. hevosta)heasttastallat, hehpoštallat, (l. tuvan rakentamista)stobostallat, (l. staaloa)stálostallat, (l. sotaa)soađástallat, (l. lumilinnaleikkiä)ladnástallat, (l. äitiä, tytöistä)mánástallat

leikkuri čuohppanmašiidna

leikkuupaikka čuohpahat

leikkuupuimuri gordnenmašiidna, gordneráddji

leili gággá, leaila

leima steampal

leimahdus šloavgganas

leimahduttaa šloavgalit

leimahtaa šloavggehit ~ šloavggihit, šloavihit

leimata steampalastit

leimuta  (tulesta) njuoršut, njivžut, njuovžut; (revontulista)livžut, livžžodit

leipoa láibut, báhkket (N); (rieskoja, lapinkakkuja)gáhkket

leipoa (nopeasti) láibbastit, láibulit, báhkkestit; gáhkkestit

leipomo láibbohat

leipuri láibu, báhkár (N)

leipä láibi; (pitkä, korkea)stumpa

leipäisä (runsaasti leipää) láibá/i (-s)

leipälapio láibefiel´lu

leipämylly (leivälle perso ihminen) láibemil´lo

leipäpala láibebihttá

leipäporo leibor

leipäveitsi láibeniibi

leipäviipale láibevajahas

leiri leaira

leirintäalue gohttenbáiki

leiripaikka orohat

leiriytyä gohttet

leivinjauhe láibunbulvarat (pl.)

leivinuuni láibunuvdna

leiviskä (painomitta, 20 kg) veakta

leivo leivvoš

leivonen leivvoš

leivonnainen láibbastat, gohttá

leivos gáhkku

leivoskella láibbodit

leivottaa láibbuhit

leivänkannikka láiberavda

leivänmurunen láibesmadji; oli kokonaan syönyt sen leivän, ei ollut jäänyt murustakaanlei buot borran dan láibbi, ii lean báhcán ii smadjige

leivänpaahdin láibegoardi

leka šleagga

lelliä (lasta) liluhit, lállit

lelu duhkoras, dugordas, stoagus

lemmikki jiellat

lemmikki (kasvi) vajálgeahtesnásti

lemmikkieläin biebmoeal´li, biepmohaseal´li

lempeys liekkusvuohta, láđisvuohta

lempeä liekkus (-is), lieggaváimmot, ráhkislaš, láđ/is (-es), váibmoláđis

lempi ráhkisvuohta, ráhkisteapmi

lempilapsi jiellat, jiellatmánná

lempinimi (hellittelynimi) jiellahastalannamma

lempiruoka mielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš

lempiystävä váibmošiella

lemu bahča hádja, háissas

lemu, löyhkä (ketun, kärpän tms.) seavddahádja

lemuta háisut, háissiidit, bahčiidit

leninki čuvla

lenkki (silmukka) fárfu

lenkkikenkä viehkangáma

lenkkimakkara fárfomárfi, mohkkemárfi

lennellä girddašit

lennokki duhkorasgirdi, modeal´lagirdi; drona

lennonjohto girdijođiheapmi

lennätin telegráfa

lennättää  girddihit, girddáldahttit

lento girdin; lähteä lentoongirdilit

lentoasema girdišillju (N), girdihámman (N), girdi(n)gieddi (S)

lentoemäntä girdieamit, girdibiigá

lentokenttä ks. lentoasema

lentokone girdi, girdinmašiidna, ilbmeláivi (R)

lentoliikenne girdinjohtalus, girdinjohtolat

lentolippu girdibileahtta

lentomuurahainen girdigotka

lentonoita girdinoaidi

lentopallo (pelinä)spábbadoaškun; (pallo)doaškunspábba

lentoposti girdinpoasta

lentoyhtiö girdisearvi

lentäjä girdi

lentää girdit

lentää (maan pintaa myöten) labezahttit

lepakko girdisáhpán, náhkkesoadji

lepattaa  libaidit, libardit; (tulesta) njivžut, njivžžardit

lepikko leaibevuovdi, leaibebohttu

lepo  vuoiŋŋasteapmi, leahpu, muossi; (haudan) vuoiŋŋadeapmi, vuoiŋŋadus

lepoasento muossestellelmas

lepoitiö vuoŋásmaniđus

lepokausi (bot.) vuoŋásmanbadji, vuoŋásmanáigi

lepopaikka (rel.) vuoiŋŋadansadji

lepopäivä (rel.) vuoiŋŋastanbeaivi, vuoiŋŋadanbeaivi

lepotauko vuoiŋŋastanboddu

lepotuoli vuoiŋŋastanstuollu, mievžanstuollu

leppoisa loavd/i (-des), muos´sá/i (-s); tulla leppoisemmaksiloavdut, pitää leppoisana loavddášit

leppymätön soažžumeahttun, doažžumeahttun, guhkesvašálaš

leppyä soažžut, doažžut, ráfot

leppä leaibi

leppäkerttu dielkogobbá

leppälintu leaibeloddi

leppäpirkko dielkogobbá

lepyttää soažžudit, doažžudit

lese gordnegarra, gordneskabus

leskenlehti heasttagazzarássi

leski leaska

leskimies leaskaalmmái ~ leaskaolmmái

leskivaimo leaskanisu

lestadiolainen lestadiolaš, lestadiánalaš; lestadiolaisuuslestadiolašvuohta, lestadiánalašvuohta

letku sojubohcci, dipmabohcci, letko (S)

letti bárggáldat

letto (rimpisuo) suotnju, čáhcjeaggi

lettopaju dálvelasta

lettorikko jeaggenarti

lettotähtimö rohtohilsku

leuanalus (ihmisellä)gáibbevuolli; (porolla)giehppi

leudohko ilma láfu

leudontua liehmudit, bivaldit, máizat

leuhka gáddálas

leuhkia rámohallat, čevllohallat, rábmot

leuhkuus gáddálasvuohta

leuka ks. alaleuka ; yläleuka

leukaluut (pl.) ollolat (pl.)

leukaparta skávžá

leukemia (med.) varraboras, leukemiija

leuku sámeniibi

leuto  (adj.) liehm/us (-os), bivval (-is)

leuto (subst.) liehmu, bivval

leuto tuuli láfobiegga

levein govddimus

levennellä rábmát

leventelevä rábmá/i (-s); on sellainen leventelevä kaverilea dakkáraš rábmásdiŋga

leventyä govdut, govdánit

leventää govddidit

leveys govdodat; leveyssuuntaangovdodahkii

leveys (kankaan) vupmodat

leveysaste (geogr.) govdodatgráđđa

leveyspiiri (geogr.) govdodatgierdu

leveä govd/at (-a) ~ govd/at (-es); pitää jotakin liian leveänä govddášit

leveähulpioinen (lapintakista) holbá/i (-s)

leveämpi govddit

leveäpyrstökihu mearraháskil

levinneisyys leavvanviidodat, lávdu, lávdanviidodat

levinneisyyskartta lávdokárta

levitellä leabbut, leppodit; (käsiään)leappuhit

levittyä (ohuelti, esim. rasvasta) njuohtašuvvat

levittäytyä leavvat, lávdat, bieđganit

levittää (levälleen)lebbet; (laajalle)lávdadit

levittää (ohuelti, esim. voita leivälle) njuohtat

levitä  leavvat, leabbanit, viidánit, lávdat

levollinen másolaš, ráfálaš, lotk/at (-es), muosálaš, oahci/t (-dis)

levoton leabuh/eapme (-is), muoseh/eapme (-is), dilih/eapme (-is), ráfeh/eapme (-is); olla levotonleabuhuddat, tulla levottomaksileabuhuvvat

levottomuus leabuhisvuohta, muosehisvuohta, dilihisvuohta, ráfehisvuohta

levy duolbbus, pláhta; (pyörivä)skear´ru

levyinen govddu, govdosaš (attr.); kuuden metrin levyinen perunapelto guđa mehtera govdosaš buđetbealdu, perunapelto on kuuden metrin levyinenbuđetbealdu lea guhtta mehtera govddu

levyke skear´ru; (tietok.)diskeahtta

levysoitin skear´ročuojanas

levyttää (laulaa levylle)lávlut sker´rui; (tehdä levy)ráhkadit skearru

levä deappu

levähdellä vuoiŋŋastallat

levähtää vuoiŋŋastit, (hetkisen)vuoiŋŋastastit

levälleen (väliaikaisesti) leabbagassii

levällään leabbut, leabba; olla levälläänleabbát, maata levälläändeaškát

levällään (väliaikaisesti) leabbagasas

levällään oleva leabba/t (-dis) ~ le/abbat (-bbes)

leväperäinen háreh/eapme (-is), skiluh/eapme (-is), šli/htu (-đus), šlu/htu (-đus), sahtedohko

levätä vuoiŋŋastit, (hetkisen)bosihit, (haudan levosta) vuoiŋŋadit

levätä (läpikotaisin) vuoŋásmuvvat

liata  duolvvidit, durddidit, duolvadit, nuoskkidit

liberaali liberála

liehitellä njálggástallat, njálgganjuokčamastit, bálvalit, gopmárdallat, dohkkestuvvat, gerjjodit, skelččiidit, njoallut (soapmása) bađa

lieju stánži

liejuinen stánž/žas (-e-); tulla liejuiseksistánžut, tehdä liejuiseksi stánžet, stánžudit

liejukana hoaš´šavuonccis

liejusimpukka lábbáskálžu

lieka veattabáddi, veaddinlávži; olla lieassaveddot, pitää lieassaveaddit; lieassaveaddagasas, veaddagis, liekaanveaddagassii, veaddagii

liekaporo veattat

liekehdintä šloavggas

liekehtiä njuoršut, njivžut, njuovžut, njivžžardit, loahcat; yltyä liekehtimäännjuorššagit

liekki dolanjuovčča

liekokasvit  (pl.) idnešattut (pl.)

liekovarpio ruvdorássi

liekuttaa vuohttut

liemi liepma; liemeväliebmá/i (-s),libm/ii (-es)

liemikulho mállegárri

lieriö (esim. tuohilieriö) roavttus

lieriö (mat.) sylinder

lieriömato roavttosmáhtu

liero muoldamáhtu

liesi uvdna, oapman, oama, omman

lieska njivžžanas, dolanjuovčča

lievä láiv/i (-ves)

liha biergu; (elävä)oažži

lihakas (verevä) oažžá/i (-s)

lihakeitto biergomálli, biergomális

lihaksikas deahkká/i (-s); tulla lihaksikkaaksideahkáiduvvat, deahkkut

lihallinen oaččálaš

lihankuivatusteline biergojiel´li

lihanpalvauspuura suovastanbuvri

lihansyöjä biergobor´ri

lihapala biergobihttá (ks. sattuma)

lihapulla biergogáhkku

lihapyörykkä biergogáhkku, biergobul´lá, biergoguhppár, biergobál´lu

lihas deahkki; lihakset, lihkaksistodeahkit (pl.), lihas-deahkke-

lihaskudos deahkkegođus

lihava buoid/i (-des), gass/at (-a), jorb/bas (-a), itt/is (-es) ~ ittis (-is) čil´lái (-s); (miehestä) jarf/fas (-e-) jarg/gas (-e-), (naisesta)sturc/cas (-e-)

lihava (porosta, elukasta) birg/ui (-os), deahkká/i (-s), dalga/t (-dis), dohkas (-is), jol´lái (-s), ađ´đái (-s),

lihava henkilö  ks.paksukainen, pullukka

lihoa buoidut, ahtanuššat, váfot, gassut, jorbbasmuvvat, ittásmuttat

lihoa (porosta, elukasta)buoidut, ahtanuššat, deahkkut, deahkáiduvvat, oaččáiduvvat, dalggodit, assut, dohkasmuvvat, ađaiduvvat, jollut

lihottaa buoidudit

liiaksi  liiggás

liiallinen liiggálaš

liiallisesti  bearehaga, badjelmeare

liian  menddo, beare, ilá, liiggás

liian suora (veneen keulasta, suksen kärjestä, nenästä, tms.) šnjuo/kkas (-gge-)

liian suora esine  (veneen keula, suksen kärki, tms.) šnjuoggu

liian suorana (adv.) (hetkellisesti)šnjuoggut; (pysyvästi)šnjuokkil

liietä  liigut, juollut; liikenisikö sinulta 10 euroa minulle?liiggošiigo ~ julošiigo dus 10 euro munnje?

liika  liigi; liika-liige-

liika-ahkio (raidossa) liigeres

liikahdus lihkastat

liikahtaa lihkastit; (paikaltaan)lihkkasit

liikahärkä (raidossa) liigeheargi

liikanimi buddosnamma, buddostatnamma, buttosnamma; kutsua liikanimelläbuddostallat, buttostallat

liikapaino liigedeaddu

liikauttaa lihkastahttit

liike lihkastat, lihkasteapmi, lihkadus; olla liikkeelläleat jođus, lähteä liikkeellejohttát

liike-energia  (fys.) lihkkanenergiija

liikekannallepano mobiliseren; panna liikekannallemobiliseret

liikenne johtalus, johtolat

liikennelaitos johtolatlágádus

liikennemerkki johtolatmearka

liikenneonnettomuus johtolatbárti

liikenneruuhka johtolatbahku

liikennesääntö johtolatnjuolggadus

liikennevahinko johtolatvahát

liikennevakuutus johtolatoadju

liikennevakuutuslaki johtolatoadjoláhka

liikennevalo johtolatčuovga

liikenneympyrä johtolatjorbalas

liikepankki fitnodatbáŋku

liikesalaisuus fitnodatčiegusvuohta

liiketoiminta fitnodatdoaibma

liikevaihtovero gávpevearru

liikeyritys fitnodat

liikkeenharjoittaja fitnodatbargi

liikkua  lihkadit

liikkumaton lihkatkeahtes (attr.)

liikkuva lihkadeaddji, johtti; kiertävä näyttelyjohtti čájáhus

liikunta lihkadeapmi, lihkadus

liikuntaesteinen lihkadaneasttalaš, lám/is (-es)

liikuntakyky lihkadannávccat (pl.)

liikuntatavat lihkadanvierut

liikuntavammainen lám/is (-es)

liikuskella johtalit, jođašit

liikutella lihkahallat

liikuttaa lihkahit

liikuttava lihkaheaddji, dovdduidečuohcci; tuo oli liikuttava kertomusdiet lei dovdduidečuohcci muitalus

liikuttua njuorrat, njuorranit

liima liibma

liimata liibmet

liimautua liibmašuvvat

liina liidni

liinata (verkosta, yltää pohjaan asti) vuoksut

liinava (verkosta) vuoksá/i (-s), vuoksul (-is); siinä on niin syvä, että verkon pitää olla tarpeeksi liinava diekko lea nu čieŋal, ahte fierbmi galgá doarvái vuoksái

liinavuus, liina (verkon syvyys) vuoksa

liioitella liiggástallat, stuorástallat, stuorádallat, veavttastit, herbmet, deatnut, stuoridit ášši, muitalit mun´nájit

liioittelu liiggástallan, stuorástallan, deatnun

liipaisin (aseessa) báhcahat

liite čuovus. mielddus; hakemuksen liitteenäohcamuša čuovusin

liitepartikkeli laktapartihkal

liiteri muorravisti, liider (S)

liitesana laktasátni

liitin cikcehat

liito seivvodeapmi

liitohaukka čáhppessoadjahávut

liito-orava girdioar´ri

liitos lakta

liitto lihttu

liittokokous riikačoahkkin

liittolainen lihttolaš

liittoutua  lihtodit, lihtodaddat, searvvadit; liittoutua jonkun seuraanskihppodit soapmásiin, skihppot soapmásiin

liittovaltio lihttostáhta

liittymisilmoitus searvanalmmuhus

liittymismaksu searvanmáksu

liittyä laktásit, laktašuvvat

liittyä (esim. yhdistykseen) searvat

liittää laktit, ovttastahttit; (esineitä peräkkäin)goallostit, (verkkoja peräkkäin)geatnit

liitu kriita

liitäntä (tietok.) lakta

liitäntälaki (mat.) ovttastahttinláhka

liitää (linnusta) seivvodit, sattihit, čeassat

liivi liiva ~ liivve

lika duolva, durdi

likaaminen duolvvideapmi, nuoskkideapmi

likaantua duolvat, durdut; (roskista)luotnut

likaantuva (esim. vaatekappaleesta) duolvalas, duolvil (-is), duolvi (-s), duolvadovdi

likainen  duolv/vas (-a), durdá/i (-s), durd/das (-e-)

likakaivo baikagáivvo

likasanko selegievdni

likaviemäri  duolvačáhcebohcci

likaämpäri ruskaskállu

likeinen (esim. sukulaisesta) lagas ~ lagaš

likellä ks. lähellä

likentää lagadit

liki lahka; (lähes) measta, lagabui

likiarvo lahkaárvu

likinäköinen lahkaoaidnil (-is)

likistyä (joutua puristuksiin) deađvašuvvat, deđvot, deakčasit, čárvasit, cikcasit

likistää, survoa  njuvdit

likomärkä (nahkaesineestä) spalc/cas (-a); kastua likomäräksispalcat, (äkkiä)spalccihit, kastaa likomäräksispalcadit, spalccidit

likomärkä (nahkavaatteista) šnjalč/čas (-a); kastua likomäräksi (nahkavaatteesta)šnjalčat, šnjalččagit, kastella nahkavaate likomäräksišnjalčadit, liikkua läpimärissä nahkavaatteissašnjalččahit; (likomärkä myös: šnjalžžas, šnjarvvas, šnjirvvas)

likomärkä nahkavaate šnjalči ~ šnjalži, šnjarvi ~ šnjirvi

lila sáhppesalit

lilja lilljá

lillukka lávžžámuorji, daivemuorji, veaddemuorji, gieddeluomi

lima njivli, njivlla, šliivi

limainen njivlá/i (-s), njivl/las (-e-); (kalasta)njuv´v/ui (-os)

limakalvo šliiveassi

limakotilo njivleguiski

limittyä latnjalastit

limittäin  latnjalagaid, latnjalassii

limittäinen lantjalas

limoittua njivlut

limonadi limonáda, bruvsa

limppu limpu

lineaari lineára

lingota šliŋggastit, liŋggastit, liŋgalit, šleŋget

lingvisti lingvista

lingvistiikka lingvistihkka, gielladieđa

lingvistinen lingvistihkalaš, gielladieđalaš

linja linnjá

linja, reitti ruvtto

linja-auto linnjábiila, ruvttobiila, bus´se

linja-autoasema bus´seterminála

linja-autonkuljettaja bus´sevuoddji

linjata linnjet

linkittää liŋket

linkki liŋka

linkkuveitsi lađasniibi, liŋkoniibi, máhcastanniibi

linko (heittoväline) šliŋgu, liŋgu, šleaŋgu; (pyöräytettävä)fađ´đu

linna  (kuninkaan) šloahtta

linna (vankila) ladni, fáŋgal

linnoitus ladni

linnunkaali lottegálla

linnunpelätin loddegavdnja

linnunpesä lottebeassi

linnunpoika lottečivga

linnunpönttö loddevuovda, vuovda

linnunrata lodderáidalas

linnuntietä njuolggamusat jođedettiin; tästä on sinne peninkulma linnuntietädás lea dohko miila njuolggamusat jođedettiin

linnustaa  loddet, lottástit, lottiid bivdit

linnustus lodden, loddebivdu

linssi linsa

linttakenkä gomugáma

lintu loddi; lintuisaloddá/i (-s), siellä on paljon lintujadiet lea loddás guovlu

lintukoto (lintujen talvehtimisseutu)bárbmu

lintulauta loddelávdi

lintunen  lottáš

lintuparvi loddemoahti

lintutiede loddedieđa, ornitologiija

liota  luvvat

liota (karvattomaksi, taljasta) navválit, navvánit

liottaa luvvadit; liottaa lihasta tai kalasta liiallinen suolasáivadit

lipakka (josta on vaikea saada otetta) njoalp/pas (-e-), njalp/pas (-e-), njoahppil (-is); tulla lipakaksi njoalppagit, njalppagit, tuota lipakkaa kiveä on hankala nostaa dien njoalpegeađggi lea váttis loktet

lipas bumbá; (pieni) skáhppu

lipasto skuf´faskáhppe

lipeväkielinen ihminen  suorrenjuovčča

lipeäkala lovttaguolli ~ luvttaguolli

liplatella stužaidit

liplattaa stuhčat

liplatus stuhča

lippa gaiba, snuiba; varustaa lipallagaibadit

lippalakki snuiba, snuibagahpir, gaibagahpir

lippu (maan, valtion) leavga, flávda, lávda, flágga, lihppo (S)

lippu (matkalippu, pääsylippu) bileahtta, lihppo (S)

lippuautomaatti bileahttaautomáhtta

lipputanko leavgastággu

lipsahtaa  (kädestä, otteesta)njoalppehit ~ njalppehit

lipsauttaa njalpalit

lipsua njoalpat ~ njalpat; olla kulkiessa lipsumatta coakcut

lipua (laineilla) siigat ~ siiget

lipua (virran mukana) suohčat; panna lipumaansuožahit

lipukka (viehe) libás

lipunkantaja leavgaguoddi

liputtaa levget, leavgga doallat

lirahtaa šnjoarggihit ~ šnjoarggehit

lirauttaa njor´ret, njor´restit, leikestit

lirinä šnjoarra

liristen (adv.) šnjorrosii; vuotaa liristenšnjorrosii golgat

liristä  šnjoargut, njoargut, njuorgut, šnjoarrat, šnjoaraidit

liro ruonájuolčoavžžu

liruttaa šnjoargguhit

lisensiaatti lisensiáhtta ~lisensiáhta

lisenssi liseansa

lisko lakkis

lista  listu, listá (S)

lisä lassi, lasáhus; lisä- lasse-, liige-, lisäksilassin, lisäälasi

lisäaine lasseávnnas

lisäarvovero lasseárvovearru

lisäbudjetti lassebušeahtta, liigebušeahtta

lisäeläke lasseealáhat

lisäillä lasáhallat

lisäkivekset (anat.) bál´lorávssát

lisämaa lasseeana

lisämaksu lassemáksu

lisämunuainen lassemanimuš ~ lassemonimuš

lisänimi buddostatnamma, buttosnamma

lisäosa lasseoassi

lisäselitys lassečilgehus

lisäselvitys lassečielggadus

lisätieto lassediehtu

lisättävä lasihahtti

lisätutkimus lassedutkamuš

lisätä lasihit, lasidit (R), eanedit

lisävero lassevearru

lisäys  lasáhus, lasiheapmi

lisää lasi

lisääminen lasiheapmi

lisääntyminen lassáneapmi

lisääntyä lassánit, lassut (R), eatnánit

lisääntyä (kovasti) laskat; saada lisääntymään kovastilaskadit

litistyä  (mennä lyttyyn) steanžžagit, steaččagit

litkiä, kulautella šlaggat; (nopeasti)šlaggalit

litra lihtter

litteä steanž/žas (-e-), stea/ččas (-žža); maata litteänästeanžát, deaškát

litteänurmikka duolbasuoidni

litteävita deaškevihti

liudennus (kiel.) guomáidupmi

liudentua (kiel.) guomáiduvvat

liueta luvvat, suddat

liukas njaláhas, njalkkas (-), njuohpa

liukastella njaláhastalit, njalkkastallat

liukastua njaláhastit, njalkkastit, njalkkihit

liukua  čeassat

liukueste coakci

liukumäki čeasahat

liukuportaat (pl.) rul´latráhpat (pl.)

liuos luvus, luvvi

liuote luvvadat

liuotin luvvadas

liuskekivi  (miner.) skiffar

livahtaa (johonkin) livkkihit, livžžastit, livžžádit, njoamádit, njoamihit, buikkihit

liverrys civkin, vižardeapmi

livertää civkit, vižardit

livistää gárgidit, sibildit

loata stánžet

lobata feaskárastit

lobbaus feaskárastin

lobbauspolitiikka feaskárastinpolitihkka

logiikka logihkka

lohduton morašlaš, lođuh/eapme (-is)

lohduttaa jeđ´đet; (ohimennen) jeđ´đestit

lohduttaja jeđ´đejeaddji

lohduttautua jeađđašuvvat

lohdutus jeđ´đehus

lohdutuspalkinto liigevuoitu

lohenkasvattamo luossabiepmahat

lohenpoikanen luossaveajet

lohestus luossabivdu

lohi luossa, luossaguolli; runsaslohinenluos´sá/i (-s), lus´s/ii (-es)

lohi (erilaisia) (pienikokoinen)diddi, (pienehkö)luosjuolgi, (keskikokoinen)luossagiera, luosaš, (täysikasvuinen)luossa; (joessa talvehtinut, talvikko)vuor´ru, (myöhäissyksyllä noussut ja joessa talvehtinut lihavahko lohi keväällä)čuonžá, (talvikko, seuraavana syksynä lihavana jokeen nouseva lohi)šoaran; (mätikala)duovvi, (kookas koiraskala)goadjin

lohijalka (pienehkö lohi) luosjuolgi

lohipato buođđu

lohjeta laigat; (äkkiä)laiggihit, sattua lohkeamaan laigasit

lohkaista laiget

lohkare báktelaiggahat

lohkeilla laiggadit

lohkoa  laigut; (maita) juohkit

lohkovuoristo laiggahatvárit

lohtu jeđ´đehus, lohtu (R)

lohtuisa jeđ´đehahtti

loihtia noaidut, geaidit

loikata  njuiket, čel´let, čealádit, fal´let

loikkia njuikut, čeallut

loikkia (jäniksestä) simput, cimput, njuikut

loikoilla  velohallat, njaŋgát, njaŋggohallat, rákkohallat

loimi heasttagovččas

loimi (kankaankudonnassa) suohpačoalli

loimottaa (revotulista) guovssahastit, giđđudit, livžut, livžžodit

loinen parasihtta, luhtehas

loisia parasihttet

loiskahdus stužanas

loiskahtaa stužihit

loiske stuhča

loiskia stuhčat, stužaidit

loiskua stilčut, liškut

loispistiäinen luhtehasčukkon

loistaa  čuovgat, báitit, šealgut, šlietnjat, šlietnjut; (kirkkaana) šear´rát, šealgát, čuovgát, girkát, gear´rát, deadjut, šoavvut

loisto  čuovgatvuohta, báitilvuohta. šearratvuohta

loito (istuin- ja makuutila kodassa kahden puolen tulisijaa) loaidu; loidompiloaiddut, loidompanaloaidulis, loidommaksiloaidulii, loidommainenloaiddumuš

loitolla guhkkin, gáidosis, gáidagasas, menddo

loitolle guhkás, gáidosii, gáidagassii, menddo

loitontaa  gáidadit; doppidit, duoppidit

loitota gáidat; dobbánit, duobbánit, guhkkánit

loitsia  noaiddástallat

loitsu diidalogus, noaidelogus

loiva (rinteestä) njoaidd/us (-os), njoaidd/u (-o-), loaiv/i (-ves) (R), suoibma (attr.)

loivakaarteinen suoibmamohkat

loivasti (adv.) suoimmal

loivempi njoaiddut

loiventua  njoaidut, njoaidduiduvvat, njoiddosmuvvat

loivin njoaiddumus

lojua (pitkin pituuttaan) njaŋgát, gaŋgát, njuolgát, vadnát, leabbát, steanžát, deaškát

loka stánži, loški, ráhpi, rábát, luhča

loka (vaatteisiin ja karjan karvoihin tarttuva) suorti

lokainen stánž/žas (-e-), lošk/kas (-a), ráhppá/i (-s), luhča-

lokakuu golggotmánnu

lokasuoja stánžesuodji

lokatiivi (kiel.) lokatiiva

lokero leađbma, lođá

lokki mearraloddi, skávli ~ skávhli

loksahtaa šloahkihit

loksauttaa šloahkkalit

loksua  šloahkkit

loksutella šloahkuhit

loksutus šloahkas

loma luopmu, feria (N); (koulusta)lohpi

loma  (väli, rako)loapmi ~ loapmu, sálvu

loma-aika luopmoáigi, luomostallanáigodat

lomailija luomostal´li, luopmodoal´li

lomailla luomostallat, luomu dollat

lomake skovvi, blankeahtta

lomaltapaluuraha (S) luomusmáhccanruhta

lomamatka luopmomátki, luomostallanmátki

lomauttaa luopmudit, bidjat (bargi) bággolupmui

lomittain latnjalagaid

lommo roakči, reakči

lommoinen roakčá/i (-s)

lommolla roavččil

lommouttaa (esim. autonsa) rokčet, rekčohit

lommoutua (esim. autosta) rekčot, reakčanit, roakčanit, roakčasit, roavččagit, nordašuvvat

lompakko bursa, guhkkár

lompolo luoppal

lonkka spirralat (pl.), čoarvedávttit (pl.)

lonkkaluu čoarvedákti

lonkkanivel čoarbbeallađas

lonksahtaa šloaŋkkihit

lonksua šloaŋkit

lonksuttaa šloaŋkkuhit

lonksutus šloaŋkkas

looginen logihkalaš, logalaš

lopetella  heaitalit, loaktalit

lopettaa heaitit, heaittihit, loahpahit

lopetus loahpaheapmi, loahpahus

loppiainen  loahppážat (pl.); loppiaispäiväloahppášbeaivi, golmmagonagasbeaivi, loppiaispyhät(pl.) loahppášbasit (pl.)

loppu loahppa

loppua nohkat, loahppat; (äkkiä)nogihit, loppumaisillaannoga noga, häneltä pääsi rahat loppumaanson nohkkui ruđain

loppujen lopuksi loahpaloahpas

loppukesä loahppageassi; loppukesästäloahppageasis

loppukilpailu loahppagilvu

loppukiri loahpparažasteapmi

loppukoe loahppaiskkus

loppumatka loahppamátki

loppumaton  loahppameahttun, nohkameahttun

loppuosa loahppaoassi

loppupuoli loahpageahči; loppupuolellaloahpageahčen, loppupuolelleloahpageahčai

loppupää loahppageahči

loppusointu loahppašuokŋa

loppusumma loahppasubmi

lopputulos loahppaboađus

loppututkielma  (akateemisten opintojen) pro gradu-dutkkus (S), pro gradu-eksámen (N), laudaturbargu (S), váldofágabargu (N)

loppuva nohkki; kohta loppuva perintönimu fargga nohkki árbi

lopuksi loahpas

lopullinen loahpalaš

lopulta loahpas, loahpadassii, viimmat, maŋážassii

loputon nohkameahttun, geahčemeahttun

lorista  šnjoargut, njoargut, njuorgut, liškut

lorvailla šlárvadit, šlárvvidit

loska šoavli ~ soavli

loskaantua šovlet ~ sovlet

lossi fearja, fearga

lota (villakuore)šákša

loude loavdda; peittää kota louteella loavdit, loavddašit; louteen yläosanaleš

loudekota loavddagoahti

louhia boltut, laiggodit

louhikko  juovva, juovahat

louhikkoinen  juov´vá/i (-s), juv´v/ii (-es)

louhos bolttohat, laiggohat

loukata  (pahoittaa jonkun mieli) loavkidit, loavkašuhttit, bávččagahttit (soapmása miela)

loukata (ruumiinosaa) lábmet, nordadit, norddastit, lovket

loukkaamattomuus (esim. yksityisyyden) loavkitmeahttunvuohta

loukkaantua lápmašuvvat, roasmmohuvvat ~ roasmmehuvvat

loukkaantua  (pahoittaa mielensä) eaddut, loavkašuvvat, hedjosit, vearránit, njunnáduvvat, njunnádit, nirppagit, šaddat unohas millii; helposti loukkaantuvaeaddil (-is), nirp/pas (-e-)

loukko (asunnossa, huoneessa) loavku, skugga

lounaistuuli oarjeluládat

lounas beaivemális, beaiveborramuš, gaskabeaivi

lounas oarjelulli; lounaaseenoarjjáslulás, lounaassaoarjinlullin

lounastaa borrat beaivemállása

louskua šloahkkin

louskutella šloahkuhit

loveta ceahkastit, ceahkkut

lude luhtet ~ luhtat

luennoida logaldallat

luennointi logaldallan

luennoitsija logaldal´li

luento logaldat

lueskella logadit

luetella logahallat

luettaa logahit; (lyhyesti)logahastit

luettava (luettavissa oleva, esim. runokokoelma) logahahtti

luettavaksi, luetuksi logahussii;antoi kirjan luettavaksiattii girjji logahussii, sai kirjan luetuksioaččui girjji logahussii

luettelo logahallan, kataloga, listu

luhistua gahččat čoahkkái

luhtaheinä lukti

luhtahuitti jeaggevuonccis

luhtakerttunen jeaggevizar

luhtalitukka suorbmagoahti

luhtamatara jeaggemáđir

luhtasara rievdneguodja

luhtatähtimö njoaskehilsku

luhtavilla gieddeul´lu

luhtiaitta leapmaáiti

luihu guoktilaš

luikahtaa ks. livahtaa 

luikerrella (käärmeestä) njaŋggardit ~ njaŋggirdit

luimistaa (korvansa) njabbet

luimistella njabbát, njappohallat,

luiseva skirč/čas (-e-)

luiseva olio skirči

luiska (rannasta nouseva kärrytie) luhppu

luiskahtaa (jalasta)njalkasit; (otteesta)njuordasit

luiskahtaa alas (vaatteesta) njalsat; (vyöstä)njassat, njassasit

luistamaton keli  (kovalla pakkasella)sabádat, tehdä luistamaton kelisabádahttit; (nuoskalumella) dobádat, tehdä luistamaton kelidobádahttit

luistella luistet, skeittát

luistelu luisten, skeittán

luistin luisten, skeittá

luistokeli jođádat

luisua čeassat, čierrasit; lähteä luisumaan johttát

luja  (esineestä) nan/us (-a) ~nan/us (-u), gierdil (-is)

lujaa johtilit, jođánit, leavttuin, fártta

lujasti  nannosit

lujatahtoinen nanadáhtolaš

lujittaa  nan´net, nanosmahttit, nannudit

lujittua  nanosmuvvat, nannut

lujuus  nanusvuohta, nannodat

lukaista  lohkalit, logastit

lukea lohkat; tulla luetuksilohkkot

lukematon (jota ei ole luettu, esim. kirjasta)logakeahtes (attr.); (jota ei voi lukea, esim. kirjasta)lohkameahttun; lukemattoman monta lohkameahttun máŋga

lukematon (joka ei lue) loguh/eapme (-is)

lukemisto lohkamušat (pl.), lohkosat (pl.), logusčoakkáldat

lukeutua (johonkin) gullat (masa nu)

lukija lohkki

lukijakunta lohkkit (pl.)

lukio logahat (S), joatkkaskuvla (N), gymnása (N, R)

lukita lohkkadit, lás´set

lukka  (lyhyt viitta) luhkka

lukkari luhkkár

lukki guhkesjuolggat heavdni

lukkiutua lohkkašuvvat, lás´sehallat

lukko lohkka, lássa

lukkoahkio (kannellinen ahkio) lohgeres

luku lohku, tál´la (N)

luku (kirjassa) kapihttal, lohku

lukuintoinen lohkalas

lukuisa lukuisia kertojamoanaid gerddiid

lukujono (mat.) lohkoráidu

lukujärjestys (koulussa) lohkanortnet

lukukausi (koulussa) lohkanbadji, termiidna

lukukirja lohkangirji

lukumäärä lohku, lohkomearri, mearri

lukuporo lohkuboazu

lukusana (kiel.) lohkosátni, numerála

lukutaidoton analfabehta, lohkanmáhtuh/eapme (-is), girjeloguh/eapme (-is)

lukutaito lohkanmáhttu

lukutaitoinen lohkanmáhtolaš, girjjálaš

lukuun ottamatta earret ~ earet (+ akk.)

lukuvuosi (koulussa) skuvlajahki

lumenluonti muohtagoaivun, muohtahoigan

lumenpinta muohtagiera

lumeton  muohtah/eapme (-is);lumeton maa (talvisaikaan)bievla

lumettomuus (puiden, talvella) sealli

lumi muohta; (syvä)skálvi, (tiukkaan poljettu)šalka, (uusi, kevyt)vahca, (raemainen)šeaŋáš, (paksu, kahlattava)muovla

lumihanhi muohtačuonjá

lumihiutale muohtačalbmi

lumihyppiäinen guosttadivri

lumikenkä muohtagáma

lumikko nirpi

lumikola muohtahoiggan

lumikärpänen guosttačuru

lumilauta muohtačeasan, muohtafiel´lu

lumileinikki jassanoarsa

lumimyrsky muohtariđđu

lumipaakku čahki

lumipallo muohtaspábba

lumipilvi (sakea) muohtaruivi

lumipyry muohtaborga

lumirikko jassanarti, muohtanarti

lumisade  muohtti, muohtesdálki, muohttálagat (pl.), earbmálat, vasmi; alkaa sataa luntamuohttát, muohttigoahtit, almmáskit, áinnádahttit, earbmálahttit

lumisena (adv.) muohtanaga

lumisohjo sievlla, soavli ~ šoavli; lumisohjokelisievlladat, lumisohjokelilläsievllan, lumisohjokelillä on raskas kulkeasievllan lea lossat johtit

lumisokeus suddon; tulla lumisokeaksisuddot, tulin lumisokeaksimus suddojedje čalmmit

lumisota muohtasoahti

lumitanner (tiukkaan poljettu lumi) šalka

lumiukko muohtaáddjá

lumivalkoinen  če/askat (-skes); näkyä lumivalkoisenačeaskát, tulla lumivalkoiseksičeskkodit

lumivyöry muohtauđas, muohtariđđu

lumme loppan

lummekasvit (pl.) loppanšattut (pl.)

lumoava lapmudeaddji

lumota lapmudit, rohttet, gierrat

lumous lapmudeapmi

lumoutua lapmut

lunastaa lotnut; tulla lunastetuksi lotnašuvvat

lunastaa (rel.) lonistit

lunastaja (rel.) lonisteaddji

lunastus lotnun

lunastus (rel.) lonisteapmi, lonástus

lunnaat  (pl.) lotnunruđat (pl.)

lunni bovttáš

luntata (koulussa) lumpet, fusket

luoda luovvat, duddjot; sivdnidit (rel.)

luode oarjedavvi; luoteeseenoarjjásdavás, luoteessaoarjindavvin

luode (laskuvesi) fiervá

Luoja Sivdnideaddji, Luojá, Buotveagalaš

luokitella juogustit, klassifiseret, luohkástit, juohkit luohkáide

luokittelu juogusteapmi, klassifiseren, luohkkájuohku

luokka luohkká, klás´sa; yhdysluokkaovttastahtton luohkká

luokkahuone luohkkálatnja

-luokkalainen -luohkkálaš; viidesluokkalaiset lähtivät luokkaretkelle viđátluohkkálaččat vulge luohkkámátkái

luokkatoveri luohkkáskihpár

luokki (länkivaljaissa) luogga, luogá

luokkivaljaat (pl.) leaggaleaŋggat (pl.)

luokse lusa

luoksepääsemätön lusabeassameahttun, lahkanmeahttun

luola  báktehoallu, biedju

luomakunta luondduriika

luomenreuna ramas

luomi luopma

luominen sivdnideapmi; maailman luominenmáilmmi sivdnideapmi

luomiväri luopmavuoiddas

luomuruoka ekobiebmu

luomus ráhkadus, duodji

luona luhtte

luonne luondu

luonnehtia karakteriseret

luonnollinen lunddolaš

luonnollinen luku (mat.) lunddolaš lohku

luonnollisesti lunddolaččat, luonddu mielde; dieđusge, diehttalas

luonnon monimuotoisuus luonddu máŋggahápmásašvuohta, šláddjiivuohta (N)

luonnonilmiö luondduiđa

luonnonkaasu luonddugássa

luonnonlahja luondduattáldat; henkilön taiteellisuuskin on luonnonlahjaolbmo dáiddalašvuohtage lea luondduattáldat

luonnonlaki luondduláhka

luonnonläheinen luonddulagaš

luonnonmaisema luondduduovdda

luonnonmullistus luondduroassu

luonnonpuisto luonddumeahcci

luonnonsuojelija luonddusuodjaleaddji

luonnonsuojelu luonddusuodjaleapmi, luonddugáhtten

luonnonsuojelualue luonddusuodjalanguovlu

luonnontiede luonddudieđa

luonnontieteellinen luonddudieđalaš

luonnontila luonddudili; luonnontilassaluondduviđá

luonnonvalinta luondduválljejupmi

luonnonvara luondduriggodat

luonnonvarainen luonddudilálaš, luondduseal´li; luonnonvaraisenaluonddudilis

luonnonvastainen luondduvuostásaš

luonnonvoima luonddufápmu

luonnos árvalus, evttohus, hámus

luonnoton eahpelunddolaš, lunddoh/eapme (-is)

luontainen lunddolaš, iešaddiluv´von

luontaiselinkeino luondduealáhus

luonteenomainen lunddolaš, mihtilmas

luonteenpiirre luonddusárggus

luonteva vuogas, vuohkkasit jurddašuv´von

luonto  luondu

-luontoinen -lunddot

luontokappale luonddugáhppálat, sivdnádus, luovat

luopio luobahas

luopua (jostakin) luohpat (mas nu)

luopuminen luohpan

luopumiseläke luohpanealáhat

luostakka (vaaleakylkinen poro)luosttat

luostari kloasttar

luotain seasan

luoteistuuli oarjedavádat

luotettava luohtehahtti, oskkáldas, ávda (attr.); (laitteista)deav/is (-es), sihkkar (-is)

luotettavuus luohtehahttivuohta, oskkáldasvuohta; (laitteista)deavisvuohta, sihkkarvuohta

luoti luođđa

luoti (luotilangassa) šlimpá

luotilanka luođđaárpu

luotiviiva luođđasárggis

luoto boađđu, gárggu, lásis

luotokirvinen boađđocivkkán

luotsata lokset ~ lovset

luotsi loksa ~ lovsa, lovssár

luottaa (johonkuhun, johonkin) luohttit (soapmásii, masa nu)

luottamuksellinen luhtolaš; luottamuksellinen asialuohttámušáš´ši

luottamus luohttámuš

luottamushenkilö luohttámušolmmoš

luottavainen oadjebas, luohttevaš

luottavaisuus oadjebasvuohta

luotti (bot.) eapmeoaivi

luotto kredihtta

luova kreatiivvalaš, kreatiiva, hutkalas, hutkkálaš

luova  (säilytyslava) luovvi

luovuttaa luohpadit, luobahit

luovuttaja luohpadeaddji, luobaheaddji

luovutus luohpadeapmi, luobaheapmi, sirdin

luovutuskirja luobahangirji

luovuus kreativiteahtta ~kreativitehta, hutkáivuohta

lupa lohpi

lupailla  lohpádallat

lupaus lohpádus

lupiini lupiidna

luppakorva (koirasta) šluŋkebeallji, šluŋki

luppakorvainen (koirasta) šluŋk/kas (-e-); mennä luppaan (korvista)šluŋkkagit

luppo  lahppu

luppoinen lahppu/i (-os)

lurjus roamsi, skáláhas

lurjusmainen roams/sas (-e-); tulla tupsahtaa lurjusmaisenaroamssihit

lusikallinen bastte dievva, gaccastat

lusikka  baste

lusikkauistin basteoaivi, baste

lusikoida  gazzat

luskuttaa (koirasta) šáikit ~ sáigit, roavvat, lieškit, loavkkistit

luterilainen luteralaš (S), luteránalaš (N)

lutikka luhtet ~ luhtat

lutukka báhpabursa

luu  dákti

luuhata joavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut

luuhohka suossa, sieksa

luukku luŋka

luulajansaame julevgiella

luulla (itämurteissa)gáddit; (länsimurteissa)doaivut

luulo (itämurteissa)gáddu; (länsimurteissa) jáhkku

luulosairas gáddobuohcci

luulotella govahallat

luultava jáhkehahtti

luultavasti jáhku mielde, jáhkkimis, várra

luumu lupmu

luunmurtuma dáktegullan

luuranko dákteriggi

luusua  (joenniska) oaivvuš, lusmi ~ luspi

luuta luvdá, suohpal; lakaista luudallaluvdet, suohpalastit

luutnantti (mil.) lutnánta, levtnánta

luuton dávtteh/eapme (-is)

luutua dáktat

luuydin ađa

luvallinen lobálaš

luvanhakija lohpeohcci

luvanvarainen lobivuloš

luvata lohpidit, lobidit (R); (ohimennen) lohpidastit

luvaton lobih/eapme (-is);luvaton pyyntilobihis bivdu, toimia luvattomastilobihuššat

luvatta lobiheamet

lyhde gordnečanus

lyhenne oanádus

lyhennys oanádus

lyhennys (lainan) oanideapmi

lyhentyä  oatnut, oatnánit

lyhentää  oanidit

lyhty ks. lamppu

lyhyehkö  oanehislágan

lyhyempi  oaneheabbo ~ oanehet, oanit

lyhyesti oanehaččat, oanit

lyhyin oaneheamos, oanimus

lyhyt  oaneh/aš (-is), oa/tni (-nehis); pitää jotakin liian lyhyenäoanášit

lyhytaikainen oanehisáigásaš, oanehisáigge-

lyhytfilmi oanehisfilbma

lyhythihainen paita oanehisoajatbáidi, soadjelahbáidi; hihaton paita, soajehis ~ soajahis báidi

lyhythäntäinen seaibbeh/eapme (-is)

lyhytikäinen (ihmisestä) agih/eapme (-is)

lyhytjalkainen loa/kkas (-gge-); olla jossakin lyhytjalkaisenaloaggát, kävellä lyhytjalkaisenaloaggut, lähteä kävlemään lyhytjalkaisenaloaggulit

lyhytjalkainen (subst.) loaggi

lyhytkarvainen (porosta, loppukesällä) šnjilč/čas (-a); lyhytkarvainen poro, alkusyksystäšnjilča, tulla lyhytkarvaiseksi, alkusyksystäšnjilččagit

lyhytlahkeiset housut (pl.) lahkkebuvssat (pl.)

lyhytsiipinen oanehissoajat

lyhyys oanehisvuohta

lyijy ladju

lyijyinen laddj/ui (-os)

lyijykynä liánta

lykkiä hoigat, hoiggadit

lykkäys maŋideapmi

lykkääntyä maŋŋánit, čierrasit ~sirdásit (maŋit áigái)

lykätä  (myöhemmäksi) maŋidit, maŋidahttit, lihkkidit (R)

lyllertää roavdnjut, roavnnjuhit

lyllerö roavdnji

lylleröinen roav/nnjas (-dnje-)

lylypuu biŋal

lymyillä náđ´đát, labmát, lamadit

lymytä náđđut, lapmat; (nopeasti) náđustit, lapmalit

lypsyastia bahčingievdni ~ bohčingievdni

lypsykauha (puinen, vaatimen tai vuohen lypsämiseen) náhppi

lypsykone bahčinmašiidna ~ bohčinmašiidna

lypsylehmä  bahččegussa ~ bohččegussa

lypsää  bahčit ~ bohčit

lyriikka lyrihkka

lysti lusta

lystikäs hearvá/i (-s), herv/ii (-es); lystikäs kaverihearvás ~herves verdde

lyyrikko lyrihkkár

lyyrinen lyrihkalaš, lyralaš

lyödä (toista) časkit, huškkastit, čorbmadit; lyödä hutkauttaavuoiddastit, livššastit, šloavastit, šlovet

lyödä leikiksi dahkat duš´šin

lyödä palloa časkit spáppa

lyödä vetoa časkit veađu, veahtalit

lyönti (toisen ihmisen) časkin, huškkasteapmi, čorbmadeapmi; vuoiddasteapmi, livššasteapmi, šloven

lähde gáldu, ája

lähdekieli gáldogiella

lähdekirjallisuus gáldogirjjálašvuohta

lähdekoodi gáldokoda

lähdeteos gáldogirji

läheinen  lagas ~ lagaš

läheisempi lagat; vähän läheisempilagabuš

läheisyys lagasvuohta

lähekkäin lahkalagaid

lähekkäinen lahkalas (attr.)

lähellä lahka, lahkosis; (tässä) lähellädásttán, (siinä) lähellädiesttán, (tuossa) lähelläduosttán

lähemmin lagabut

lähemmäksi lagabui; (vähän)lagabužžii

lähemmäksi (tännemmäksi) dábbelii, dábbelebbui; (vähän) dábbelažžii

lähempänä lagabus; (vähän) lagabuččas

lähempänä (tännempänä) dábbelis, dábbeleappos; (vähän) dábbelaččas

lähennellä (jotakuta) roahcat

lähentelevä (jotakuta) roahcalas

lähentyä lahkonit, lahkanit

lähentää lagadit

lähes lagabui; lähes satalagabui čuođi

läheskään lahkage, álggage, alddage

lähestyä lahkanit, lahkonit, lagodit

lähete sáddehus

lähetellä sáddedaddat, sáddedit, sáddestallat; hänellä oli tapana lähetellä kirjeitäänson lávii sáddedaddat reivviidis

lähetin (tekn.) sáddehat, sáddenbierggas, sáddenrusttet

lähetti sátneodoalvu, sáttadoalvu

lähetti (rel.) vuolggahanolmmoš

lähettiläs sáttaolmmoš, sáttaalmmái ~ sáttaolmmái

lähettyville lahkosiidda

lähettyvillä lahkosiin

lähettäjä sáddejeaddji, vuolggaheaddji

lähettäminen sádden

lähettää sáddet, lágidit, vuolggahit, bidjat mannat

lähetys (radiolähetys, tavaralähetys) sátta, sáddehus

lähetysaika sáddenáigi

lähetyssaarnaaja vuolggahussárdnideaddji, miššuneara (N)

lähetysseura vuolggahussearvi, miššonsearvi (N)

lähetysten lahkalagaid

lähetystyö vuolggahusbargu

lähetystö sáttagoddi

lähimmillään lagamustá

lähimmäinen lagamuš

lähimmäksi lagamussii

lähimpänä lagamusas

lähin lagamus

lähinnä lagamustá

lähiomainen oapmahaš, lagas fuolki

lähiosoite lagasčujuhus

lähipäivinä dáid lagamus beivviid

lähiruoka lagasbiebmu

lähistö lahkosat (pl.), aldasat (pl.)

lähisukuinen (adj.) lahkasogat

lähisukulainen (subst.) lahkasogalaš

lähitulevaisuudessa lagamus boahtteáiggis

lähivalo lagasčuovga

lähivuosina dáid lagamus jagiid

lähiympäristö lagasbiras, lahkosat (pl.), birrasat (pl.)

lähteenhaltija (trad.) čáhkalakkis

lähteä vuolgit; (nopeasti)vuolgilit; tahtoa lähteävuolggestuvvat

lähteä matkaan dol´let, čavget; (useista) vuolggadit

lähteä päähänpistosta (johonkin) hoavránit, hurrulit

lähtö vuolgga; olla lähdössä vuolgigoahtit, tehdä lähtöävuolgalit, (useista tai vähin erin) vuolgaladdat

lähtöaika vuolgináigi

lähtöisin eret

lähtökohta vuolggasadji, vuolggačuokkis

lähtömerkki vuolginmearka

lähtömielessä vuolginnammii

lähtötaso (opinnoissa) vuolgindássi

läikkyä (vesi astiassa) stilčut

läikkä dielku

läikyttää stilččuhit

läikähtää stilččádit, stilččihit

läimähtää stoanžžihit

läimäytellä stoanžžuhit

läimäyttää stoanžalit

läiske stirccas

läiskyttää stirccuhit

läiskyä stircut

läiskä dielku

läiskähtää stirccihit

läiskäyttää stircalit

läjä guhpa, leadji, látna, skumpa

läksy leaksu, bihttá

läksyttää (jotakuta) ráŋgut; joutua jonkun läksyttämäksiráŋggohallat soapmásii

läkähdyttää (ajoporo, liiallisella ajamisella) luddehit

läkähtyä (ajoporosta, liiallisesta rasituksesta) luddat

lämmetä liegganit; (esim. pakasteesta) máizat

lämmin lie/kkas (-gga)

lämmin (vaatteesta) biktil (-is)

lämmin sää liekkadat

lämminverinen (hevosesta) lieggavarat

lämmitellä (esim. nuotion ääressä) liekkadallat

lämmitin liggejeaddji

lämmittää ligget, liekkadit; (esim. pakastetta)máizadit, máizet

lämmityslaite liggenbierggas

lämmitysmaksu liggenmáksu

lämmönjohde liekkasjođas

lämpimähkö lieggalágan

lämpimänä  (lämpimältään) liekkasnaga; sen kannattaa syödä lämpimänädien gánneha borrat liekkasnaga

lämpö liekkas, liekkasvuohta

lämpöaste lieggaceahkki, lieggagráđđa

lämpöenergia liekkasenergiija

lämpökeskus liggenguovddáš

lämpökynttilä liggenginttal

lämpökäyrä liekkassodju

lämpölaajeneminen liekkasbáisan

lämpömittari termomehter, liekkasmihttár

lämpöpatteri liggenbáhtter, radiáhtor

lämpötila temperatuvra, liekkasvuođadilli

lämpövoima liekkasfápmu

lämpövoimala liekkasfápmorusttet

länget  (pl.) leaŋggat (pl.), leŋgget (pl.), geas´sát (pl.), ráđit (pl.), suomut (pl.), silát (pl.)

länki leaŋga

länkisääri (ihmisestä)boaggi, boaggejuolgi, reavri, reavrejuolgi

länkisäärinen boa/kkas (-gge-), reavr/ras (-e-); mennä johonkin länkisäärisenäboaggut, reavrut, olla jossakin länkisäärisenäboaggát, reavrát

lännemmäksi oarjelii, oarjelebbui, veastalii, veastalebbui; vähän lännemmäksi oarjelažžii, veastalažžii

lännempänä oarjelis, oarjeleappos, veastalis, veastaleappos; vähän lännempänä oarjelaččas, veastalaččas

länsi oarji, viesttar, veasta; lännessäoarjin, viestaris, veastan, länteenoarjjás, viestarii, veasttas, lännestä päinoarjjil, viestaris, veasttal

länsimaat (pl.) oarjeriikkat (pl.)

länsipuoli oarjjabealli, viesttarbealli, veasttabealli; länsipuolellaoarjjabealde, viesttarbealde, veasttabealde, länsipuolelleoarjjabeallai, viesttarbeallai, veasttabeallai, länsipuolitseoarjjabeale, viesttarbeale, veasttabeale

länsipää  oarjjageahči, viesttargeahči, veasttageahči, länsipäässäoarjjageahčen, viesttargeahčen, veasttageahčen, länsipäähänoarjjageahčai, viesttargeahčai, veasttageahčai, länsipään kautta oarjjageaže, viesttargeaže, veasttageaže

länsituuli oarjjádat, oarjebiegga, viesttarbiegga, viesttar; tuuli lännestäbiekkai oarjjil ~ viestaris ~ veasttal

läntinen oarjja-, viesttar-

läntisempi oarjjit

läntisin oarjjimus, veasttamus; läntisimpänäoarjjimusas, veasttamusas, läntisimmäksioarjjimussii, veasttamussii

läpi  čađa, ráigge-, rái-

läpikotaisin čađa, visot

läpikuultava čađačuovgi

läpilaiska gužžaláiki

läpileikkaus čađačuohpus

läpimitta čađamihttu

läpimärkä  njie/zas (-hca)

läpinäkymätön čađačuovgameahttun

läpinäkyvyys čađačuovgan

läpinäkyvä čađačuovgi

läpivalaisu čađačuvgen

läppä leahppi

läpsytellä doškkodit, speažžut

läpsäyttää doaškalit, došket, spežžet, loaskalit

läpäisemätön  divttis

läpäistä čađahit, mannat čađa

läski spiinnebuoidi

läsnä mielde, báikki alde

läsnäolija (subst.) mieldeor´ru, luhtteor´ru

läsnäollessa (adv.) mieldeorodettiin, luhtteorodettiin

läsnäolo mieldeorrun, luhtteorrun

lätinä (esim. rankkasateen) šoalla

lätistä (rankkasateesta) šoallat

lätke deaškkas

lätkiä steanžžuhit, steažžut, steaččuhit, deaškut, deaškkuhit

lätkä steažži ~ steažžu

lätkä (lyömiseen) doškkon; kärpäslätkäčurotdoškkon, náhkkespihčá

lätkähtää steanžžihit, steaččihit, deaškkihit

lätkäistä stenžet, deaškkaštit, deaškalit; lyödä lätkäistäloasastit

lättäjalka steanžejuolgi, steažžajuolgi

lätäkkö  láttu, njeaš´ši

lävistäjä (mat.) diagonála, čiegan

läähättää šieđđat, sáđđat, šluohkkit

läähätys šieđđa

lääke dálkkas

lääkeaine dálkkasávnnas

lääkehoito dálkkasdikšu

lääkemääräys dálkkasmearrádus, reseapta

lääketiede dálkkasdieđa, medisiidna

lääketieteellinen dálkkasdieđalaš, medisiinnalaš

lääkintähallitus medisinálaráđ´đehus

lääkintävoimistelija dálkkodanlášmmodahtti

lääkintävoimistelu dálkkodanlášmmohallan

lääkitys dálkkodeapmi, dálkkasteapmi

lääkitä dálkkodit, dálkut, dálkkastit

lääkäri  doavttir

lääkärinlausunto doaktárcealkámuš

lääkärintarkastus doaktárdárkkástus

lääkärintodistus doaktárduođaštus

lääni leatna, fylka (N), ámta (hist.)

lääninhallinto fylkkagielda (N)

lääninhallitus leanaráđ´đehus (S), fylkkastivra (N)

lääninkouluttaja leanaskuvlejeaddji

lääninkäräjät fylkkadiggi (N); lääninkäräjien jäsenfylkkadiggeáirras

lääninoikeus leanariekti

lääninsihteeri fylkkačál´li (N)

läänintaiteilija leanadáiddár

lääte njálanjuovčča

lökäpöksy njalsi

lököttävä (vaatteesta) njals/sas (-e-), loamp/pas (-e-), loamš/šas (-e-); kulkea lököttävissä vaatteissanjalssuhit, loamput, loamppuhit, loamššuhit

lököttää (vaatteesta) njalsát; ruveta lököttämään njalssagit

löntys loarfi

löntystellä loamput, deamput, šloancut, gávnjasaddat

löntystää šloahtat, nuorbat, njoammut; lähteä löntystämäänšloahtalit, nuorbbastit

lörpötellä, laverrella solžat, solžidit

lörpöttelevä, laverteleva  solžá/i (-s)

lössi (maaperässä) gavjaeana(n)

löydös gávdnoštupmi

löyhentää loažžadit

löyhkä guohcahádja

löyhkätä čuvddiidit, sevddiidit, leavkit

löyhtyä loažžat; (äkkiä)loaččihit, (useista esineistä vähin erin)loaččadit

löyhä loažža/t (-dis), lavttis; löyhässä, löyhälläloažža, loažžut

löyly lievla, levlo

löystyä loažžat

löystyä (väljentyä) loahttut; saada löystymäänloahttudit

löysä (ei tiivis) loaht/is (-es)

löysätä ložžet

löytyä gávdnot

löytäjä gávdni

löytää gávdnat; taitava löytämäängávdneš (-is)

löytö gávnnus

löytöpaikka gávdnanbáiki

löytöpalkkio gávdnanbálká

löytöretkeilijä gávdnanmátkkálaš

löytöretki gávdnanmátki

löytötavara gávdnondávvir

M 

maa eana(n)

maa (valtio) riika

maa-ala eanaviidodat

maa-alue eanabihttá

maadoittaa (elekt.) eatnamastit

maaginen magihkalaš

maahanmuuttaja sisafár´rejeaddji

maahanmuutto sisafár´ren

maaherra eatnanhear´rá, máhear´rá (R), fylkkamán´ni (N), ámtamán´ni (N), stáhtahálddašeaddji (N)

maahinen  gufihtar, ulda, ganeš, eatnanháldi

maailma máilbmi

maailmallinen máilmmálaš

maailmallisuus máilmmálašvuohta

maailmanennätys máilmmiolahus

maailmankaikkeus máilmmiávus, univearsa

maailmankatsomus eallinoaidnu

maailmanlaajuinen  máilmmiviidosaš, oppamáilmmálaš, universála

maailmanloppu máilmmiloahppa

maailmanneuvosto máilmmiráđđi

maailmansota máilmmisoahti

maajoukkue riikkajoavku

maakaasu eanagássa

maakaistale eanasneaida, sneaida

maakeskeinen (maailmankuva) geosentrálalaš

maakiitäjä (kovakuoriainen) bajándihkki, bajándivri

maakkana (urosporo kuudentena talvenaan)máhkan

maakotka goaskin

maakrapu gáttehas

maakunnallinen eanagottálaš

maakunta eanagoddi, riikkaoassi

maalaisjärki (talonpoikaisjärki) luonddujierbmi, lunddolaš jierbmi

maalaiskunta dálongielda

maalaji eanašládja

maalari málár, málejeaddji

maalata málet; (vähän)málestit

maalattia  guolbi

maalaus málagovva

maalaustaide málendáidda

maali mála, fearga, báidnu

maali (kilpailussa) moalla

maaliero moallaerohus

maalipinta málagiera

maaliskuu njukčamánnu

maalitaulu moalladávval

maalivahti moallafákta

maaliviiva (kilpailussa) moallasárggis

maallikko oahpoheapme, oahpohis olmmoš, skuvllaid váccekeahtes olmmoš

maallinen eatnanlaš

maamuna (kuukunen) gieddespábba

maamyyrä eanamuolddat

maanalainen eatnanvuloš

maanantai vuossárga, mánnodat; maanantainavuossárgga, mánnodaga

maaninen maniijalaš

maanjäristys eatnandoarggástus

maankiertäjä golgolaš

maankolkka eatnančiehka

maankuori eanagarra

maankuulu riikkabeakkán

maanmies riikkaguoibmi; tapasi siellä maanmiehiäändeaivvai doppe riikkaguimmiidis

maanmittaus eanamihtideapmi

maannos eanalupmi

maanomistaja eanaeaiggát, eatnanoamasteaddji

maanosa eatnanoassi (S), máilmmioassi (N), kontineanta

maanpako eanabáhtarus, riikkabáhtarus

maanpetos riikkabeahtus

maanpetturi riikkabeahtti

maanpinta eanagiera

maanpuolustus eatnanbealuštus

maanpäällinen eatnanalaš

maanselkä másealgi

maantie geaidnu, biilaluodda

maantiede eatnandieđa, geografiija

maantieoja rávaroggi

maantieteellinen eatnandieđalaš, geográfalaš

maantieto (oppiaine) eatnandiehtu

maanvaiva eatnanváivi, riikkagivssádus

maanviljelijä eanadoal´li, boanda

maanviljely eanašaddadeapmi

maanvyörymä eanauđas

maaoikeus (jur.) eanariekti

maapallo eanaspábba

maaperä eanavuođđu

maapähkinä eananiehtti

maarianheinä háisosuoidni

maariankämmekkä noaidelieđđi

maaselkä eatnančielgi, čáhcejuoga

maaseutu dálonguovlu

maasiira eanašir´rá

maassamuuttaja riikkasisfár´rejeaddji

maassamuutto riikkasisfár´ren

maastamuuttaja olggosfár´rejeaddji

maastamuutto olggosfár´ren

maasto eanadat, eatnamat (pl.)

maastoajoneuvo meahccefievru

maastoajoneuvolupa meahccefievrolohpi

maastoauto meahccebiila

maasälpä (miner.) eanalaigga

maata veal´lát, velohallat, rákkohallat, njaŋgát, gaŋgát, njanzát, gaškát, gurgát, njuolgát, vadnát, njáškát, leabbát, roaŋkát, moalkát, bodnját, steanžát, deaškát, šleancát, šlieddát, duolbát; (panna maata) vel´ledit, veallánit, njulget, njaŋgat, njaŋgasit, njaŋggiidit, raŋggagit, šloaŋggihit, gopmulit, goadnásit, (hetkeksi)vel´ledastit, vel´lestit, njulgestit

maatalo dálonviessu

maatalous eanadoallu

maatalousministeri eanadoalloministtar

maatalousministeriö eanadoalloministeriija

maataloustyö eanabargu

maatila eanadállu, dállu

maatilatalous eanadállodoallu

maatua eanaiduvvat, eanaluvvat; (mullaksi)muoldaluvvat

maavarsi (kasvin) eananađđa, urttas

maavero eanavearru

maaöljy eanaol´ju

madaltua (esim. joesta)coahkut, (astiasta)njáđđut

made  njáhká

madella njoammut

mafia mafia

magia magiija

magma magma

magneetti magneahtta ~ magnehta

magneettikenttä magneahttagieddi

magneettinen magnehtalaš

magnetiitti magnetihtta

maha čoavji

mahahappo čoavjesivra

mahalaukku čoavjeseahkka

mahaneste čoavjegolggus

mahapaita (märehtijällä) leksosat (pl.)

mahdollinen vejolaš, máŧolaš

mahdollisesti vejolaččat

mahdollistaa dahkat vejolažžan

mahdollisuus vejolašvuohta, máŧolašvuohta

mahdoton veadjemeahttun, máŧoh/eapme (-is); (luonteeltaan) bierggasmeahttun, birgetmeahttun

mahdottomuus veadjemeahttunvuohta, máŧohisvuohta

mahduttaa  čáhkadit, šiehttadit

mahla máihli; mahlainenmáihlá/i (-s), mahlatonmáihlleh/eapme (-is); mahloittuamáihlut, tulla mahlattomaksimáihllehuvvat

maho (lisääntymiskyvytön) maho eläinstáinnat, maho porovaadinrotnu

mahtaa dáidit; hän mahtaa olla aika rikasson dáidá leat viehka rikkis

mahtaileva rábmá/i (-s), rámppas, gáddálas

mahtailla gorggohallat, gorohallat, govddástallat

mahti mákta, vuoibmi, váldi

mahtihenkilö máktaolmmoš

mahtua čáhkat, šiehttat

maihinnousupaikka láttasadji, láttat; (valkama)sátku

maikkua (kalasta) bákŋat, báŋadit, cuobbut; (kerran)báŋádit, moljádit

maila roadda, časkinneav´vu

maili eaŋgalslaš miila

maine beaggin

maineikas beakkán, beakkálmas, rámálmas, gululmas, gerelmas, gerolmas, dovddus

maineteko máidnodahku

maininki siiga ~ siiggá

maininta máinnašupmi, namuheapmi

mainio válljugas, erenoamáš

mainita máinnašit, árvalit, namuhit, namahit, gávnnahit; (ohimennen)árvalastit, namuhastit

mainittava namahahtti

mainos máinnus, rekláma

mainostaa máinnustit, reklameret, dahkat dovddusin

mainostoimisto reklámadoaimmahat

maisema duovdda, eanadat

maisematyyppi duovddatiipa

maiskuttaa  (suutaan) stoavkit, stoavkkuhit, dovskit, doavskkuhit, cuvkit, cuvkkuhit

maiskuttelija stoavkkan

maiskutus stoavkkas

maissi máisa

maistaa smáhket, máistit, muosáhit

maistella máisttašit; innokas maistelemaan máistálas

maisteri magisttar

maistiainen smáhkenbihttá

maistraatti magistráhtta

maistua máistot; (hyvältä)njálggiidit, njávkkiidit, njávkkistit, amiidit, lusttuhit; (pahalta) bahčiidit, bahčistit, (happamalta)suvrriidit, (kitkerältä)rihčiidit, (eltaantuneelta)gosttiidit, hávrriidit; (raa´alta, ruoasta) njuoskanjaddit

maistumaton lusttuh/eapme (-is)

maistuva lusttolaš

maiti guoksa; runsasmaitinen, maidikasguoksá/i (-s)

maitimesto (ruoka) guoksameastu

maito mielki

maitohammas mielkebátni

maitohappo mielkesivra

maitohorsma horbmá

maitojauhe mielkebulvarat (pl.)

maitojäädyke mielkegalbmádat ~ mielkegalmmáhat

maitokärryt (pl.) mielkejor´rit (pl.)

maitonokka (valkoturpainen poro) mielkenjunni

maitopytty mielkeeappir

maitorauhanen (anat.) mielkeráksá

maitotiehyt (anat.) mielkeoarri

maitovalas buovjja

maitovalmiste mielkebuvtta

maitoämpäri mielkespán´nja

maittaa njattiidit

maittamaton lusttuh/eapme (-is)

maittamattomuus lusttuhisvuohta

maittava  lusttolaš

maja barta, viessu, stohpu

majailla orostallat, orodit, ásadit

majakka čuovgadoardna

majapaikka orrunsadji, orohat

majatalo  guos´seviessu, geastegiivvár

majava mádjit, vadnin (R)

majesteetillinen majesteahtalaš ~majestehtalaš

majesteetti majesteahtta ~ majestehta

majoneesi majonesa

majuri (mil.) majuvra, májor

makasiini magasiidna

makaukset (pl.) gávnnit (pl.), oađđádagat (pl.)

makea njálgg/i/s (-a) ~ njálgg/at (-a)

makea vesi sáivačáhci; makeanvedenkalasáivaguolli

makeasti njálgát

makeinen njálggis, njálggus, njálggamuorji

makeus njálggisvuohta, njálggatvuohta

makeuttaa njálgudit

makeutua njálgut

makkara márfi; tehdä perinteisiä makkaroitamárfut, márffodit, innokas makkarantekijämárffon

makkarankuori márfeskidni

makkaratikku márfesággi

makoilla velohallat, njaŋgát

makrilli makril´la

maksa vuoivvas

maksaa  máksit; tulla maksetuksimáksot

maksaja máksi

maksamaton mávssekeahtes (attr.)

maksaminen máksin

maksapasteija vuoivvasmeastu

maksaruoho bulljelasta

maksatauti vuoivvasvihki

maksattaa mávssihit; maksatti muille velkojaanmávssihii earáide velggiidis

maksatulehdus vuoivvasvuolši, hepatihtta

maksella mávssašit

maksettava máksámuš; olisi taas minulla maksettavaalivččii vuot mus máksámuš

maksu  máksu, máksojupmi; maksettavamáksojupmái boahtti

maksuaika máksináigi

maksuerä máksinearri

maksukyky máksinnávccat (pl.)

maksukykyinen máksinnávccalaš, hattálaš; tulla maksukykyiseksihattáiduvvat

maksukyvytön máksinnávccah/eapme (-is), hatteh/eapme (-is); tulla maksukyvyttömäksihattehuvvat

maksumääräys máksinmearrádus

maksuosoite máksinčujuhus

maksutase máksinbalánsa

maksuton mávssoh/eapme (-is), nuvttá

maksuunpano máksuibidjan

maksuvelvollinen máksingeatnegas

maksuväline máksingaskaoapmi

maku smáhkka, máhku

makuaisti máistu

makuasia máhkoáš´ši

makuuhuone oađđenlatnja, gámmir

makuulla veallut, njaŋgut, njuolgut, sieiga (R) ~ seaiga (R)

makuupaikka oađđensadji

makuupaikka (erit. poron) livvasadji

makuusija, vuode sadji; sijata vuodesaji láhčit

makuuvaunu oađđenvovdna

malaria malariija

maleksia  joavdelastit, joavddaldallat, šlábirdit, šlábárdallat, goidárastit, goigárastit, goiggardit

malja  cearki, gearra

maljakko rásselihtti

malka (katon paininpuu) rohpegalda

mallas málddis

malli mál´le, modeal´la, minsttar

mallikelpoinen mál´legelbbolaš

-mallinen -mállet; vanhanmallinenboaresmállet

malmi málbma

malmikenttä málbmagieddi

malminlouhinta málbmaboltun

maltillinen mášolaš, loait/u (-os); tulla maltillisemmaksimášuiduvvat, loaitut

maltillinen (poliittisesti) moderáhtta; maltillinen oikeistomášolaš olgeš bealli

maltillisesti mášolaččat, loaittuid, loaittul

malttaa máššat, máltit, stađđat

malttamaton mášoh/eapme (-is), stađuh/eapme (-is); tulla malttamattomaksimášohuvvat, stađuhuvvat, olla malttamatonmášohuddat

malttamattomuus mášohisvuohta, stađuhisvuohta

malttavainen  mášolaš, máš´šil (-is), stađ´đil (-is)

maltti máššu

mammona mámmon

mammutti mammuhtta

manala  jábmiidáibmu, gol´levárri; manan majoillegol´levári duohkai

manata mánet, mánidit

mandaatti mandáhtta

mandariini mandariidna

maneetti bossusnuolga, fál´lásnuolga

mania maniija

mankeli máŋgel

mankeloida máŋgelastit

mankua ks. kerjätä; ruinata

mankua mukaan (erit. lapsista) hoavrrestit

manna mán´na

mannaryyni mán´narievdni

manner (geogr.) nannán, kontineanta

mannerilmasto nannándálkkádat

mannerjää nannánjiekŋa

mannerjäätikkö nannánjiehkki

mannermainen nannán-, kontinentála

mansikka eanamuorji

manteli mándel

mantteli mántel

mappi máhppa

marasto maras, marastat

maratoni maraton

margariini margariidna

marginaali (paperin reunassa) siidoravda

marianpäivä márjjábeaivi

marianviikko márjjávahkku

marisija bigon, nuvan

marista luoilut, luoillistit, luoktudit, lunjaidit, mánet, mánidit, nuvvat

marja muorji

marja-astia murjenlihtti

marjamatka murjenmohkki

marjametsä olla marjametsässäleat murjemin, mennä marjametsäänmannat murjet

marjanpoiminta muorječoaggin, murjen

marjapaikka murjensadji

marjapensas muorjemiestta

marjastaa  murjet, čoaggit murjjiid

marjaterttu muorjegihppu

marjava (jossa on paljon marjoja) muorjá/i (-s)

marjoa muorjat

markka márki

markkamäärä márkemearri; markkamääräinenmárkemearrásaš

markkinahinta márkanhaddi

markkinapaikka márkanšillju

markkinasaamelainen (läntisimmät pohjoissaamen puhujat Etelä-Tromssassa ja Pohjois-Nordlandissa) márkosápmi

markkinat (pl.) márkanat (pl.); olla markkinoillamárkanastit

markkinatalous márkanekonomiija

markkinavaljaat (pl.) márkansuomut (pl.)

markkinaviikko márkanvahkku

markkinavoimat (pl.) márkanfámut (pl.)

markkinoida vuovdalit, geahččalit jođihit, márkanastit (S), márkanfievrridit (N)

markkinointi vuovdaleapmi, márkanastin (S), márkanfievrrideapmi (N)

marmeladi marmeláda

marmori márbmor

marraskesi jápmaassi

marraskuu skábmamánnu

marsalkka maršálka

marsipaani marsipána

marskimaa márskaeana(n)

marssi mársa

marssia márset, márseret

marsu marspiidni, márša

marttyyri martyra

masennus šlundun, šlunddageapmi, skurvvageapmi, skurtnjageapmi, hurvun, hurvvageapmi, deprešuvdna

masentua šlundut, šlunddagit, skurvvagit, skurtnjagit, snolkkagit, hurvut, hurvvagit, njolvut, njolvvagit

masentunut ks. alakuloinen

massa más´sá

massamuisti (tietok.) más´sámuitu

masto stivli

masuuni masuvdna

matala (esim. vaarasta) vuolleg/aš (-is)

matala (vedestä) coag/is (-es), pitää vedenpintaa liian matalanacoagášit

matala (verkosta) vuovssah/eapme (-is)

matalalaitainen (astiasta) njáđ/đi (-es); pitää astiaa liian matalananjáđášit

matalalaitainen (veneestä, sängystä tms.) ruovddah/eapme (-is)

matalapaine vuollegisdeaddu

matalikko  cohkolat, njuorra; ajautua matalikollecohkkot

matara máđir

matarakasvit (pl.) máđeršattut (pl.)

matelija njoam´mu, njoam´muspire

matemaatikko matematihkkár

matemaattinen matematihkalaš, matemáhtalaš

matematiikka matematihkka

materiaali materiála

materialistinen materialisttasaš

matinviikko (helmikuun toinen viikko) máhtevahkku

matka mátki, reaisu, mohkki

matkailija turista, mátkkálaš, mátkkošteaddji

matkailu turisma, mátkeealáhus, mátkkošteapmi

matkailumaja mátkeruoktu

matkakorvaus mátkebuhtadus

matkakustannus mátkegollu

matkalasku mátkerehket

matkalaukku goaffar ~ koaffar, kapseahkka

matkalippu mátkebileahtta

matkamuisto mátkemuitu

matkapahoinvointi rapmaluvvan ~ rapmaduvvan; tulla matkapahoinvoivaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat

matkapäivä mátkebeaivi

matkatavara mátkedávvir

matkatoimisto mátkedoaimmahat

matkatoveri mátkeguoibmi

matkia áddestallat, áđ´đestallat, jievžat, jievžžadit; innokas matkimaanjievžalas, jievžžadahkes

matkue mátkkuš

matkustaa mátkkoštit, johtit

matkustaja mátkkošteaddji, mátkkálaš ~ mátkkolaš

matkustajakone sáhttogirdi

matkustajakoti guos´seviessu

matkustajaliikenne sáhttojohtolat

matkustella johtalit, jođašit, golgat

matkustuskielto johtingieldu

mato máhtu

matriisi (mat.) matriisa

matruusi matrusa

matto láhtterátnu

mattoteline savdnjinholga

maukas njálgg/is (-a) ~ njálg/at (-ga), njávkkas (-is), lusttolaš, buorre

maustaa ruddet, njaddet, suvlet

mauste máistta, rudda, njatta, máistta, álmmis

mauton lusttuh/eapme (-is)

me  mii (min, mis, midjiide, minguin, minin)

me  (kaksi) moai (mun´no, munnos, munnuide, munnuin, munnon)

meduusa fál´lásnuolga, bos´susnuolga

mehiläinen mieđašeatni

mehiläishaukka vieksáfál´li

mehiläissyöjä uvlobor´ri

mehu sáhppi, sakta

mehukas sáhppá/i (-s)

mehuton sáhpeh/eapme (-is)

meijeri meieriija

meikäläinen munnagaš; meikäläinen ei siitä välittänyt munnagaš ii das beroštan

meinailla (tehdä jotakin) geahkat (+ inf.)

meinata  meinnet, áigut, jurddašit, hiv´vehit

meininki meinnet

meirami meiráma

meiskata meaiskidit, rieibmudit, meannudit, reahjidit

meisseli meaisil ~ meisel

mekaanikko mekanihkkár

mekaaninen mekanihkalaš, mekánalaš

mekaniikka mekanihkka

mekanismi mekanisma

mekastaa meaiskidit, meannudit, rieibmudit, reimmodit, ráikkistit, ráikidit, ráhtudit, stráiludit, stráillistit, stullat

mekastava stullalas

mekastus stulla

mela mealli

melkein measta, masá; goasii, uhcesii, uhtesii

melko (+ adj., + adv.) oalle, oppa, viehka, mealgat; melko paljonmealgat, melko kaukanamealgadis, mealgadaččas, melko kauasmealgadii, mealgadažžii, melko kauanguhkálagaid, viehka guhká

melkoinen (+ subst.) oalle

melkoisen (koko lailla) opparat; melkoisen, koko lailla kaukanaopparat guhkkin

melkoisesti mealgat, arvat

mellakka stuibmi; jolloin on paljon mellakoitastuibmá/i (-s), tänä keväänä on ollut paljon mellakoitadát lea leamaš stuibmás giđđa

mellakoida stuibmidit, stuibmet; alkaa mellakoidastuimmáskit

mellakoitsija stuibmideaddji

meloa meallut; (hiljalleen)melodit, (lyhyt matka) mealastit, (lyhyesti)mealádit

melodia melodiija

meloni melovdna

melu  šlápma, válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša

meluisa (äänekäs, ihmisestä) šlábmá/i (-s), jiedná/i (-s), jidn/ii (-es), ruodjalas, ruoddjá/i (-s), riedjalas, rieddjá/i (-s)

meluta  šlápmat, šlámaidit, válladit, lárbmadit, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, riedjat, gáššadit, rigeret

melutaso šlápmadássi

menehtyä (saada surmansa) sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat

menekki gálvojohtu, johtu

menekkiartikkeli johtugálvu

menekkikirja johtugirji

menestyksekäs menestuv´vi

menestys menestupmi, sukseas´sa (N)

menestyä menestuvvat

menetellä meannudit, láhttet, rassat

menetelmä meannudanvuohki, metoda

menettelytapa meannudanvuohki

menettää mas´sit, manahit; (henkensä)sorbmanit, sorbmašuvvat, heakkahuvvat, (rahansa)ruđahuvvat, (omaisuutensa)nallasit, (ruokahalunsa)boruhuvvat, (kielitaitonsa)gielahuvvat

menetys massin, dáhpa

menneisyys mannanáigi, vássánáigi

menninkäinen ulda, gufihtar

mennä mannat; (naimisiin)náitalit, (rikki)cuovkanit, (poikki)boatkanit, (kiinni)sulkeutua, (ohi esim. ukonilmasta)vássit, (kaupaksi)johtit, (kuuraan)bihcut, (pyydykseen)čákŋat

meno  mannu

menoerä ruhtagollu; (leikillisesti)ruhtaráigi

mentävä  (kulkukelpoinen) manahahtti

merenkulkija mearrajohtti

merenkulku mearrajohtin

merenneito ábiruv´vá

merenpinta mearadássi, mearragiera

merenpohja mearabodni

merenranta mearragáddi

merentutkimusinstituutti mearradutkaninstituhtta

meri mearra, áhpi; merellä meara alde, merellemeara ala; lähempänä merta oleva mearat, lähempänä mertamearabus, lähemmäksi mertamearabui; lähimpänä merta olevamearamus, lähimpänä merta mearamusas, lähimmäksi mertamearamussii

merieläin mearraspire

merihanhi ránesčuonjá, mearračuonjá

meriharakka cagan

merihätä čázeheahti

meriitti merihtta, ánssut (pl.)

merikala mearaguolli

merikalastus mearrabivdu

merikihu suolaskáiti

merikipeä mearrabuohcci

merikissa (kala) stáinnir, stáidnár

merikotka mearragoaskin

merilevä mearrastárra

meriliikenne mearrajohtolat

merililja mearralilljá

merilokki gáiru

merimakkara mearramárfi

merimetso skárfa

merimies mearraalmmái ~ mearraolmmái

meripeninkulma mearramiila

meripihka mearragáhčči, mearragás´si

merirautu valas

merirokko (eräs äyriäislaji) skátná

merirosvo mearrarievvár, mearrarosvu

merisaame mearrasámegiella

merisaamelainen mearrasápmelaš, mearrasápmi, mearraolmmoš, meren, meron

merisairas  tulla merisairaaksirapmaluvvat ~ rapmaduvvat

merisiili gáranasbáhti, gáranasruitu

merisirri fierváviroš

merisotilas mearrasoalddát

merisuola mearrasálti

merisuula mearrasuvlá

meritaimen guvžá; (talvikko)gudjor

meritähti ruos´sareabbá, nástereabbá

merivartiolaitos mearrabearráigeahčču, mearragozáhus

merivene mearrafanas

merivesi mearračáhci

merivirta mearrarávdnji

merivoimat (pl.) mearrafámut (pl.)

merkillinen  árte/t (-gis), mearkkalaš

merkinanto signaleren; antaa merkki, signaali signaleret

merkintä merkejupmi, mearkkastat

merkintä (porojen) mearkun

merkitsevä mearkkašeaddji

merkittävä mearkkašahtti, fuopmášahtti, mearkkalaš, dehálaš

merkityksetön mearkkašmeahttun

merkitys mearkkašupmi, mearkkahus (S, R)

merkityttää (esim. vasoja, jotakin luetteloon) merkehit

merkitä (jotakin) merket; (vähin erin)mearkut, merkkodit, (nopeasti)merkestit, mearkulit

merkitä (poroja) merket, mearkut

merkitä (tarkoittaa) mearkkašit, dárkkuhit, oaivvildit, máksit

merkki mearka; panna merkillemearkkašit, merket, merkot

merkkipäivä mearkabeaivi

merkkitavara mearkagálvu

merkkiteos mearkaduodji

merta meardi; pyytää merralla mearddástallat

mesi miehta

mesiangervo miehtaskážir

mesimarja váđot, gieddeluomi, miehtamuorji

mesoliittinen mesolihtalaš

messinki messet ~ meisset

messu (rel.) meas´su

messut (pl.) gálvočájáhus

messuta (rel.) mes´set

mestaaja steavlideaddji, bievval, biev´vá, čeabetčuohppi

mestari meašttir

mestarillinen meašttárlaš

mestariteos meašttirduodji

mestaruus meašttirvuohta

mestaruuskisat (pl.) meašttirvuođagilvvut (pl.)

mestata steavlidit, bievvalastit

metafori metafora, giellagovva

metaforinen metaforalaš

metakka  lárbma, ruodja, riedja, gášša

metalli metál´la

metallilanka sreaŋga

metallinen metál´la-, metállas ráhkaduv´von

metallipora rádna

meteli  válla, lárbma, márra, julla, japma, ruodja, riedja, gášša

metelöidä  válladit, lárbmadit, rigeret, meaiskidit, márrat, jullat, japmat, ruodjat, ruodjadit, riedjat, gáššadit

metelöitsijä rigearár

meteori meteora, nástelužas, doleš

meteoriitti meteorihtta, ráttáš

meteoroidi meteoroida

meteorologia meteorologiija

meteorologinen meteorologalaš

metodi metoda

metri mehter

metropoli metropola

metropoliitta metropolihtta

metsiintyä (villiintyä, tulla ihmisaraksi) meahcáiduvvat, meahcástuvvat

metsikkö muorrabohttu, vuovdebihttá

metsittyä vuovdiluvvat

metsittää vuovdiluhttit

metso čukčá

metsuri vuovdebargi

metsä vuovdi; metsäinenvuovdá/i (-s), muor´rá/i (-s), mur´r/ii (-es)

metsä (asumaton alue) meahcci; metsän puolellameahcebealde, metsän puolellemeahcebeallai, metsän puoltameahcebeale

metsäala (toiminta)vuovdesuorgi; (alue)vuovdeviidodat

metsäalvejuuri vuovdegáiski

metsäapila meahcceluovvar

metsähallitus meahciráđ´đehus

metsähanhi stuorračuonjá ~ stuorračuonji

metsähiiri vuovdesáhpán

metsäimarre vuovdegáiskkit

metsäinen vuovdá/i (-s); tämä on hyvin metsäistä seutuadát lea hui vuovdás guovlu

metsäjänis njoammil

metsäkastikka biiporuoš´ši

metsäkauris vuovderuoigu

metsäkirvinen muorracivkkán

metsäkorte čuotnjátsuoidni

metsäkurjenpolvi boaresgállárássi

metsälauha vuovdesitnu

metsälemmikki nástelieđđi

metsämaa vuovdeeana(n)

metsämaitikka vuovdesáhpal

metsämyyrä ruškessealgi

metsäneläin meahcieal´li, meahccefuođ´đu, luođueal´li, spire

metsänhaltija meahcceháldi

metsänhoitaja meahccedikšu, vuovdedikšu

metsänhoitoyhdistys meahccedikšunovttastus

metsänomistaja vuovdeeaiggát, vuovdeoamasteaddji

metsänpeto luođunávdi

metsänvartija vuovdegeahčči

metsäorvokki vuovdeviola

metsäpalo meahccebuollin, vuovdebuollin

metsäpalsta (polttopuun ottoa varten) bálstá (S), teaiga (N)

metsäpeura vuovdegoddi

metsäpolku meahccebálggis

metsäporo  (outaporo) vuovdeboazu

metsäpäästäinen vuovdevánddis

metsäruusu vuovderuvsu, gádderuvsu

metsäsaamelainen vuovdesápmelaš, vuovddit

metsäsopuli vuovdegoddesáhpán

metsästys bivdu, meahccebivdu, meahcásteapmi (S), jákta (N, R)

metsästyskortti bivdogoarta, meahccebivdogoarta, meahcástangoarta (S)

metsästyslaki meahcástanláhka (S)

metsästäjä bivdi, meahccebivdi, meahcásteaddji (S)

metsästää bivdit meahci, meahcástit (S), jáktet (N, R); (lintuja)loddet, lottástit, (turkiseläimiä)návdet

metsätalous vuovdedoallu, meahccedoallu

metsäteknikko vuovdeteknihkkár

metsäteollisuus vuovdeindustriija

metsätila vuovdedállu

metsätyö vuovdebargu

metsätyömies vuovdebargi

metsätähti guolbbanásti

metsätähtimö vuovdehilsku

metsäviklo vuovdečoavžžu

metsävouti (hist.) vuovdefáldi

miehekäs dievddulágan

miehenkämmekkä biehtárgeapman

miehiinmenevä (naisesta) almmáiváibmil (-is) ~ olmmáiváibmil (-is)

miehineen (adv.) isidaš; Sunna miehensä kanssa myös oli sielläSunná isidaš maid leigga doppe

miehistyä almmáiduvvat ~ olmmáiduvvat

miehittää okkuperet

miehitys (alueen, valtion tms.) okkupašuvdna, stivrravulošvuohta

miehuus almmáivuohta ~ olmmáivuohta, dievduvuohta

miekka miehkki

miekkailla miehkástit, miehkástallat

miekkailu miehkástallan

miekkavalas fáhkan

miekkonen bojá, bán´ne, lunta

mieleinen, mieli- mielamiel-, váimmoguovdo-; mieleinen työmielamiebargu, mieliruoka váimmoguovdobiebmu

mielellään mielas, millosit, mielalis, mielalaččat, áinnas; sinne kyllä mielelläni lähtisindohko gal áinnas vuolggášin

mielenhäiriö miellagolggiheapmi, seahki

mielenkiinto beroštupmi

mielenkiintoinen miellagiddevaš, mielaidgeas´si

mielenlaatu miellaláhki

mielenliikutus miellalihkahus

mielenmaltti  máššu

mielenosoittaja miellačájeheaddji, demonstránta

mielenosoitus miellačájáhus, demonstrašuvdna

mielenrauha miellaráfi, máššu

mielenterveys mielladearvvasvuohta ~ mielladearvvašvuohta

mielenterveystoimisto mielladearvvasvuođadoaimmahat ~ mielladearvvašvuođadoaimmahat

mielentila mielladilli

mielenvikainen miellaváillat, miellavánat, vátnamielat, vátnamielalaš, miellavádjit, oaivelámis, heaigomielat, beallemielat, oanehisjierpmat

mielettömyys mielahisvuohta

mielettömästi mielaheamet

mieletön mielah/eapme (-is); mielettömän kallismielahis divrras

mieli miella; minun mieleenimu miela mielde, mieltäni vastenmu miela vuostá, lähtömielessävuolginnammii, juolahti mieleenigavihii mu oaivái, minun tekee mielimus lea miella, mielestänimu mielas, hyvällä mielelläbuorremielas, olla jotakin mieltäoaivvildit, olen kanssasi samaa mieltälean duinna ovtta oaivilis, palauttaa mieleensämuitát, muistua mieleen govddiidit millii, pitää mielessäatnit mielas

mieliala miellaláhki, miella, latnja, gopma, giira

mielialalääke miellaláhkedálkkas

mielihyvin mielas, millosit, áinnas

mielijohde miellačuggestat

mieliksi miela mielde

mielikuva miellagovva

mielikuvitus miellagovahallan, miellagovvádus, fantasiija

mielipaha miellavearránus, bahča miella

mielipide oaivil; esittää mielipideoaivvildit

mielipidetutkimus oaivildutkan

mielipuoli beallemielat

mieliruoka mielamielbiebmu, váimmoguovdoborramuš, hapmoborramuš

mielisairaala miellabuohcceviessu

mielisairas miellabuohcci

mielisairaus oaivevihki

mielissään buorremielas, ilus

mielistelijä ks. imartelija 

mielistellä ks. imarrella 

mielivalta mielaváldi

mielivaltainen mielaevttolaš

mieliä milohallat

mielle miellagovva

mieltyä (johonkin) miellasuvvat (masa nu), ges´sot (masa nu)

mieluimmin millosepmosit, ovddimus

mieluinen mielamiel-; mieluinen asiamielamielášši

mieluisa miellasaš, miellahaš

mieluummin milloseappot, miellaseappot, ovdal, ovdal juo; söi mieluummin taimenta kuin lohtaborai ovdal juo dápmoha go luosa

mieshenkilö  almmáiolmmoš, almmái, olmmái, olmmáiolmmoš, dievdu, dievdoolmmoš

mieskuoro almmáikoarra ~ olmmáikoarra

miesrukka albmáhuoš ~ olbmáhuoš

miete jurdda

mietelmä smiehtus, aforisma

mietintö smiehttamuš

mietiskellä smiehtadit, jurddašaddat, guorahallat, vihkkedallat; (meditoida) mediteret

mietittävä, miettiminen smiehttamuš; on paljon mietittäväälea ollu smiehttamuš

mietityttää smiehtahit

mieto láiv/i (-ves)

mietteliäs smiehttalas, smiehtadahkes, jurddašahkes

miettiä smiehttat, jurddašit, jurddašaddat, guorahallat

migreeni (med.) migrena

mihin gosa

mihin mennessä goassážii; mihin mennessä luulet tuon valmistuvan? goassážii gáttát dien gárvvásmuvvat?

mihinkään  masage; ei mihinkään voi täysin luottaaii masage sáhte ollásit luohttit

miina miidna

miinanraivaaja miidnačorgejeaddji

miinoittaa miidnet

miinus minus

mikkeli mihkalmas

mikkelinpyhät (pl.) mihkalmasbasit (pl.)

mikkelinviikko mihkalmasvahkku

mikrobi mikroba

mikrofoni mikrofovdna

mikroprosessori (tietok.) mikroproses´sor, mikrodoaimmár

mikroskooppi mikroskohppa ~ mikroskohpa

mikroskooppinen mikroskohpalaš; mikroskooppisen pienet punasolutbinnabánna ruksesseallat

miksi manin, manne

miksikään maninge, mannege

mikä mii; (rajallisesta joukosta)guhtemuš, mikä noista autoista on sinun?guhtemuš duoin biillain lea du?

mikäli jos, jos juo fal

mikään mihkkige ~ mihkkege ~ miige

miljardi miljárda

miljonääri miljoneara

miljoona miljovdna

miljoonakala miljovdnaguolli

millainen makkár ~ makkáraš

milligramma mil´ligrám´ma

millilitra mil´lilihtter

millimetri mil´limehter

milloin  goas

milloinkaan goas´sige ~ goas´sege ~ goasge

miltei measta, masá, goasii

mineraali minerála

minimaalinen minimálalaš

ministeri ministtar

ministerineuvosto ministtarráđđi

ministeriö ministeriija (S), departemeanta (N)

miniä mannji; tuleva miniämannjesássa

minkki miŋka

minkäaikainen (mihin aikaan kuuluva) goassáš ~goassá; miltä ajaltahan nuo sinun juttusi ovat? goassáža ságatsson dus diet leat?

minkäänlainen makkárge, makkárašge

minne gosa; minne hyvänsägosa beare ~ fal ~ ihkinassii

minnekään gosage; ei lähtenyt minnekäänii vuolgán gosage

minttu minta

minuutti minuhtta

minä  mun (mu, mus, munnje, muinna, munin)

missä gos; missä (osapuilleen)gokko, missä (tarkemmin sanottuna)goal

missään gostige ~ gostege ~ gosge

mistä lähtien goassážis; mistä lähtien olet asunut täällä?goassážis leat ássan dáppe?

mistään mastige ~ mastege ~ masge

mitali medállja

mitata mihtidit; (kyynärmitalla)állanastit, (sylimitalla)salastit, (vaaksamitalla)goartilastit

miten  mo ~ movt ~ mot, gokte (R) ~ got (R)

mitenkään moktige ~ moktege ~ moge ~ movtge

mitta mihttu; ajan mittaanáiggi mielde, guhki vuollai

mittaamaton mihtitmeahttun

mittaaminen mihtideapmi

mittakaava mihttolávva

mittaluku mihttolohku

mittanauha mihttobáddi

mittari mihttár, mihtádas

mittarimato lastamáhtu

mittasuhde propošuvdna

mittaus mihtideapmi, mihtádus

mittayksikkö mihttoovttadat

mitä maid; mitä sinä siellä näit?maid don doppe oidnet?

mitä - sitä  mađe - dađe ~ mađi - dađi

mitä kautta gokko

mitättömyys fámohisvuohta, gustomeahttunvuohta, árvvuhisvuohta

mitätöidä fámohuhttit, duš´šin dahkat; mitätöityfámohuhtton, duš´šin dahkkon

mitätön (esim. asiapaperista) fámoh/eapme (-is), gustomeahttun, árvvuh/eapme (-is)

mitään maidige ~ maidege ~ maidge

mitäänsanomaton duš´ši, duššálaš

mm. (= muun muassa)ee. (= earret eará)

mobilisoida mobiliseret

mobilisointi mobiliseren

modaaliverbi (kiel.) modálavearba

modeemi (tietok.) modema

moderni modearna, dánáigásaš, ođđaáigásaš

modernismi modernisma

modernisoida moderniset, dahkat dánáigásažžan ~ ođđaáigásažžan

modernisti modernista

modus (kiel.) modus

moite moaitta, moaitámuš, láittus, láitámuš, vuoiŋŋádus

moitiskella moaittašit, láittašit

moitittava moaittehahtti, láittehahtti

moitteeton moaitemeahttun, láitemeahttun

moittia moaitit, láitit, cuiggodit, vuoiŋŋidit

moittiminen moaitámuš, láitámuš; ei ole moittimistaii leat moaitámuš ~ láitámuš

moittivainen moaitálas, láitálas

molemmat guktot, goappašagat, goappašat

molemminpuolinen guovttebealat, bilaterála

molli mol´la (mus.)

molskahtaa borššihit

molva (turskakala) lággu

momentti momeanta

monenkeskinen máŋggaidgaskasaš

monenlainen máŋggalágan

monenvärinen máŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat

monesko  gallát; monenneksiko galládin

monesti máŋgii, máŋgga háve, máŋgga geardde; vaikka kuinka monestivaikko man gal´lii

monestiko gal´lii

monet (pl.) (ihmisistä) o(a)llugat (pl.), olugat (pl.), olusat (pl.), eatnagat (pl.)

mongertaa  molžat, molžžardit

mongoli mongola

moni (ihmisistä) máŋggas; moni oli tullut siihen kokoukseen máŋggas ledje boahtán dan čoahkkimii

moniarvoinen pluralisttalaš

moniavioinen máŋgganáittot, polygámalaš

moniavioisuus máŋgganáittotvuohta, polygamiija

monijäseninen máŋggalahtot; monijäseninen toimikuntamáŋggalahtot doaibmagoddi

monikielinen máŋggagielalaš, máŋggagielat

monikko (kiel.) máŋggaidlohku, plurála

moniko gallis; kuinka monta henkilöä oli tullut siihen tapaamiseen?gallis ledje boahtán dien deaivvadeapmái?

monikulmainen máŋggačiegat

monikulmio (mat.) máŋggačiegahas

monimuotoinen máŋggahápmásaš, máŋggahámat

monimuotoisuus máŋggahápmásašvuohta, máŋggahámatvuohta

monimutkainen (esim. asiasta) mohkká/i (-s), moiv/vas (-e-), moivá/i (-s), váttis

moninainen máŋggalágan

moninaistalous lotnolasdoallu, lotnolas ealáhusat (pl.)

moninkertainen máŋggageardásaš, máŋggageardán

moninkertaistua máŋganit, šaddat máŋggageardásažžan

moniperusteinen máŋggavuđot

monipuolinen máŋggabealat, máŋggabeallásaš

monisatainen (monisatapäinen) máŋggačuođat; monisatapäinen ihmisjoukkomáŋggačuođat olmmošjoavku

moniselitteinen máŋggačilggot; moniselitteinen tulkinta asiasta máŋggačilggot dulkojupmi áš´šis

monisirkkainen máŋggaiđot; monisirkkaiset kasvitmáŋggaiđogat

monisoluinen máŋggaseallat

monistaa máŋget

monistamo máŋgehat

moniste máŋggus, stensiila

monistuskone máŋgenmašiidna

monistuttaa máŋgehit

monitahkoinen (mat.) máŋggaseainnat

monitahoinen máŋggadáfot

monitaitoinen máŋggadáiddolaš

monitieteinen máŋggadieđalaš

monitoimikone máŋggabarggumašiidna

monitoimitalo máŋggadoaimmadállu, birasviessu

monitori monitovra

monivivahteinen  girjá/i (-s)

monivuotinen máŋggajahkásaš, máŋggajagat

monivärinen máŋggaivdnásaš, máŋggaivnnat

moniääninen (laulusta) máŋggarattat

mono čuoigangáma

monografia monografiija

monologi monologa

montako gal´le

monttu roggi

moottori mohtor

moottoriajoneuvo mohtorfievru

moottorikelkka mohtorgielká (S), gielká (S), skohter (N) ~ skuhter (N) ~ skutter (N)

moottoriliikenne mohtorjohtalus

moottoripyörä mohtorsihkkel, mohtorsihkkelat (pl.)

moottorisaha mohtorsahá

moottoritie mohtorgeaidnu

moottorivene mohtorfanas

moottorivika mohtorvihki

mopedi (mopo) mopeda, mobbá (N)

moraali morála

moraalinen morálalaš

moraaliton morálameahttun

moreeni morena

morfologia (kiel.) morfologiija, hápmeoahppa

morfologinen (kiel.) morfologalaš, hápmeoahpalaš

morsiamineen morseš ~ moarseš

morsian moarsian

morsian ja sulhanen morsešguovttos

morsiushuntu moarsisuokka

morsiuskruunu ruvda

morsiusneito moarsibiigá

mosaiikki mosaihkka

moskeija moskea

motelli moteal´la

motiivi motiiva, fáddá

motivaatio (jonkin tekemiseen) motivašuvdna, mokta, arvu

motivoida motiveret, movttiidahttit, arvvosmahttit, roahkasmahttit

motkottaa bealkkestuddat, bealkkidit, cuvzat, nuvzat, duikudit, coahkkit

motoriikka motorihkka

motorinen motorihkalaš, motoralaš

moukari šleagga; (urh.)veahčir, moukarinheittoveahčeršlivgen

muhamettilainen muhammedána, muhamehtalaš

muhennos meastu, meastta, measttanas, njuvddus

muhentaa njuvdit, mol´let

muikku máivi, roabát, ruođat

muinainen dološ (attr.), áigasaš (attr.) ~ áigahaš (attr.); nuo muinaiset tapahtumatdiet dološ dáhpáhusat

muinaisaika dološáigi

muinaisesine dološgálvu

muinaisjäännös dološbázahus

muinaismuisto  dološmuitu, kulturmuitu

muinaisnorja dološdárru

muinaistiede doložiiddieđa, arkeologiija

muinaistutkija doložiiddutki, arkeologa

muinaisuus dološvuohta

muinoin dolin, dovle, dolátdovle

muistaa muitit; alkaa muistaamuitát

muistaakseni mu muittu mielde, dađe mielde go mun muittán

muistaminen muitin

muistella muittašit; (yrittää palauttaa mieleensä)muittostallat, muitástallat

muistelmakirjallisuus muittašangirjjálašvuohta

muistelus muitalus, muittašeapmi

muistettava (muistaminen) muitámuš; hänellä oli paljon muistettavaasus lei ollu muitámuš

muisti  muitu; menettää muistinsamuittohuvvat

muistiinpano muituimerkejupmi

muistikuva miellagovva, muitogovva

muistilista muitinlistu

muistin aikana  muittu bále, rábášnaga, rábášbále; parasta on tekaista tuo työ muistin aikanabuoremus lea bargalit dien barggu muittu bále

muistinumero (mat.) muitonummir

muistio muittuhančála

muisto muitu

muistomerkki  muitomearka

muistopatsas muitobázzi

muistosanat (pl.) muitosánit (pl.)

muistutella muittohallat, muittuhallat

muistuttaa (jotakuta jostakin) muittuhit (soapmása mas nu)

muistuttaa (jotakuta) sulastahttit (soapmása), muittuhit (soapmása), sogastahttit (soapmásii), nálástahttit (soapmásii), geahčastahttit (soapmásii), leat soapmása hápmái ~ láhkái ~ ládjii ~ vuohkái ~ muhtui; (tulla johonkuhun)rohtašuvvat ~ nállásuvvat ~ šaddat ~ boahtit soapmásii

muistutus muittuhus

muka  (mukamas) mahká ~ mahkáš; oli muka sinne lähdössälei mahká dohko vuolgimin

mukaan (mukaisesti) mielde, jelgii (R)

mukaansa fárrui, mielde; otti minut mukaansaválddii mu fárrosis

mukana mielde, fárus; tuoda mukanaanbuktit mielddis

mukautua (johonkin) vuogáiduvvat (+ ill.), hárjánit (+ ill.), sodjat (+ ill.), guorrasit (+ ill.)

mukava hávsk/is (-kes), somá (-s), vuogas

mukavasti vuohkkasit

muki mugga

mukiinmenevä oalle buorre, viehka vuogas, dohkálaš

mukiloida cábmit

mukista nimmorit

mukula mánná, unnoraš; (esim. perunan)čalbmi

mukulajuuri  urttas

mukulaleinikki čuolbmanoarsa

mulkaista mulggastit, mulggádit

mulkaisu mulgganas

mulkku (vulg.) návli

mulkoileva mulgolas, mulg/gas (-e-), jabbolas, ja/ppas (-bbe-)

mulkoilija mulggon, mulgediŋga

mulkoilla mulgut, mulggodit, jabbut

mulkosilmä jabbečalbmi

mullata (perunoita) muldet

mullikka nuorralágan vuoksá

mullin mallin hiluid háluid ~ hiđuid háđuid, rámškkil; mullin mallin oleva rámšk/kas (-e-), mennä mullin mallin rámškkagit, panna mullin mallinrámšket

multa muolda, muoldu, muldi

multainen muold/das (-o-)

multava muoldá/i (-s),muld/ii (-es), muld/ui (-os)

mumista  ks.mutista

mummi  (hellittelysanana) áhkku

mummo (isoäiti) áhkku

mummola áhku báiki

muna manni ~ monni; runsasmunainenman´ná/i (-s), mon´ná/i (-s); kerätä muniaman´net ~ mon´net

munakas omeleahtta

munanjohdin mannejođas ~ monnejođas

munankeltuainen mannefiskadas ~monnefiskadas

munanvalkuainen mannevielgadas ~ monnevielgadas

munasarja (anat.) manneráksá ~ monneráksá

munasolu manneseal´la ~ monneseal´la

munata (tyriä) čurbošit

munia man´net ~ mon´net

munkki muŋka

munkki (leivos) donitsa, muŋke (S)

munkkikorppikotka čáhppesráhtogoaskin

munuaisallas (anat.) manimušguovdnji ~ monimušguovdnji

munuaiset (pl.) manimuččat (pl.) ~ monimuččat (pl.), manimat (pl.) ~monimat (pl.)

munuaislaskimo manimušmorčesuotna ~ monimušmorčesuotna

munuaisrasva manimušbuoidi ~ monimušbuoidi

munuaistiehyt (anat.) manimušoarri ~ monimušoarri

muodikas ođđaáigásaš, dálá bivnnuhis vuogi mielde dahkkojuvvon; muodikkaasti pukeutunut dálá bivnnuhis bivttasvuogi mielde gárvodan

muodollinen (esim. tilaisuus) formála

muodollisuus formaliteahtta ~formalitehta

muodonmuutos hápmenuppástus, metamorfosa

muodonvaihdos hámimolsun, metamorfosa

muodostaa  hábmet, čohkket, ráhkadit

muodostelma hábmehus

muodostua čohkiidit, šaddat

muodoton hámeh/eapme (-is)

muodoton (muotopuoli) roaib/bas (-e-); tulla muodottomaksiroaibbagit, olla jossakin muodottomanaroaibát

muokata (käyttöä varten)duddjot, ráhkadit; (esim. nahkaa)meaidit, dikšut

muokkailla (käyttöä varten)duddjostallat; (esim. nahkaa)meaiddašit, divššodit

muona niesti

muori  áhkku, eam´mi, muore

muoti (nykyisin käytössä oleva) mohta

muotisuunnittelija bivttashábmejeaddji

muotivaatteet (pl.) dálá bivnnuhis biktasat (pl.)

muotka  muotki

muoto hápmi; muodon vuoksihámi dihte

muotoilla lávet, hábmet; ávnnastit, ávdnet, ávdnedit

muotoilu láven, hábmen

muotokuva portreahtta, muohtogovva

muoto-opillinen (kiel.) hápmeoahpalaš, morfologalaš

muoto-oppi (kiel.) hápmeoahppa, morfologiija

muotoutua hápmašuvvat, šaddat

muotti foarbma ~ fuorbma, steahppu

muovailla hábmet, lávet, ráhkadit

muovailuvaha hábmendáigi

muovi  plastihkka, plásta

muovinen plásttet-, plásta-

murahtaa harihit, har´ret

murea smier/ru (-os), smierus

murehtia moraštit

mureneva moal´lá/i (-s), mol´lá/i (-s), mol´lu/i (-s), moalas (-), mol/as (-la), mor´rá/i (-s)

murentaa mol´let, moldet, smoldet, smol´let

murentua moallanit, mollanit, smollanit, morranit, moarránit

murha olmmošgoddin

murhaaja olmmošgoddi, morddár ~ mordár

murhamies olmmošgoddi

murhata  goddit

murhe  moraš

murheellinen  morašlaš

murheenkryyni váibmobávččas; kuopuspoika oli hänen äitinsä murheenkryyni váhkabárdni lei su eatni váibmobávččas

murhenäytelmä moraščájálmas, tragediija

murina harra

murisija haran

murista harrat, haraidit

murjottaa moskát, luvdnját, loavskát, muŋkát, muvskát, muvkát, muškát, skurdnját, snolkát

murjottaja moskkudiŋga, luvdnji, loavsku, bolfi, buldu, nirpi

murotaikina smierosdáigi

murre suopman, dialeakta

murresana suopmansátni

murrosikä rávásmanahki

murroskausi doajáhatáigi, jorggáldatáigi

murskata mol´let, skálmmastit

mursu morša

murtaa cuvket, doadjit; (ohutta hankea, jäätä)moarrat

murtautua (johonkin) gaikut sisa

murtautuminen, murto sisagaikun

murteellinen dihto suopmanii gul´levaš, suopman-, dialektálalaš, dialeakta-

murto viessogaikun

murtoluku (mat.) cuovkalohku, cuovka

murto-osa (mat.) cuovkaoassi

murtovaras gaikusuola

murtovarkaus gaikusuolavuohta

murtovesi mearasáiva

murtua doddjot; (luusta)cuovkanit, gullat

murtua (ohuesta hangesta, jäästä) moarrasit, moarrašuvvat

murtuma doddjon; (luun)cuovkaneapmi, gullan

muru, murunen  moallu, moldi, morri, smadji

museo musea, dávvirvuorká

museovirasto museadoaimmahat

musertaa mol´let, njuvdit, skálmmastit

musiikillinen musihkalaš

musiikinopettaja musihkaoahpaheaddji

musiikki musihkka

musiikkileiri musihkkaleaira

musikaalinen musikálalaš, nuohtalaš, nuohttá/i (-s), nuhtt/ii (-es)

musikki  (tummanruskea poro) muzet

musikkisuivakko (vatsanalus tummanruksea, muuten harmaa) muzetčuoivvat

musikkivalkko (vatsanalus tummanruksea, muuten vaalea) muzetjievja

musisoida musiseret

muskottipähkinä muskohttaniehtti

muslimi muslim

musta (adj.) čáhpp/at (-es); oli mustanaan väkeäledje čáhppadin olbmot, näkyä mustanačáhppát, ilmestyä mustana näkyviinčáhpihit

musta (mustaihoinen) mustaihoinen henkilöčáhppesvarat olmmoš, (halventava)neger

musta (subst.) čáhppat

musta kohta čáhppadas

musta-apila čáhppesluovvar

mustahaikara čáhppesháigir

mustaherukka čáhppesjierit

mustaihoinen (ihmisestä) čáhppesliikkat, čáhppesvarat

mustajalkatylli čáhppesjuolbuvvedat

mustajoutsen čáhppesnjukča

mustakaulauikku gožubuokčá

mustakettu čáhppesrieban

mustakiuru čáhppesleivvoš

mustakottarainen čáhppesstárra

mustakurkku-uikku čáhppesbuokčá

mustalainen romani, rom´ma, mustelaš (S) (ks. romani)

mustaleppälintu čáhppesleaibeloddi

mustalintu (meriteeri) njurggu

mustamaalata bostalit, sealggobealsárdnut

mustamaalaus bostaleapmi, sealggobealsárdnun

mustanokka (porosta) čáhppesnjunni, giehpanjunni

mustapääkerttu čáhppesvizar

mustapääsirkku čáhppesoaicihci

mustarastas čáhppesrásttis

mustarotta čáhppesroahttu

mustasara čáhppeslukti

mustaselja čáhppesliettar

mustasukkainen  balahahkes (-), loleš (-is), lollalas, lollodávddat; olla mustasukkainenbalahit, lolahit

mustasukkaisuus balahahkesvuohta, balaheapmi, lolešvuohta, lolaheapmi, lollu, čáhppesdávda (R)

mustata čáhpodahttit, báđđit

mustatiira čáhppesdirru, čáhppesčearret

mustatukkainen čáhppesvuovttat

mustavalkoinen čáhppesvi/elgat (-lges)

mustavaris čáhppesvuoražas, bealdogarjá

mustaviklo čáhppesčoavžžu

muste bleahkka; tahraantua musteeseenbleahkahuvvat

mustekala áhkárguolli, bleahkkaguolli

mustekynä bleahkkapean´na

mustelma sáhppadas; mennä mustelmillesáhpodit

mustikanvarpu sarritdaŋas

mustikka sarrit, sar´ri; poimia mustikoitasar´ret

mustua  čáhpodit

mustuainen čalbmegolláš, čáhppadas

muta  mohti, mođđi, loški, stánži, ráhpi, luhča

mutaatio mutašuvdna

mutainen mohttá/i (-s), lošk/kas (-a), stánž/žas (-e-), ráhppá/i (-s); tulla mutaiseksi mohtiluvvat, mohtuluvvat, mohtut, mohtat, mođđat, stánžut, loškkiidit

mutasara rivotlukti

mutista  muđaldit, muljardit, cuhllat, cuhlaidit, cuhllat, cuhlaidit, colkat, colkkistit, njálmme siste hállat

mutka mohkki, moalki

mutkalla (hetkellisesti)mohkkut, moalkut; (pysyvästi)mohkil, moalkkil, moakkil

mutkata (tehdä mutka) mohkastit

mutkaton mohkeh/eapme (-is)

mutkikas mohkká/i (-s)

mutkikas (asiasta) mohkká/i (-s), sor´rái (-s), roancá/i (-s), soancár (-is) ~ soancir (-is)

mutkitella  (esim. joesta, polusta) mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, mohkkasaddat, moalkkardallat

mutkitella (kulkijasta) mohkohallat, mohkahallat, molkkohallat, moalkkardallat, gálbbardit, ladnjedallat, ladnjedit, ladnjet, garvvašit

mutristaa (suutaan) ruibet

mutristua (suusta) ruibbagit

mutruilla (väännellä suutaan) ruibasaddat, ruibut

mutrussa (suusta) ruibut

mutrussa oleva (suusta) ruib/bas (-e-); mutrussa suinruibbonjálmmiid

mutrusuu ruibi

mutsikki ks. musikki 

mutta muhto

mutteri muhtter

mutu (kalalaji) geađgenoarsa, noarsa

mutustaa suoskkadit, joppaldit, joppaldahttit, čoppaldit

muu eará, iežá; muun muassaearret eará, ei muuta kuinii eará go, eará go, ii eambbogo, eambbo; ei epäröinyt, ei muuta kuin lähtiii eahpidan, eambbo vulggii

muualla eará sajis

muualle eará sadjái; (esim. vilkaista)nuppos

muuan muhtun ~ muhtin, okta

muukalainen vierroolmmoš

muukalaispassi vierroolbmopás´sa

muuli muvla

muulloin eará háve, eará áigge

muumio mumia

muunkielinen earágielat, iežágielat

muunlainen earálágan, iežálágan, nuppelágan

muunnella nuppástuddat, rievddadit, varieret

muunnelma rievdadus, variašuvdna

muunnos nuppástus, variánta

muuntaa nuppástuhttit, iežáhuhttit, rievdadit

muuntaja (elekt.) transformáhtor, joraheaddji

muuntua  nuppástuvvat, iežáhuvvat, rievdat

muurahainen gotka

muurahaiskeko gotkkabeassi

muurari muvrrár

muurata muvret

muuri muvra

muusa musá ~ muvsá

muusikko musihkkár

muuta kuin earágo

muutama muhtun ~ muhtin, soam/is (-es)

muutella (esim. poromerkkiä) rievdadallat

muutella (toisenlaiseksi) muktalit

muuten muđui, minddar; earáláhkai, iežáláhkai, earáládje, iežáládje

muutoin muđui, minddar

muutoksenhaku nuppástuhttinohcan

muutos nuppástus, earáhus, iežáhus, rievdadus, rievdadeapmi

muutosehdotus nuppástuhttinevttohus

muutosilmoitus rievdadanalmmuhus

muuttaa (asuinpaikkaa) fár´ret, muotkut; (vähin erin)fár´restallat, fár´redaddat, mutkkodit

muuttaa (toisenlaiseksi) nuppástuhttit, muhttit, rievdadit, earáhuhttit, iežáhuhttit

muuttogeeninen genarievdaduv´von

muuttohaukka bárbmofál´li

muuttoilmoitus fár´renalmmuhus

muuttoliike fár´renlihkadus, muotkunlihkadus

muuttolintu bárbmoloddi

muuttua nuppástuvvat, muhttašuvvat, muhttot, muktašuvvat, muktot, muktosit, muktásit, rievdat, earáhuvvat, iežáhuvvat, molsašuvvat

muuttuja nuppástuddi, molsašuddi

muuttuja (mat.) variábel

muuttumaton rievdameahttun, stáđis, bis´sul (-is)

muuttuva rievdavaš, rievdil (-is)

myhäillä smuhččát, mojohallat

mykerökukkaiset (pl.) diehppelieđagat (pl.)

mykistyä jienahuvvat, sánehuvvat, jávohuvvat

mykkä gielah/eapme (-is)

mylly mil´lo, feardna

myllynkivi mil´logeađgi

mylläri mil´lár

mylviä muollat, muollut, muoladit

myrkky mirko ~mirku, mirkko

myrkkykeiso mirkourttas

myrkkyrauhanen mirkoráksá

myrkkysyötti (petoeläimiä varten) šeallju

myrkyllinen mirkkolaš

myrkyttyä mirkoluvvat

myrkyttää mirkkohit, mirket

myrkytys mirkkohus

myrkytyttää mirkkohahttit

myrsky riđđu, rihtu, stoarbma, dálki; nostaa myrskystorbmet, dahkat dálkki

myrskyisä riđ´đ/ui (-os), stoarbmá/i (-s)

myrskylintu bupmálas

myrskypääsky stoarbmaspálfu

myrskytä riđđudit

myrtyä šlundut

myskihärkä muskavuoksá

myssy ullogahpir, šávká

mystiikka mystihkka

mystinen mystihkalaš

mytologia mytologiija

mytologinen mytologalaš

myydyksi (adv.) vuovdimassii, vuovddehussii

myydä vuovdit, bidjat, gávpalit; myytävänävuovdimassii, vuovdinláhkai, yrittää myydävuovdalit, saada myydyksijođihit, tulla myydyksivuvdot, taitava myymäänvuovdi (-s)

myyjä vuovdi

myyjäiset (pl.) vuovddálmasat (pl.), vuovdimat (pl.), básár

myyminen vuovdin

myymälä ks. kauppaliike

myymälävaras buvdasuola

myyntihinta vuovdinhaddi

myyntilista vuovdinlistu

myyrä muolddat, buovnnjat, buovnnjatsáhpán

myyräkuume muolddatfeber

myyskennellä vuovdalit

myytti myhta

myytävänä (adv.) vuovdimassii, vuovdinláhkai

myöhemmin maŋŋelis, maŋŋeleappos; vähän myöhemminmaŋŋelaš

myöhemmäksi maŋŋelii, maŋŋelebbui; vähän myöhemmäksimaŋŋelažžii

myöhentyä maŋŋánit ~ maŋŋonit

myöhentää maŋidit

myöhäinen maŋŋi/t (-dis); myöhäiseenmaŋŋidii

myöhäiskevät maŋešgiđđa

myöhäissyksy maŋeščakča

myöhästyä maŋŋonit ~ maŋŋánit

myöhään maŋŋit; myöhään illallamaŋŋit eahkedis, maŋŋiteahket, myöhään astimaŋŋidii

myönnytys mieđiheapmi, mieđáhus

myönteinen miehtemielalaš, positiiva, positiivvalaš

myöntymys miehtan, mieđiheapmi, guorraseapmi

myöntyväinen mieđamánas

myöntyväinen (naisesta) vuonjas (-is)

myöntyä miehtat, mieđihit, miehtasit, millosit, guorrasit, njuohkánit ~ njuohkásit

myöntää mieđihit; (varoja)juolludit, mieđihit

myös maid, -ge, -nai

myöskin maiddái

myöten  mielde, -ráigge, -rái

myötäkarvaan miehtegulgii

myötäkäyminen miehtegieđageavvan

myötämieli miehtemiella

myötämielinen mieđis, miehtemielalaš

myötämäki ks. alamäki

myötäpäivään miehtebeaivái

myötätunto miehtemiella, njuorraneapmi

myötätuuli miehtebiegga; myötätuuleenmieđás

myötävirtaan miehtečáhcái, mieđás

mädännyttää guohcagahttit

mädäntyä guohcagit

mäenlasku čierastallan

mäki miel´li, luohkká, dearbmi, ceahkki; (ylämäki, vastamäki, vastale)vuostálat, vuosteeana(n), vustolat, vuosttu, raddeeana(n), raddálat; (alamäki, myötämäki, myötäle)mihtolat, miehtálat, mieđu, miehteeana(n)

mäkihyppy sabetnjuiken

mäkinen luohkká/i (-s); tämä on mäkistä seutuadát lea luohkkás guovlu

mäkitervakko darvelieđđi

mäkärä muogir

mälli duggu, snuvssa

mällinpurija duhpátbor´ri

mämmikoura čoabmi, čoabmegazza, boalbi, boalči, čoaŋki, njivlegazza, vinjugazza, snuolgagazza

männikkö beahcebohttu

mänty beahci; (iso, oksava)háika; päin mäntyäendorii

mäntykehrääjä beahcebadni

mäntykukka beahcelieđđi

mäntymetsä beahcevuovdi

mäntymittari beahcemihttár

mäntä meandi

märehtijä smiredeaddji

märehtiä smiredit, smirezastit, smirezit

märisijä luoilá

märistä luoilut, luoillistit, biehkut

märkiä  (haavasta) siedjut, vuoččistit; saada märkimäänsiedjudit

märkä  njuosk/kas (-a), njart/tas (-a), lá/vttas (-kta), gást/tas (-a), šláv/as (-va); pitää jotakin liian märkänänjuoskkašit, tuntua märältänjuoskkistit

märkä (mätä) siedja

märkänä  njuoskkasnaga

märkänäppylä siejahas

märkäpesäke siedjagoahti

mässäilevä leaicá/i (-s), runz/ui (-os)

mässäillä vuovdduštit, vuvdošit, runzet, leaicidit, leaiccistit, lozzadit, reahttadit

mässäily vuovddušteapmi, runzen

mäti meađđemat (pl.); mäti-meađđen-

mätikala meađđenguolli

mätimuna meađđenčalbmi

mätipussi meađđenseahkka

mätkiä stoanccuhit

mätkähtää stoanccehit

mätkäistä stoancalit

mättäikkö bovnnahat

mätäkuu beatnatbeaivvit (pl.)

mätäs  bovdna; mättäinenbovdná/i (-s), bovdn/ii (-es)

mätäsrikko miektanarti

mätässara miektalukti, miekta

mäyrä mievri

mäystin sabetbáddi, sabetbessodat

määkiä  (lampaista) meahkut; ruveta määkimään meahkulit, innokas määkimäänmehkolas

määkyillä megodit

määkäistä meagádit

määre mearus

määritellä meroštallat, defineret

määritelmä meroštallan, definišuvdna

määrä mearri, kvantiteahtta ~ kvantitehta, (lukumäärä)lohku; melkoinen määrähivvodat

määräaika mearreáigi

määräaikainen mearreáigásaš

määrällinen mearrái ~ kvantitehttii guoskevaš, kvantitatiivvalaš

määrämaksu mearremáksu

määräraha mearreruhta

määrätietoinen mearrediđolaš, ulbmillaš, ulbmildiđolaš

määrätä  mearridit, mearrat

määräys  mearrádus; määräyksen antajamearrádusaddi

määräyskokoelma mearrádusčoakkáldat

määräysvalta mearridanváldi

määräytyä mearrašuvvat

möhkäle čoaltu

mökki barta, visoš, stohpu

mökki  (vapaa-ajan asuntona) barta, möhkke (S), hyhtta (N)

mököttää ks. murjottaa

mölistä ruodjat, riedjat, meannudit

möly ruodja, riedja, meannu

mönkijä (kulkuneuvo) njealjejuvllat

mönkiä njoammut

mönkään endorii

möreä (äänestä) roa/kkas (-gga), roahtus

mörkö, mörökölli lávár, láváráddjá, rávál, rávaláddjá, skoavdji, skuŋka

möyhentää lutket

möyheä luotkkus, luotkko-

möykky čoaltu

möyrytä (putouksesta, väenpaljoudesta) márrat

N

naakka doardnagájon

naali njálla

naama  ámadadju; njeazzi, duorši

naamari hápma, máska

naamiaiset (pl.) maskeráda

naamio hápma, máska

naamioida másket, maskeret

naapuri rán´njá ~ krán´njá, rán´ná ~ rán´ni, nábor, siidaguoibmi

naapurikylä rán´njágilli

naapurimaa rán´njáriika

naapurisiita rán´njásiida

naapurisopu siidasoabat

naapurukset (pl.) ránnjážat (pl.) ~ kránnjážat (pl.), ránnážat (pl.) ~ ránnežat (pl.), siidaguimmežat (pl.); olemme naapuruksialetne ránnjážat

naara suohkan, suorán, treagga (N)

naaras njiŋŋálas ~ njiŋŋelas

naaraslohi (mätikala) duovvi ~ duov´vi

naarata suohkanastit, suoránastit, tregget (N)

naarmu (ihossa) sárji, sáiri, nájastat

naarmu (pinnassa) sárggaldat, sárggastat, nájastat

naarmuntua (pinnasta) sárgasit, sárgašuvvat

naarmutella sárggodit, nájadit

naarmuttaa sárgut, nádjat

naatti (esim. kasvavassa perunassa) gálla

naava lahppu

naavainen lahpp/ui (-os)

nahistella doarostuddat, dorodit, gižžudit, gazzaluššat, váldalit, mozzidit, moggidit, smoggidit, smokkodit

nahistua njuohcat

nahjus goidoš, goidár, váibbat, njiehcá, šlieddá

nahka  náhkki (ks. vuota; talja)

nahkaesine náhkálaš

nahkahihna lávži

nahkarukkanen gistta

nahkaruoska náhkkespihčá

nahkavaate náhkkebivttas, náhkkelaš

nahkuri náhkkedikšu

naida (ottaa puolisokseen) váldit beallelažžan ~ guoibminis

naida ks. sukupuoliyhteys

naiivi naiiva

naimaton náitalkeahtes (attr.); naimaton nainennieidaolmmoš, nieidalaš

naimisiin náitosii; mennä naimisiin (jonkun kanssa)náitalit (soapmásiin), (monista pareista)náitaladdat

naimisiinmeno náitaleapmi

nainen nisu, nisson, nissonolmmoš; ei-saamelainen nainenrivgu

naisasia nissonáš´ši

naisasialiike nissonlihkadus

naisellinen nissonlaš

naisentakki (pellavakankainen) liidnegákti

naishenkilö nissonolmmoš

naisjärjestö nissonorganisašuvdna

naistentauti nissondávda, nissonolbmuid dávda

naisvihaaja nissonvašálaš

naittaa  náitit; (nopeasti)náittestit

nakata bálkestit, bállahastit, suhppet, šlivget, šlivggastit, seaivalit, rivdnjalit (ks. heittää)

nakata  (sinkauttaa menemään) šleaŋggastit, šleaŋgalit, šleŋget, liŋgalit, liŋggostit

nakella bálkut, suohpput

nakertaa  ciehpat, gardit

nakki knáhkkamárfi, seakkamárfi

nakkoa bálkut, bálkkodit, bállahastalit, suohpput, suhpodit, šlivgut, šleaŋgut

naksahtaa spoahkehit, coahkehit

naksua spoahkkit, coahkkit; (poron koparista)leahcat, lihcat, loaškit

naksutus spoahkas, coahkas

nalkuttaa bealkkestuddat, bealkkildit, cuvzat, nuvzat, duikudit

nalli nállja, nál´le

napa (ihmisellä) náhpečoalli, náhpi

napa (maantieteellinen) povla

napajää polárajiekŋa

napakettu njálla

napanuora náhpečoalli, náhpi

napapaju šal´lesgironlasta

napapiiri (geogr.) poláragierdu; Pohjoinen napapiiri Davvi poláragierdu, Eteläinen napapiiri Lulli poláragierdu

napaseutu poláraguovlu

napata  rábádit, rábastit, čogádit, čov´vát, gov´vát, čuoládit, fasket, faskkastit, háhpárahttit, háhpármahttit

napata (kalasta) dohppet, šnjagget

napauttaa spoahkkalit, goalkalit

napista  nimmorit, mánidit, mánet, nuvvat, nuvzat, nurridit

napiton boaloh/eapme (-is); napiton paitaboalohis báidi

napittaa boaluhit

napostella snoahpat, snoahput, boaibmut, njiškut

nappi  boallu; ommella nappiboalu njađđit

napsahdella spoahkkit

napsahtaa spoahkihit, spoahkehit

napsauttaa spoahkkalit

napsia  boaibmut, doahput

napsua spoahkkit; (poron nivelistä)njoaškit

napsutella spoahkuhit

narahdella gižaidit

narahtaa gižihit

narina  gihča

narista  gihčat, gižaidit

narkomaani narkomána

narkoosi narkosa

narrata dájuhit, fil´let, gielistit

narsismi (psyk.) narsisma

narsissi (koristekasvi) narsis´sa

narsisti (psyk.) narsista

narskua (esim. nuoskalumesta jalan alla) jarrat, jaraidit

narskunta jarra

narttu ciiku; narttukoiraciikobeana, naarasusiciikogumpe

naru  báddi, oarra (ks. side; sidos)

nasaali (kiel.) nasála

naseva deaivil (-is)

naskali (pojankloppi) gándabunci, gándabuici, gándabušku

naskali (työkalu) náskál, soairu, oppal, sivlu

nasta nástá (S)

nastarengas biikariekkis (S), biikadeahkka (N)

nationalismi nationalisma

nationalisti nationalista

natista gihčat, jarrat

natsi nasista

natsismi nasisma

naturalismi naturalisma

naturalisti naturalista

nau´unta njávggas

naudanliha gusabiergu

nauha báddi

nauhapirta (tiuhta) njuikun, njuikku, njiškun (R); kutoa nauhapirrallanjuikkuhit, njiškut (R)

nauhoittaa  báddet

nauhuri báddenbierggas

naukaista njávggádit, njávggihit

naukaisu njávgganas

naukata jugistit, cubistit, šlubistit, hahppalit

naukkailla (alkoholia)  váldáladdat, válddástallat, válddašit; innokas naukkailemaanváldálas

naukua njávgut, njávgit

naula (puinen)návli; (rautanaula)spigir ~ spihkár

naula (painomitta) návli

naulakko bivttasheaŋggastat

naulata návlet

nauraa boagustit, čaibmat; (äänekkäästi)reaškit, skeaikit, (ivallisesti)nihlistit, nihlaidit, (kikattaen)skutnjat, skunjaidit, skuhčat, skužaidit, duhraidit

nauraa (riekosta) skeaikit

naurahtaa čaimmihit, čaimmádit

naurattaa boagustahttit, čaimmahit

nauravainen boagustahkes, čaibmalas, reaškálas, skeaikálas

naureskella čaimmadit

naurettava boagustahtti, čaimmahahtti

nauris návrraš

nauru boagusteapmi, boagus (R), čaimmas, gávdnasat (pl.), reaškkas, skeaikkas

naurulokki gahperbáiski

naurunaihe bogostat

naurunalainen joutua naurunalaiseksišaddat bogostahkan

nautaeläin gussaeal´li

nautinto návddašeapmi

nautintoaine návddašanávnnas

nauttia návddašit, niktet

navakka čavg/at (-es)

navetta návet, omiidgoahti, fieksi (R)

neekeri neger

negatiivi (esim. valokuvan) negatiiva

negatiivinen negatiivvalaš

neilikka neillet

neiti nieidaolmmoš

neito nuorra nieida

neitsyt eadneviđá nieida

neliapila njealljeluovvar

nelijalkainen njealjejuolggat

nelikulmainen njealječiegat

nelikulmio (geom.) njealječiegahas

nelin kontin njealjegoantái

nelinkertainen njealjegeardásaš

nelipyöräinen njealjejuvllat

nelistää doalvvástit

nelitahokas (geom.) njealjeseainnahas, tetraedar

nelitahtinen (moottorista) njealjetávttat

nelittäin (ihmisistä)njealljásiid njealljásiid; (esineistä)njeljiid njeljiid

nelivetoinen (ajoneuvosta) njealljejuvlageas´si

neliö (geom.) njealjehas

neliöjuuri (mat.) njealjehasruohtas, nubbiruohtas, njealjehastin

neliökilometri njealjehaskilomehter

neliömetri njealjehasmehter

neliösenttimetri njealjehassentimehter

neljä njeallje; neljä ihmistä, neljän joukkonjealjis

neljäkolmatta (kaksikymmentä neljä) njealljegoalmmátlohkái

neljäkymmentä nealljelogi; neljäkymmentä viisinjealljelogivihtta

neljäkäs  (geom.) skužilnjealjehas

neljännen kerran  njealjádis

neljännes njealjádas

neljänneslitran mitta beaila; neljänneslitrainenbeailasaš

neljännesnuotti (mus.) njealjádasnuohtta

neljännesosatauko (mus.) njealjádasboatka

neljännestunti (vartti) njealjádasdiibmu, kvárta

neljäntuulenlakki čiehgahpir

neljäs njealját

neljäskymmenes njealljelogát

neljäsosa njealjádas

neljästi  njelljii

neljästoista njealljenuppelogát

neljätoista njealljenuppelohkái

neljättäkymmentä njealjátlohkái; neljättäkymmentä vuotta käyvä henkilönjealjátlohjahkásaš olmmoš

nelonen njelješ

nenä njunni

nenäkansi njunnelohkki

nenäke (vaaran) njunis

nenäkiiliäinen njunneboaru, njunneloddi

nenäkäs stoaid/das (-a)

nenäkäytävä njunnedeapmi

nenäliina njunneliidni

nenälleen (kaatua) njunolassii ~ njunálassii ~ njunális, muđolassii

nenänpää njunnegeahči

nenäntyvi njunnemátta

nenäontelo njunneguovdnji

nenärusto njunnenjuorggis

nenäsaivartaja (porolla) sávllaloddi

nenätysten njunnálagaid, oktii njuniid

nenä-äänne (kiel.) njunnejietnadat

neoliittinen neolihtalaš

nero geniija, erenoamáš fihtolaš olmmoš

nerokas geniála, jerggolaš, erenoamáš fihtolaš

neste golggus

nestejännitys (fys.) golggosgealddus

nestemäinen golgguslaš, golgguslágan

nestetasapaino golggosdássedeattu

netti (tietok.) neahtta

nettiselain (tietok.) neahttalogan

nettitikku (tietok.) neahttasággi, neahttačoavdda

nettoansiot (pl.) nettodietnasat (pl.)

nettotulo nettoboahtu

neula nállu; (nahan ompeluun)áibmi

neulajää (keväällä) nállojiekŋa; muuttua neulajääksinálluluvvat

neulakota nállogoahti

neulanen (havupuun) goahcci

neulanpisto sákkaldat, sákkastat

neulansilmä nállošalbmi

neulatyyny nálloguoddá

neule gođus, goroldat

neuloa goarrut

neuloskella gorodit

neulottaa  goaruhit

neutraali neutrála

neutroni (fys.) neutrovdna

neuvo ráva, neava, neav´vu, ráđđi

neuvoa ráv´vet, neav´vut, bagadallat, bagadit, oaivadit

neuvoa-antava ráđđeaddi

neuvoja bagadal´li, bagadeaddji, oaivadeaddji

neuvokas ráđ´đá/i (-s), ráđálaš, hutkalas, hutká/i (-s), goansttalaš, geidn/ui (-os), geinnolaš

neuvola mánnáráv´vehat

neuvonantaja ráđđeaddi

neuvonta ráv´ven, neav´vun

neuvos ráđđeolmmoš

neuvosto  ráđđi

Neuvostoliitto Sovjetlihttu

neuvostoliittolainen (adj.) sovjetlihttulaš, sovjetlaš

neuvostoliittolainen (subst.) sovjetolmmoš

neuvostotasavalta sovjetrepublihkka

neuvotella ráđđádallat, šiehtadallat

neuvoton ráđeh/eapme (-is), geainnoh/eapme (-is); tulla neuvottomaksiráđehuvvat, geainnohuvvat, cohkkot

neuvottelija ráđđádal´li, šiehtadal´li

neuvottelu ráđđádallan, šiehtadallan

neuvottelukunta ráđđádallangoddi

neva leakšá ~ leakši

nide njađus

nidos njađis

nielaista  njielastit, njiellalit, njieládit

nieleskellä njieladit

niellä njiellat

nielu (anat.) njiellu

nielu (putouksen) njiellu, njielahat

nielurisa (anat.) njielloráksá, čottaráksá

nielutulehdus čottavuolši

niemeke njárggastat

niemekäs njárgá/i (-s), njárg/ii (-es)

niemeläinen (niemen asukas) njárggahas

niemi njárga; (pieni)njárggaš

niemimaa njárga

nieriä rávdu

nietoksinen skálvá/i (-s), skálv/vas (-e-)

nietos skálvi, čearga ~ čeargga ~ čeargan, joavgga, joavggahat, fáskka, bohkolat, časttas

nietostaa skálvat, čeargat, joavgat, fáskat

niiata sodjalahttit čippiid

niikseen daninassii

niillä main daiggo

niin nu ~ nuvt

niin  (kyllä) ná ("naa")

niinipuu ninnamuorra

niinkin nuge ~nuvtge

niinpä nuba ~ nube

niisi niisa

niisivarsi niisasoabbi

niiskauttaa snuđádit

niiskuttaa snuđđut

niistää nissut; (vähän) nisustit, (kerran)nisádit

niitata (venettä venenauloilla) duorrat

niitata (yhteen, papereita tms.) njađđit

niitti (paperin) njađa

niitti (venenaula) duorrannávli

niittokone láddjenmašiidna

niittopaikka láddjehat

niitty niitu, gieddi

niittykasvi gieddešaddu

niittykirvinen niitocivkkán

niittyleinikki fiskesrássi; leinikkikasvit (pl.)fiskesrássešattut (pl.)

niittynurmikka gusasáhpal

niittynätkelmä niitosáhpal

niittysuohaukka niitohávut

niittysuolaheinä gieddejuopmu

niittyvilla niitoul´lu

niittäjä láddjejeaddji

niittää láddjet, niitit (R)

nikama čielgedákti

nikkeli nihkkel

nikotella njahkastit, njahkastallat, njakkazastit, njahkkit

nikotiini nikotiidna

nila (havupuun) guolmmas

nila-aika njalli, latnji

niliaitta njalla

niljakas njivl/las, (-e-), njivlla

nilkka juolgeruohtas

nilkkaluu (eläimellä) boallodákti, juolgeruohtasdákti

nilkkanivel juolgelađas, láhpelađas

nilkkasukka oanehis suohkku

nilkuttaa čiŋkut, onddodit

nilottaa (puun kuorta) lanjahit

niloutua (puun kuoresta) latnjasit

nilviäinen šlieddaeal´li

nimekäs beakkán, beakkálmas, máinnalmas

nimenhuuto nammačuorvun

nimenmuutos nammamolsun

nimenomaan namalassii, nammejahkii, eandalii, áinnas, justejura

nimenomainen namalas

nimenselvennys (asiapaperiin) nammačielggadus

nimetä nammadit, namahit, namuhit

nimetön namah/eapme (-is)

nimetön (sormi, varvas) orbbeš

nimetön viikko  (vappuviikon jälkeinen viikko) namahisvahkku

nimeäminen nammadeapmi

nimi namma

nimike namahus

nimikilpi nammagalba

nimikirjoitus nammačálus

nimikkolähetti (rel.) nammavuolggahanolmmoš

nimikkoporo nammaboazu

nimilappu gilkor

nimilehti nammabláđđi, nammasiidu

nimiloppu (kahdeksanvuotias tai sitä vanhempi urosporo) nammaláhpat

nimimerkki nammamearka

-niminen  -nammasaš

nimipäivä nammabeaivi

nimismies leansmán´ni

nimistö nammarádju

nimitellä namahallat

nimittäin namalassii

nimittäjä (mat.) namuheaddji

nimittäminen namaheapmi

nimittää namahit, namuhit; nimittää virkaannammadit; nimittää joksikinnavdit juonin

nimitys  namahus

nipin napin il´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de

nipistellä  cikcut, civccodit

nipistyä  cikcasit

nipistää  cikcet

nippu (esim. avaimia) háŋka

nipussa háŋkalagaid

niputtaa háŋket

nirppanokka cirkenjunni

nirso ks. turhantarkka 

niska niski, niehkki

niskajänne niskesuotna

niskanpuoli niehkabealli; niskanpuolellaniehkabealde, niskapuolelleniehkabeallai, niskanpuoleltaniehkabeale

niskoitella nággáruššat, iešoaivvástallat, gaikut endorii ~meahccái

nisä njižži

nisäkäs njiččehas

nitoa  njađđit

niukasti (vähäisessä määrin) vánet ~ vánit

niukasti  (vähän) vánis, snoagga

niukempi vánit

niukentaa vátnudit, snoaggudit

niukentua vátnut, snoaggut; saada niukentumaanvátnudit

niukin vánimus

niukin naukin  il´lá, baháláhkai, bás ládje, birzziid bárzziid, aiddo dal de

niukka vá/nis (-tna), snoakkis (-is) ~ snoa/kkis (-gga), knáhp/is (-pa); pitää liian niukkana vánášit,snoakkášit

niukkaravinteinen guorb/bas (-a); niukkaravinteinen kasvupaikkaguorba šaddansadji

niukkasanainen vátnasánat

niukkuus  (vähyys, vähäisyys) vánisvuohta, vátnivuohta

niva (virtapaikka) njavvi; nivainennjav´vá/i (-s); tässä joessa on paljon nivojadát lea njav´vás johka

nivel lađas

niveljalkaiset  (pl.) lađasjuolggagat (pl.); niveljalkainenlađasjuolggat

nivelkierukka lađasgeavri

nivelmato lađasmáhtu

nivelontelo lađasguovdnji

nivelreuma (med.) lađasleasmi

nivelrikko (med.) artrosa

nivelside lađasčanas

niveltulehdus (med.) lađasvuolši

niveltyä laktašuvvat, laktásit

niveltää lađasmahttit

nivelväli lađasgaska

nivuset (pl) buođggat (pl.)

no na; no mitä sitten tapahtui?na mii dasto dáhpáhuvai?

noeta giektat, giebahit; (noeta itsensä tahattomasti)gievttadit

noidannuoli čielgerehttehat, vuoissahat

noilla main duoiggo

noin nuo, duonu, nie, dienu, duon láhkai, dien láhkai

noin sullii, birrasii, árvvu mielde

noita noaidi

noita-akka noaideáhkku

noitakonsti noaidegoansta

noitarumpu goavddis, govadas, meavrresgárri

noitavaino noaideváidnu, noaidedoarrádallan

noitua noaidut; joutua noidutuksinoiddohallat, ihttot, ihttohallat

noituus noaidivuohta, noidodat; noituuden harjoittaminennoidošeapmi, harjoittaa noituuttanoaiddástallat, noidošit

noja (tuolin tms.) mieiggastat

nojailla  mievžžadit, mievžat

nojalla vuođul

nojata mieigat; (mukavasti)mievžat, mievžžadit, (hetkisen)mieiggastit, mievžžastit

nojatuoli mieiganstuollu, gárbmestuollu

nojautua (jotakin vasten) mieigasit

nokare bihttá, čoaltu

nokeentua giebahuvvat, gožuiduvvat

noki giehpa, gožu, gohču, ruohtti; noessa, nokeen tahrautuneenagiehpanaga, gožunaga

nokikana giehpavuonccis, gožuvuonccis

nokinen giehpa-, gožu-, gohčč/ui (-os); nokisenagiehpanaga

nokivaris gožuvuoražas

nokka (pää)geahči; (nenä, nokka)njunni, nokakkainoktii njuniid, ottaa nokkiinsanjunnáduvvat, njunnádit

nokkahuilu njuolggoflöita

nokkakala njunnesildi

nokkamies (johtohenkilö) njunušalmmái~njunušolmmái

nokkavalas njunnefális

nokkavarpunen gassanjunni

nokkela  vitm/at (-es), snáhpis, áicil (-is), ráđálaš, hutká/i (-s), vuohkká/i (-s); hän on nokkela puheissanson lea vuohkkái ságainis

nokkelasanainen sánálaš

nokkia boaibmut, čuoggut

nokkonen gáskálas, gáskkarássi, boaldálas

nokkosperhonen gáskálasbeaiveloddi

nolata hehppet

nolla nol´la

nominaalimuoto (kiel.) nominálahápmi

nominatiivi (kiel.) nominatiiva

nomini (kiel.) nomen

nopea johtil (-is), jođán (-is), joavdil (-is); (työssä)geargil (-is), gearga/t (-dis), gergeš (-is), doabmil (-is), do/apmat (-bmes), čuotna/t (-dis), ábas; (ketterä)fal/li (-es), baru/t (-his), geavká/i (-s); (nopealiikkeinen)háhppil (-is), lášm/at (-es), livka/t (-dis), snáhpis, gehpeš (-is), geabbil (-is)

nopeakasvuinen šaddi (-s), šaddil (-is), šatteš (-is) ~ šattes (-is)

nopeammin johtileappot, jođáneappot, joavdileappot, hoahpubut

nopeasti johtilit, jođánit, joavdilit, spáita (R)

nopeus leaktu, leahttu, johtilvuohta, fárta

nopeusmittari leaktomihttár

nopeusrajoitus leaktoráddjehus

nopeuttaa jođálmahttit

nopeutua jođálmuvvat

noppa  bircu; heittää noppaabircut, (kerran)birccastit

nopsa lášm/at (-es), háhppil (-is), livka/t (-dis), snáhpis

norja dárogiella, dárru; norjaksidárogillii, puhua norjaadárustit

norja lášm/at (-es)

Norja Norga

norjalainen norgalaš, dáza ~ dáčča

norjalaistaa dáruiduhttit

norjalaistalonpoika skoalpa ~ skoalpá

norjalaistua dáruiduvvat, dážaluvvat ~ dáččaluvvat

norjankielinen dárogielat, dárogielalaš, dárogiel (attr.)

norjistella lášmmohallat

norjistua lášmmodit

norkko upmol

norkoilla joavdelastit, ájahallat, goidošit, goiddildit, goidárastit, goigárastit, goiggardit, vanadit, sohtut

normaali normála

normaalipaino normáladeaddu

normatiivinen normatiiva

normi norbma

normittaa normeret

norppa (kiehkuraishylje) gahtte

norsu elefánta

norua  njuorgut ~ njoargut

nostaa bajidit, loktet

nostaa (rahaa) loktet

nostaja (rahan) loktejeaddji

nostattaa (aiheuttaa, yllyttää) čuoččáldahttit, noastit, noastalit, noastáhit; se nostatti hänessä intoadat čuoččáldahtii sus movtta; nostattaa jonkun kimppuunnoastalit soapmása ala

noste (fys.) bajásduvdin

nostella loktut

nostevoima (fys.) bajásduvdinfápmu

nosto (nostaminen) bajideapmi, lokten

nosto (otto tililtä) lokten

nostokurki krána

nostoväki noastoveahka (S)

nosturi lovtton, loktenmašiidna

notaari notára

notariaatti notariáhtta

notkea lášm/at (-es)

notkelma leaggi, njoaski, rokkástat, gobádat, gobástat

notkeus lášmatvuohta

notkistaa lášmmodahttit

notkistella lášmmohallat

notkistua lášmmodit

notko leaggi; painua notkolleleakkagit

notkollaan leakkil

notkoselkä leaggečielgi

notkua sojadit, mieđihit

noudattaa (esim. määräyksiä)čuovvut, doahttalit, váldit vuhtii

noukkia boaibmut, doahput

nousta (auringosta)badjánit; (kuusta)guolbmat

nousta badjánit, loktanit, loktat, allánit, allut; (pystyyn)ceagganit, (vuoteesta)lihkkat bajás, (monesta henkilöstä)lihkadit, (siivilleen, jaloilleen)loktat, (nousta jokeen, kalasta)goargŋut, (kuolleista)bajásčuožžilit, (pintaan)govddiidit

nousu loktaneapmi

nousukas riggulan olmmoš, rikkohas

nousukausi áiggiid buorráneapmi

nousupaikka (jäältä maalle) gor´rehat

nousuvesi ul´li

noutaa viežžat; (nopeasti) viežžalit, (vähin erin)vieččildit, (panna noutamaan)vieččahit, (joutua jonkun noutamaksi)vieččahallat soapmásii

novelli noveal´la

novellikokoelma noveal´lačoakkáldat

ns. (= niin sanottu)ng. (= nu gohčoduv´von)

nuha nuorvvu ~ nuorvu; hänellä oli nuhasus lei nuorvvu ~ nuorvu, son lei nurvos ~ nuorvvus

nuhainen nurv/ui (-os)

nuhde nuktalus, cuigehus

nuhdella (jostakin) skuldot, nuktalit, cuiggodit, vuoiŋŋidit, heahppášit, ráŋgut, roaŋgut, roŋggodit, vearahit

nuhteeton gutnálaš, láitemeahttun, rievttalaš

nuija šluppot; kopauttaa nuijallašluppohastit

nuijapää (sammakonpoikanen)šlubb´oaivi

nuijasota (hist., S) šluppotsoahti

nujertaa soardit, deaddit vulos

nukahtaa nohkkat, oađ´đát, rohttet nahkárat (+ lok.); (hetkeksi)nohkihit, nohkastit, njulgestit

nukka (kankaassa) lávli

nukkaantua lávliluvvat, lávlut

nukkainen (kangas) lávlá/i (-s)

nukkalisäke  námmeliigi

nukkavieru si/đas (-hta), sáiggas (-), sáigo-

nukke váv´vá, dohkká, nuhkke (S)

nukkua oađđit; (vähän aikaa) oađestit

nukkuja oađ´đi

nukuskella (uinua) oađašit, oađástallat

nukuttaa minua nukuttaamun lean váiban, mus leat váibasat

nukuttaa (lasta) nohkkadit, oađ´đáhit

nukuttaa (leikkausta varten) nohkkadit; nukutusnohkkadeapmi, anastesiija

nulikka čivga, juŋká (mask.)

nulkata njolggástit; alkaa nulkatanjolggiidit

nulkka njolgi

nulppo (sarvensa pudottanut, menettänyt urosporo) nulpu; tulla nulpoksinulppagit

numeraali numerála

numeraalinen numerálalaš

numero nummir ~ nummar, tál´la (N)

numeroida nummirastit ~ nummarastit

numerosarja nummirráidu

nummi guolbba ~ guolban, sáđgi

nummikirvinen gieddecivkkán

nummisilmäruoho daŋasčalmmon

nunna non´ná

nuohooja ruhttejeaddji, feijejeaddji (N)

nuohota ruhttet, feijet (N)

nuokkua oađestuddat, snahppot

nuokkurikko čuolbmanarti

nuolaista njoalostit, njoaládit

nuolenkärki njuollanjunni

nuoleskella njolodit

nuoli njuolla

nuolihaukka leahttofál´li, leivvošfál´li

nuolikotelo njuollaskuohppu

nuolipaju ránessieđga

nuolipyssy njuollabis´su

nuolla njoallut

nuora (sitomiseen) báddi, oarra

nuora (sivu-uoma) nuorri

nuorehko nuorralágan

nuorempi nuorat; (vähän)nuorabuš

nuorentaa nuorasmahttit ~nuorasmuhttit

nuori nuorra; pitää jotakuta liian nuorenanuorašit soapmása

nuori koivu látnjá

nuori koivumetsä lánjas

nuoriso nuorrageardi, nuorat (pl.)

nuorisolautakunta nuoraidlávdegoddi

nuorisoneuvoja nuoraidbagadal´li

nuorisoneuvosto nuoraidráđđi

nuorisoseura nuoraidsearvi

nuorisosihteeri nuoraidčál´li

nuorisotoimi nuoraiddoaibma

nuortua nuorasmuvvat

nuorukainen bárdnelaš, gándalaš, nuorra almmái ~ olmmái

nuoruus nuorravuohta, nurrodat

nuoskalumi njáhcomuohta, suovvi

nuoskasää njáhcu

nuotanperä nuohttebahta

nuotata nuohttut, nuohtástallat

nuotio  (avotuli) sajušdolla, dolla; pitää nuotiotadolastallat, nuotion ääridollagáddi, nuotion ääressädollagáttis, nuotion ääreendollagáddái

nuotiopaikka dollasadji

nuotta nuohtti

nuottakota nuohttegoahti

nuottaruoho nuohtterássi

nuotti  (mus.) nuohtta

nuottiarvo (mus.) nuohttaárvu

nuottiavain (mus.) nuohttačuolbma

nuottiviivasto (mus.) nuohttasárgát (pl.)

nuppi  culci

nuppineula rievdnu

nuppisara boallolukti

nuppu urbi; (kukan)rásseoaivi

nurin kurin  jorgut, endorii

nurin niskoin gubbarassii

nurin päin (vaatteesta) jorggobeliid, jorgut

nurinkurinen jorggu-

nurista (vaivojaan) váidalit, biehkut, fuoikut, nuvvat, nuvzat, nimmorit, mánidit, luoilut, luoillistit, luoktudit; taipuvainen nurisemaanváidalahkes, fuikolas, bihkolas, nuvvalas

nurja (nurin käännetty) jorggo-; nurja puolijorggobealli

nurkka nurki

nurkua  ks. nurista

nurmi, nurmikko, ruohikko  sitnugieddi

nurmilauha gieddesitnu

nurminata gieddesinut

nurmirölli gieddeávji

nussia (vulg.) nargit, neavzut, hoigat

nuttu busir

nuttura vuoktabunta

nutukas  (karvakenkä) nuvttot ~ nuhtot ~ nuhtat, goikket

nuuhkaista sustilit, havssestit

nuuhkia sustit, susttašit, havssašit

nuuka ks. kitsas 

nuuska snuvssa, nuvsa (S), nuvsku (S)

nuuskata snuvsset, nuvsset (S)

nuuskia  (koluta) snuoggat, skulket

nuuskija  (urkkija) snuoggi ~ snuoggá

nyhtää gavvit, radnet

nykiä  gaikut, ravgut

nyky- dálá

nykyaika dálá áigi, dáláš

nykyaikainen dáláš, dánáigásaš; ođđaáigásaš, modearna

nykyaikaistaa moderniseret, dáláštit

nykyhetki dálá áigi, dáláš

nykyinen dáláš ~ dálá; nykyiset asiatdálážat (pl.), nykyisestäändálážis, nykyiselleendálážii

nykyisin dán áigge

nykyisyys dálááigi, dáláš

nykyolot dálá dilli

nykypäivä otnábeaivi, otnáš

nykytilanne dálá dilli, otná dilli

nykyään dán áigge

nykäistä rohttestit, gaikkihit, navistit, nivkalit, nivkkádit

nykäys rohttesteapmi

nylkeä  njuovvat; innokas nylkemäännjuovvalas

nylkijä njuov´vi

nyppiä gavvit, navvit, čuvdet

nyrjähdys (esim. nilkan) vealččiheapmi, eaškálupmi

nyrjähtää (esim. nilkasta) vealččihit, eaškáluvvat

nyrjäyttää (esim. nilkka) vealčalahttit, eaškáluhttit

nyrkinisku saada nyrkinisku (joltakulta)čorpmahallat (soapmásii)

nyrkkeilijä boksár, boksejeaddji

nyrkkeillä bokset

nyrkkeily boksen

nyrkkeilyottelu boksengámpa

nyrkki čorbma; lyödä nyrkilläčorbmadit, (jatkuvasti)čorbmat

nyrpeä mosk/kás (-u-), luv/nnjas (-dnje-), loavsk/kas (-o-), bolf/fas (-e-), nirp/pas (-e-)

nyrpistellä nirvát, nirvut, nirvvohallat, nirvvonávrrohallat

nyrpistää nirvet, nirvvádit

nyt dál; (painottomana)dal, ei se nyt siten kyllä oleii dat dal nie gal leat

nyttemmin dáid maŋit áiggiid

nyyhkyttää hiŋkit, hiŋkkašit, snuđđut, snuđđat, ganjaldit

nyyhkytys hiŋkkas, snuđđun, ganjaldeapmi

nyyhkä