Ulbmil dáiguin njuolggádusáiguin$(vowlat,á-a;vowlat,á-a|njuolggadusaiguin) lea sihkkarastit:
Sámi kultuvrra siskkáldas erohusat vuođđuduvvet Davvi-Fennoskandia$(prop,vowc,a-á|Davvi-Fennoskándia) lundui.
Maŋimustá 1. jahkeduháhis sámegiella lei sierra giellahápmi, dan hálli álbmot leavai oppa Davvi-Fennoskandia$(prop,vowc,a-á|Davvi-Fennoskándia) guvlui.
- Bolesis leat fuomášan, ahte olbmot leat fas bivdigoahtán bolesiid veahki, go dihtet soai johtiba dáppe, dadjá bajit konstáhpel Jari Kaipainen Muonio-Eanodaga bolesstášuvnnas$(loan,vowc,á-a|bolesstašuvnnas).
- Dalle gal šattašii váddábun$(infl,adj|váddásabbon) rekruteret nuoraid eanandollui, dadjá Tangen.
- Danne fertet mii oažžut čielggadeami njuolggadusain dan ektui ahte maid hálidat$(conm,d-id|háliidat) suddjet, dadjá son.
- Dat lea nu go gálga$(vowc,á-a;vowlat,a-á|galgá) muitalit muitalusa, de lea mus dat oaidnu ahte ii don ábut čiegadit dat mii lei bahča ja váivi ja lossat, go eallimis leat máŋggalágan vásáhusat ja mun dovddan ahte mun lean muitalan dien ja mun lean olu lávlagiid čállán dieid birra.
- Dat livčče$(infl,cond|livččii) gal oba vuogas, jus ná geavašii, go muhtin mánát fertejit mannat priváhta skuvlii, jus áigot oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) dakkár oahpu, mii ii gávdno stáhta skuvllain.
- Dál berrejit olgeš- ja ovddádusbellodat gávnnahit maid sii háliidit, nubbi háliidivčče$(infl,cond,e-ii|háliidivččii) heaittihit ee. sámedikki ja nubbi fas ii.
- Dáppe lea hui somá bargat, mun gal liikon hirmasit$(conc,rm-rbm;der,vowlat,a-o|hirbmosit). 
- Dás gal lea oalle stuorra mearkkašupmi, suidne$(conc,idn-tnj|sutnje) lea čuohcan garrasit, go dát diggeášši leamas$(fin,s-š|leamaš) vuordimis, dál su noađđi lea gehppon olu, muitala Bakke.
- Dás oidno, ahte biergohattit leat njiedjan maŋimuš golmma jagis, dasa lassin lea maid njuovvandeattut unnon, vaikko miessedeattu lea buorránan maŋimuš viđá$(vowlat,á-a|viđa) jagis, de ráves bohccot leat gehppon. 
- Ealáhusa (vuođđudan vejolašvuođaide)$(vuođđudanvejolašvuođaide) livčče$(infl,cond|livččii) dat sihkkarit heittot, jus eanandoalu sáhtašii oahppat iežas guovllus.
- Ealáhussii livččii stuorra roassun jus nuorat eai šat oaččošivčče$(infl,cond|oččoše) oahpu ruovttufylkkásteaset$(px,vowlat,á-a|ruovttufylkkasteaset), čilge Tangen.
- Erenoamážit go lea sáhka das, mo galggašii ođđa ja ng. ruoná energiija ávkkástallat, dego bieggamilluid ja čáhce-energiija$(cmp,hyph-0|čáhceenergiija) hukset, de lea dehálaš. 
– Gilvoválljogoddis$(conc,dd-tt|Gilvoválljogottis) eai hálit, ahte olgoriikka hearggit besset mielde gonagasgilvvuide.
- Gárasávvonis$(prop,vowc,á-a|Gárasavvonis) lea fitnodatdoalli šaddan ieš doarridit rosvvuid$(loan,conc,svv-sv|rosvuid), go leat leamaš suoládeamen boaldámuša.
- Hástalussan lea muhtin guovlluin boazologut ja nubbi hástalus lea márkaniin oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) buoret hatti bierggus. 
- Juohke jagi geiget SNFa$(acro,suf|SNF) ovdánahttinbálkkašumi sutnje dahje sidjiide geat ovddidit dásseárvvu ja ovttaárvosašvuođa.
- Lea mu ovddavástádus$(cmp,cons,v-sv|ovddasvástádus), go dát dáhpáhuvai, mu ovddavástáduss$(cmp,cons,v-sv|ovddasvástádus) go dikten dán dáhpáhuvvat ja in ge loahpahan dan dalánaga, iige leat dehálaš dan birra hállat, manne dát boahtá ovdan ja goas livčče$(infl,cond|livččii) galgan boahtit ovdan, dadjá Ingebrigtsen.
- Lei hui somá fas vuoddjit$(conc,ddj-dj|vuodjit) duoddara badjel Leavnnjas deike. 
- Lei hui somá go ožžon gudnibálkášumi$(conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi).
- Mii leat ovddidan ášši Sámedikkis gos mii bivdit Sámedikkiráđi$(cmp,gen-nom;vowlat,i-e|Sámediggeráđi) guorahallat ruhtadanortnegiid skuvllaide gos lea sámi sisdoallu. 
- Mii oaivvildat ahte kulturmuitohálddašeapmi ferte guorahallojuvvot, dadjá Rolf Johansen, sámediggeáirras Ivggus$(prop,conc,vgg-vg|Ivgus) eret. 
- Muhto dat váldohástalus lea várra dat, ahte oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) dán systemii sisa dan álgoálbmot oainnu ja ipmárdusa birasáššiin, dadjá Vasara.
- Muhto go álgen tevdnet, de oidnen sámivuođa$(der,vowlat,i-e|sámevuođa) das. 
- Mun lean nu giitevaš go nu oallugat muitet maiddái min barggu go čállet testameantta, dadjá njunuš diehtojuohki$(conc,hk-hkk|diehtojuohkki) Andrew Hannevik. 
- Oaččui Norgga kulturárbbi gudnibálkašumi$(conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi)
- Prošeavttaid ruhtadat doarjagiiguin maid SNF ohcá, ee. FOKUS:as$(acro,suf|FOKUSis), Barentsčállingottis, Olgoriikadepartementtas$(loan,vowc,diph|Olgoriikadepartemeanttas) ja Sámedikkis, Norgga bealde.
- SNF:as$(acro,suf|SNF:s) lea sierra ossodat Guoládagas Ruoššas, ja SNF váldá árjjálaččat oasi barentsguovllu$(prop,cap|Barentsguovllu) ovttasbargodoaimmain.
- Sidjiide lea lohpiduvvon okta bárra dálvvirádjái, muhto galhan dáppe bissovaččat galggašii let$(typo|leat) boles, dadjá Erkki Keskitalo.
- Sihke Fálesnuorri, Mátta-Várjjat ja Guovdageaidnu hálidit$(conm,d-id|háliidit) sisaboađu báikkálaččát$(vowlat,á-a|báikkálaččat) ruvkedoaimmaid dihte, muhto Olli mielas eai berre dušše oktonas suohkanat dušše álgoálbmot divvada$(conc,vv-v,gem|divada).
- Sihke ižamet$(typo|iežamet) miellahtuide ja servodahkii muđui.
- Sis ii leat gal dál oasti ruvkái$(infl,ill|ruvkii), dan haddái, man sii leat smiehttan dasa. 
Sii jotket nu dálá oamasteaddji vuođuin, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Martinsen.
- Son reagere dasa, go Roger Ingebrigtsen dahkko dán ovdanbuktimis gillájeaddjin ja go Ek jođiha nissoniid áššiid Romssa bargiidbellodagas, de livčče$(infl,cond|livččii) son galgan váldit dán ášši veahá eará láhkai, čilge Bremnes.
- Sámediggi lea dahkan soahpamuša Norgga našunalmuseain$(loan,cmp,šun-tion|nationálamuseain), dáid sámi dávviriin. 
- Sámegielat mánát sáhttet boahtit alladássádit$(typo|alladásat) máŋggagielagin, jos sii ožžot eanaš oasi oahpahusas sámegillii ja ožžot buori guovttegielat oahpaheaddjiid$(nomag,vowc,mono|oahpaheddjiid) addin oahpahusa virggálaš gielain, ja buori vieris gielaid oahpahusa. 
- Válgasagat$(vowc,a-á|Válgaságat)
- Válljet vihtta (5) stivralahttu$(conc,htt-ht|stivralahtu) ja golbma (3) várrelahttu$(conc,htt-ht|várrelahtu)
- Ášš, almmánolbmot$(cmp,typo|almmáiolbmot) leat njoazit boahtit, lohká Berit Nikkinen Varsi ja lokteba dan lossa kásterolla$(loan,vowc,á-a|kasterolla) mas leat dievva gumposat
-Eat mii viša dien lohkkat$(conc,hkk-hk|lohkat), mii háliidit lohkat eambbo Mari birra.
-Mii leat máŋgemuš$(vowc,á-a;conc,ŋg-ŋ|maŋemuš) áiggiid oaidnán olu digaštallamiid stuorat gávpogiin maid giellahálddašanguovllu mielddisbuktá. 
-games gilvvuin roasmmohuvai Ailo go jorribiegga dohppii Aillo$(prop,conc,ill-il|Ailo) sihkkela dan bále go ieš lei vulosoaivvalis$(adv,mix|vulosoivviid). 
.. servodahkii ja leat fárus mearrideamin$(vowlat,i-e|mearrideamen) servogagas$(typo|servodagas)
.. sihkkarastit bearašiid$(conc,r-rr,gem|bearrašiid) eallima ekonomalaččat ja sosialalaččat$(loan,vowc,a-á|sosiálalaččat)
1 Biografija$(loan,conc,j-ij|Biografiija)
1. Juohke láigolaččas lea ovddasvástádus doallat iežas ásodaga, feaskara$(vowlat,a-á|feaskára), riššu ja hivssega čorgadin ja ráinnasin. 
1.4 Teáhterbihtát ja guldalmasat$(conc,ld-ldd|gulddalmasat)
10-jahkasažžan$(vowlat,a-á|10-jahkásažžan) son vuvddii guliid ja njuhttii viesuid dinen dihte ruđa vuoi nagodii oastit alcces 80ccm motocross-sihkkela. 
10. Ii leat lohpi mohtorliekkaniid j.ea. bidjat el-čuggestagáide$(vowlat,á-a|el-čuggestagaide) jus láigoheaddji ii leat addán sierra lobi dasa. 
11. Láigolaččat geatnegahttojit áktet guhtet guoimmiseaset$(px,infl|guoimmiset) bargoráfi. 
13. Sihkkeliid, mánávávnnaid, sabehiid ja mohtorvuojániid oažžu dušše bidjat čujuhuvvon sajiide iige oktašsajiide$(typo|oktasašsajiide) gos sáhttet leat hehttehussan eará ássiide.
14. Láigoheadji$(conc,dj-ddj|Láigoheaddji) ovddasvástideaddjis dahje muhtimis geas lea su váldi, lea riekti bearráigeahččat buot lanjaid. 
15. Láigoheddji$(vowc,diph|Láigoheaddji) sahtta$(vowlat,a-á,I|sáhttá) bidjat čalalaš$(vowc,a-á|čálalaš) dieđu oktsašarealaide$(cmp,typo|oktasašareálaide) dahje čalalaččat$(vowc,a-á|čálalaččat) addit dieđu ortnetnjuolggadusaid birra ja movt galga$(vowlat,a-á,I|galgá) geavahit  viesu ja opmodaga. 
16-jahkasažžan$(vowlat,a-á|16-jahkásažžan)  fárrii son Osloi gos álggii motocross-suorgái valáštallanskuvllas Norges Toppidrettsgymnas (NTG), Bærumas$(prop,suf|Bærumis).
1800-logu áigge mátkkošteaddjiid$(nomag,vowc,mono|mátkkošteddjiid), áššedovdiid ja maiddái eiseválddiid namalassii eanandoalliid$(nomag,vowc,mono|eanandolliid) bajásgeahččan nuppástuvvagođii čalmmehis gaivámin dušše dasa, ahte eanandoallu dahká ávdugassan davviguovlluin. 
1900-logus álge dat liberálakonservatiiva áššit ihttin$(typo|ihtit) eanet. 
1950-logus gildojuvvui luohti skuvllain sámi guovlluin, ja oassi duogážis das ahte luohti leai kontroversiella$(loan,vowc,diph|kontroversiealla) sáhttá boahtet$(vowlat,e-i|boahtit) das go dat gulai noaidái ja ovdal-risttalašvuođa$(cmp,hyph-0|ovdalristtalašvuođa) myhtalaš ritualaide$(loan,vowc,a-á|rituálaide).
1960-logus jávkaduvvui eruasialaš$(typo|eurásialaš) albbas goasii miehtá Oarje-Eurohpá. 
1965s$(num,suf|1965:s) dieđihii Kjell Magne Bondevik iežas dán bellodahkii, ja válljejuvvui golbma jagi maŋŋel nubbinjođiheaddjin Nuoraid Risttalaš Álbmotbellodagas (Kristelig Folkeparti Ungdom).
1981: Risten (noveller) 1987: Guhtoset dearvan min bohccot (roman) 1991: Guržo luottat (roman) 1992: Guovtteoaivvát$(der,vowlat,á-a|Guovtteoaivvat) nisu (noveller) 1992: 256 golláža (roman)
1997 rájes leat dán skuvllas oahpahan sámegielas, nu muitala Girkonjárgga joatkaskuvlla$(conc,tk-tkk|joatkkaskuvlla) oahpaheaddji Sverre Østerbøl.
1997 válggain oaččui Olgešbellodat 14,3 % - dalá heajumus válga 1945:a$(num,suf|1945) rájes. 
2. Jos háliidat báddet vuoras olbmuid de oažžut$(conc,žž-čč|oaččut) mis luoikkasin báddenmašiinna. 
2. Oktasašgievkkana galga$(vowlat,a-á,I|galgá) čorget ja bassat maŋŋel go lea atnan$(vowlat,a-á,I|atnán). 
2003 rájes lea son leamašan miellahttu Vajas-joavkkus, ja lea joavkku juoigi ja vokalistta$(loan,conc,stt-st|vokalista). 
2007:as$(num,suf|2007:s) álggahii Hans Olav Eriksen beanavuodjin turistafitnodaga, Lyngenfjord Adventure Dápmotvuovdái, Báhccavuona suohkanii, mas dál leat 50 vuodjenbeatnaga. 
2010:s leat dihtosis 66 čivgi ciiko$(vowlat,o-u;conc,ik-ikk|ciikku), muhto maŋŋel bivddu gos godde ciiko$(vowlat,o-u;conc,ik-ikk|ciikku) ja čivggaid 12 biejus, de ledje 2010 giđa 54 biejus čivggat.
2012 organisašundoarjja lea de fas uhccun$(vowlat,u-o|uhccon), 188 000 ruvdnui. 
26-jahkásaš Ruben Klipper logaldallá Deanu nuoraidskuvla-oahppiide$(nomag,vowc,mono;cmp,hyph-0|nuoraidskuvlaohppiide) iežas váivves mánná- ja nuorravuođa vásáhusaid.
3. Jos háliidat de sáhttát$(conc,htt-ht|sáhtát) váldit govaid sierra báikkiin ja/dahje ohcat boares govaid dáid báikkiin, olbmuin geat leat báikki geavahan, olbmuin gean mielde báiki lea ožžon namaset dahje eará boares govat mat laktásit báikái.
3.650,- earret elrávnnjin$(com,fin,n-in|elrávnnjiin)
4 Geatkebivdu ja geatkeváhágat$(vowc,á-a|geatkevahágat)
4. Ruskkalihtiid galgá beaivválaččat gurret čujuhuvvon containariidda$(loan,coninit,c-k;loan,vowlat,a-e|kontaineriidda).
5. Hybelviesuin ii leat lohpi váldit bivttasbassanmašiinna ja/dahje sullasaš biergasiid, dahje váldit eret/lonuhit luvvodagáid$(vowlat,á-a|luvvodagaid) jus láigoheaddji ii leat addán sierra lobi dasa. 
6 Gehča$(vowc,diph|Geahča) maid
7. Govaid galgá heŋget listaide$(conc,st-stt|listtaide) mat leat biddjon seinniide. 
9. Ii leat lohpi rievdadit giddodagáid$(vowlat,á-a|giddodagaid) viesuin (maiddái mála) jus láigoheaddji ii leat addan$(vowlat,a-á|addán) sierra lobi dasa. 
9. beaivvi guovvamánus 2008:is$(num,suf|2008:s) válljii Sámi valáštallanjoavku iežaset valáštallangallas$(loan,vowc,a-á|valáštallangállas) Ailo Gaupa dan jagaš sámi ovdagovvan.
9. luohkká lea bures beassan johtui ráhkadit iežaset áviissa vuovdemassii$(vowlat,e-i|vuovdimassii).
94-jahkásaš Niemistö leage searvvi nubbinjođiheaddji$(cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji) ja rabai ge ávvudoaluid$(cmp,vowlat,u-o|ávvodoaluid). 
96 % evttohasain leat dan oaivilis, ahte Eanodaga gielda galgá bissut iehčanassan$(infl,pron|iehčanassii). 
Aiddo dán geažil sámeguovllu boahttevuohta čatnašuvvá gažaldahkii davviguovllu eatnamiid ja čážiid$(conc,ž-z|čáziid) oamasteamis. 
Aili Keskitalo, NSRa$(acro,suf|NSR) parlamentáralaš jođiheaddji lea smiehtadan leago riektesihkkarvuohta Sis-Finnmárkus$(conc,rk-rkk|Sis-Finnmárkkus) doarvái buorre sámegielagiidda.
Ailo Gaup lea muđui journalistta ja oahpaheaddji šamanismas$(loan,conc,sm-smm|šamanismmas). 
Ailo Gaup lea vuoitán buot norggameašttirvuođagilvvuid FMX-suorggis, ja šattai maid norggameašttirin motocross-speedcross gilvvuin 2004:is$(num,suf|2004:s), máŋga jagi maŋŋel go lei heaitán árbevirolaš motocrossain. 
Ailo Gaup lei ambassadevra daid plánejuvvon Dálve-OL-doaluide Romssas 2018:is$(num,suf|2018:s). 
Ailo Gaup válljejuvvui dan jagaš davvinorgalažžan ja dan jagaš davvinorgalaš valáštallannammas$(typo|valáštallannamman) juovlamánus 2007:s Nordlysa lohkkin$(loc,fin,n-in|lohkkiin). 
Ailo vuoddjá$(conc,ddj-dj|vuodjá) Honda-buvttadeaddji ovddas ovttain Honda CR 250. 
Ain ovdal nuppi máilmmesoađi$(cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi) sii ledje sullii bealli olmmošlogus. 
Aitosaš mátkegirjjálašvuohta viidánii 1700-logu čuvgehusa ja earenoamážit romantihka mielde, dalle olgoriikka mátkkošteaddjit johte olus Sámis geahččamin Eurohpa$(prop,vowlat,a-á|Eurohpá) doppimus periferia$(loan,ia-iija|periferiija) eallinvuogi ja dan eksohtalaš luondduálbmoga. 
Albasa eami lávdu, dahje eallinguovlu, lea Pyreneaid rájes lullioarjin Skandinaviai$(prop,vowc,a-á|Skandináviai) davvioarjin, Ruoššas ja Sibirjás$(prop,conc,rj-rjj|Sibirjjás), Kiinnás ja Ruošša davvirittuin nuorttas. 
Albmáid dolvo vuos Guovdageainnu dearvvasvuođa guovddážii váktadoaktára lusa, dasto soai sáddejuvvuiga viidásut Hamarfeastta$(prop,conc,m-mm,gem;vowc,a-á;vowlat,a-á|Hámmárfeastta) buohccivissui.
Alf Johansen lohká boazodoalliin$(nomag,vowc,mono|boazodolliin) dárbu dál gulahallat dán áššis, ja son sávvá bártahuksemiid$(vowc,á-a|bartahuksemiid) bidjat guovlluide gos jo leat bárttat$(vowc,á-a|barttat) ja maid boazoealáhus lea dohkkehan.
Allaskuvlla direktora$(loan,ora-evra|direktevra) dohkkehan fágaservviiguin ráđđádallama vuođul.
Almmolaš ja priváhta bálvalusdoaimmaid oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) dássádahkan
Amalie Bæverrud muitala iežas illudit go beassá Jesusis hállat, dalle dovdá son iežas dahkamin dan maid Ipmil lea gohččun$(vowlat,u-o,I|gohččon) su dahket. 
Amasgiela-dásis$(cmp,hyph-0|Amasgieladásis) ii leat dál oktege$(vowlat,e-a|oktage) oahppi. 
Andersen lei mišunearan$(loan,conc,š-šš,gem;loan,vowlat,u-o|miššonearan) golbma jagi Bangladeshas ja su isit Erik ja bártnáš Albert leigga su mielde. 
Andreassen dadjá dál leat kulturdepartemeanta duohken buoridit dili buot sámi museaid ektui, maiddái Nuorta-sámi$(cmp,hyph-0|Nuortasámi) musea ektui. 
Ann-Mari Andersen lea leamaš prošeaktajođiheaddji mánáid-CD buvttadeamis, ja okta njealljásis gii lávlu CD:s mas leat máŋgga lagan$(vowc,a-á|lágan) lávlagat. 
Ann-Mari Andersen muitala IKO-lágádusa ovttasráđiid Sámi girkoráđiin almmuhan CDa$(acro,suf|CD), ja Sámediggi lea dorjon almmuheami.
Ann-Mari Thomassen ii hálit vuollanit$(vowc,a-á|vuollánit) gádjut Vatnjavári skuvlla. 
Ann-Mari Thomassen, NSRa$(acro,suf|NSR) sámedikkeáirras$(cmp,gen-nom|sámediggeáirras), lea čuvvon mielde ja vuorjašuvva$(vowlat,a-á|vuorjašuvvá) go skuvllat heaittihuvvojit sámi giliin ja guovlluin.
Anne Helene Moeng Saari ohcala lassi áhkuid ja ádjáid veahkkin bajasgeassit$(vowlat,a-á|bajásgeassit) mánáid. 
Anne-Grethe Leine Bientie lea čállán teavstta ja su nieida Ellen Sara lea ges govaid sárgun$(vowlat,u-o|sárgon). 
Anti muitala ahte NSR evttohii Sámedikkis juovlamánu 2008 ođđa áššin álggahit barggu ráhkadit ođđa ollislaš sámi mátkkoštanplána, ja jearra$(vowlat,a-á|jearrá) dan ektui maid Sámediggi lea bárgan$(vowc,á-a;vowlat,a-á|bargan) dan ášši olis.
Anára Heargegonagasgilvvuid gonagasluohkkái besset searvat 24 buoremus suopmelaS$(typo|suopmelaš) gilvovuojána.
Artihkkal$(conc,hkk-hk|Artihkal) joatkašuvvá gova vuolde.
BUOT sámegielat leat nu áittatvuložat$(conc,itt-it|áitatvuložat), ahte mánát, geaid vánhemat máhttet sámegiela ja geavahit dan mánáideasetguin leat earenoamáš stuorra resursan, ii dušše oppa Sámi servodahkii, baicce Supmii ja máilbmái. 
Badjedilli leamašan mihtilmas oppa kultuvrii das fuolakeahttá, ahte dat ealáhussan lea historjjálaččat oalle nuorra, "easkka" ovdanišgoahtán$(vowlat,a-á|ovdánišgoahtán) 1500-logus. 
Bagádallat$(vowlat,á-a|Bagadallat) luoikkaheddjiide mo ohcat girjjiid/dieđuid diehtovuorkkain$(vowlat,a-á|diehtovuorkkáin). 
Bajimusas Davvi-Italialaš$(prop,vowc,a-á|Davvi-Itálialaš) guovlu Padania, mii lea daid maŋŋimuš$(conc,ŋŋ-ŋ,gem|maŋimuš) Viva World Cup čiekčamiid vuoitán, ja goalmmádin ges Kosovo.
Bargiidbellodaga Sámediggepresideantta evttohas áigu oahppat sámegiela vuoi gulahallá olbmuiguin, muhto ii dáhtu$(vowlat,u-o,I|dáhto) sámegilli gal searvat digáštallamiidda$(vowlat,á-a|digaštallamiidda).
Bassangoarta máksá 100,- ru. ja dainna beassa$(vowlat,a-á|beassá) sulli$(fin,0-i|sullii) 14 geardde bassat.
Beaivváža korona mii muđui lea menddo čuovggaheapme oidnit$(typo|oaidnit), ihtá dál čuovgi riekkisin. 
Beana lei sorron njealljjejuvllagii$(conc,lljj-lj|njealjejuvllagii) ja jápman$(vowlat,a-á|jápmán). 
Bearrašat fárredaddet ja nu báhcet mánát lagas fuolkkiid$(vowc,mono|fulkkiid) haga mat livčče das lahkosis.
Beassážiid áiggi leat maid konfirmášuvnnat$(loan,vowlat,á-a|konfirmašuvnnat), ja árbevirolaččat máŋggas heajastallet, ja risttašit mánáid.
Beassážit$(fin,t-id|Beassážiid) áiggi dáppe lágiduvvo Sámi beassášfestivála. 
Bellodaga deháleamos politihkkas$(loan,conc,hkk-hk|politihkas) 1980-loguin lei Kåre Willoch, guhte lei stádaministtar 1981-1986. 
Bellodat lea guhka$(vowlat,a-á|guhká) leamaš árvokonservatiiva ja liberálakonservatiiva. 
Bellodatjođiheaddji Erna Solberg lea maiddái parlamenttalaš jođiheaddji stuoradiggejoavkkus, gos Jan Tore Sanner lea nubbinjođiheaddji$(cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji). 
Belohahkii (oassálas) sevnjjodeapmi$(conc,vnjj-vnnj|sevnnjodeapmi) lea go beaivváš ja mánnu eaba leat juste linjjá alde. 
Berit Nikkinen Varsi ja Laila Rasmus gumpposteamen$(vowlat,o-u|gumppusteamen)
Beroštumi čuozáhahkan badjánage eanandoalliid$(nomag,vowc,mono|eanandolliid) sitkatvuohta.
Bieggamillogažaldat ja ođđa linjat – gos de lea dat „villmark“ maid nu hálidit$(conm,d-id|háliidit)? 
Biepmut eai ábut vurkkohuvvot$(der,vowc,diph|vuorkkuhuvvot) nu guhka$(vowlat,a-á|guhká) ahte billehuvvet$(vowlat,e-a|billahuvvet)/guohcagit/guhppot.
Biografija$(loan,conc,j-ij|Biografiija)
Birrasiid 20 politija$(loan,conc,j-ij|politiija) ohce dievddu, ja beatnagat gurre su muhtun bártii$(vowc,á-a|bartii) mii lea 2 gilomehtara$(loan,vowlat,a-e|gilomehtera) eret báikkis go son gottii vuoras dievddu.
Bismavihaheami jođiha bisma Roland Gustafson gii gullá Ruoŧa/Suoma Mišuvdnaprovinsii$(loan,cons,š-šš,gem|Miššuvdnaprovinsii), árkabisma Walter Obare, Kenyas eret ja máŋggat earát. 
Bissovaš komitea čoahkkana njealje have$(vowlat,a-á|háve) jagis miehtá árktalaš viidodaga ja mátkkoštangolut leat stuorrát, ja dat báhcet Suoma sámedikki máksima várás.
Bivttashápmejeaddji$(conc,pm-bm|Bivttashábmejeaddji) Ánne Biret Anti dat lei veahkkin hutkamin mo boares biktasiin fitnejedje$(conc,tn-dn|fidnejedje) ođđa mállet biktasiid.
Bivttasčájáhusas leat máŋggalaganaš$(vowc,a-á|máŋggaláganaš) biktasat, ja sii geat serve dán redisign kursii,. sii bukte boares biktasiid maid eai šat geavahan
Boares almmái, son dego ealáska, muhto dárogielat bargit illá dahttot$(vowc,a-á|dáhttot) áddet ahte sámegiela dihtii dat ealáskii dát almmái. 
Boares dongeribuvssain ja jáhkas fitnii$(conc,tn-dn|fidnii) Vera Eriksen luhka.
Boares vuolppus šattai mánnái prinsessačuvla$(loan,vowc,diph|prinseassačuvla)
Boarraseamos$(der,vowlat,a-á|Boarráseamos) oston juovlastáloš lea 1960 logus. 
Boarraseamos$(der,vowlat,a-á|Boarráseamos) ruovttu ráhkadan lea 30 jagi boaris. 
Boarraseamos$(vowlat,a-á|Boarráseamos) sámiid govvideaddjiide$(nomag,vowc,mono|govvideddjiide) gullet maiddái Prokopius ja Jordanes (jagis 550), Paulus Diaconus (795), dáža Ottar (894), Adam Bremenilaš (1070) ja Saxo Grammaticus (1200).
Boarrasut$(vowlat,a-á|Boarrásut) áiggiin gávpealbmát figge gávdnat gálvvuid ja ođđa geinnodagaid, dasto báhpat figge lebbet oskkuset ja čoaggit ruđa, 1600-logu loahpageaže rájes dieđalaš sáhkaváibmilvuohta ja eksotihka ohcan dolvo Sápmái, ja dan čuovui ulbmil davviguovllu luondduriggodagaid geavaheamis, man ákkastalle diehtagiin.
Boazodoalliid$(nomag,vowc,mono|Boazodolliid) earenoamáš dáidun ja diehtun sirdašuvve gotti dovdamuš, namahusat ja teknihkka.
Boazodoallu lea buoremus luonddogáhttejeaddji$(vowlat,o-u|luonddugáhttejeaddji) davvi guovlluin, goit mu oainnu mielde. 
Boazodoallu lea maid stuorámus ágga caggat nu ahte olggobealmáilbmi ii dušše sáhte boahtit min mehciide iežas dárbbuiguin, no go ruvkedoaimmat, biilaluottat, bártahuksemat$(vowc,á-a|bartahuksemat) ja nu ain.
Boazodoallu mearridišgođii eallinvuogi, mii šattai johtti ( nomadalaš$(loan,vowc,a-á|nomádalaš) ) eallinvuohkin: badjeolbmot johte bearrašiiguin dahje fulkkiiguin ealuideasetguin. 
Boazodoallu viidánii fámolaččat: eana váldui atnui guohtoeatnamin$(cmp,o-un|guohtuneatnamin), ja vai siiddat besse seastit guohtoneatnamiid, de dat johte guhkesge mátkkiid vuovdeguovlluid ja rittu gaskasaš duoddariin. 
Boazoeaiggát Magne Huva lohka$(vowlat,a-á|lohká) gávdnan ráppiid.
Boazoeaiggát Magne Huva muitala ahte olbmot leat oaidnán stuorra álbasa$(vowc,á-a|albasa) rastildeamen$(conc,st-stt|rasttildeamen) nuori, šaldi mielde. 
Bondevik lei maid parlameantalaš$(loan,typo|parlamentáralaš) jođiheaddji Risttálaš$(loan,vowlat,á-a|Risttalaš) Álbmotbellodaga ovddas 1986-1989, 1993-199 ja 2000-2001, ja seammás bellodatjođiheaddji 1983-1995.
Bondevik oaččui bajáššaddamis$(cons,š-s|bajáššaddamis) jo oktavuođa dan risttalaš oahpoheamilihkástussii$(vowlat,á-a|oahpohemiidlihkastussii), dasa lassin go politihkalaš impulssaid Kjell Bondevikas, gii lei jođiheaddji Risttalaš Álbmotbellodagas 1950. ja 60-logus.
Borgemánus gieldda maŋimušge boles sirdojuvvui máddelii, Muonioi$(prop,foreign|Muonái).
Brundtland lea maid mielalahttun$(typo|miellahttun) Riikkaidgaskasaš komišuvnnas$(loan,conc,m-mm,gem|kommišuvnnas) mii guoská váimmusfysálaš$(loan,vowlat,á-a|váimmusfysalaš) heaittiheapmái ja ii-leavvamii.
Brundtland riegádii Bærumas$(prop,suf|Bærumis) Gudmund Harlema nieidan. 
Buohkat dát 13 soahteveterána gudnejahttojuvvojedje erenoamážit ánsomedjáljaiguin$(typo|ánsomedáljaiguin) sihke silbbas ja gollis. Jođiheaddji guovttosges oaččuiba$(infl,verb|oaččuiga) jo ánsoruossa, mii lea čuovvovaš ánsu maŋŋá gollemedálja.
Buorida geahpes-áhppi$(cmp,hyph-0;conc,hpp-hp|geahpesáhpi) go lávlu
Buot davviriikkat jienastedje julggaštuša$(conc,š-s|julggaštusa) dohkkeheami bealis, ja dál leage áigeguovdil guorahallagoahtit mo ollašuhttit sámiid iešmearrideami ja čoavdit dasa gullevaš hástalusaid.
Buot dát leat joavkkut geaid vuosttá$(conc,stt-st|vuostá) sápmi lea čiekčan.
Báhčinšillju huksenplánat álggahuvvojedje jo jagis 2006:s, go huksejedje Sálašvággai$(prop,ill,ai-ái|Sálašvággái). 
Báikki olmmoš, Sara Juusu lohka$(vowlat,a-á|lohká) dáhpáhusa leat suorggahahttin, ja su mielas lei maid nu ilgat go skuvlla uvssat ledje gittá$(vowlat,á-a|gitta) go galggai mánáid viežžat ruoktot.
Báikkálašbellodagaid ráporterenskovvi$(loan,vowlat,á-a|raporterenskovvi) galget leat devdon ja vuolláičállon báikkálaš bellodaga jođiheaddjis, ja sáddejuvvo nubbijođiheaddji Elfrid Boine, 
Báikkálaččaid ja vánddardeaddjiid$(nomag,vowc,mono|vánddardeddjiid) almmuhan geažideamit kulturárbečuozáhagain veahkehedje olu kártemis. 
Bákte-, oljo- ja (gásabuvttádan fitnodagat)$(conc,s-ss,gem|gássabuvttadanfitnodagat) šaddet máksit divvadiid$(conc,vv-v,gem|divadiid) 107.000 indiánaide.
Bálgesiid ovttastumis čohkkeje manna$(typo|mannan) giđa bargojoavkku, man ulbmilin lei čoavdit olgoriikka herggiid searvama gonagasgilvvuide. 
Bálkašupmi$(conc,lk-lkk|Bálkkašupmi) addo eaŋkilolbmuide dahje servviide mat árjjálaččat barget norgga kulturárbbi ovddas ja dahket dan dovddusin otná áiggis maiddái. 
Bálkkašumit/Nammadeamit 1983 gudnedoavttirin St. Olaf College:s Minneapolis, USA 1996 nammaduvvui «Årets opinionsdanner» (dánjagaš opiniondahkki) Redaktørforeningen:a$(prop,suf|Redaktørforeningen) ja seamma jagi geigejedje Norges Bondelag:a$(prop,suf|Bondelag) bálkkašumi «Sunt Bondevett» 1996 nammaduvvui St. Olavs Orden:a$(prop,suf|Orden) kommandør:an$(loan,ør-evra,suf|kommandevran) násttiin 1997 oaččui Fritt Ord-bálkkašumi, (friddja-sátni). 
Bálkkašupmin leat earet eará Deanu fanas, fanasmohtor ja sveicenmášen$(loan,conc,c-s;loan,šen-šiidna,L|sveisenmašiidna).
Cealkamuš$(vowlat,a-á|Cealkámuš) NSRas$(acro,suf|NSR:s) maŋŋel go ráđđehus lea ovdánbuktan$(vowlat,a-á|ovdanbuktán) stuoradikkiproposišuvnnai$(cmp,gen-nom;fin,i-id|stuoradiggeproposišuvnnaid) čuovvoleami$(vowlat,o-u|čuovvuleami) Riddoguolastuslávdegotti$(vowlat,a-á|Riddoguolástuslávdegotti) evttohussii.
Cealkámušat dohkkehuvvon SNFa$(acro,suf|SNF) jahkečoahkkimis skábmamánu 1.-2.b. Roavvenjárggas. 
Ciiko$(vowlat,o-u|Ciiku) njamaha čivggaid 2-3 mánu.
Cree-indiána artista Buffy Sainte-Marie boahtá fas Riddu Riđđu festiválii boahtte jagi, ja festiválajođiheaddji Kirsti Lervoll dadjá alcceseaset stuorra ilu ja gutni$(conc,tn-dn|gudni) go máilmmebeakkán$(cmp,vowlat,e-i|máilmmibeakkán) artista lea miehtan boahtit Olmmáivággái, Davvi-Norgii fas.
Cuoŋománu 11.beaivvi lea stuoradiggeáirras ja Bargiidbellodaga nubbejođiheaddji$(cmp,vowlat,e-i|nubbijođiheaddji) Helga Pedersen vuorru jearahallojuvvot oskku birra. 
Cuppa$(loan,conc,pp-p,gem|Cupa) juohke riikas$(conc,ik-ikk|riikkas) ja de dan maŋŋel doalale sierranas loahppagilvvu, muitala Mikkel Per Sara.
Dadjá Norgga eanandoallodutkan instituhtta$(loan,conc,htt-ht|instituhta) ossodatdirektevra ja lávdegotti jođiheaddji, Lars Johan Rustad.
Dahkádus$(vowc,a-á|Dáhkádus)
Daid maid livččii buorre čohket$(conc,hk-hkk|čohkket). 
Dain lea ávki maiddái turismafitnodatdoalliide$(nomag,vowc,mono|turismafitnodatdolliide) ođđa turismabuktagiid dahkamis. 
Dal leat politiát$(loan,iá-iija|politiijat) dutkamin máŋga láhkarihkkuma ášši olis, earret eará vearjolága - ja elliidsuodjalanlága rihkkuma. 
Dalle máinnastedje ollesolbmot hálddiin$(conc,ldd-ld|háldiin) ja eananvuložiin. 
Dalle čoahkkanit ollu olbmot miehtá Sámi messostallat, dolos$(fin,s-š|dološ) árbevieru mielde. 
Dan dihte Bálgesiid ovtasttumi$(typo|ovttastumi) stivrras šadde ”sealgi seainni vuostá” bargat dakkár mearrádusa, muitala Länsman.
Dan dilis sii hálidit$(conm,d-id|háliidit) ovddemusat Samemišuvnna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvnna) neahttasiidduid ođastit dássedit. 
Dan ferte láigolaš ieš háhkat jus hálida$(conm,d-id|háliida).
Dan jagaš namma-vuoiti$(cmp,hyph-0|nammavuoiti) lea dat gilvaleaddji dahje joavku maid olbmot jienastit, váldodubmengotti vuođul. 
Dan lassin ulbmilin lea dorvvastit sámiid vuoigatvuođaid doalahit, ollašuhttit ja ovddidit iežas kultuvrra sihke doarjut ja ovddidit sámi kultuvrralaš, sosiálalaš, vuoigatvuođalaš ja almmolaš ekonomalaš vikkamušaid$(der,conc,kk-gg|viggamušaid) ja maiddái bargat ovttas riikka rájáid badjel. 
Dan maŋŋel lei Gaupa ođđa prošeakta rešisseret NRK drámaráiddu$(loan,vowlat,a-á|drámáráiddu) Irén Reppenin$(prop,com,fin,n-in|Reppeniin). 
Dan maŋŋá máhcai son geaidnobargin ja seammás searvvai vuosttildanbargui, man sivai$(typo|sivas) biddjui giddagassii Norggas, ja sáddejuvvui maid Duiskii konsentrasjonsleirii$(loan,cmp,sjon-šun|konsentrašunleirii) jagis 1942 gos čohkkái 2 jagi, man maŋŋá čohkkái vel jagi giddagasas Grini fáŋgaleairras jagi 1945 rádjai. 
Dan máŋŋá$(vowc,á-a|maŋŋá) gávdne ge sii ráppiid, lohká Huva.
Dan oaivila doarju sihke With ja Sámemišuvdna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvdna). 
Dan oktavuođas lea doppe maiddái tevnnetčájáhus maid Kárášjoga mánáiskuvlla$(cmp,cons,i-id|mánáidskuvlla) oahppit tevdnejedje 70- ja 80-loguin. 
Dan ovdal lea maid sámi parlamentáralaš ráđi ( SPR:a$(acro,suf|SPR) ) stivrra čoakkán. 
Dan rájes lea Brundland$(prop,conc,ndl-ndtl|Brundtland) earret eará leamaš stivrras ON:a$(acro,suf|ON) lávdegottis UN Foundation ja miellahttun The Elders organisašuvnnas (boarrásiid organisašuvnnas), seammás Health Policy Fellow lahttun Harvard Universitehtas. 
Dan sáhtte dahkat danne go dan nuppi bátnis$(typo|bártnis) ii leat silba mii suddjii su lonohallamis hálddiide$(conc,ldd-ld|háldiide). 
Danin ohcala Anne Helete$(prop,typo|Helene) Moeng Saari lassi áhkuid ja ádjáid mat sáhttet veahkkin mánáiguin.
Danne hálidit$(conm,d-id|háliidit) dál čalmmustahttit guovllu.
Danne áigu son váldit giela ruovttoluotta bearrašii, ja fievrridit dan viidáseabbot$(der,conc,bb-pp|viidáseappot).
Das go Norgga Sáráhkka$(prop,vowlat,a-á|Sáráhkká) jagis 2011 ii ohcan dásseárvoorganisašuvnnaid vástesaš$(conm,s-v|vástevaš) ruhtaseahkas, de várrejuvvon ruhta 300 000 ru. juolluduvvui ollásit SNF:ii$(acro,suf|SNF:i). 
Das lea maiddái nannoseamos girjegiella, vaikke lulli- ja julevságielas$(typo|julevsámegielas) sihke anáraš- ja nuortalašgielas leat maiddái iežaset girjegielat. 
Das lea oalle njealječiegat gorut eará bussáid ektui, ja maŋágeahči$(conc,ŋ-ŋŋ,gem;vowlat,á-e|maŋŋegeahči) lea allelis. 
Das leat dál gárvánan dál jorgalusat buot Suomas hubmon sámegielaide, ruošša-, eŋgelas-, ruoŧa- ja spánskagillii$(loan,conc,sk-skk|spánskkagillii). 
Das rájes leat su gieđaid gaskas$(conc,sk-skk|gaskkas) riegádan olu čiŋat main silba ja čoarvi lea ovttasstahtton$(der,cons,sst-st|ovttastahtton).
Dasa lassin 137 000 njealljehaskilomehtera$(conc,llj-lj|njealjehaskilomehtera) eatnamiid biđgejuvvojit seismalaš linjaid$(loan,conc,nj-nnj;loan,vowlat,a-á|linnjáid), geainnuid, oljobohciid$(conc,hc-hcc|oljobohcciid) ja oljogálduid fierpmádahkan. 
Dasa lassin oktasašbargu dahkkojuvvo meahcivaljiservviiguin$(conc,lj-llj|meahcivalljiservviiguin) ja guolástanguovlluiguin.
Dasto oaidnit mii ahte Oslos ii leat sámi deaivvadanbáiki sámiide geat asset$(vowc,a-á|ásset) Oslo guovllus.
Dat cealká iežas eret namahusas lappalainen (lapp), man olggobeal$(vowlat,0-e|olggobeale) olbmot leat addán. 
Dat geat facebookas$(prop,cap|Facebookas) su čuvodit leat maid oahpásmuvvan Charlieii$(prop,ill,eii-ei|Charliei). 
Dat gávdno Davvi-Amerihkás, Eurohpás, Afrihkás, ja Davvi-Asias$(prop,vowc,a-á|Davvi-Ásias), gos stuorámus máddodagat leat Alaskas, Canadas$(prop,coninit,c-k|Kanadas) ja Ruoššas. 
Dat lea prošeakta mas lea ulbmil hukset ovttasbargoguimmiid našunála ja gaskariikkalaš dásis, sihkarastit$(conc,hk-hkk|sihkkarastit) riektevuođu ja vuođu ovdánit mearrasámi guovlluin. 
Dat leige jurdda munnos Per Lars Thonstadin$(com,fin,n-in|Thonstadiin), ahte moai háliideimme ráhkadit dakkár girjji, gos galget maiddai$(vowlat,a-á|maiddái) boahtit dieđut min duogáža birra ja min historjjá birra.
Dat maid bidjui$(conc,dj-ddj|biddjui) gulaskuddamii boazoorohahkii, mii dasto dohkkehii doaimmaid, muitala Eriksen.
Dat mearkkaša, ahte buohkain lea riekti oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) sámegielat bálvalusaid almmolaš ásahusain hálddašanguovllus.
Dat ruđat manne K-stud miellahttoorganisašuvnnaide ja sin 3 700 kursi$(ill,fin,0-i|kursii).
Dat stuora jávkánproseanta$(vowlat,á-a|jávkanproseanta) vuolgá gal maid das ahte muhttun$(conc,htt-ht|muhtun) bargit jávket dávjá, ja nu lea leamaš máŋggaid jagiid juo. 
Dat várjáledje$(vowlat,á-a|várjaledje) maid mánáid, ja meahccis$(conc,hcc-hc|meahcis) ges balde guovžžaid. 
Dat áigut$(vowlat,u-o|áigot) visot gáržžidit. 
Datge deattuhedje ruossalasvuođaid luonddudili ja "ovdánan" kultuvrra gaskkas, mii bođii ovdan earenoamážit čalbmáičuohcci vugiin Norgga ja Ruota$(prop,conc,t-ŧ|Ruoŧa) dieđalaš ságastallamiin 1800-logu beallemuttu maŋŋá.
Datte leat ain ollu vástitkeahtes gažaldagat, ja danne oaivvildit oallugat ahte dat gullaba goabbbatge$(typo|goabbatge) vuollešládjii. 
Dattege sámit gárte soahtái ja dál searvi gudnejahtii sin ánso-medáljaiguin$(cmp,hyph-0|ánsomedáljaiguin) sihke bronššas$(loan,conc,šš-ss|bronssas), silbbas, gollis ja ánsoruossa. 
Dattege čohkkádettiin giddagasas son hutkkai Bargiidbellodaga soađimaŋŋápolitihka ja mo dát politihkálaš$(loan,vowlat,á-a|politihkalaš) bargu galggašii šaddat Norggas friddjavuođa maŋŋá.
Davvi-Amerihkás gávdno ruškesguovža juohkelágan eatnamiin, muhto Sibirjas$(prop,conc,rj-rjj;vowlat,a-á|Sibirjjás) orru válljeme vuvddiin orrut. 
Davviriikkalaš giellaguovddáš maŋŋona Suoma dihte beaividuvvon$(der,vowlat,i-á|beaiváduvvon) 10.8. diibmu 10:03
Dađi bahábut ministeriija ovddasteddjiin eai lean evttohusat ávžžuhusaid olláhuhttimis$(vowlat,á-a|ollahuhttimis), muhto ministeriijaid ovddasteaddjit manne dušše čađa gustojeaddji lágaid, ráđđehusprográmma linnjemiid ja giđđat celkojuvvon cealkámušaid Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis.
Dađistaga lassánit oahppit geat hálidit$(conm,d-id|háliidit) álbmotallaskuvllaide. Boahtte skuvlajahkái leat lassánan nuorat geat hálidit$(conm,d-id|háliidit) álbmotallaskuvllaide Davvi-Norgii. 
Dál galgatge soalddáhiid barggu atnit árvvus, muđui han Suopma ge livčče$(infl,cond|livččii) friddjavuođa haga 6.12.1917 rájes šaddat fas Ruošša vuollái ja seammá dillái go báltalaš ránnjáriikkat Estte, Latvia ja Litauen, joatká báhppa muittuheames soalddáhiid dehálaš barggus.
De sávvá ráhkadišgoahtit čiŋaid mat leat vuolggahuvvon riskuin$(conc,sk-skk|riskkuin).
Deahalaš$(conc,h-ŧ|Deaŧalaš) lei dieđusge maid deaivvadit oahpes olbmuiguin ja gávpašit$(conc,vp-vpp|gávppašit).
Deanu sámeskuvlla oahppit Dieđátgo gilvvu algovuorus$(vowc,a-á|álgovuorus) 2012.
Deaŧálaš$(vowlat,á-a|Deaŧalaš) lea sohkaduogáš, oktavuohta sámegillii ja dan bokte kultuvrii sihke dovdu sápmelašvuođas.
Departemeanta lei bovden seminárii organisašuvnnaid, fitnodagaid ja eisseválddiid searvat sagastallamii$(vowlat,a-á|ságastallamii) minerálasuorggi strategiijain.
Diehtit go mii doarvái maid diekkár rustegat$(conc,st-stt|rusttegat) gáibidit? 
Dieldda sullos Nordlanddas$(prop,vowc,a-á|Nordlánddas) besset dál báhčit albasa, go dat lea speaddjan$(conc,ddj-dj|speadjan) bohccuid.
Dien beallái lea guovllustivrra$(conc,vrr-vr|guovllustivra) ja sii bidjamin deattu, gávdnat buori čovdosa nu, ahte besset johtit bohccuin ráfis, dadjá Ánte Bals.
Digáštallamiin$(vowlat,á-a|Digaštallamiin) čalmmustahtii Willoch iežas su čeahpes hállanvugiin, ja mievžžadeaddji ráfálašvuođain. 
Dihten gal, ahte allaskuvlla dalá rektor čálii vuollái šiehtadusa 14.2.07 Guovdageainnus Riikkaidgaskasaš Polarjagi$(prop,cmp,ar-ára|Polárajagi) ráhpama$(vowc,á-a|rahpama) oktavuođas, muhto dan rájes leamaš buohkaide eahpečielggas maid šiehtadus iešalddes sisttisdoallá. 
Diibmu 12is$(num,suf|12:s) geasse- ja čakčajorggáldagas lea beaivváš njuolga oaivvi bajábealde. 
Diistaga$(conc,ist-stt|Disttaga) deaivvada Romssa guovllustivra Tromssa suohkaniin. 
Doaibmaplána vuostálastit alkohola-boasttogeavaheami$(vowlat,o-u|alkohola-boasttugeavaheami) ja veahkaválddi maid bearaš gillá. 
Doaluin eai dušše gudnejahttán ovddeš soalddáhiid. 
Doapmalin dárkkistit ášši duogáža Interneahtas, gos ohppen ahte Sámeradio$(loan,vowc,a-á|Sámerádio) ii lean gal ieš fuomášan ášši muhto Statoil doaimmat Kanadas ja daid kritihkka ledje leamaš ovdan moadde beaivve ovdal Norgga medias (Søndagsrevyen-nammasaš prográmmas).
Dohkko$(conc,hkk-hk|Dohko) sáhttále$(conc,htt-ht|sáhtále) buot heargegilvaleaddjit oassálastit. 
Dološ sámeguovllut juhkkojedje mieđaid mieđaid maiddái rádjaortnemiid$(conc,rtn-rdn|rádjaordnemiid) vuođul. 
Doppe maiddái besse olbmot vuovdit iešguđátlágán$(vowlat,á-e|iešguđetlágán) giehtadujiid, ja NIF doalai kafea.  
Doppe ohppet mánát ruskaiguin$(conc,sk-skk|ruskkaiguin) ráhkađit$(conm,đ-d|ráhkadit) ođđa biergasiid.
Doppe son barggai ruovdemáđibargin$(cmp,cons,b-ib|ruovdemáđiibargin) ja ásai Spokane gávpogis.
Doppe son duddjo, ja dál lea bártnis oahpaheamen seamma doibmii maid son ieš bargá, nammalassii$(conc,mm-m,gem|namalassii) silba- ja čoarvedáiddárin.
Doppe son maid bártidii geahppaiguin$(vowlat,a-á|geahppáiguin) ja sáddejuvvui buohccivissui. 
Doppe sáhttá maid guldalit ja viežžat iežas dihtorii čoakkalmasaid ja muhtin fásta radioprográmmaid$(loan,vowc,a-á|rádioprográmmaid). 
Duogaš$(vowlat,a-á|Duogáš)
Duogáš Son lea oahppan sosiálaekonoma, ja bargan ovdal Norges Rederiforbund:as$(prop,suf|Rederiforbundas) ja Norges Industriforbund:as$(prop,suf|Industriforbundas).
Duogáš lea go mišuvnna$(loan,cons,š-šš,gem|miššuvnna) bargiidlohku lea unnon maŋemus jagiid. 
Duogážin dasa go muhtin sevnnjodeamit leat gierdohápmásaččat ja earát fas ollásit gokčet, lea ahte mánnu johtá elliptalaš$(loan,conc,pt-ptt|ellipttalaš) (jorbodahkii guhkolaš) geainnu mielde máilmmi birra. 
Duojár Jovnna Ovllá Andersen (80) gii lea moadde vahku áigi ožžon Norgga Kulturárbbi gudnibálkašumi$(conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi) (Norsk Kulturarvs ærespris) lohká sámi árbevirolaš duoji hui deaŧálažžan$(vowlat,á-a|deaŧalažžan) sámiide.
Duorastaga (1.11.07) gullui viimmat Sámeradio$(loan,vowc,a-á|Sámerádio) ođđasiin ahte Statoil lea šaddan garra kritihka čuozáhahkan go billista ja rivve eamiálbmogiid eatnamiid Alberta-provinssa davviosiin Kanadas. 
Duorastaga 1.11. Sámeradio$(loan,vowc,a-á|Sámerádio) ođđasiin jearahalle áššis Sámi allaskuvlla ođđa rektora Steinar Pedersena, gii čilgii ahte “mii eat leat háleštan Kanada eamiálbmogiid dili birra Statoiliin$(prop,suf|Statoilain)” beroškeahttá navdojuvvon rollas eamiálbmotáššiid ráđđeaddin. 
Duorastaga mus lea gudni oassálastit Dásseválddi Presideantta iehčanasvuohtabeaivvi$(cmp,nom-gen|iehčanasvuođabeaivvi) vuostáiváldimii. 
Duorastaga čoakkámis gieđahallojuvvoje stáhtaid bargan nuppástusevttohusat soahpamušhápmosii ja luonddolaččat$(vowc,mono|lunddolaččat) maid sámedikkis ledje smávva rievdadusevttohusat soahpamušdekstii, muhto eanasin$(infl,ess|eatnasin) kommenteriimet stáhtaid evttohusaid. 
Dutkkan$(conc,tkk-tk|Dutkan) ja turisma leat šaddan dehálaš liigeealáhussan lassin Svalbárdda Universitehtaguovddážii ja Svalbárdda máilmmiviidosaš siepmanvárrehussii. 
DÁPPE lea vuđoleabbo$(der,adv|vuđoleappot) ášši birra.
Dábálaččat ráhkadit ássit ieža bargovuorrolistu$(loan,conc,st-stt|bargovuorrolisttu) ráinnasindoallama birra.
Dáhkkida$(conc,hkk-hk|Dáhkida) mávssu Oslo sámi vissui
Dáhkkida$(conc,hkk-hk|Dáhkida) mávssu Oslo sámi vissui
Dáhpin lea áinnat$(vowc,diph|oainnat) ahte goalmmát luohkkálaččat guđđet logahaga guovvamánus, go dalle álget sii ráhkkanit loahppageahčalemiide$(conc,hč-hčč|loahppageahččalemiide).
Dáhtošii koarii$(loan,vowc,mono;conc,r-rr,gem|korrii) eanet lávluid
Dáhttu diehtit ođđa várrepresideanta$(loan,conc,nt-ntt|várrepresideantta) nama
Dáid juovllaide mearrededje$(vowlat,e-i|mearridedje) ráhkadit juovlastálločájáhusa. 
Dáid son bordá badjálaga, nu ahte dáidagis leat dego mánga$(conc,ng-ŋg|máŋga) gearddi. 
Dáidaga stáhtabálkkašumit leat dovddastumit maŋemus golmma jagi áigge dahkon$(conc,hk-hkk|dahkkon) dáiddalaš barggus dehe guhkesáigásaš ja mearkkašahtti dáiddalaš doaimmas.
Dáinna prográmmain geahččalit riikkarájiid rasttildeaddji ovttasbarggu bohte$(typo|bokte) doarjut ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami prográmmaguovllus. 
Dál duddjo dušše muhttomin$(conc,htt-ht|muhtomin).
Dál gávdno albbas miehtá Norgga nannama$(vowlat,a-á|nannáma), earret Vestlándda fylkkain, gos lea dušše soames ealli. 
Dál gávdnojit juo vuorasolbmuid fierpmádagat, gos vuorasolbmot atnet oktavuođa nubbi nuppin$(com,fin,n-in|nuppiin). 
Dál ilbmá ges neahtta-bláđđiin$(cmp,hyph-0;ess,fin,in-n|neahttabláđđin). Girkoráđđi lea guhká oaidnán dárbbu leat sáhkalagaid virgáduvvon bargiiguin ja eaktudáhtolaš$(cmp,vowlat,u-o|eaktodáhtolaš) bargiiguin dasgo Norgga girkus leat 1280 searvegotti. 
Dál lea báddemin maŋimuš osid$(fin,d-id|osiid) ođđa mánáid ráidui maid sáddegohtet ođđajagimánus.
Dál lea politijaid$(loan,conc,j-ij|politiijaid) hálddus, ja sii leat dutkamen goddima birra, muitala politijaid$(loan,conc,j-ij|politiijaid) ákšuvdnahoavda$(vowc,á-a|akšuvdnahoavda), Petter Wiström. 
Dál leat Avvila/ Ivalon Lukio nuppiluohkkálaččat oahpahallagohtán$(vowc,diph|oahpahallagoahtán) dánsut ovddešáigge dánssaid. 
Dál leat SIs$(acro,suf|SI:s) sullii guoktelogi dutkki$(conc,tkk-tk|dutki) geat čaðahit$(encoding,ð-đ|čađahit) dutkanprošeavttaid sámi giela, servodat- ja riekte-dutkamis$(cmp,hyph-0|riektedutkamis). 
Dál son áigo$(vowlat,o-u|áigu) vuoiŋŋastit guokte mánu iežas lagámušaid$(vowlat,á-a|lagamušaid) luhtte.
Dál váilo$(vowlat,o-u|váilu) vel dat duođalaš bargu, ja NSR lea gearggus bargat ulbmillaččat Stuorradikke ektui. 
Dán barggus son lei gitta 10. beaivái skábmamánus 2002, go Jens Stoltenberg álggi$(verb,fin,0-i|álggii) danin.
Dán guovllus eai galggašii$(infl,cond|galggaše) leat boranávddit, ja dáid máŋemuš$(vowc,á-a|maŋemuš) jágiid$(vowc,á-a|jagiid) leat bivdit báhččán$(conc,hčč-hč|báhčán) álbasiid$(vowc,á-a|albasiid) Dielddasullos. 
Dán livčči$(cond,fin,0-i|livččii) sáhttan$(vowlat,a-á,I|sáhttán) viiddiđit$(conm,đ-d|viiddidit) nu ahte mánát, váhnemat ja vuorrasat olbmot álkit gávnnadit, árvala Saari.
Dán olis jearrá Anti sámediggeráđis maid lea sámediggeráđđi bargan bissehit dan ahte nationála luondduluossavuotna, Báhčaveaivuotna, ii billistuvvošii$(infl,cond|billistuvvoše) mirkobázahusaid geažil maid Mátta-Várjjaga ruvkedoaibma luoitá?
Dán ruvkki$(vowlat,i-e|ruvkke) direktevra Harald Martinsen doaivu ruvkki$(vowlat,i-e|ruvkke) ceavzit dáid lagamuš áiggiid, muhto guhkkit$(conc,hkk-hk|guhkit) áiggi vuollai, ii leat daddjon mo manná.
Dán rádjai Yle válgamášenii$(loan,šen-šiidna,L|válgamašiidnii) leat vástidan sis 27 evttohasa, 56 proseantta.
Dán siiddus gávnnat dieðuid$(encoding,ð-đ|dieđuid) barggu birra ráhkadit oðða$(encoding,ð-đ|ođđa) sámi oahpaheaddjiohppui rámmaplána, njuolgadusaid$(conc,lg-lgg|njuolggadusaid) ja indikahtoriid$(loan,vowc,a-á|indikáhtoriid).
Dán vahkku leat máilmme$(vowlat,e-i|máilmmi) birasministarat Dohas, Qataras, 
Dán áiggi ollu váhnemat eai šat oro mánnávuođabáikkis eai ge alo$(vowc,a-á|álo) gávdno lagas fuolkkit lahkosis veahkkin mánáid bajásgeassit.
Dán čavčča, ovdal go muohttái, lea bádden "Ruskagonagasaja$(cmp,typo|"Ruskagonagasa ja) Gárjjá$(prop,vowc,á-a|Garjjá) ". 
Dánmárkku olgoáššiidministtar dajai dása, ahte sii dollet geažos áigge ovdan olmmošriektegažaldagaid ja čujuhii maid Norgga olgoáššiidministtar Størei$(prop,ill,vowlat,ei-ii|Størii). 
Dánska$(conc,sk-skk|Dánskka) antropologa Emilie Demant jorgalii Turi girjji (dánska gillii)$(conc,sk-skk|dánskkagillii). 
Dáppe guovllo$(vowlat,o-u|guovllu) olbmot maid čuovvot$(vowc,mono|čuvvot) servodaga nu go muđui máilbmi.
Dáppe gávdno maid Beaivváš sámi teáhter, Sámi árkiiva$(loan,vowc,á-a|arkiiva), Áššu, Min Áiggi guovllukántuvra$(loan,vowc,á-a|guovllukantuvra), Ságat áviissa guovllukántuvra$(loan,vowc,á-a|guovllukantuvra), NRK Sámi Radio guovllukántuvra$(loan,vowc,á-a|guovllukantuvra) ja sámi joatkkaskuvla.
Dáppe leat buorit duddjonvejolašvuođat jus hálidat$(conm,d-id|háliidat) duddjot. 
Dáppe leat ee. Beassáš-festivála$(cmp,hyph-0|Beassášfestivála), Sámi Grand Prix, Sámi filbmafestivála, konfirmašuvnnat, heajat, heargevuodjimat ja konsearttat.
Dáppe leat oahppofálaldagat mat leat dunnje$(conc,nnj-tnj|dutnje) heivehuvvon ja dáppe lea movttidahtti$(cons,d-id|movttiidahtti) ja hástaleaddji oahppobiras gos duođai beasat iežat dáiddu ja gelbbolašvuođa ovddidit. 
Dárbbašit go mii ođđa linjáid$(loan,conc,nj-nnj|linnjáid) vai oažžut doarvái el-fámu?
Dárkkuhuvvo ahte SSOas$(acro,suf|SSO:s) ii leat dahkádus$(vowc,a-á|dáhkádus) dállobiergasiidda. 
Dás lea symbolihkka ja čanastupmi sámi erenoamáš historjái ja máŋggabealát$(vowlat,á-a|máŋggabealat), čiekŋalis kultuvrii, oaivvildit galleriijas.
Dás sáhtát lohkat Borjadaga birra ja NSRa$(acro,suf|NSR) bušeahttaevttohusa.
Dásseárvohástalusat dálá dáčča ja sámi servvodagas lea váddásut fáhttet$(conc,htt-ht|fáhtet) go dalle go nissonbeaivi ásahuvvui. 
Dát ahte váldá ná guhkes áiggi dohkkehit sámi museaid, čájeha dušše ahte mo sámi museaid meannudit, vaikko Sámediggi juo logi jagi áigi válddi$(verb,fin,0-i|válddii) badjelasas sámi museaid, dadjá Andreassen.
Dát berre váldot bajas$(vowlat,a-á|bajás) Mahttodepartamentain$(loan,vowc,diph;vowc,a-á|Máhttodepartemeanttain) go stáhta oassi berre leat guoddi ruhtadeapmi.
Dát dánsun lea jáhkásaš$(vowc,á-a|jahkásaš) dáhpáhus, ja dát lea oassi lihkadeami oahpahusas.
Dát evttohus hilgojuvvui Sámedikki eanetlogus bušeahtta 2012 meannudeami vuolde juovlamánus diibmá, dainna ákkastallamin$(com,fin,n-in|ákkastallamiin) ahte ášši ii lean loahpalaččat meannudan Stuoradikkis. 
Dát jahkesaš$(der,vowlat,e-á|jahkásaš) ohcanviđa ruhtadoarjja lea laskan bás lávkkážiiguin ain hávil, gitta 145 000 ruvdnui jagis 2009 ja 151 000 ru. rádjai jagis 2010. 
Dát lea Oslo Sámi viesu stivrra nubbejođiheaddji$(vowlat,e-i|nubbijođiheaddji), Ann-Elise Finbog, mielas illusáhka.
Dát lea dan nammii vai nanosmahttit sámenissoniid rolla aktiivva servodatáŋggirdeaddjin, ja movttidahttit$(cons,d-id|movttiidahttit) sámenissoniid beroštit váikkuhit servodatovdánahttima.
Dát lea smávit mánáide ráhkaduvvon, danne leat dás lávlagat maidda mánát sáhttet doaškkut$(conc,škk-šk|doaškut) gieđaid, ja maiddai$(vowlat,a-á|maiddái) leat das lávlagat maidda mánát sáhttet lihkadit go gullet lávlagiid.
Dát lea čielga signála NSR:ii$(acro,suf|NSR:i) ahte Sámedikki mielas ráđđehusa láhkaproposišuvdna Riddoguolástanlávdegotti árvalusa maŋŋá lea menddo heittot. 
Dát listtu$(conc,stt-st|listu) lea ráhkaduvvon ovdal sámi nissoniid dán gease hárjehallančiekčamiid davvi-ruoŧas$(prop,cap|Davvi-Ruoŧas), ja dan ovdal lei golbma jagi áigge go maŋŋimuš$(conc,ŋŋ-ŋ,gem|maŋimuš) čikče.
Dát smávva čuvllat, leat maid gorrojuvvon biktasiin mat ledje nie baskun$(vowlat,u-o|baskon).
Dát viidodagat leat sulaid golmmádas$(vowc,diph|goalmmádas) riikkamet$(px,conc,ikk-ik|riikamet) ollesviidodagas. 
Dáđistaga$(vowc,á-a|Dađistaga) ásaiduvvet eanet ja eanet sápmelaččat gávpogiidda go ássanminsttar lea rievdan. 
Ealgabivdiid searvvi nubbejođiheaddji$(cmp,vowlat,e-i|nubbijođiheaddji), Jan Helge Soleng, ii mieđit diekkár láhttenvuogi gullat bivdokultuvrii.
Eambbo dovddus dáidá amerihkálaš vuollešládja leat, grizzlyguovža (Ursus arctos horribilis), man ollu dutkit oaivvildit gullat oktasaš vuollešládjii eurasialaš$(loan,vowc,a-á|eurásialaš) ruškesguovžžain (Ursus arctos arctos). 
Eambbogat hálidit$(conm,d-id|háliidit) mineráldivada$(loan,cmp,ál-ála|mineráladivada)
Eamiálbmogiid iešmearrideamis lea sáhka eamiálbmogiid ceavzimis álbmogin maiddái boahtteáigges$(vowlat,e-i|boahtteáiggis). 
Eamiálbmotbáikegoddi Fort Chipewyan Athabasca-jávrri gáttis lea gillágoahtán hárvenaš borasdávddain (omd. leukemia$(loan,ia-iija|leukemiija), lupus) ja eará dávddain, maidda sivvan lea nuoskkiduvvon čáhci.
Eanas oassi MLD bušeahtas manná juolludemiide mánnábearrášiidda$(vowlat,á-a|mánnábearrašiidda) - mánnáoadju, riegadahttinruhtii$(vowlat,a-á|riegádahttinruhtii) ja reaidadoarjagii. 
Eanaš ealgabivdit eai juga eambbo bivddus, lohká Kárášjoga ealgabivdiid searvvi nubbejođiheaddji$(cmp,vowlat,e-i|nubbijođiheaddji), Jan Helge Soleng
Eanodaga áidna boles, boarrásot$(vowm,o-u|boarrásut) konstáhpel Riitta Laitkorpi jáhkká, ahte Giehtaruohttasa guovllu dorvvolašvuohta hedjona, go boles šaddá ain guhkkelabbui$(der,vowc,a-e|guhkkelebbui) guovllus.
Eanodat lea báhcán masa ollásit bolesbálvaluid$(typo|bolesbálvalusaid) haga, go stáhta lea seastán. 
Earenoamaš$(vowlat,a-á|Earenoamáš) dilálašvuođain sáhtta$(vowlat,a-á,I|sáhttá) goikke$(cons,ikk-itg|goitge) bearráigehččot dieđitkeahttá. 
Earenoamáš miellagiddevačča$(fin,0-t|miellagiddevaččat) leat ruovdeáigásaš ja gaskaáigásaš goahteássansajiid dollasajit, maid leat gávdnan oalle olu gili birrasis. 
Eará ossodagain gal leat allá$(vowlat,á-a|alla) jávkán$(vowlat,á-a|jávkan), nu go dearvvašvuođaguovddážis gos lea 14 ja bealle proseantta jávkan jahkásaččat.
Eará stuora miššonbláđiid logut leat ná: Utsyn (Miššonlihttu) 10186 (-561), Misjonstidende (Miššonselskáhppi) 9813 (-315), Misjonsblad for Israel ( Israelmišuvdna$(loan,cons,š-šš,gem|Israelmiššuvdna) ) 7399 (- 75) ja Korsets Seier (Hellodatlihkadus) 5472 (-518). 
Easkka dál lea sámi hearvvaid, herveme, symbolaid ja mánnánvuođa$(cmp,ess-nom|mánnávuođa) guovllu luonddu váldán oassin dáidagii.
Easkkariegádan$(conc,skk-sk|Easkariegádan) čivga deaddá 230-270 grámma. 
Eatnašat studerejit Roavvenjárgga dahje Giema-Durdnos$(prop,vowm,0-a|Giema-Durdnosa) guovllus. 
Eatni$(conc,tn-dn|Eadni) Inger Anne Siri Triumf ii loga árvalusa ávkin su niidii gii vázzá priváhta joatkkaskuvlla.
Egil Olli ja Bb lea ovdal cealkkan ahte Sámediggi galgá bargat viidáseabbo$(der,conc,bb-pp|viidáseappot) áššiin Stuoradikki ektui ja gaskariikkalaš orgánaide, cuiggoda Geir Tommy Pedersen, nubbinjođiheaddji$(cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji)nubbijođiheaddji Sámedikki Kultur- ja ealáhuslávdegottis ja parlamentáralaš nubbinjođiheaddji$(cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji) NSRas$(acro,suf|NSR:s). 
Einar Henry Gerhardsen (riegádan miessemánu 10.b. 1897 Asker:is$(prop,suf|Askeris) Norggas, namainis Einar Henry Olsen, jápmán čakčamánu 19. beaivve 1987) leai norgga politihkkár gii ovddastii Bargiidbellodaga. 
Ekváhtor lea jurddašuvvon linjá mii manna$(vowlat,a-á|manná) planehta birra polaid gaskkas. 
Enodaga gielddas ledje jagi 2010 loahpas 187, Gihttelis 11, Muonios$(prop,foreign|Muonás) 5 ja Kolaris 2 sámegielaga. 
Enodagas leat fuolas mo stuorra gildii laktin váikkuha luondduealahusaide$(vowlat,a-á|luondduealáhusaide) ja sámegiela sajádahkii. 
Erna Solberg, Bergenis eret, lea leamašan bellodatjođiheaddji bellodaga riikačoahkkima rájes, mii lei miessemánus 2004:is$(num,suf|2004:s). 
Espenaka katalogas oaidnit ahte jagis 857 o. Kr. lei ollislaš beaivvášsevnjjodeapmi$(conc,vnjj-vnnj|beaivvášsevnnjodeapmi), muhto doppe ii lean leamaš sevnnjodeapmi áigodagas 1229 ja 857 o. Kr., ja danne sáhttet bronsaáiggis nu sakka sárgon bávttiide dien dáhpáhusa. 
Eurasalaš$(loan,typo|Eurásialaš) albbas lea stuorimus buot albbasšlájain. 
Eurasialaš$(loan,vowc,a-á|Eurásialaš) albbas borrá vuosttažettiin hjorta-elliid (Cervidae), omd. bohccuid, gos fal leat gávdnamis.
Eurasialaš$(loan,vowc,a-á|Eurásialaš) ruškesguovža lea dábálaččat unnit go namuhuvvon amerihkálaš vuollešlájat, muhto dat sáhttá maid rievddadit.
Evelyn Søreng álgá jahkemolsumis 20 % kanturvirgái$(loan,vowc,a-á|kánturvirgái) gitta suoidnemánu 31.beaivái 2012. 
Evttohus maid ráđđehus lea bidjan ovdan duođašta ahte lea dárbu viidáseabbo$(der,conc,bb-pp|viidáseappot) bargat sihkarastindihte mearrasámi kultuvrra riektevuođu, dadjá NSRa$(acro,suf|NSR) nubbinjođiheaddji$(cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji) Gunn-Britt Retter. 
FOKUS lea Nissonolbmuid ja ovdánahttináššiid vástesaš$(der,conm,s-v|vástevaš) Forum Norggas.
Fargga 20 jagi bargu dahká ahte SNF bures dovdá ja diehtá sámi dásseárvoáššiid ja iešguđet guovlluid sámenissoniid kultur- ja árgabeai’eallima$(cmp,punkt-0|árgabeaieallima) ja eallineavttuid, oppasámi perspektiivvas, davvin ja máddin.
Fennit ledje primitiiva meahccebivdit, muhto lihkolačat$(conc,č-čč,gem|lihkolaččat) oktageardánisvuođasteaset$(cmp,attr-nom|oktageardánvuođasteaset), daningo sii eai dárbbašan bivastuddat eanandoallobargguin. 
Ffilbmenbarggu$(typo|Filbmenbarggu) gal lohká Nils Gaup lean áddjás bargun, danne go mánát eai beassan bargat eanet go njeallja diimmu beaivái.
Filbma vuittii «Best Shorts Competition» bálkkášumi$(vowlat,á-a|bálkkašumi) miessemánu 10. beaivve 2011.
Filbmadahkki Odd Levi Paulsen lea giitevaš Norsk Filmistituhta$(prop,typo|Filbmainstituhta) ruhtadoarjagii.
Filbmiid$(ill,fin,id-i|Filbmii) álget guovvamánu loahpas dahje njukčamánu álggus, danne dáidáge dát oanehisfilbma leat oaidninláhkai boahtte jagi loahpa, nu son lohká Odd Levi Paulsen.
Filmma leat árvvoštallan šaddat máksit badjel guokte miljon ruvnnu, de dát čiežačuohte$(vowlat,e-i|čiežačuohti) duhát maid Filbma Instituhtas leat ožžon mearkkaša hui olu.
Filmma sisdoalu, mánusa, lea Silja Somby čállán, ja dieđos$(vowlat,o-u|dieđus) go leat ožžon dákkáraš ruhtadoarjaga de muitala dát ahte sii leat rivttes bálgá alde, ahte filmmas lea árvu.
Filmmas lei vuosttas čájahus$(vowlat,a-á|čájáhus) ovddit sotnabeaivvi, ja dát váldui bures vuostá, lohká Gaup. 
Filmmas muitala Ailo iežas eallima birra ja movt son álggii justte$(conc,stt-st|juste) mohtorsihkkeliin gilvvohallat.
Finnmárkku Bargiidbellodat lea ain eahpesihkkár$(vowlat,á-a|eahpesihkkar) galggášedje$(vowlat,á-a|galggašedje) go ásahit álgoálbmotdivvada$(conc,vv-v,gem|álgoálbmotdivada) ruvkedoaimmde$(typo|ruvkedoaimmaide) ja guollebiepmahagaide.
Finnmárkku filkkaráđđealmmái$(loan,vowc,i-y|fylkkaráđđealmmái) ja filkkalávdegoddi$(loan,vowc,i-y|fylkkalávdegoddi) ledje árvalan ahte Deanu joatkkaskuvla galgá heaittihuvvot, dan eai čuovvolan$(vowlat,o-u|čuovvulan) filkkapolitihkkárat$(loan,vowc,i-y|fylkkapolitihkkárat) ikte.
Finnmárkku filkkasátnejođiheaddji$(loan,vowc,i-y|fylkkasátnejođiheaddji) Runar Sjåstad, dadjá bušeahta dál leat meannuduvvon čuvvovaš$(vowc,dihp|čuovvovaš) njealjji$(conc,ljj-lj|njealji) jahkái, ja eanadoalloskuvla, Deanu joatkkaskuvla ii galgga heaittihuvvot dán áigodagas.
Finnmárkku politihkkar$(loan,vowlat,a-á|politihkkár) muitala oskku birra
Frelsesarmeá lea hui duhtávaš$(vowlat,a-á|duhtavaš) dáinna ruhtasummain, vaikko dát lohku lea vuollelis go olahusjagis 2010, go oaččui 95 milj. kruvnno testamenterejuvvon skeaŋkkaid. 
Fylkadikkeáirras$(loan,conc,lk-lkk;cmp,gen-nom|Fylkkadiggeáirras)
Fáddá dalle čuovošii$(infl,cond,mono|čuvošii) digaštallama buot golbma beaivvi. 
Fágaossodagat hálddašit lágaid ja doarjjasortnegiid$(typo|doarjjaortnegiid), barget plánemiin, čielggademiiguin, váikkuhandoaimmaiguin, bagadallamiin, diehtojuohkimiin álbmogii ja joavkkuide geaidda guoská. 
Fátmmastit šiehtadussii sáhttá atnot$(conc,tn-dn|adnot) sámi vuoigatvuođaeaiggadiid$(vowlat,a-á|vuoigatvuođaeaiggádiid) vuosttá$(conc,stt-st|vuostá), ja eará álgoálbmogiid sullasaš vuoigatvuođaiguin boahttevaš riekteproseassain.
GLR Lágásradio$(vowc,á-a;vowlat,á-a;loan,vowc,a-á|Lagasrádio) dáppe gávnnat beaivválaš ođđasiid
Galbmasis suovastuhttin lea dábáleamis$(typo|dábáleamos) vuohki suovastuhttit sáivaguliid, danne go lea buorre riibadanvuohki$(conc,ib-b|ribadanvuohki). 
Galgá go báikkálaš olbmuin leat vuosttašvuoigatvuohta luonddoriggodagaide$(vowlat,o-u|luondduriggodagaide)?
Galgá láhčat$(vowlat,a-i|láhčit) dili buoremuslági mielde nu ahte ii goarit boazodoallo-ealáhusa$(cmp,hyph-0|boazodoalloealáhusa) ja muđui sámi kultuvrra.
Galleriija bargiguovttos Line Harr Skagestad ja Benedicte Stensrud vuohttiba gehččiin stuora beroštumi sámi kultuvrii ja historjái, ja sii háliidit diehtit eanet sámivuođa$(der,vowlat,i-e|sámevuođa) birra.
Garrasit báiti beaivváža ovdii boahtá seavdjadet$(conc,vdj-vdnj|seavdnjadet) oaidnemeahttun mánnojorbadas. 
Gaskavahkko$(vowlat,o-u|Gaskavahkku) lea sámediggeláhkabargojoavkku čoakkán. 
Gaskkustit ja oidnosin$(infl,ess|oainnusin) dahkat nissonolbmuid eallima:
Gaup deaddelii$(vowlat,e-i|deaddilii) ieš doddjon dávttiid oktii, maŋŋel go lei oalggi lađđasii bidjan sadjái go lei soktagummi-basseaŋgas$(loan,conc,ŋg-ŋŋ;cmp,hyph-0|soktagummebasseaŋŋas) roasmmohuvvan. 
Gaup jođiha akto dán fitnodaga, man čujuhus lea Ájaheadjus$(prop,conc,dj-j|Álaheajus).
Gaup vázzi$(verb,fin,0-i;conc,zz-cc|váccii) neavttárskuvlla Stáda Teáhterallaskuvllas, ja eksámena válddii 1978:is$(num,suf|1978:s). 
Gaup čuohpahii iežas oalggi ođđajagimánus 2008:is$(num,suf|2008:s), mii billistii veaháš su ovdii dan jagaš gilvvuin. 
Gaup čállá iežas románaid ja divttaid dárogillii, muhto su románat leat jorgaluvvon eŋgelasgillii, duiskkagillii, fránskagillii$(loan,conc,nsk-nskk|fránskkagillii) ja polskagillii$(loan,conc,lsk-lskk|polskkagillii). 
Gažaldagaide vástidit ee. plánemis vástideaddji spesiálaplánejeaddji Arja Vasama sihke párkkahoavda$(conc,rkk-rk|párkahoavda) Pekka Sulkava.
Gažáldat$(vowlat,á-a|Gažaldat) sáhttá go rievdadit ovttasbargošiehtadusa, boahtá das mot mii leat šiehttan go vuollaičáliimet$(vowlat,a-á|vuolláičáliimet) šiehtadusa, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Laila Susanne Vars.
Geatkebivdu ja geatkeváhágat$(vowc,á-a|geatkevahágat)
Geatki gávdno dippe$(typo|dieppe) gos Skandinávias gávnojit$(conc,vn-vdn|gávdnojit) bohccot ja Canadas$(prop,coninit,c-k|Kanadas) caribou. 
Geđggiin leat čohkken seailluhanbáikkiid, biergoboraid várrevilttiid juvvii ja gottiid leat bivdán sattoeatnamiidda$(vowc,a-á|sáttoeatnamiidda) goivojuvvon čuđiid rokkiiguin.
Giellabargit bohtet bargat hui láhkalágaid$(vowc,á-a;vowc,á-a|lahkalagaid) giellajuhkosiin. 
Giellahálddašansuohkaniid váikkuhusguorahallan: NSR háliida ahte bidjo$(conc,dj-ddj|biddjo) johtui váikkuhusguorahallan suohkaniin mat leat siskkobealde sámegiela hálddašanguovllu čuvgendihte movt dát váikkuha eanet go sámegielat bálvalusaide. 
Gierdosevnnjodeapmi (annulára) lea dalle go beaivváš ja mánnu leaba juste ovtta linjjá alde go málmmis$(typo|máilmmis) geahččá, muhto mánnu lea nu guhkkin eret máilmmis ahte ii govčča olles beaivváža. 
Gietkka maid Liv Bangsund lea eadnestis$(px,conc,dn-tn;vowlat,e-i|eatnistis) ožžon.
Gilvvut dollojuvvole cuoŋománus Luostos ja daid lágidivčče$(infl,cond|lágidivččii) Pyhä-Luosto porocup ry.
Girječálli ássá Snoasás$(prop,vowlat,á-a|Snoasas), muhto lea rievtti mielde Bærumas$(prop,suf|Bærumis) eret. 
Girjjis lea sáhka Kristosis$(prop,vowlat,o-u|Kristusis), mo son riegádii Sápmái.
Girkkonjárgga$(prop,conc,rkk-rk|Girkonjárga) ja Báhčaveaivuotna
Girkonjárgga joatkaskuvlla$(conc,tk-tkk|joatkkaskuvlla) rektor Trond Hansen dáhtošii vel eanebuid lohkat sámegiela joatkaskuvllas$(conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas).
Girkonjárgga joatkaskuvlla$(conc,tk-tkk|joatkkaskuvlla) rektor Trond Hansen muitala skuvlii boahtit ohppiid Mátta-Várjjagis, Deanus, Unjárggas ja máiddái$(vowc,á-a|maiddái) Kárášjogas.
Girkonjárgga joatkaskuvllas$(conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas) leat dál sullii 30 oahppi geat lohket sámegiela vuosttaš ja nuppigiela dásis. 
Girkoráđi direktevran vel nuppi guhta$(conc,ht-htt|guhtta) jagi
Go Bislett Stadionas$(prop,infl,suf,a-i|Stádionis) Oslos ledje Nordic X Elements-doalut, Ailo Gaup lágidii 14. beaivvi geassemánus 2008:s sierra FMX-gilvvu: “Ailo Invitational”. 
Go Suopma šattai Ruošša válddi vuollái, sirdojuvvui Márkana girku Bálojotnjálbmái$(prop,jot-joh|Bálojohnjálbmái) 1826, mii bisui girkosiidan 50 jagi.
Go diibmu lea guokte lea serdodatviessu$(typo|servodatviessu) dievva olbmuin geat borret gumposiid ja geahčađit$(conm,đ-d|geahčadit) daid unna gávppažiin$(vowlat,a-á|gávppážiin) mat vuvdet girjjiid ja dudjiid$(conc,dj-j|dujiid).
Go duiskalaččat bahkkejedje Norgii cuoŋománu 9.beaivve 1940, de báhtarii son vuos Hamar gávpogii, dasto Elverum:ii$(prop,suf|Elverumii) su ráđđehusain ja loahpas London:ii$(prop,suf|Londonii) geassemánu 7.beaivve. 
Go dáčča vel dasa lassin doaivu ahtte Finnmárkku lea „villmark“, de dat muitala ahte boazodoallo-ealáhus$(cmp,hyph-0|boazodoalloealáhus) guođđá luottaid meahccái dan ektui man stuoris dat ealáhus lea.
Go earát bellodagat leat buktán sámegielat presideanttaevttohasaid, lea Bargiidbellodagas dárogielat presideanttaevttohas$(loan,conc,ntt-nt|presideantaevttohas).
Go elrávdnjerehket boahtá juohke nuppi mánu lea vuosttaš mánu a-konto máksn$(typo|máksin) (500,- ru.), ja maŋit mánu rehkega vuosttá$(conc,stt-st|vuostá).
Go jerren dalá rektoris, son logai ahte ii eisige$(vowlat,i-e|eisege), ahte dan birra gal leamašan sáhka goasnu ovdal muhtin oktavuođas. 
Go jođiheaddjiiguin$(nomag,vowc,mono|jođiheddjiiguin) geat leat čoahkkimastán Statoiliin$(prop,suf|Statoilain) šiehtadusa čállima maŋŋá, ii šatta dađe viisáseabbon$(infl,adj|viisásabbon).
Go meroštallá eallinvuogi mielde, de stuorámus sámi joavku lea Jiekŋameara rittu mearrasápmelačat$(conc,č-čč,gem|mearrasápmelaččat): sii leat measta bealli buot sámiin. 
Go máilmme$(vowlat,e-i|máilmmi) stáhtat ovttasráđiid galget šiehtadallat doaibmabijuin, mo bissehit máilmme$(vowlat,e-i|máilmmi) liegganeami, de fertejit maid guldalit eamiálbmogiid, go doaimmat - vaikke vel dat livčče biras seastevačča$(fin,0-t|seastevaččat) ge- dávjá čuhcet sidjiide, dadjá sámedikki politihkakálaš$(loan,typo|politihkalaš) ráđđeaddi Johan Vasara.
Go veahá rávásmuvai, de álggi$(verb,fin,0-i|álggii) johtit duodjekurssain. 
Go šlugila$(conc,g-vg|šluvgila) de geavjjainge gullá čuodjama, gollebihtážat ráhkadit jiena.
Goddebivdu lei gitta 1500-logu rádjai bures gánnáhahtti ealáhus, man buktagiid vuovdaledje gitta Gaska-Eurohpa$(prop,vowlat,a-á|Gaska-Eurohpá) rádjai. 
Goittetge$(vowlat,e-o|Goittotge) lohká unohassan go bivdit orrot jo dupmejuvvon$(conc,bm-pm|dubmejuvvon) ovddagihtii$(conc,vdd-vd|ovdagihtii).
Gollerávde-oahppi$(cmp,hyph-0|Gollerávdeoahppi) Lisbeth Somby háliida sámi čiŋaid fuomášuhttit máilbmái ja muitala dássážii vuohttán ahte su sámi designa boktá beroštumi.
Gollerávde-oahppi$(cmp,hyph-0|Gollerávdeoahppi) Lisbeth Somby háliida sámi čiŋaid fuomášuhttit máilbmái, nu ahte maiddái rivgut ja dáččat geavahišgoađáše risko-lágán$(cmp,hyph-0|riskolágán) čiŋaid.
Gollečeahpeskuvllas$(conc,hp-hpp;vowlat,e-i|Gollečeahppiskuvllas) son fuomášii mo vuohkkasit sáhttá čoarvvi geavahit silbii. 
Gonagasgilvohallamiid$(conc,lv-lvv|Gonagasgilvvohallamiid) lea ulbmilin ordnet njukčamánu maŋemuš vahkoloahpa$(conc,hk-hkk|vahkkoloahpa) áigge.
Govas: Movttegis joavku ja illusáhka go SNF:ii$(acro,suf|SNF:i) geigejuvvui SPR dásseárvobálkkašupmi 2012! Bálkkašumi geigejumis skábmamánu 1.b. 2012 Romssa gávpogis, gurut bealde Valentina Sovkina, Alla Vasiljeva, Biret-Elle Láilá ja Anna Igontova. 
Govvejeuvvon$(typo|Govvejuvvon) Valladolidas ( Spanias$(prop,vowc,a-á|Spánias) ). 
Gro Harlem Brundtland (riegádan cuoŋománu 1939 Bærumas$(prop,suf|Bærumis), Oslos) lea ovddeš norgga politihkkár (Bb). 
Gudnibálkašupmi$(conc,lk-lkk|Gudnebálkkašupmi)
Gudnijahttit mánáidgárddeovdagálliid$(conc,rdd-rd|mánáidgárdeovdagálliid): 
Gullen vuolláičállima birra Sámeradio$(loan,vowc,a-á|Sámerádio) ođđasiin ja ledjen čađa hirpmástuvvan. 
Gumposat Karasjoga$(prop,vowlat,a-á;cmp,cons,sj-šj|Kárášjoga) kulturvahku
Gumppostit$(vowlat,o-u|Gumppustit) olmmoš ii gille juohke beaivvii$(fin,i-0|beaivvi). 
Guokte beaivvi ovdal go Romssa Bargiidbellodat galggai mearridit gii sin njunuš áirras galgá leat boahtte jagi Stuoradikkeválggas$(cmp,gen-nom|Stuoradiggeválggas), de bođii Roger Ingebrigtsen ášši. 
Guokte guovttitlot jahkásaš albmá čukkohalaiga olggobealde Guovdageainnu Thon hotealla mannán$(vowlat,á-a|mannan) ija.
Guokte nissonolbmo čuožžuba liegga gievkkanis ja gumpposteaba$(vowlat,o-u|gumppusteaba). 
Guolga lea suohkat ja sáhttá šaddat gitta 10 cm assai$(vowlat,a-á|assái). 
Guolgga vuođđoivdni lea ruksesruškat geasset ja ráneslágan dálvet, ja nu dat bures čiehkása$(typo|čiehkáda) birrasii. 
Guorahallat sámi institušuvnnaid giellabálvalusaid: NSR háliida geahččat ahte institušuvnnat mat ruhtaduvvojit Sámedikki bušeahtta$(conc,htt-ht|bušeahta) bokte fállet doarvái buori giellafálaldaga. 
Guorus Mack bovssa mii lea gollin muoiduduvvon$(vowc,mono;conc,id-idd;vowlat,u-o|moiddoduvvon) lea Georg F. W. Rohlfing buvtta dán čájáhusas.
Guovdageainnus ja Diehtosiiddas leat maiddai$(vowlat,a-á|maiddái) eará guovddáš sámi ásahusat, nu go Sámedikki oahpahus-, giella ja kulturossodat, Sámi árkiiva$(loan,vowc,á-a|arkiiva), Gáldu- Álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš ja Riikkaidgaskasaš boazodoalloguovddáš. 
Guovdageainnus lea lávlunjoavku, gáffebára, teáhter, kino, heastastáljat ja máŋga iešguđetlágan searvvi-$(typo|searvvi) dego dánsunsearvi, musihkkariid searvi, risttalaš searvvit ja bridge-klubba. 
Guovdageainnus lea valljis$(conc,llj-lj|valjis) ja girjás kultureallin. 
Guovllu dáfus viiddimus$(infl,adj|viidámus) giellajoavku lea davvisámegiella, man suopmaniid hállet nu Deanu johkasápmelaččat, Guovdageainnu ja Eanodaga sápmelaččat go Davvi-Ruota$(prop,conc,t-ŧ|Davvi-Ruoŧa) sapmelaččatge$(vowc,a-á|sápmelaččatge). 
Guovllus leat oalle bálljes$(conc,llj-lj|báljes) eatnamat.
Guovssahas orkestera$(loan,vowc,diph|orkeastara) son lohká leat dien jorba čiŋa sisa bidjan, baldindihtii ulddaid ja eará bálddonasaid$(vowc,á-a|balddonasaid). 
Guovssahasa nieida lea sámi dánsafilbma man buvttadeaddji Anstein Mikkelsens$(typo|Mikkelsen) lea ráhkadan. 
Guovttegielat ruhta geaveheapmi$(vowlat,e-a|geavaheapmi) Unjárggas
Gurot$(vowlat,o-u|Gurut) ravddas: Emilija Skarnulyte, Tanya Busse, Lena Langvand Samuelsen, Georg F.W. Rohlfing ja Liv Bangsund.
Gáhkkorčorus lea oktasaš bivttasbassanmášiidna$(loan,cons,á-a|bivttasbassanmašiidna) masa buot láigolaččat sáhttet oastit goartta. 
Gáivuona suohkan maid ráhččá$(conc,hčč-hč;vowc,á-a|rahčá) stuorra jávkamin$(com,fin,n-in|jávkamiin), mii lea nu allat go 12 proseantta jahkásaččat, mii buktá stuorra lassigoluid suohkani$(ill,fin,0-i|suohkanii).
Gáivuona suohkana hálddahusa logut čájehit ahte ovddidanossodagas ii leat go guokte proseantta jávkán$(vowlat,á-a|jávkan), ja doavttirbalvalusas$(vowc,a-á|doavttirbálvalusas) dušše beannot proseanta$(loan,conc,nt-ntt|proseantta). 
Gálbbit besset doaivumis ain orođit$(conm,đ-d|orodit) joatkaskuvlla$(conc,tk-tkk|joatkkaskuvlla) návehis.
Gáldu ordnii ieš mannan čavčča Norgga dásseárvoáittardeaddjiin$(nomag,vowc,mono|dásseárvoáittardeddjiin) ja sámi servviid ovddasteaddjiiguin$(nomag,vowc,mono|ovddasteddjiiguin) čoahkkima joatkit dásseárvobarggu Sámis. 
Gávccilogi ovtta jahkásaš dievdu dat gottahalai$(vowlat,a-á|gottáhalai) ilgadis vugiin ikte.
Harstad BB sátnejođiheaddji, Marianne Bremnes gal oaivvilda ahte Ingebrigtsen bidjui$(conc,dj-ddj|biddjui) dán dillái Vibeke Ek bealis go son jođiha nissoniid áššiid Romssa bargiidbellodagas, ja son livččii galgan eará árvvoštallama dahkat dás.
Heahpanattaid$(fin,i-id|Heahpanattai) go lei indiána
Heaititiheamis$(typo|Heaittiheamis) galgá Sámi NissonForum opmodat geavahuvvot dan atnui maid jahkečoahkkin mearrida.
Heajos hivssethoiddut doaimmashehttejuvvon olbmuide, jorristuoluin lea váttis beassat girkui go tráhpat leat váilevaččat, ja girkuin leat billašuvvan heissat$(loan,vowc,diph|heaissat) ja danne oallugat eai beasa girkuide. 
Heastaskearro-bálgát$(cmp,hyph-0|Heastaskearrobálgát) leat dal rievdan 4-juvllat luoddan, muhto dat márahagat leat álo vuhtton. 
Historja$(loan,vowlat,a-á|Historjá)
Historjjálaš teavsttain geavahuvvo namahus meahccesámi kultuvra, mii lea boarrasut$(vowlat,a-á|boarrásut) go badjedilli. 
Historjjás ohcet stuorra sámi dáhpáhusaid ja mearkašahtti$(conc,rk-rkk|mearkkašahtti) sámi olbmuid.
Hjalmar Strømeng lávlu Skádjil-koaras, iežas lohká dáinna vugiin buoridit geahpáidis$(conc,hp-hpp|geahppáidis). 
Hálddiin$(conc,ldd-ld|Háldiin) son muitala girjjistis
Hálida$(conm,d-id|Háliida) ođđa sámi mátkkoštanplána
Hálida$(conm,d-id|Háliida) seammalágan málle
Háliidivččetgo vurkodit iežat áddjáid$(conc,ddj-dj|ádjáid) ja áhkuid muitalusaid báikkiid geavaheamis? 
Hánnoluohká ásodagaid ássit mákset ieža elrávnnnji$(typo|elrávnnji). 
Hætta lei Guovdageainnu sátnejođiheaddji 1988–1991, Guovdageainnu olgešbellodaga jođiheaddji 1992–1994 ja Gielda- ja guovludepartemeanttas$(cmp,nom-gen|guovlodepartemeanttas) stáhtáčálli$(loan,vowlat,á-a|stáhtačálli) Kjell Magne Bondevik nuppi ráđđehusas 2004–2005. 
Hætta lei oahpaheaddjin Guovdageainnu mánáid- ja nuoraidskuvllas 1973–1987, Sámi oahpahusráđi jođiheaddji 1994–1999 ja Sámedikki ossodatdirektora$(loan,ora-evra|ossodatdirektevra) 1999–2001. 
III. Mearradusat$(vowlat,a-á|Mearrádusat)
Idivuoma lea fitname gávpogis vieljjainis$(px,conc,ljj-lj|vieljainis) ja ássaba Park Slope guovllus Brooklyn-gávpotoasis oahppásiid luhtte. 
Idivuoma muitala ahte stuora oasit New Yorkas ja New Jerseyas$(prop,suf|Jerseys) USAs$(acro,suf|USA:s) leat dál čáze vuolde maŋŋel go «Sandy» nammasaš orkána ollii gávpogii ikte eahkes.
Idrettsgallas 2008:s son vuittii rabas suorggis, ja vuittii measta dan jagaš namma-gilvvus$(cmp,hyph-0|nammagilvvus), muhto vuoittahalai$(vowlat,a-á|vuoittáhalai) Odd-Bjørn Hjelmesetai$(prop,suf|Hjelmesetii). 
Ieažas$(typo|Iežas) muitala Albertas riegádan, muhto ii beassan vánhemiddis$(px,conc,dd-id|vánhemiiddis) luhte$(conc,ht-htt|luhtte) gal bajásšaddat, danne go dan áigge go son riegádii, de válde indiánáin$(vowlat,á-a|indiánain) eiseválddit mánáid dađis go nissonat riegádahtte.
Iežas lohká gal ovdalge sárdnidan dákkáraš stuorra jovkui, guovvamánus son sárdnidii Mátta Sudanas$(prop,vowc,a-á|Sudánas) jovkui mas ledje 200 duhát olbmo gullamin. 
Iežas lohká illudit go beassá ná ollu olbmuide muitalit Jesusis, ja oaivvilda iežas Ipmila dáhttu$(conc,htt-ht|dáhtu) mielde bargat go sárdnida Ipmilsánis.
Iežas muitala leat Deanus bajášaddan$(cmp,cons,š-sš|bajásšaddan), muhto ollugat su bearrašis leat massán sámegiela. 
Ii beassan iežas olbmuid luhtte bajášaddat$(cmp,cons,š-sš|bajásšaddat)
Ii dáidde leat nu álki lonuhit máná ruovttluotta$(typo|ruovttoluotta). 
Ii leat mearri galle girjji luoikkaheaddji sáhttá oktanaga ruoktot luoikkahit, muhto luoikkaheadjit$(conc,dj-ddj|luoikkaheaddjit) ávžžuhuvvojit buktit ruovttoluotta mediaid nu jođánit go vejolaš. 
Ii leat ohcan virgelohpi$(conc,hp-b|virgelobi)
Iige dušše dan, koaras gávdná maid usttibiid$(conc,stt-st|ustibiid), ja somá lea maid lávlut.
Iinnásullos$(prop,vowlat,á-a|Iinnasullos) ferte geaidnohuksema olis vuhtiiváldit boazodoalu
Ilo ja davviriikkalaš sámisoahpamuš$(cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuš)
In dieđe maid diekkár rusttegat gáibidit, muhto ferte go daid cegget boazodoallo-eatnamiidda$(cmp,hyph-0|boazodoalloeatnamiidda) vai addá el-fámu? 
Indiánat leat jagis 1989 rájes leamašan šiehtadus máilmmi stuorámus sinkminerála$(loan,conc,nk-ŋk|siŋkaminerála) ruvkedoaimmain, máid$(pron,á-a|maid) Red Dog čađáha$(vowlat,á-a|čađaha) indiánaid ássanguovlluin.
Ingebrigtsen muitalii bearjadaga, ahte sus lei seksuála oktavuohta 2004:is$(num,suf|2004:s) ovtta AUF nuoran$(com,fin,n-in|nuorain), gii lei dalle 17-jahkkásaš$(conc,hkk-hk|17-jahkásaš).
Instituhta servodatdutkamis dutkojuvvojit sámiid servodateallima sosiala$(loan,vowc,a-á|sosiála), kultuvrralaš, politihkkalaš$(loan,conc,hkk-hk|politihkalaš) ja ekonomalaš eavttut, dás maddái$(typo|maiddái) nuppástusat ja mainnalágiin ovttaskas olbmot ja servodagat dustejit ja hálddašit nuppástusproseassaid. 
Instituhtta lea vuoruhan vuoigatvuoðadutkama$(encoding,ð-đ|vuoigatvuođadutkama) eatnamiidda ja čážiide$(conc,ž-z|čáziide) dannego iešguðetlágán$(encoding,ð-đ|iešguđetlágán) sisabahkken sámi guovlluide lea lassánan. 
Ipmirdin bures fuola, muhto nuppe dáfus nannanjuolgenákkut$(vowlat,a-á|nannánjuolgenákkut) eai guoskka Suoma. 
Iskkadeapmi lea doibman$(vowc,diph|doaibman) čavčča rájes.
Israelmišuvnnas$(loan,cons,š-šš,gem|Israelmiššuvnnas) lotnahuvvan jođiheaddji 
Ja Márjjábeivviid áígge$(typo|áigge) olbmuin lei astu ovdal davasjohtima$(vowlat,a-á|davásjohtima).
Ja daid oktavuođas leat digaštallamat mat gusket ekonomalaš váikkuhusaide bidjon$(conc,dj-ddj|biddjon) váttisvuohtan. 
Ja dat lea maiddái stuorra bálkášupmi$(conc,lk-lkk|bálkkašupmi) olles dan duoddjái$(conc,ddj-dj|duodjái).
Ja doppe lohká olbmuid skábmánus$(typo|skábmamánus) juo ráhkkanišgoahtán juovllaide, iešge lea ráhkkanišgoahtán juovlabasiide, ii leat eará go krummagáhkuid leat ráhkadasttit$(conc,stt-st|ráhkadastit).
Ja hui dávjá leabadjesápmelaččat$(typo|leat badjesápmelaččat) geat lohket ahte sis lea lohpi.
Ja jurdda lea ráhkadit sihke dáro- ja sámifilmmaid$(cmp,vowlat,i-e|sámefilmmaid).
Ja lea dehálaš čohket$(conc,hk-hkk|čohkket) vuorrasut olbmuid lohkamin báikenama jietnabáddái vai dat lea gávdnomis maid čuovvovaš buolvvaide. 
Ja muitalus lea čatnon$(conc,tn-dn|čadnon) Sápmái. 
Ja oainnán ahte sátnejođiheaddjit suohkaniin gos leat ruvkedoaimmat, álget ovddidit (divvamákso jurdagiid)$(conc,vv-v,gem|divamáksojurdagiid), lohka$(vowlat,a-á|lohká) Olli.
Jagi 1910 álbmotlogahallama dieđuid vuođul fárrii son USA:ii$(acro,suf|USA:i) jagis 1902 ja fas máhcai Norgii jagis 1907. 
Jagi 1919 rájes gitta 1923 jahkái leai son guovddáš stivralahttu Norgga Kommunisttálaš$(loan,vowlat,á-a|Kommunisttalaš) Nuoraidsearvvis, Norges Kommunistiske Ungdomsforbund. 
Jagi 1945 Guorahallankommišuvnda$(conc,vnd-vdn|Guorahallankommišuvdna) gávnnahedje gaskaboddosaččat sin rápporttas$(loan,vowc,á-a|rapporttas) ahte Stuorradiggái ahte vaikko vel eai sáhttán Nygaardsvold:a$(prop,suf|Nygaardsvolda) luvvet dan ovddasvástádusas, man váilevaččat leai ráhkkanuvvon soahtái sihke ovdal ja maŋŋil, de goit fertii son rámiduvvot su barggus Stuorrabritannias$(prop,cmp,hyph;prop,vowc,a-á|Stuorra-Británnias) soahtejagiin. 
Jagi 2004:is$(num,suf|2004:s) ráhkadii Gaup Underflip-goansta$(conc,st-stt|Underflip-goanstta) mii lea ain dál okta dan goansttain FMX:s. 
Jagi maŋŋel oaččui Nils Gaup fálaldaga ráhkadit drámafilmma$(loan,vowlat,a-á|drámáfilmma) Not without my daughter Sally Fieldain, muhto ii váldán fálaldaga vuostá. 
Jagis 1889 giddejuvvui maiddái Ruošša ja Ruota$(prop,conc,t-ŧ|Ruoŧa) rádjá, mii manai Durdnoseanu$(prop,conc,rdn-rtn|Duortnoseanu) mielde. 
Jagis 1923 válljejuvvui son Bargiidbelloga$(typo|Bargiidbellodaga) bellodatčállin muhto jagis 1926 válljejuvvui son fas čállin Oslo Bargiidbellodahkii ceggendihte organisašuvnna doppe. 
Jagis 1998:as$(num,suf|1998:s) válljejuvvui son generáladirekteuvran$(loan,euvra-evra|generáladirektevran) Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnnas.
Jagis 2007 nammaduvvui son, okta golbmasis, ONa$(acro,suf|ON) dálkkádatgážaldagaid$(vowc,á-a|dálkkádatgažaldagaid) spesiálasáddejuvvon olmmožin. 
Jagland álggahii iežas politihkalaš bargu AUF:as$(acro,suf|AUF:s) Buskerudas, go son lei jođiheaddji 1973-1976 áigodagas. 
Jahkečoahkkimis lea mearridanváldi daiguin lahtuiguin geat leat boahtan$(vowlat,a-á|boahtán) ja geain lea jienastanriekti. 
Jahkečoahkkin dollo jahkásaččat ja lea searvvi alimus mearredeaddji$(vowlat,e-i|mearrideaddji). 
Jahkásaččat dohko dahkkojuvvojt$(typo|dahkkojuvvojit) lagabui 100 000 gallestallama. 
Jan Tore Sanner, Bærumas$(prop,suf|Bærumis) eret, lea 1. nubbijođiheaddji ja Bent Høie, Randabergas eret, lea 2. nubbijođiheaddji. 
Jens-Petter Johnsen (63) valljejuvvui$(vowc,a-á|válljejuvvui) mannan vahku fas Girkoráđi direktevran nuppi guhttajagi áigodahkii. 
Jienasteaddjit doarjugohte konservatiivalaš$(loan,conc,iv-ivv|konservatiivvalaš) ja márkanliberalisttálaš$(loan,vowlat,á-a|márkanliberalisttalaš) politihka, dagahii ahte Olgeš, Willocha jođihemiin, stuorui riikka nubbin stuorámus bellodahkan. 
Joatkkaráđđádallamat leat dál goalmmat$(vowlat,a-á|goalmmát) logus, mii gieđahallá sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid. 
Johan Nygaardsvold (riegádan čakčamánu 6.beaivve 1879, jápmán njukčamánu 13.beaivve 1952), leai maid dovddusin Gubben namain, leai norgga bargiidbellodagapolitihkkár$(cmp,gen-nom|bargiidbellodatpolitihkkár), párlamentáralaš$(loan,vowc,á-a|parlamentáralaš) jođiheaddji Bargiidbellodaga stuorradikkejovkui$(cmp,gen-nom|stuorradiggejovkui) jagiin 1932-1935 ja stádaministtarin áigodagas 1935-1945.
Johannes Schefferusa klassihkalaš-girji$(cmp,hyph-2|klassihkalaš girji) jagis 1673 lei vuosttas monografia$(loan,ia-iija|monografiija), mii gieđahalai sápmelaččaid ja gullá juo čielgasit dieđalaš jurddašeami vuollai.
Johnsena mielas leage dasto lunddolaš čuovvolit$(vowlat,o-u|čuovvulit) sihke riikadásis ja báikkálaš dásis Norgga girku mihtu ja dohkkehit ahte sápmelaččat leat dán riikkas.
Johtti Sápmelaččat rs ortnii$(conc,rnt-rdn|ordnii) vuosttaš geardde  Márjjábeaivve doaluid jagis 1971. Searvi  vuođđoduvvui$(vowlat,o-u|vuođđuduvvui) guokte jagi ovdal jagis 1969. 
Jos dieđihat SNF jahkečoahkkimii ja seminárii čakčamánu 20.beaivái, de SNF gokčá belohahkii du mátkegoluid ja kulturvahko-$(conc,hk-hkk|kulturvahkko-)/konferánssaoassálastima$(loan,conc,nss-ns|konferánsaoassálastima) Roavvenjárggas. 
Jos háliidat váldit videogova de oažžot$(conc,žž-čč;vowlat,o-u|oaččut) mis luoikkasin videokamera$(loan,vowc,a-á|videokámera). 
Jovnna Ovllá lea bajásšaddan Horpmás, Deanus, muhto fárrii Kárášjohki$(prop,ill,fin,0-i|Kárášjohkii) go lei viehka nuorra. 
Jovnna Ovllá lea guđát gii dán bálkašumi$(conc,lk-lkk|bálkkašumi) oažžu.
Jovnna Ovllá oaččui Norsk Kulturarvs ærespris 2012, Norgga Kulturárbbi gudnibálkašumi$(conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi) dá moatti vahku áigge. 
Jođiheaddjin norgga stuorámus bellodagas šattai su bargun jođihit politihkálaš$(loan,vowlat,á-a|politihkalaš) bellodagaid ovttasbargolávdegotti maŋŋá nuppi máilmmesoađi$(cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi). 
Julev Film ASa$(acro,suf|AS) jođiheaddji Odd Levi Paulsen
Julev Film ASa$(acro,suf|AS) njunoš$(vowlat,o-u|njunuš), Odd Levi Paulsen, lea giitevaš Norsk Filminstituhta$(prop,foreign|Filbmainstituhta) ruhtadoarrjagii$(conc,rrj-rj|ruhtadoarjagii).
Jua, de gálga$(vowc,á-a;vowlat,a-á|galgá) leat.
Juo Tacitus govvádus lei šaddan klišen$(loan,foreign|klišean), maid áigebaji čállit geavahedje go govvidedje luođuálbmogiid. 
Juoga maid mii fertet - maiddái sámediggepresidenta$(loan,vowc,diph|sámediggepresideanta)
Juohke láigolaš galgá bearráigeahččat ahte su galmmidanskábe$(der,conm,d-h|galmmihanskábe) ja oktasašskábet leat ráidnasat ja čorgadat. 
Juovlastáluid eaiggádat ožžot boahtit vežžat$(vowc,diph,e-ie|viežžat) iežaset dávviriid goas sihtet. 
Juovlastálut čajáhusas$(vowc,a-á|čájáhusas)
Jus don(dego mun) hálidit$(conm,d-id|háliidit) buori gourmet-gaskabeaivvi, de besset Searvegottevisttis návddašit boahkke lábbábierggu ja luossamáli. 
Jus eará luoikkaheaddji ii vuordde dehe jus eará ii hehtte, de sáhttet girjeloanat ođástuvvot$(vowlat,á-a|ođastuvvot). 
Jus galgá sáhttit bidjat doaimmaid johtui sidjiide geat oččot$(conc,čč-žž|ožžot) doarjaga háliida NSR guorahallat movt dat institušuvnnat geat ruhtaduvvojit Sámedikki ruđaid bokte, sámegillii doibmet ja fállet bálvalusaid. 
Jus hálidat$(conm,d-id|háliidat) lohkat ealli sámi birrasis, boađe studeantan Sámi allaskuvlii, ođđa Diehtosiiddii$(conc,idd-id|Diehtosiidii)! 
Jus ii vel mákso, sáddejuvvo nubbi máksinmuittuhus, mii maiddái lea inkassovárrehus$(loan,vowc,a-á|inkássovárrehus) ja dat maiddái mielddisbuktá ahte láigolaš bálkestuvvo olggos.
Jus lea miella lohkat ealli sámi birrasis, gos maiddái oahpasnuvat$(vowlat,a-á|oahpásnuvat) eará sámi guovllu olbmuiguin, boađe máilmmi áidná$(vowlat,á-a|áidna) sámegielat alit oahppoásahussii - Sámi allaskuvlii! 
Jus láigolaš ferte sihtat bargi boahtit go lea vajálduhttan$(vowlat,a-á,I|vajálduhttán) čoavdaga, dahje eará sullasaš siva geažil, ferte máksit 250,- ruvdnosaš divvada$(der,conc,vv-v,gem|divada).
Jus láigolaš hálida$(conm,d-id|háliida) lonuhit eará ássanovttodahkii$(vowlat,o-a|ássanovttadahkii) ferte son máksit 250,- ruvdnosaš fárrendivvaga.
Jus mii nannet máhttu$(conc,htt-ht|máhtu) ja diđolašvuođa dáid birra dutkamušaid bokte, de lea álgoálbmogiidda álkit ákkastallat áigumušaid ja politihka, muitala Retter.
Jus njuolggadus rihkko šadda$(vowlat,a-á,I|šaddá) láigolaš máksit mearriduvvon divvada$(der,conc,vv-v,gem|divada).
Jus prográmma livččii galgan leat máinnašeapmi, de livččii Mearraolbmáidgirku gárttan$(conc,rtt-rt|gártan) máksit 100.000 kr minuvttas$(loan,conc,htt-ht|minuhtas).  
Jus ámmátolbmát ja politihkkárat geat barge dan ovdii ahte hukset Norgga natiovnna$(loan,tiovnna-šuvdna|našuvdna) 1800- ja 1900-logus, livčče beassan oaidnit ahte sápmelaččat leat šaddan «buorren dáččan», de livčče soaitán mojohallat ja dadjan: -- Viimmat lea dáruiduhttin ollašuvvan.
Jus ásodat ii leat albmaládje ráidnejuvvon olggosfárredettin$(ger,fin,n-in|olggosfárredettiin) dollojuvvo oassi dahje buot ovdagihtti$(conc,htt-ht;ill,fin,0-i|ovdagihtii) máksojuvvon láigu.
K-stud doaibmaideá$(loan,vowc,á-a|doaibmaidea) lea ahte «galgá leat pedagogalaš, fágalaš ja hutkás gelbbolašvuođabiras mii movttiidahttá miellahttoservviid ovddidit pedagogalaš barggu dan bokte go bures ja doaibmilit lágida diehtojuohkima ja bálvalusaid». 
KLP Eiendom dat oamasta opmodaga, ja sii leat gáibidan 320.000 ruvnnu ovddalgihtii máksun dahje nugohčoduvvon depositumain$(loan,ess,fin,in-n|deposituman) ovdalgo láigohit lanjaid.
Keskitalo lea bidjan merkii ahte virgealmmuhusat čájehit ahte sámegiella lea dušše lassigelbbolašvuohta, iige leat mearkašahtti$(conc,rk-rkk|mearkkašahtti) gelbbolašvuohta dahje gáibádus jus áigu bargat guovlluin gos stuora oassin álbmogis leat sámegielagat. 
Kirkeaktuelt.no sisttisdoallá mávssolaš ja ávkkálaš dieđuid mat olahit bargiid, eaktudáhtolaš$(cmp,vowlat,u-o|eaktodáhtolaš) bargiid ja válljen áirasiid Girkus.
Kodiakguovžavaris$(vowc,a-á|Kodiakguovžaváris) sháttá$(typo|sáhttá) šaddat birrasiid 350–675 kg, ja njiŋŋelas fas 160–350 kg. 
Kristtosa$(prop,vowlat,o-u|Kristusa) riegádeamis dás lea sáhka dán girjjis. 
Kultur- ja oahpahusministeriija lea juolludan boahtte jahkái 10.000 euro boazogilvodoai-maid$(typo|boazogilvodoaimmaid) ovddideapmái. 
Kurdálaš$(loan,vowlat,á-a|Kurdalaš) guovlu (2273 čuoggá) lea njealjjádin$(conc,ljj-lj|njealjádin) ja Davvi-Kypros (2246 čuoggá) viiđádin$(conc,iđ-đ|viđádin) dán listtus. 
Kurdálaš$(loan,vowlat,á-a|Kurdalaš) nissonjoavku lea viiđádin$(conc,iđ-đ|viđádin) dán listtus.
Kánáda$(prop,vowlat,á-a|Kanáda) álgoálbmogat ožžo measta 500 milljun$(loan,conc,llj-lj;loan,vowlat,u-o|miljon) ruvnnu divamávssu mineráladoaimmain diibmá. 
Kárášjoga bahčá$(vowlat,á-a|bahča) muittut
Kárášjoga ealgabivdiidsearvvi Jan Helge Soleng, deattuha ahte lea dieđus olles olbmuid iežaset duohken maid barget astoaiggis$(vowlat,o-u;vowc,a-á|astoáiggis).
Kárášjohkalaš boazodoalli gii lei sivahallon rihkkon elliid-suodjaluslága$(cmp,hyph-0|elliidsuodjalus), go sus jápme 83 bohcco gárdái diimmá giđa, son gávnnahuvvui goittotge sivaheapmin dás. 
Kåre ja Gro Dat politihkálaš$(loan,vowlat,á-a|politihkalaš) digáštallan$(vowlat,á-a|digaštallan) Norggas šattai garrasit vuostálagai$(fin,i-id|vuostálagaid) Olgeža jođiheaddji Willocha ja stuorámus vašálačča Bargiidbellodaga jođiheaddji Gro Harlem Brundtlanda gaskka. 
Lagasradiot$(loan,vowc,a-á|Lagasrádiot) leai lohpi ásahit ja NRK sáddenmonopola nogai. 
Lappi leanadáiddar$(vowlat,a-á|leanadáiddár) 1978-83.
Larisa Abryutina gullá čukči-álbmogii Sibirijas$(prop,vowm,a-á|Sibirijás), ja lea doavttir ja RAIPON stivralahttu. 
Larisa áiggošii prošeavtta álggahuvvot Davvioarje-Ruošša eamiálbmogiid guovdo$(vowlat,o-u|guovdu), ja lea álgovuorus gulaskuddagoahtán Guoládaga sámenissoniiguin áigumuša ovdanbuktit. 
Lasi soađi muttuin sáhttá lohkat Ohcejoga veteránaid searvvi matrihkkel girjjis almmustavvan$(typo|almmustuvvan) jagis 2005, ”Sođiideamet veteránat”.
Lea go prošeakta buktán bohtosiid servodahkii ja eandalit$(fin,t-i|eandalii) mánáide? 
Lea maid vejolaš vuovdit buori hattis beaiveruovttu sajiid gránnjágielddaide$(coninit,gr-kr|kránnjágielddaide). 
Lea maid ásahan Sámikopiija ja ásahan Sámi Dáiddáriid ja Girčálliid$(typo|Girječálliid) Buhtadusfoandda (SDGB). 
Lea measta sorbmahuvvon go varddii maŋŋel go geahppa$(infl,nom|geahpis) lei ráigánan, ja roasmmohuhtten manima ja dáđvvi. 
Lea morašlaš, jos gávpeberoštumit Ásia márkaniidda mannet badjel biras- ja olmmosvuoigatvuođaid$(cmp,cons,s-š|olmmošvuoigatvuođaid) dárbbuid. 
Lea váttis gávdnat barggu go geargá oahpuin, muhto son sávvá goit beassat joaktit$(typo|joatkit) gazzames$(vowm,e-i|gazzamis) oahpu soames oahppan, hárjánán$(vowm,á-a|hárjánan) gollečeahpi luhtte. 
Lea váttis oba dadjatge man ilus dál lean, dannego dát lea gáibidan oalle ollu barggu njunuš politihkkáriin, Elinas ja mus. Dás oaidnit, ahte go leat aktiivat$(loan,conc,iv-ivv|aktiivvat), de oažžut vuodjit boaittobeale guovllu ássiidge!
Lea ágga manne olbmot orrot sis-Finnmárkkus ja boaittobealbáikkiinja$(cmp,typo|boaittobealbáikkiin ja) vižžet luonddus dárbbuid.
Leagoson vuot sáhka das, mo mii sámit luhttet dasa ahte eiseválddit ( ja maidái$(conc,id-idd|maiddái) stáhta fitnodagat ) gal jurddašit sámiid buori ja doibmet dušše buorredahtolašvuođain$(vowc,a-á|buorredáhtolašvuođain) sámiid ektui? 
Leaibeluokta lea vuona nuorttabealde, ja Veaigesvuotna (Fægfjord) lea oarjjalulábealde$(conc,rjj-rj|oarjalulábealde) vuona siste.
Lean ain vuorddášeamen$(vowlat,á-a|vuorddašeamen) ságastallama gáffe- dahje borranbottus Statoila ja allaskuvlla gaskavuođain, badjelaš jahkebeali maŋŋá. 
Lean oassálastán dál muhtin árktalaš parlamentárihkkariid$(loan,vowlat,á-a|parlamentarihkkariid) bissovaš komitea čoakkámii ja oaidnán dan hui dehálaš diehtolonohallamii ja obanassiige árktalaš ovttasbargui. 
Ledje e.e. njuollabissubáhčimat$(cmp,vowlat,u-o|njuollabissobáhčimat) ja njoarusteapmi$(vowlat,u-o|njoarosteapmi). 
Ledjen vel eanet hirpmástuvvan ja imaštallen, livččiigo dakkár šiehtadusaid vuolláičállin almma almmolaš ságastallama haga ásahusas vejolaš gostige eará sájis$(vowlat,á-a|sajis) eamiálbmotmáilmmis? 
Lei diibmá, go 83 bohcco jápme áidde sisá$(vowlat,á-a|sisa), ja boazoeaiggát áššáskuhttui rihkkumis elliid-áimmahuššanlága$(cmp,hyph-0|elliidáimmahuššanlága). 
Lihkkus$(conc,hkk-hk|Lihkus) leat Sonjas veahkkit$(conc,hkk-hk|veahkit) geat dorjot su mátkis$(conc,tk-tkk|mátkkis), nugo juovlanigá ja ulddat. 
Liikká gávdnojit velge eandalitge$(foc,cons,tg-ig|eandaliige) uhcit báikkiid nu mo goatnjiliid, nuriid, čoruid, ádjagiid ja geđggiid namat, mat eai leat čohkkejuvvon. 
Liikká sáhttá čalbmi ja oaidnu billohuvvat$(vowlat,o-a|billahuvvat). 
Liikon bargat olu olbmuiguin, lohkká$(conc,hkk-hk|lohká) Berit Nikkinen Varsi.
Logi jagi dassái sin dilli lei nu vearrái, ahte álbmot uhkidii joavkoiešsoardimiin jos Occidental Petroleum ii šluhte$(conc,ht-htt|šluhtte) bohkanáigumušain. 
Lohku lea árvvoštallojuvvon sámisoahpamuša$(cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuša) álkimussan.
Lohku rievddada ja áigges$(vowlat,e-i|áiggis) áigái lassána sakka, juohke goalmmát-njealját jagi. 
Lossat lea lovttohallat kásterollaid$(loan,vowc,á-a|kasterollaid), muhto eaba vuollán.
Luohti gullá lyrálaš$(loan,vowlat,á-a|lyralaš) šaŋŋerii$(loan,vowc,a-á|šáŋŋerii). 
Luoikat girjiid$(conc,rj-rjj|girjjiid)/mediaid girjerádjosa iežas čoakkáldagain. 
Luoikkaheaddjis lea maid vejolaš oastit seammálágán$(cmp,vowlat,á-a|seammalágán) girjji sádjái$(vowc,á-a|sadjái). 
Luondduhálddašandirektoráhtta lea Birasgáhttendepartemeantta ovddas ráhkadeame ođđa njuolggadusaid boazovahátbuhtádusa$(vowlat,á-a|boazovahátbuhtadusa) máksima birra.
Luondu ii leat goittotge ovttabealálačat$(conc,č-čč,gem|ovttabealálaččat) mearridan eallineavttuid. 
Luondu lei Áillohačča deaŧaleamos movttidahttingáldu$(cons,d-id|movttiidahttingáldu). 
Luossariemut Onnel dierpmi$(vowc,diph|dearpmi) alde 2010.
Lága ja ortnega doalahit effektiivaláhččát$(vowc,á-a;conc,hčč-čč|effektiivvalaččat)
Láhppon čoavdagiid ovddas ferte máksit 500,- ruvnno buhttadussan$(conc,htt-ht|buhtadussan).
Láigoheaddji dahje muhtin geas lea su váldi sáhtta$(vowlat,a-á,I|sáhttá) gáibidit ahte guossit guđđet viesu ja opmodaga.
Láigoheaddjis lea lohpi divodit ja buoridit viesu vaikko goas, muhto jus praktihkkalaččat$(loan,conc,hkk-hk|praktihkalaččat) lea vejolaš, galga$(vowlat,a-á,I|galgá) láigolažžii dieđihuvvot maiddái dan birra. 
Láigoheaddjis lea maiddái lohpi iskkat$(conc,skk-sk|iskat) el-mihttára juohke njealjádasjagi, jus ii šihtto eará ortnet láigolaččain.
Láigolaš ferte unnimusat 3 beaivve ovdal soahpat áiggi viessobearráigehččin$(com,fin,n-in|viessobearráigehččiin) fárrolaga geahččat ahte ásodat/ latnja lea ráinnas ja muđui ortnegis, ja ahte doppe leat visot biergasat mat ledje doppe sisafárredettin$(ger,fin,n-in|sisafárredettiin).
Lávas leat ovdamearkka dihte máŋggalággan$(conc,gg-g,gem|máŋggalágan) ovddidanavádagat. 
Lávdegotti bargun leai gávdnat sisdoalu oktasašprográmmii mii galggai dahkat ovttasbargovuođu politihkálaš$(loan,vowlat,á-a|politihkalaš) bellodagaid gaskkas ođđasis huksemis Norgga.
Lávlun buorida geahpes-áhppi$(cmp,hyph-0;conc,hpp-hp|geahpesáhpi)
Lávvii leat merkejuvvon divrras buolžaguovllut dahje eará geologalaš čohkiideamit ja dasa lassin leat čujuvvon$(typo|čujuhuvvon) bieggafápmui heivvolaš duottar- ja várreguovllut. 
Maid skuvllaid unna oahppimearit dagahit dan, ahte bálvalusaid galggaše guorahallat čiekŋaleabbut$(der,conc,bb-pp;vowlat,u-o|čiekŋaleappot) dán njealje gieldda gaskkas.
Maiddái Searvegottevisti lei rabas ijatbeaivve$(vowlat,e-i|ijatbeaivvi) vai olbmot ožžo borramuša. 
Maiddái dearvvašvuođabálvalusaid monopola nogai go šattai lohpi ásahit priváhta medisiinnálaš$(loan,vowlat,á-a|medisiinnalaš) klinihkaid.
Maiddái dánnai jagi doallá Norgga Samemišuvdna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvdna) davvisámi-dáru girkobasiid Foldereid girkus Davvi-Trøndelágas. 
Maiddái olusat earát ožžo ánsomedjáljaid$(loan,typo|ánsomedáljaid) dan ovddas go leat bargan árvosaš barggu soahteveteránaide buorrin maŋit áiggis.
Maiddái ovttasbargoguoimmit, iežas joavku ja bellodatjođiheapmi lea ožžon dieđu ahte lea ožžon Gáldus virggi ja áigu álgit dohko ovdal miessemánu vuostaš$(conc,st-stt|vuosttaš) beaivvi.
Maiddái politiija- ja leansmánneossodat lea geatnegáhtton$(vowc,á-a|geatnegahtton) giellalága mielde go sii barget siskobealde$(conc,sk-skk|siskkobealde) sámi giellahálddašanguovllus. 
Maiddái sii váillahit dán oktavuođa vuorasolbmuigun$(com,fin,n-in|vuorasolbmuiguin). 
Man lahkai$(vowc,a-á|láhkai) kvalitehtasihkkarastá Sámediggi ahte lea sámi buvtta man Sámediggi doarju, jeara$(conc,r-rr,gem;vowlat,a-á|jearrá) NSR.
Man lahkai$(vowc,a-á|láhkai) kvalitehtasihkkarastá Sámediggi ahte lea sámi buvtta man Sámediggi doarju, loahpaha Anti.
Man ollu ja mot divvadat$(conc,vv-v,gem|divadat) galggášedje$(vowlat,á-a|galggašedje) leat, ii dieđe, muhto lea dehálaš dahkat prinsihppalaš$(conc,hpp-hp|prinsihpalaš) mearrádusa, oaivvilda Olli. 
Mannan giđa nuoraid- ja astoáiggibagadalli$(cmp,gen-nom|astoáigebagadalli) Milla-Maria Isohanni guorahalai, makkár doarjjadárbbut eanodahkalaš$(der,dahka-dat|eanodatlaš) nuorain leat. 
Mannan gonagasgilvohallamiid$(conc,lv-lvv|gonagasgilvvohallamiid) maŋŋel lei eahpesihkarvuohta gilvvuid ordnemis ekonomalaš sivaid geažil ja Bálgesiid ovttastumis váillahe ođđa ruhtadeddjiid ja doibmiid mielde lágidit gilvvuid. 
Mannan lávvardaga váljjejuvvui$(conc,ljj-llj|válljejuvvui) Sámediggeráđđi Vibeke Larsen Bargiidbellodaga sámediggepresideantta evttohassan.
Mannan vahko$(vowlat,o-u|vahku) čoagganedje 160 olbmo miehtá Suomabeale Sámi Ohcejohkii ávvudit Ohcejoga soahteveteránaid searvvi 40-jagi.
Mannan čakčamánus Ovttastahttojuvvon Našuvnnaid (ON) váldočoahkkin dohkkehii viimmat Riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid rivttiid julggaštuša$(conc,š-s|julggaštusa), mas eamiálbmogiid vuoigatvuohta iešmearrideapmái lei guovddáš vuolggasadji. 
Mannán$(vowc,a-á|Mánnán) ráhkadii son juo vuodjaskáhppuid$(conc,hpp-hp|vuodjaskáhpuid) ja vuvdiid$(conc,vd-vdd;fin,id-i|vuvddii) daid, nie tiinnii$(conc,inn-n|tinii) álcces$(vowc,á-a|alcces) ođđa skuvllabiktasiid$(conc,vll-vl|skuvlabiktasiid). 
Mannán$(vowlat,á-a|Mannán) vahkkoloahpa lágiduvvui ge seminára dán birra.
Marainen muitala girjjis leat sága guovtti bártnážis, soai mannaga$(verb,conm,g-b|mannaba) meahccái ja doppe de geavvá nu ahte nuppi máná lonuhit hálddit$(conc,ldd-ld|háldit) iežaset mánáin. 
Mari Boine ii loga ábuhit čiegadit dan mii lei báhčá$(vowc,á-a;vowlat,á-a|bahča), váivi ja lossat, go eallimis leat máŋggalágan vásáhusat. 
Maáŋga$(typo|Máŋga) mearraolbmáidgirku livčče vuollebáhcagiin šaddan rahčat jus eai livčče vihahemiin ožžon dietnasa, čállá sin iežaset bláđđi Bud & Hilsen. 
Mađi eanet lávlut, dađi buoret jieta$(typo|jietna), lohká son.
Maŋimuš beivviid lea mediain beaggán Kárášjot$(prop,gen,jot-joga|Kárášjoga) ealgabivdiid vejolaš láhkarihkkumat. 
Maŋimuš guorahallamis eiseválddit goittotge evttohedje, ahte boaittobeal$(vowlat,0-e|boaittobeale) guovlluin galggašedje leat bolesat.
Maŋit váldegottirádjá$(cmp,vowlat,i-e|váldegotterádjá) Gilbbesjávrris gitta Golmmešoaivái meroštallui jagi 1751 Strömstada soahpamušas. 
Maŋŋel dii. 23.00 árgabeivviid ja maŋŋel dii. 24.00 beivviid ovdal bassebeivviid ja basiid galgá leat ráfi viesus ja muđui opmodagas/šiljjus$(conc,ljj-lj|šiljus). 
Maŋŋá go ráđđehus bággehallui$(der,pass|bággehalai) guođđit Norgga geassemánus 1940, de jođihii son eksiilaráđđehusa Londonis gitta 1945 giđa rádjai. 
Maŋŋá go son geassádii riikkapolitihkas leai son Oslo ja Akershusa filkamánnen$(loan,vowc,i-y;loan,conc,lk-lkk;loan,vowlat,e-i|fylkkamánnin)(1989-1998) ja stivrajođiheaddjin NRK:as$(acro,suf|NRK:s) (1998-2000).
Maŋŋá valljemiid$(vowc,a-á|válljemiid) lei Larsen hui movtta go bellodagas lea luohttámuš sutnje.
Meahccebearráigeahču meahccedárkkisteaddjimet$(px,infl|meahccedárkkisteaddjámet) ja bearráigeahččimet$(typo|bearráigeahčaimet) dahket oktasašbarggu sierra eiseválddiiguin sihke boliissain, rádjebearráigeahččolágádusain ja duolluinnai. 
Meahccebearráigeaččit$(conc,čč-hčč|Meahccebearráigeahččit), geat barget riikka sierra sajiin, ráhkadit Meahciráđđehusas bargojoavkku, mii doaibmá luonddusuodjaleami guovddášovttadagas.
Meahccesápmelaš kulturbire lea ollán Gaska-Skandinavia$(prop,vowc,a-á|Gaska-Skandinávia) goahccevuovdeavádagas gitta Guoládaga vuovde- ja jávreguovlluide. 
Meahccesápmelaš servodat lea bures organiserejuvvon: vuođđoovttadahkan ledje bearrašiin dahjege sogain šaddan siiddat, maid fierpmádat govčai$(conc,vč-včč|govččai) oppa Davvi-Fennoskandia$(prop,vowc,a-á|Davvi-Fennoskándia).
Mearrasámi diehtoguovddáš rahppui 2003:as$(num,suf|2003:s) Billávutnii. 
Mearrásámi$(vowlat,á-a|Mearrasámi) gielddat heajumusat
Meastta$(conc,stt-st|Measta) seamma stuora ruškesguovža gávdo$(typo|gávdno) maiddái Kamtsjatkanjárggas ja Parammushirsullos Ruoššas, muhto diet guovža, mii gohčoduvvo kamtsjatkaguovžan, ii leat dohkkehuvvon sierra vuollešládjan. 
Miellahttovuohta$(vowlat,o-u|Miellahttuvuohta)
Mii galgat maiddái ovddidit dan ahte gudnis atnit oskkkufriddjavuođa$(typo|oskkufriddjavuođa) ja olmmošvuoigatvuođaid. 
Mii hálideimmet$(conm,d-id|háliideimmet) cegget báikki ala sámi gili, Saami Village. 
Mii hálidit$(conm,d-id|háliidit) ahte Guovdageaidnu ja Sámi allaskuvla dál maid galgá leat sámi nuoraid ja earáid deaivvadanbáiki, ja čohkket ollu sámi studeanttaid miehtá Sámis. 
Mii hálidit$(conm,d-id|háliidit) ahte don fuomášat iežat mediageavaheami dábiid ja hárjehalat dasa ahte it álohii leat šearpmain njunnálaga, dadjá Familie & Medier beaivválaš jođiheaddji Jarle Haugland. 
Mii hálidit$(conm,d-id|háliidit) almmuhit govaid ja teavsttaid mat muitalit maid mii bargat skuvllas. 
Mii leat ilus go NSR fitnii$(conc,tn-dn|fidnii) doarjaga oktasaš cealkámuššii riddoássiid vuoigatvuođain. 
Mii oaidnit su jámma facebookas$(prop,cap|Facebookas) muitaleamen gos dal lea vázzán.
Mikkel Per Sara mielde heargelihtuid ja bálgesiid ovttastumi oktasaš čoakkámis juo jagis 2011 Norggabeale heargelihtut fálle bálgesiid ovttastupmái vejolašvuođa doarjut ekonomalaččat heargegilvohallamiid$(conc,lv-lvv|heargegilvvohallamiid) ordnema, juos sii besset leah-kit$(typo|leahkit) fárus gilvaleame gonagasluohkás.
Mis gal lea doarvai$(vowlat,a-á|doarvái) el-fámu. 
Mis lea eanemus visot, čuovga, seavdnjat, buolaš, guovssohas$(vowlat,o-a|guovssahas), dadjá Helge Ludvigsen, Álttás, son lea Øytun álbmotallaskuvlla rektor gii dán čilge nuoraide geat hálidit$(conm,d-id|háliidit) davas$(vowlat,a-á|davás). 
Mis lei ovdal traktor$(loan,vowc,a-á|tráktor), dat čuovui seamma luotta, dat eai leavvan, dat lei buoremus fievru mii dáppe lei, muhto de bohte dat 4-juvllagat.
Mišuvdnaolbmui$(loan,cons,š-šš,gem|Miššuvdnaolbmui) gonagasa ánsu 
Mišuvnnas$(loan,cons,š-šš,gem|Miššuvnnas) leat foandasisaboađut, muhto finánsaroassu máilmmis dahká ahte dáin maid unnu dienas eambbo go dábálaš. 
Mo de geavva$(vowlat,a-á|geavvá), dan ferte lohkat girjjis.
Mo galgá oažžut ipmárdusa ahte mii eallit ovttas ja fertet juohkit dan mii mis lea, mo vuodjin galgá leat dohkkalaš$(conc,hkk-hk;vowlat,a-á|dohkálaš) ahte ii leat billisteami. 
Mo oaivvilda ahte olbmot geat dihte dán ovdal go Ingebrigtsen ieš muitalii dán, de livčče sii geatnegáhtton$(vowc,á-a|geatnegahtton) dán dieđihit viidásut.
Mo árpmui$(conc,rpm-rbm|árbmui) galgaba birgehit mánáska? 
Mobiltelefovnnain$(loan,cmp,il-iila|Mobiilatelefovnnain) ii galgga álgit girddášit interneahtas dahje speallat spealuid. 
Mohtorjohtolan-gažaldat$(cmp,typo|Mohtorjohtolatgažaldat) lea maid ollu hábmejuvvon dan „villmark“ sáni vuođul.
Movt sáhttá son dál kritihkalaš leahket$(vowlat,e-i|leahkit) Ráđđehusa hilgumii, go son medias ovdanbuktojuvvo dáinna lágin$(com,fin,n-in|lágiin)?
Mu iežan sáhkavuorru gieđahalai sámedikki linnjemiid soahpamuša ratifiserema várás, sápmelaš meroštallama ja diehtelas$(conc,ht-htt|diehttelas) áittardeaddji raportta ávžžuhusaid. 
Muhtimiin leat maid ránes guolggat, ja das boahtá ge grizzly – mii mearkkaša "ránis" dahje "ránesgirjját$(vowlat,á-a|ránesgirjjat)". 
Muhtin biktasiid lohke baskkun$(conc,skk-sk;vowlat,u-o|baskon) skáhppii heaŋgát, eaige šat heiven. 
Muhtin olbmot leat juo skábmamánus čiŋahišgoahtán dáludeaset$(px,cons,d-id|dáluideaset) juovllaide. 
Muhto go garra dáruidihttin$(typo|dáruiduhttin) ii oalát lihkostuvvan, ja go sápmelaččain ledje ovddasmannit ja ovddosgeahččit nu mo Paulus Utsi, de lea sámegielas – ja sámi álbmogis ain doaivva.
Muhto nuppeláhkai go gávpogis geavahuvvon čáhci, oljosáddobohkamis geavahuvvon čáhzi$(conc,hz-hc|čáhci) lea nu nuoskkiduvvon ahte dan ii sáhte buhtistit ja geavahit ođđasit.
Muittalus samid birra lea jorgaluvvon máŋgga gillii; dánska$(conc,sk-skk|dánskka), ruoŧa, eŋgelas, duiska$(conc,sk-skk|duiskka), ungára$(loan,conc,ng-ŋg;loan,vowlat,á-a|uŋgara), japana$(loan,vowc,a-á|japána), franska$(loan,vowc,a-á|fránskka), italia$(loan,vowc,a-á|itália). 
Muittohuvvon almmái jouigagoahtá$(typo|juoigagoahtá), ja dáinna vugiin de šaddá sámegielat bargi gullat čiegusvuođa mii dahká su oalle unohis dillái.
Mun dovddan ahte lean váillahan ritnon muoraid ja skábma$(conc,bm-pm|skápma) čuovgga, lohká Mari.
Mun dovddan ahte lean váillahan ritnon muoraid ja skábma$(conc,bm-pm|skápma) čuovgga. 
Mun in dieđe earáin, muhto mun livččen sáhttán muitalit muhtin fáktaid$(loan,vowlat,a-á|fáktáid) Statoil doaimmaid birra Albertas. 
Mun in dieđe maid dat oaivvilit$(typo|oaivvildit) dainna "villmarkain".
Muotka joatká: - Viidáseabbo$(adv,infl|Viidáseappot) lea maŋŋel suohkanválggaid šaddan áigeguovdil hástalus dat go muhtin hálddašansuohkanat leat digaštallan jus galggašii geassádit sámi giellahálddašanguovllus. 
Muđui allaskuvlla fálaldagat studeantaide$(loan,conc,nt-ntt|studeanttaide) leat:
Muđui ferte láigolaš ieš oastit boastakássa ja váldit oktavuođa boasttain jus hálida$(conm,d-id|háliida) čujuhusá$(vowlat,á-a|čujuhusa) studeanttaviesuide$(loan,conc,ntt-nt|studeantaviesuide).
Máhcahaga bálvalusas sáhttá addit máhcahat-skoviin$(cmp,hyph-0|máhcahatskoviin), mii gávdno máhcahat-siiddus$(cmp,hyph-0|máhcahatsiiddus).
Máilmme$(vowlat,e-i|Máilmmi) stáhtat galggašedje golmma jagi siste šiehtadallat globála geatnegahtti dálkkádatsoahpamuša. 
MáilmmimeaSttirgilvvuid$(encoding|Máilmmimeašttirgilvvuid) lea ulbmililin$(typo|ulbmilin) ordnet cuo¿ománus
Mákson miellahtuvuohta$(conc,ht-htt|miellahttuvuohta) jagi ovdal riikačoahkkin, lea vuođđun áirraslohkui riikačoahkkimii.
Málesteaddji nissonid$(fin,d-id|nissoniid) gávdnat servvodatviesus - olggobealdde$(conc,ldd-ld|olggobealde) čuččodit muhtin albmát.
Mángga$(conc,ngg-ŋgg|Máŋgga) girjerádjosis Norggas lea unnán ruhta eai ge suitte lágidit olus makkárge doaimmaid. 
Mánáid-Tv$(acro,cap|Mánáid-TV) ruskabáikkis
Mánát tevnnen$(conc,vnn-vdn|tevdnen) 1955:s
Márjjábeaivve historiijjá$(loan,iijá-já|historjá)
Márkománák sámi mánáidgárdi ja Vatnjávári$(prop,vowlat,á-a|Vatnjavári) skovlá leat dehálaš bealit ásaheamis márkagiliin, juste dan dihte go lea oadjebas bajašaddandilli$(vowlat,a-á|bajásšaddandilli) mánáide gos lagasbirrasis lea sámegiella ja kultuvra lunddolaš oassi. 
Mátkkálaččat finadit maiddái Revdás, biebmogievkkanis ja oahppaladdet eará prošeavttaid mat Samemišuvnnas$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvnnas) leat jođus Ruoššabealde. 
Mátta-Várjjat ruvkki$(vowlat,i-e|ruvkke) lagamuš boahtteáigi lea buorre, muhto guhkitáiggi plánat leat eahpesihkkarat. 
Mátta-Várjjat ruvkái$(infl,ill|ruvkii) eai oastit dál
Máŋga šlája boraspiret ja gazzalottit válljejit sáhpánjagiid eanas borrat goddesáhpámiid$(infl,conm,m-n|goddesáhpániid) ja diet šlájat, omd. 
Máŋggain lea beroštupmi maiddái joatkkasoađi áigge dahkkon ráhkadusaide báhččingođiin$(conc,hčč-hč|báhčingođiin) gorssuide$(vowlat,u-a|gorssaide) ja fáŋkaleairrain$(conc,ŋk-ŋg|fáŋgaleairrain) várdobáikkiide.
Máŋgii sáhttet olbmot jurddašit go oidnet olbmuid geat lihkostuvvet ja manna$(vowlat,a-á|manná) bures ahte daiguin lea álo leamaš beare álki. 
Máŧkis$(conc,tk-tkk|Mátkkis) Osloi lea maid Sámediggedirektevra Rune Fjellheim ja Hege Fjellheim.
NBR jođiheaddji lea Nils Henrik Sara ja nubbinjođiheaddji$(cmp,ess-nom|nubbijođiheaddji) lea Inge Even Danielsen. 
NBR ulbmil lea ovddidahttit boazosápmelaččaid beroštumiid; ekonomalažžat$(loan,conc,žž-čč|ekonomalaččat), fágalažžat$(conc,žž-čč|fágalaččat), sosiálalažžan ja kultuvrralažžat$(conc,žž-čč|kultuvrralaččat). 
NBRas$(acro,suf|NBR:s) lea digaštallanriekti stádain dan jahkásaš boazodoallošiehtadusa birra.
NBRas$(acro,suf|NBR:s) lea maiddái nuoraidlávdegoddi.
NRK Sápmi deaivvadii albmáin, go Deanu Nuoraidskuvlla-oahppiide$(nomag,vowc,mono|Nuoraidskuvlaohppiide) logaldalai Deanu birasvisttis.
NRK aigu$(vowc,a-á|áigu) maid sáddet TV:s dan filmma.
NRK filbmii olles su mátki$(conc,tk-tkk|mátkki) ja čájehedje dan TV's$(acro,suf|TV:s).
NSR buktá dán ođđa áššin Sámedikki dievasčoahkkimii dán vahku, ja sávvá ahte Sámediggeráđđi čuovvolahttá$(vowlat,o-u|čuovvulahttá) dan ja gieđahallá dan albma láhkái. 
NSR diehtá dan ahte geainnu áigot hukset hui dehálaš boazoguohtuneatnamiidda mat gusket Iinnásullo$(prop,vowlat,á-a|Iinnasullo) orohahkii Ganasvuotna/Lulli-Iinná$(prop,vowlat,á-a|Lulli-Iinna).
NSR lea diibmá juo hilgon šiehtadusa Ráđđehusa ja Sámedikki gaska mii guoská čuovvolit$(vowlat,o-u|čuovvulit) Riddoguolástuslávdegotti evttohusa dáiguin ákkastagaiguin:
NSR lea guovvamánu sámedikkedievasčoahkkimis$(cmp,gen-nom|sámediggedievasčoahkkimis) ovddidan 9 ođđa ášši mat njuolga dahje muhtin mearrái gusket sámegiela ja makkár vejolašvuođat olbmuin lea oaččut$(conc,čč-žž|oažžut) bálvalusaid iežaset gillii dahje geavahit gielaset iešguđetge dilalašvuođain$(vowlat,a-á|dilálašvuođain).
NSR lea heaittiheami duogažis$(vowlat,a-á|duogážis) evttohan ahte sámediggeráđđi ferte gulahallat váhnemiiguin geas leat mánát geain lea sámegiella skuvllas ja Skánit suohkaniin doalahit ja nannet Vatnjavári skovlá nugo sámi ressursaskuvlan$(loan,cons,ss-s|resursaskuvlan) gos mihttu lea oažžut guovttegielat mánáid. 
NSR ovddida ihttin ođđa ášši Sámedikkis, gos sámedikkeráđđi$(cmp,gen-nom|sámediggeráđđi) bivdo váikkuhit áššis nu ahte válljejuvvo dat molssaeaktu mas lea boazodollui. 
NSR/SáB Nuortaguovllu válgabiire sámediggeáirras Trond Are Anti čilge ahte dát hástalus lea ovddiduvvon ođđa áššiin$(ess,fin,in-n|áššin) ja jerron ovdalis ráđis Sámedikki dievasčoahkkimis.
NSRa$(acro,suf|NSR) jođiheaddji  Aili Keskitalo čujuha iežas njukčamánu 8.beaivve-dearvvuođaiguin veahkáválddalašvuođa$(vowlat,á-a|veahkaválddálašvuođa) nissonolbmuid ja mánáid vuosttá$(conc,st-stt|vuostá) leamen dat stuorámus eaŋkilhástalus. 
NSRa$(acro,suf|NSR) jođiheaddji vásiha ahte lea unnan$(vowlat,a-á|unnán) ipmárdus ahte giella- ja kulturipmárdus lea dehálaš máhttu politiijaossodagas. 
NSRa$(acro,suf|NSR) sámedikkeáirras$(cmp,gen-nom|sámediggeáirras) Silje Karine Muotka háliida ahte Sámediggi guorahalla$(vowlat,a-á|guorahallá) makkár váikkuhusat šaddet suohkanii jus šadda$(vowlat,a-á|šaddá) mielde sámi giellahálddašanguovlui$(ill,mono|giellahálddašanguvlui).
NSRas$(acro,suf|NSR:s) lea doaivva ahte dakkár bearráigeahčči boahtá sadjái našunála giellajahkái 2013. Loga eanet dán bearráigeahčču jurdaga birra DÁPPE.
Naba almmolaš prinsihpaságastallan bargiiguin, eandalitge$(foc,cons,tg-ig|eandaliige) fágabargiiguin, go sáhka lea nuge stuorra áššis go oljofitnodagain ovttastallamis? 
Namahus sápmelaš lea etnihkalaš meroštallan, mii čujuha sápmelaččaid oidnui iežaset birra dakkár sámi kultuvrra lahttun, mii lea earálagan$(vowc,a-á|earálágan) go váldokultuvra. 
Namahussan dat čatnašuvvá aivvetge$(foc,cons,tg-g|aivvege) luonddubirrasii ja eallinvuohkái. 
Namuhuvvon eallinvuohki ii leat sáhttan$(vowlat,a-á|sáhttán) goittotge ealihit menddo stuorra álbmoga, nuppeláhkai go eanadoallu. 
Nanosmahttin dihtii barggumet$(px,conc,rgg-rg;vowlat,u-o|bargomet), de lea SNF jahkásaččat ohcan 500 000 ru. organisašun- ja doaibmadoarjaga. 
Našunála giellajahki 2013: NSR háliida bidjat fuomášumi jagi 2013ái$(num,suf|2013:i) mii lea nášunalalaš$(loan,šun-tion|nationálalaš) giellajahki, ja bivdá Sámedikki sihkarastit$(conc,hk-hkk|sihkkarastit) ahte dát šaddá maid sámi giellajahki gos giellaguovddážat, suohkanat, organisašuvnnat ja institušuvnnat oassálastet.
Ness ja Samemišuvnna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvnna) ovddeš váldočálli Magne Gamlemshaug doallaba ipmilbálvalusa. 
Nie čielga galgá-ávžžuhusa olis ii berreše leat eahpádus das máid$(vowc,á-a|maid) sámediggepresideanta galgá. 
Nils-Aslak Valkeapää dahjege Áillohaš lei sápmelaš dáiddar$(vowlat,a-á|dáiddár), diktačálli ja juoigi. 
Nisson guovttos máisttašeaba - lea go son doarváid$(fin,id-i|doarvái) sálttit - ja jorbeba vel eambbo gumposiid, vai livččii doarvái buohkaide.
Nissonbeaivi lea gaskariikkalaš solidaritehtabeaivi, ja eará osiin máilmmis lea mihá álkibut oaidnit eahpevuoiggalašvuođa mii guoskká$(conc,skk-sk|guoská) fámuid ja árvvuid juolludeami sohkabeliid gaskas$(conc,sk-skk|gaskkas). 
Nissonolbmot dahkket$(conc,hkk-hk|dahket) otne stuorámus oassi barggu máilmmis, muhto sii eai oamas eanet go 1 proseantta máilmmi riggodagaid. 
Nissonolbmot sis-Finnmárkkus eret vuođđudedje SNF jagis 1993, álggos fierbmádahkan$(conc,rbm-rpm|fierpmádahkan), das go sii dáhtto politihkain bargagoahtit iežaset gielddas ja guovllus.
Njellii$(conc,ll-llj|Njelljii) vahkkui vázziba, Piera Mosebakken ja Charlie.  
Njuolgga miellahtuvuohta$(conc,ht-htt|miellahttuvuohta) ii ahte$(conc,ht-tt|atte) áirasa riikačoahkkimii.
Nord-Troms Kraftlag sádde rehkega midjiide, ja elrávdnjegolut bidjojit$(conc,dj-ddj|biddjojit) viessoláigorehkegii. 
Nordlandda$(prop,vowc,a-á|Nordlándda) filkkamánne$(loan,vowc,i-y;vowlat,e-i|fylkkamánni) lea áddán$(vowc,á-a|addán) lobi báhčit albasa Dieldda sullos Nordlanddas$(prop,vowc,a-á|Nordlánddas), go dat goddá bohccuid doppe. 
Norgga Kulturárbi lea juohkán gudnibálkašumi$(conc,lk-lkk|gudnebálkkašumi) 2007 rájes. 
Norgga Lutherlaš$(prop,conc,th-t|Luteralaš) Miššonlihttu (NLM) lea Davvi regiovnna guovlostivrračoahkkimis juovlamánu virgádan Evelyn ja Per Inge Søreng kanturbargin$(loan,vowc,a-á|kánturbargin) ja hálddahusjođiheaddjin guovlokantuvrii. 
Norgga Mohtorvaláštallanjoavku (Norges Motorsportforbund) vállji$(verb,fin,0-i|válljii) 2007:s Gaupa dan jagaš mohtorvaláštallin.
Norgga Samemišuvnna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvnna) riikastivrras mearridedje ahte Samenes Venn-bláđđi ii šat ilmma dán jagi rájes nu dávjá go ovdal. 
Norgga Sámeráđđi leai ráđđeaddi eiseváldiide$(conc,ld-ldd|eiseválddiide) stáhtas, filkagielddain$(loan,vowc,i-y;conc,lk-lkk|fylkkagielddain) ja gielddain. 
Norgga Sámeráđđi ásahuvvui jagis 1964 ráđđeaddi orgánan norgga eiseváldiide$(conc,ld-ldd|eiseválddiide) sápmelaš gažaldagaide ja áššiide. 
Norgga boarráseamos baptista, Haldis Øvergaard, Narviikas$(prop,conc,ik-ikk|Narviikkas), devddii 100 jagi guovvamánu 25. beaivvi. 
Norgga stuorámus miššonbláđiid diŋgojeaddjelohku$(cmp,vowlat,e-i|diŋgojeaddjilohku) lea veahá maŋás mannán$(vowlat,á-a|mannan) jagis 2011. 
Norgga sámediggeláhka lea dán goris geahnoheabbo go Suoma sámediggeláhka, daningo Suomas dušše sámediggi ovddasta virggálaččat sápmelaččaid sihke nášuvnnalaš$(loan,vowlat,á-a|našuvnnalaš) ja riikkaidgaskasaš oktavuođain.
Norggapremiere$(loan,vowc,diph|Norgga premieara) lei 18. beaivvi ođđajagimánus.
Norggas dovdet su buddestatnamain «landsfaderen», mii mearkkaša riikkaáhččin, ja son namuhuvvo okta váldoolmmožin huksemis norgga velferdsstáhta mii viidugođii nuppi (máilmme soađi)$(cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi) maŋŋá.
Norggas lea geatki erenoamážit várreguovlluin Ruoŧa ja Suoma rájiid birrasiin Lulli-Trøndelága rajes$(vowc,a-á|rájes) davás. 
Norggas leat dušše guokte dakkár basseaŋga$(loan,conc,ŋg-ŋŋ|basseaŋŋa), goappeš$(vowlat,e-a|goappaš) priváhta.
Norggas, Ruoŧas ja Suomas šaddá rávjáalbbas varis albbas dábálaččat 18-26 kg, ja ciiko$(vowlat,o-u|ciiku) (njiŋŋelas) šaddá sullii 13-18 kg.
Norsk filminstitutt lea Julev Film AS:ii$(acro,suf|AS:i) juolludan 700 duhát ruvnnu doarjjan dahkat oanehis filmma "Bonki". 
Norsk versjon / Dárugillii$(cmp,vowlat,u-o|Dárogillii)
Nu SNF ásáhuvvon$(vowlat,á-a|ásahuvvon) organisašuvdnan deavdá 15 jagi 2013:s. 
Nu boahtá ovdan Girkolaš bargoaddi- ja beroštusorganisašuvnnna$(loan,typo|beroštusorganisašuvnna) (KA) dilleraporttas. 
Nu dadjá Blå Kors Gaska ja Davvi regiovnna guovlludirektevra Odd Anders With, go addá komeantta$(loan,cons,m-mm,gem|kommeantta) Norsk Tippinga plánaide ahte cegget ođđa speallanfálaldaga interneahtas. 
Nu guhká go boazodoallu lea leamaš guovllus de leat bohccot geavahan justa dán gaskka jođáhahkan sivas dan baskkes gutko/johtinsaji Guollevuona ja Ganasvuona, čilge Thomassen. 
Nu leat maid oahppán$(vowlat,á-a|oahppan) ahte Charlie ii leat mihkkige olbmuid, muhto beana.
Nu movt earenoamážit Sámis lea, gos meahcci geavahuvvo biebmo-háhkamii$(cmp,hyph-0|biebmoháhkamii) ja ávnnasteapmái, de ii sáhte servvodat vuordit ahte bivdovuohki ja vánddardeapmi galgá dáhpahuvvat$(vowlat,a-á|dáhpáhuvvat) vácci, heastaskearruin dahje herggiin. Eai mis leat šat dat. 
Nu oččošedje ge mánát liige áhku dahje ádjá mii livččii ávkin sihke mánnáide$(conc,nn-n,gem|mánáide), vuoras olbmui ja olles mánnábearrašii, lohká Saari.
Nu son loktesa$(conm,s-st|loktesta) guvssi maid báhkis lea ráhkadan. 
Nubbi poeŋga$(loan,conc,ŋg-ŋŋ|poeŋŋa) lea ahte otná ortnegis lea ovttaskas olbmuin ovddasvástádus ruhtadit kulturmuittuid iskkademiid ja registreremiid huksenprošeavttaid oktavuođas. 
Numo lávege, de ledje ollu somás doaimmat beatnatvuodjima bisánanabáikkis$(cmp,typo|bisánanbáikkis) Vuonnabađas.
Numo omd. giddenlága ovdii bođii rahpanáigeláhka, juoga mii divttii ealáhusdoalliid$(nomag,vowc,mono|ealáhusdolliid) (gávppiid) leat rabasin maŋŋá diibmu 17.00 maddái$(typo|maiddái). 
Nuorra sámi skuvlejuvvon luohká guovddáš ulbmilin lei gitta álggu rájes hukset oktavuođa árbevieru ja dálá áiggi, boares eallinoainnuid ja moderna$(loan,vowc,diph|modearna) servodaga váikkuhusaid gaskii. 
Nuppi luohkkálaččaid dánsun lea oassin lásmmohallanfágas$(conc,smm-šmm|lášmmohallanfágas). 
Nuppi luohkás dat Avvila logahaga oahppit dánsot ovddešáigge dánssaid čájehandihtii ahte dál leat sii dat boarraseapmosat$(der,vowlat,a-á;vowc,mono|boarrásepmosat) lagahagas$(typo|logahagas). 
Oahpaheaddji Irene Pettersen muittuha, ahte buorre vuođđu oahppamis lea dehálaš ja juogada gutni$(conc,tn-dn|gudni) maid gaska- ja vuođđodási oahpahussii. 
Oahpaheaddjit ledje lássen uvssa jus vearredahki$(conc,hk-hkk|vearredahkki) boahtá dohko, muitala Juusu SR Sami Radio reportárii$(loan,vowlat,á-a|reportarii), Johnny Skoglundii.
Oahppit leat ieža mearridan masa sii hálidit$(conm,d-id|háliidit) čiekŋudit. 
Oassálasten davviriikkalaš sámisoahpamuša$(cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuša) Suoma sáttagotti čoakkámii duorastaga. 
Oba davviriikkaid vuosttaš juoigankonsearta dollui Heahtás Márjjábeaivve 1972. Juoigit bohte Ruoŧas, Norggas ja Suomas, ja guldaleaddjit ledje mánggat$(conc,ngg-ŋgg|máŋggat) čuođit. 
Ohcejoga gielddaráđđehus lea sihkastan eret guokte oahpaheaddjiidvirggi$(nomag,vowc,mono|oahpaheddjiidvirggi) ja doaimmaha sámegielat beaiveruovttuid dohkkemeahttumis gáržžes latnjadilis.
Ohcejoga soahte-veterána$(cmp,hyph-0|soahteveterána) searvi dáiddii ná dál doallamin sin maŋimuš ávvudeami, veteránaid alla agi vuođul ii leat šat vuordámuš ahte searvi ávvuda šat 50-jagi.
Ohcejoga soahteveteránaid lassin ledje maid vihtta lotta, ja guđádin sis lea Elina Niemistö, gii lea soahteveteránain boarraseamos$(vowlat,a-á|boarráseamos).
Ohcejogas leat leamašan oktiibuot 128 soahteveterána, geain dál leat dušše 13is$(num,suf|13:s) eallimin. 
Okta dehálaš mihttomearri Instituhtas lea ahte leat mielde ovddideame riikkaidgaskasaš eamiálbmot-dutkama$(cmp,hyph|eamiálbmotdutkama).
Okta váldoordnejeaddjiin$(nomag,vowc,mono|váldoordnejeddjiin), Lomakylä Valle doaimmajođiheaddji Petteri Valle, oaidná maŋideami dárbbašlažžan máŋggage sivas.
Oktasašbargu buorránii nuppi máilmmesoađi$(cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi) maŋŋá. 
Oktasašsajiin galget plahkáhtat$(loan,cons,hk-k|plakáhtat) ja seaidnečállosat heŋgejuvvot diehtotávvalii.
Oktavuohta lea dehálaš danin go mánát ohppet sámi árbevearuid birra maid vánemat$(conc,hn-n|váhnemat) eai leat háhppeđan$(conm,đ-h|háhppehan) oahpahit dán huššas$(vowlat,a-á|huššás) árgabeaivvis.
Oktiibuot 170 olbmo serve seminárii, ja dat leat mealgat eanet go máid$(vowc,á-a|maid) lágideaddjit ledje vuordán. 
Oktiibuot leat unnimusat 13 olbmo jápmán orkána dihte USAs$(acro,suf|USA:s) ja Canadas$(prop,coninit,c-k|Kanadas).
Olahusjagis 2008 ledje 1327 norgalaš náittusbára$(cmp,vowlat,u-o|náittosbára) geaid mearraolbmáidgirkut vihahedje. 
Olbmot fáruhedje vahágahttimis luonddu, daningo dat livččii mearkkašan seahkeneami$(vowlat,e-a|seahkaneami) Ipmila dujiide. 
Olgešbellodaga politihkkár ja sátnejođiheaddji lohká dál plánegoahttit$(conc,htt-ht|plánegoahtit) mo bártahuksenvejolašvuođat$(vowc,á-a|bartahuksenvejolašvuođat) berrejit leat.
Olggobealgeavaheadjit$(conc,dj-ddj|Olggobealgeavaheaddjit) sáhttet atnit girjerádjosa čoakkáldagaid luoikan- ja sisabuktineavttuid vuođul. 
Olles Kárasjohka$(prop,vowlat,a-á;cmp,cons,sj-šj|Kárášjohka) veadjá boahtit borrat gumposiid servodatviesus dál guokte beaivvi, muhto nissonolbmo guovttos eaba gal dara dan dihti$(fin,0-i|dihtii) ja leaikkastallaba das gaskaneaskka.
Ollesolmmožin johtá dál miehttá$(conc,htt-ht|miehtá) Norgga ja logaldallá skuvllaoahppiide$(nomag,vowc,mono|skuvllaohppiide) – mo dávddaiguin lea eallit, ja mo lei givssiduvvot.
Olleššattot$(cmp,cons,šš-sš|Ollesšattot) albasa allodat seabi bokte lea 50-70 cm ja deaddu lea 13-26 kg. 
Olli jáhkká gal bellodaga birget bures go jo várrepresideanttaevttohas$(loan,conc,ntt-nt|várrepresideantaevttohas) hállá sámegiela, vaikko buktá muhtin hástalusaid.
Olli lohká Ávjováris válgaguovllus hálidan$(conm,d-id|háliidan) sámegielat presideantta ja lohká buorre go várrepresideantta$(loan,conc,ntt-nt|várrepresideanta) hálddaša sámegiela.
Ollu oktavuođain dadjo$(conc,dj-ddj|daddjo) ahte hálddašansuohkanat eai oaččo doarvái ruđaid nu ahte besset bearráigeahččat iežaset barggu go lea hálddašansuohkan, ja dat galgá dieđusge váldot duođalažžan, dadjá son. 
Ordnejeaddjit hálidedje$(conm,d-id|háliidedje) namalassii sámi vuoiŋŋa buorebut oidnosii.
Organisašuvnna hovdengoddi dáhttu hukset guovddáža Asiai$(prop,vowc,a-á|Ásiai), bisuhit organisašuvnna teologalaš hámi ja nannet oahpahusa ahte leat máhttájeaddjin ja jođiheaddjin. 
Orru ahte Østfolddas$(prop,conc,ldd-ld|Østfoldas) báktesárgumat lassánedje sullii 900 - 700 o. Kr. 
Ortnetnjuolggadusat ja eará eavttut leat biddon$(typo|biddjon) vai juohke ássis galga$(vowlat,a-á|galgá) leat buorre orrundilli. 
Oslos lei dán giđa maŋimus árktalaš parlamentárihkkariid$(loan,vowlat,á-a|parlamentarihkkariid) bissovaš komitea čoakkán 7.6.2010. 
Ovdal gávdnui dat maiddái Atlasváriin Afrihkás, davvin Mexicos ja lullin USA:s, nu goSierra$(typo|go Sierra) Nevadas ja Rocky Mountains lulimusas, diein guovlluin sáhttá dat dál leat nálihuvvan,.
Ovdal gávdnui geatki mihá viidábut ja ledje stuora logut, muhto gaskkamuttos$(vowlat,o-u|gaskkamuttus) 1800-logu ásahuvvui báhčinbálká, mii dagahii ahte geatki vánui sakka. 
Ovdamearkka dihte UNESCO Máilmmikonferánssa diehtaga birra (1999) celkkii raporttastis, ahte “ráđđehusat ja ráđđehusain sorjjasmeahttun organisašuvnnat (NGOt) galget gáhttet árbevirolaš diehtoortnegiid dáinna lagiin$(vowc,a-á|lágiin), ahte aktiivvalaččat doarjut servodagaid, mat doalahit ja ovddidit dákkár dieđu, eallinvugiid, gielaid, sosiála ortnega ja birrasa, gos sii ellet. 
Ovddit jagiid gal leat máŋggas lohkan sámegiela amasgiellan justa danne go hálidit$(conm,d-id|háliidit) oahppat fas sámegiela, mii lea sin máttuid giella.
Ovttastuvvan Nášuvnnaid$(loan,vowlat,á-a|Našuvnnaid) dálkkádat-čoahkkimis$(cmp,hyph-0|dálkkádatčoahkkimis). 
Ođđa bisma lea bargan Norgga Kristtalaš Studeanta- ja Skuvlanuoraidsearvvis, lea bargan suohkanbáhppan ja dál doaibmá Samemišuvnna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvnna) váldočállin. 
Ođđa gielda livččii 20 502 njealjehaskilometera$(loan,conc,t-ht|njealjehaskilomehtera) viiddis ja doppe orole sullii 14300 olbmo.
Ođđa lahtut galggale váldojuvvot danin, vai ságastallan árktalaš guovlluin ii sirdásivčče eará forumaidda$(loan,ill,vowc,a-i|forumiidda) muhto bisolii árktalaš ráđi kontevsttas$(loan,vowc,diph|konteavsttas). 
Ođđa oassálastinhámit riegádedje johtilit: ođđalágan sámi politihkká$(loan,vowlat,á-a|politihkka), sámi diehtojuohkin ja sámi dáidda. 
Ođđa studeanttaide fáttarortnet-veahkki$(cmp,hyph-0|fáttarortnetveahkki) ja doarjja go lea amas ja ođas báikái!
Ođđa váldočálli sajis Sámemišuvnnas$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvnnas) čakčii
Ođđa, juoba revolutionára diehtodulvvi Sámis mearkkašii Olaus Magnus Gothusa 1500-logu beallemuttos$(vowlat,o-u|beallemuttus). 
Ođđajagimánus 2006:as$(num,suf|2006:s) evttohuvvui son fas vejolaš kandidáhtan ONa$(acro,suf|ON) generálačállin.
Ođđajagimánus boahta$(vowlat,a-á,IN|boahtá) ođđa mánáid ráidu Ribat-Rábat tv:i. 
Paltto barggai oahpaheddjin$(vowc,diph|oahpaheaddjin) njeallje jagi oahpaheaddjin, ja lea dan maŋŋá bargan girječállin. 
Paltto máŋggat noveallat lea jorgaluvvon dáro-, ruoŧa-, suoma-, anársáme-, italia-$(loan,vowc,a-á|itália-), duiska-$(loan,conc,sk-skk|duiskka-), eaŋgalas- ja ungáragillii.
Peräpohjola boleslágádusa hoavda Seppo Kinnunen fas oaivvilda, ahte dorvvolašvuohta ii hedjon, daningo alármmat$(loan,conc,rmm-rpm,L|alárpmat) eai dánge dilis vuolgge Heahtás.
Petra Biret Magga lea sáhkavuorus gohčodan “Elles$(infl,verb|Ellos) sámi mánáid kultuvra!”. 
Plánenjoavkku mielas gieldaođastus lea vealtameahttun, vai gielddat cevzet boarasmuvvama$(vowlat,a-á|boarásmuvvama) ja gielddaekonomiija ovdanbuktin hástalusain. 
Politihkálaš$(loan,vowlat,á-a|Politihkalaš) ámmáhat Willoch leai bellodatpolitihkkárin Olgežis beakkán jođiheaddji, ja hui čielga ovddasteaddji olgešbellodatbárus mii bođii johtui 1970-logu loahpas. 
Politijat$(loan,conc,j-ij|Politiijat) eai vel dieđe ledje go goddon olbmos ja vearredahkis$(conc,hk-hkk|vearredahkkis) makkárge oktavuođat, eai ge dieđe vuos mii dáhpáhuvai.
Politijat$(loan,conc,j-ij|Politiijat) ádjánedje guokte diimmu gávdnat vearredahki$(conc,hk-hkk|vearredahkki). 
Porsáŋgu$(prop,conc,ŋg-ŋgg|Porsáŋggu) girjerájus lávii lágiđit$(conm,đ-d|lágidit) čájáhusaid. 
Poršaŋggu$(prop,conc,rš-rs;vowc,a-á|Porsáŋggu) gielddastivrra$(conc,vrr-vr|gielddastivra) dohkkehii duorastaga plánastrategiija 2015 rádjai, mas maid lea oassin birrasii duhát ođđa bartátomtta$(vowc,á-a|bartatomtta) gielddas.
Poršánggu$(prop,conc,rš-rs;conc,ngg-ŋgg|Porsáŋggu) gielddastivra gieđahalai earret eará bártaášši$(vowc,á-a|bartaášši) ikte ja okta gii lea vuorddašan mo dát šaddá, lea boazodoalli Alf Johansen.
Postgirot$(loan,cmp,foreign,L|Poastagirot) nr.178 04 62-6
Postgirot$(loan,cmp,foreign,L|Poastagirot), SVE-10571 Stockholm
Preassadieđáhus lea almmuhuvvon ja das daddjo ahte válgasearvegottit ásahit ieža ipmilbálvalusaid dain guovlluin gos dovddasteaddji searvegoddi dovdá ahte Norgga girku sárdnideapmi lea gáidan eret Biibbalis ja lutherlaš$(loan,conc,th-t|luteralaš) dovddastusas. 
Prográmma lea viiddis ja máŋggabealat, muhto SNF-Sami$(vowc,a-á|SNF-Sámi) NissonForum lea sakka beahttašuvvan prográmma sohkabealleortnegis. 
Pyhä-Luosto duottargoallosa$(vowc,mono|duottargollosa) máttabeale jekkiin leat dolin láddjen suinniid šibihiidda, ja dain leat bázahussan suoidnesuviid bázahusat ja suoidneláđuid vuođut. 
RAIPON ossodatjođiheaddji Sulyandziga lohká ovttasbargoguimmid$(fin,d-id|ovttasbargoguimmiid) veahki dehálaččan$(ess,conc,čč-žž|dehálažžan).
Rektor livččii sáhttán gulasguddat$(cons,sg-sk|gulaskuddat) earáiguin ovdalgo manná muitalit mediaide, ahte ii oktage ásahusas dieđe maidige Statoil doaimmaid birra. 
Reviderejun$(der,pass|Reviderejuvvon) 08.06.07 
Ribat-Rábat lea namma, ja doppe mánát ožžot oaidnit got sáhttá fas geavahit ruskkaid, ovdamearka dihte bohtaliiguin$(conc,ht-htt|bohttaliiguin) ja hivsetbáhppárrullaiguin$(conc,vs-vss;cmp,gen-nom;conc,hpp-hp|hivssetbábirrullaiguin).
Riektedutkamis dutkojuvvojit riikkaidgaskasaš álbmotrievttit, sámiid rievttit ja riektehistorja$(loan,vowlat,a-á|riektehistorjá). 
Riikageaidnu 94 manna$(vowlat,a-á|manná) vuona oarjjalulábealde, ja Fv134 manna$(vowlat,a-á|manná) davvi-nuorttabeale.
Riikat$(conc,ik-ikk|Riikkat) mat leat ekváhtora vuolde leat dábálaččat trohpalaš klimá.
Riikat$(conc,ik-ikk|Riikkat) vuolábealde ekváhtora
Riikkaidgaskasaš eamiálbmot festivála Riddu Riđđu lágiduvvo guokteloginuppi geardde suoidnemánu gaskkamuttos$(vowlat,o-u|gaskkamuttus) boahtte jagi, muhto festiválajođiheaddji Kirsti Lervoll dáhttu olbmuid dál juo ráhkkanišgoahtit erenoamáš konseartavásáhussii.
Risku vođđun$(vowc,diph,o-uo|vuođđun) silbačiŋaide
Romssa Universitehtas Dáiddaakademiijja$(loan,conc,ijj-ij|Dáiddaakademiija) profeassor$(loan,vowc,mono|professor) Veronica Wiman, gii lea maiddái studeanttaid oahpaheadji$(conc,dj-ddj|oahpaheaddji), čilge čájáhusa nanma$(typo|nama) de go muhttonlágan$(conc,htt-ht;vowlat,o-u|muhtunlágan) oaidnu eanadahkii, muhto maiddái du iežat oaidnu historjái, mo máilbmi historjá lea šaddan ja maid mo olmmoš geahččá eallima.
Romssa bargiidbellodaga fylkajođiheaddji, Bjørn Inge Mo ii loga gullán$(vowlat,á-a|gullan) dán ovdal, ja dát bođii fáhkka. 
Romssa bargiidbellodat šaddá maŋidit iežaset nominašuvnna boahtte jagi Stuoradikkeválgii$(cmp,gen-nom|Stuoradiggeválgii), maŋŋel go árvaluvvon njunuš geassádii.
Romssa fylkkamánni, Svein Ludvigsen, geigii ánssu, ja čoahkkanan ledje bearaš ja ustibat ja dasa lassin ledje ásahusat nu mo Norgga Lutherlaš$(prop,conc,th-t|Luteralaš) Mišuvdnalihttu$(loan,cons,š-šš,gem|Miššuvdnalihttu) (NLM), KrF, Lenvik suohkan ja Gaska-Romssa ealáhusat boahtán dilálašvuhtii. 
Ruhta mii dán gávppis boahtá manná Kárásjoga$(prop,cmp,cons,sj-šj|Kárášjoga) searvegoddái. 
Rukses ruossas lei nuvttá káfe ja veahkehedje muđuige, nomo$(vowc,o-u|numo) bearráigeahččat johtolaga bisánanabáikái$(cmp,typo|bisánanbáikái).  
Rumbec gávpogis feastiválas$(loan,vowc,mono|festiválas)
Rumbec gávpogis lágiduvvo festivála gos 150 duhát olbmo oassálasttet$(conc,stt-st|oassálastet), ja juohke beaivve čuvvot lágabui$(vowc,á-a|lagabui) 30 duhát olbmo sin čoakkálmasaid. 
Runar Balto lea dál nuppe heave$(vowc,ea-á|háve) dán jagis mátkis$(conc,tk-tkk|mátkkis) Áfrihkás$(prop,vowc,á-a|Afrihkás) sárdnideamen Ipmilsánis. 
Ruota$(prop,conc,t-ŧ|Ruoŧa) ja Ruošša gaskasaš rádjegeassin juohkigođii dan rájes sápmelaččaid nuorta- ja oarjeguovllu kulturbiriide. 
Ruoŧas ráfáidahttojuvvui (geatki1968:s)$(typo|geatki 1968:s) ja Lulli-Norggas 1973:s. 
Ruošša riekteministtar lea mearridan ahte RAIPON doaimmat galget bissehuvvot danin go oaivvildit rihkkut Ruošša lága, go ovttasbarget olgoriika$(conc,ik-ikk|olgoriikka) organisašuvnnaiguin.
Ruvkkis$(vowlat,i-e|Ruvkkes)) rogget ee. ruovdemálmma ja dan oassebuktagiid.
Ruškesguovža gávdno viidát Davvi-Amerihkás, Eurohpás ja Asias$(prop,vowc,a-á|Ásias), ja vel Hokkaidosullos Jahpánis$(prop,vowc,a-á|Jáhpánis). 
Ruškesguovža sáhttá maiddái čuoččahit ja vážžit$(conc,žž-zz|vázzit) guovtti juolggi alde, nugo olbmot, muhto falimusat dat leat njealjegoantái. 
Ruškesguovžžaid genehtalaš šláddjivuohta lea stuorimus Eurasias$(prop,vowc,a-á|Eurásias), ja danne rehkenastat$(verb,vowlat,a-e|rehkenastet) dutkit ahte šládja lea álgoálggus vuolgán Asias$(prop,vowc,a-á|Ásias) ja viidánan Davvi-Amerihkái$(prop,conc,hk-hkk|Davvi-Amerihkkái).
Ruškesguovžžas lea oalle unna bealjážat, gállu lea govdat ja njunni lea seaggi ja njálmmis leat 42 báni, main 2 leat oanehis čalanat$(vowlat,a-á|čálánat). 
Rájáin rihkkojuvvon álbmot Sápmelaččat leat Eurohpa$(prop,vowlat,a-á|Eurohpá) Uniovnna siste áidna álgoálbmogin meroštallon etnihkalaš joavku. 
Ránešhasain lea birra jagi doallu sullos, ja jus huksegohtet máidege$(vowc,á-a|maidege) dohko, de gáržot guohtuneatnamat.
Ráđđeaddi rolla gal lei aibbas$(vowc,a-á|áibbas) ođđa ášši munnje. 
Ráđđehus viiddiduvvui jagis 1983:as$(num,suf|1983:s) vel guvttiin bellodagain, Guovddášbellodagain ja Risttalaš Álbmotbellodagain, nuba leai čielga eanetlohku su duogábeale Stuorradikkis. 
SGS bargá maid ovttas eará girječáliid$(conc,l-ll,gem|girječálliid) servviiguin Davviriikkain.
SGS bargá ovttas Sámi Dáiddačehpiid Servviin, Sámi Teahter$(loan,vowc,a-á|Teáhter) Servviin, Juigiid Servviin ja Komponisttaid Servviin. 
SGS lea miellahttu Sámi Dáiddáráđis$(prop,vowlat,á-a|Dáiddaráđis) (SDR). 
SGS lea ovttas eará dáiddaservviiguin ásahan sierra hálddáhusa$(vowlat,á-a|hálddahusa), Sámi Dáiddárráđi, sámi dáiddáriidda. 
SGS lea ožžon šiehtadallanvuoigatvuođa Norgga stáhtain bibliotehka- ja kopijjabuhtadusaide$(loan,conc,jj-ij|kopiijabuhtadusaide), ja maiddái ožžon sierra stipeanddaid sámi dáiddáriidda Norgga Sámedikkis. 
SGSas$(acro,suf|SGS:s) leat sullii 50 miellahttu$(conc,htt-ht|miellahtu) miehtá Sámi. 
SHL:a$(acro,suf|SHL) nubbi sátnejođiheaddji Juhani Länsman mielde Bálgesiid ovttastumi stivrra mearrádussii váikkuhii Suoma boazogilvoválljogotti oaidnu dán áššis.
SI boazodoalodutkan$(conc,l-ll,gem|boazodoallodutkan) lea fágaidrasttildeaddji dutkan ja das leat oktavuoðat$(encoding,ð-đ|oktavuođat) eará ásahusaid dutkamii. 
SNF giitá go Norgga Sámediggi ja Sámi parlamentarálaš$(loan,vowc,a-á;loan,vowlat,á-a|parlamentáralaš) ráđđi geigii dán jagáš dásseárvobálkkašumi SNF:ii$(acro,suf|SNF:i). 
SNF mielas ii leat Gáldu dán háve láhččán$(conc,hčč-hč|láhčán) konferánssa dábálaš diehtoáŋgiris sápmelažžii.
SNF vuordá danne ahte Gáldu dán jagi mielde juo lágida ruđahis sámi servviide ja organisašuvnnaide ge vejolašvuođa gazzat oahpu ja deaivvadit áššedovdiiguin sámi iešmearrideames ja eamialbmotvuoigatvuođain$(vowc,a-á|eamiálbmotvuoigatvuođain).
SNF áigu digaštallat man diehtomielalaččat leat alkohola návddašeames almmolaš sámi ja eamiálbmot-deaivvademiin$(cmp,hyph-0|eamiálbmotdeaivvademiin), ja eai go son sámi orgánat ja organisašuvnnat dás ságastala?
SNF áigu joatkit bargat sierra ásahusa ovdii gosa čohkke máhttu$(conc,htt-ht|máhtu) ja dieđuid.
SNF álggaha ja čađaha prošeavttaid, buktá cealkámušaid, searvá iežamet gelbbolašvuođain iešguđet oktavuođaide ja lágidemiide, ja oassálastá konferánssain ja seminárain sihke báikkálaš, guovlolaš$(der,vowc,mono;conc,vl-vll|guvllolaš), našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. 
SNF ásahuvvui de fierpmádahkan 1993, ja šattai oppasámi organisašuvnan$(loan,conc,vn-vdn|organisašuvdnan) bistevaš stivrrain ja sierra njuolggadusaiguin vuođđudanjahkečoahkkimis Háštá-gávpogis geassemánus 1998. 
SNF-Sámi NissonForum lea giliid, báikegottiid ja regiuvnna$(loan,vowc,u-o|regiovnna) ovdánahttinbarggu forum nissonolbmuid eavttuid mielde.
SNF-Sámi NissonForuma lahttovuohta$(vowlat,o-u|lahttuvuohta)
SNFa$(acro,suf|SNF) seminárafáttát: Mánáidkultuvra,  Sámenissoniid doaibmaplána ja Bargu alkoholakeahtes eamiálbmotservodagaid ovdii. 
SNFa$(acro,suf|SNF) seminárafáttát: Mánáidkultuvra,  Sámenissoniid doaibmaplána ja Bargu alkoholakeahtes eamiálbmotservodagaid ovdii.  
SNFas$(acro,suf|SNF:s) ii leat sierra čállingoddi, iige oktage fásta bargi. 
SNFas$(acro,suf|SNF:s) leat miellahtut njealri$(typo|njealji) riikkas. 
Saari lohká ahte son áinnas oaidná ovttasbarggu riikkarájáid rastá danne go olbmuin leat fuolkkit miehtá Sámi ja dalle eai leat ráját nu dehálačča$(adj,fin,0-t|dehálaččat).
Samemišuvdna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvdna) meroštallá ahte mišuvnna$(loan,cons,š-šš,gem|miššuvnna) sisaboađut jahkái 2011 leat birrasiid 1 miljon ruvnno vuollelis go jagis 2010. 
Samemišuvnna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvnna) lagasradio$(loan,vowc,a-á|lagasrádio), Radio DSF, gullo ođđajagimánu 1.beaivvis interneahtas Radio DSF ruovttusiiddus, 
Samemišuvnna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvnna) sisaboađut unnon 
SamiSoster lea fállan searvat Suoma riikkasis$(px,infl|riikkastis) bargui dán suorggis. 
Sandra Lánsman$(prop,vowc,á-ä|Länsman) Henriksen lohká maid sámegiela Girkenjárgga$(prop,vowlat,e-o|Girkonjárgga) joatkaskuvllas$(conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas). 
Seamma dilis lea Porsáŋgu$(prop,conc,ŋg-ŋgg|Porsáŋggu) girjerájus. 
Seamma gáibádus mii biddjojuvvo váhnemiidda, ásahusaide ja báhpaide, ferte maiddái biddjojuvvot Norgga sápmelaččaid njunnožii$(conm,ž-š|njunnošii) - ja ofelažžii.
Seammás leat filmma juo vuovdán 67 riikii, earret eará Durkui$(prop,foreign|Durkii), (Gaska Nuortái)$(prop,cmp,2-hyph|Gaska-Nuortái), Indonesijai$(prop,ija-ia|Indonesiai), ovddeš Jugosláviai ja Thailándii$(prop,vowlat,á-a|Thailandii). 
Seammás mearriduvvui ahte Norgga Sámeráđi jahkedieđáhusat galge ovdánbuktot$(vowlat,á-a|ovdanbuktot) Sámediggái, oktain$(typo|oktan) Sámi Ovddidanfoandda jahkedieđáhusain. 
Searvi galgá maid bargat ovddidahttit oktavuođa boazosápmelaččaid gaskas$(conc,sk-skk|gaskkas) ja ahte boazosápmelaččat galget ieža stivret ovdáneami ealáhusas, nu ahte ovdáneapmi geavvá vieruid riekteoainnu mielde, ja daid ealáhusa vuođđojurdagiid mielde.
Searvi álggahuvvui 1947s$(num,suf|1947:s). 
Seavdnjat dat gal varra$(vowc,a-á|várra) lea dieppe dien guovllus skábman, jos dat vel nu lea ahte biegga bossu visot muohttaga áhppái$(conc,hpp-hp|áhpái).
Seminára aigu$(vowc,a-á|áigu) loktet diliid mat leat atnon$(conc,tn-dn|adnon) sámenissoniid ”privahta$(loan,vowc,a-á|priváhta) ja bearašbirrasa” dillin almmolašvuhtii – ja dá leat dilit mas menddo unnán ságastallo almmolaččat. 
Seminára fáddán lei Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Nils Muižnieks Supmii addán ávžžuhusat ja daid olláhuhttin$(vowlat,á-a|ollahuhttin). 
Seminára fáddán lei Eurohpá Ráđi olmmošriekteáittardeaddji Supmii addin ávžžuhusat ja daid olláhuhttin$(vowlat,á-a|ollahuhttin). 
Servodatdutkama guovddáš fáttat$(vowlat,a-á|fáttát) leat luondduriggodagaid hálddašeapmi, sámi luonddu- ja eanadatgeavaheapmi ja sámi vuoððoealáhusat$(encoding,ð-đ|vuođđoealáhusat).
Servvodatdigaštallan lea lihkká rievdan, ja otne ii leat dušše nissoniid vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid birra sáhka, muhto maiddái dievdoolbmuid vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid birra nugo bearášpolitihkkas$(conc,hkk-hk|bearašpolitihkas). 
Sevdnjesáigge dovdá dieđos$(vowlat,o-u|dieđus) olmmos$(fin,s-š|olmmoš) ahte mokta badjána go čiŋaha ja čuvggodahttá iežas dálu ja šillju. 
Sihke Statsbygg, Sámediggi ja Mátta-Várjjat gielda leat dohkkehan Nuortasámi musea, muhto musea jođiheaddji dadjá visttis leat vel teknihkkalaš$(loan,conc,hkk-hk|teknihkalaš) váilevašvuođat, ja nu ii loga sáhttit cegget čájáhusaid.
Sihkkarastton$(conc,stt-st|Sihkkaraston) moatti jahkkái$(conc,hkk-hk|jahkái)
Sii ballet sihke olbmuid ja ealliid$(nomag,vowc,mono|elliid) dearvvašvuođas ja boahtteáiggis.
Sii bukte ovdan govvádusaineaset ođđa detáljjaid$(conc,ljj-lj|detáljaid):
Sii buvttadišgohtet filmma "Bonki", mas čájehit muittohuvvon olbmos boarrásiidsiiddas. 
Sii dolle rabasin birranbeaivve sihke beatnatvuoddjiide$(nomag,vowc,mono|beatnatvuddjiide), bargiide ja mediaide. 
Sii eai leat váttisvuohtan dáppe, oaivvilda áiddo$(vowc,á-a|aiddo) ásahuvvon turistafitnodaga eaiggát dasa, go Báhccavuonas lagabui 100 vuodjenbeatnaga,guovtti beanagárddis leat dán čavčča dagahan ahte Geaggánvuomi čearu boazoeaiggát ii beasa johtit dálveorohahkii, ja máŋga bohcco leat juo mannan muohtariđđui.
Sii hálidit$(conm,d-id|háliidit) ahte mánát galget atnit oktavuođa vuorrasiiguin geat ollu máhttet ja geain sáhttet veahki oažžut.
Sii leat sáttomeahccis$(conc,hcc-hc|sáttomeahcis), ja lea hui galmmas, danne go biegga bossu biktasiid čáđa$(vowc,á-a|čađa). 
Sii ledje hárjánan sártniid ráhkadettiin sátnegeavaheapmái ja sin luonddudieđalaš dahjege sosiálalaš astoáiggebuđaldusaide dávjá laktasii$(vowlat,a-á|laktásii) muituimerkejumi dárbu. 
Sii mannet jáhkkimis dasto joatkkaskuvllaide, omd. Girkonjárgii dahje Čáhcesullui ja doppe eai oaččo gal matematihkaoahpu$(loan,conc,hk-hkk|matematihkkaoahpu) sámegillii.
Sii ohppat$(verb,vowlat,a-e|ohppet) máttuideaset giela
Siige leat nannosit čatnon$(conc,tn-dn|čadnon) luonddu ealáhusaide, nu muitala Piera Jovnna Somby, gii iežas muitala leat čállimin masterbarggus vuoiŋŋalašvuođas.
Silbačeahppi gii dál ráhkada olu čiŋaid čoarvvis ja silbbas álggii álggos vuolahasiguin$(typo|vuolahasaiguin) duddjot. 
Sin lávlun lea dego min juoiogan$(typo|juoigan), ja sis leat maid dego lávut gos ijastallet. 
Sin strategiija leamaš čuollat eamiálbmot-beliid$(cmp,hyph-0|eamiálbmotbeliid) Árktalaš ráđi bokte ja maid dutkama vuođul váikkuhit.
Sin vistithan$(conc,st-stt|visttithan) leat priváhta eatnamis, mii lea dohkkehuvvon turismma doaimmaide ja dat lea dohkkehuvvon sihke gielddas ja fylkkamánnis. 
Siri Triumf sávašii, ahte priváhtaskuvllat maid váldojuvvojivčče$(infl,cond|váldojuvvošedje) mielde, jus rievdadit giellalága.
Sis berrejit leat valljis$(conc,llj-lj|valjis) vejolašvuođat geavahit sámegiela sierralágan diliin, sierralágan báikkiin dan haga, ahte sii dárbbašit smiehttat guđe giela sii berrešedje geavahit. 
Sis lei čielgasit olggobeal$(vowlat,0-e|olggobeale) oaidnu.
Sis-Finnmárkku studeanttaid ovttastusa viesuid ássit galget válljet ovtta luohttámušolbmo juohke ássanovttadahkii, ja son sáhttá gohččojuvvot ortnetnjuolggádusaid$(vowlat,á-a|ortnetnjuolggadusaid) giehtaguššama oktavuođas.
Sisaboahtan$(vowlat,a-á|Sisaboahtán) áššit galget leat stivrras ovdal čakčamánu 19.b.2008, § 9. Áššiid$(fin,id-t|Áššit) mat galget riikačoahkkin ovdii, galget leat čilgejuvvon. 
Sivat leat máŋga, ja norgga dáruiduhttin ja girkku$(conc,rkk-rk|girku) ja girkolaš joavkkuid oainnus luohti atnojuvvui$(conc,tn-dn|adnojuvvui) suddun, lea mearkkašan olu. 
Skuvlejupmi: Pedagogihka magistter$(loan,vowlat,e-a|magisttar)/ Luohkáoahpaheaddji$(conc,hk-hkk|Luohkkáoahpaheaddji) Lappi universitehtas. 
Skuvlladánssat Avvilila$(prop,typo|Avvila) logahagas
Skuvllaid iežasit$(infl,vowm,i-e|iežaset) hálddus
Smávit elliid gáskkesta čeabeahii$(vowlat,mono|čeabehii) ja goddá nu.
Soahte- ja ođđasithuksenáigi$(cmp|ođđasishuksenáigi), geaidnofierbmádaga$(conc,rbm-rpm|geaidnofierpmádaga) ja diehtojuohkindiliid buorráneapmi, dábiid nuppástuvvan, skuvlalágádus - buot lei dáhpáhuvvan váldoálbmoga ovdagovaid ja árvvuid mielde.
Soahteoarbásiidda dát ávvubeaivi$(cmp,vowlat,u-o|ávvobeaivi) leai lossadin.
Soai leaba beaggán dutkamušaiguin Suoma histurjjálaš$(loan,vowc,u-o|historjjálaš) sámeguovllu dilis. Lappi universitehta ovttasráđiid seminára lágideaddjiiguin$(nomag,vowc,mono|lágideddjiiguin) ovttasráđiid álmmuhit ártihkkalčoahkkáldaga$(vowlat,á-a;conc,hkk-kk|artihkalčoakkáldaga) buot das mii bođii ovdan semináras.
Soai leaba sárdnemátkis$(conc,tk-tkk|sárdnemátkkis) "International Gospel mission" ovddas, ja dán heave$(vowc,ea-á|háve) leaba soai Rumbec gávpogis Mátta-Sudánas Afrihkás.
Soai lávluga$(infl,verb,g-b|lávluba) koaras danne go lea somá, seammás diehtalasat$(conc,ht-htt|diehttalasat) hárjehallaba soaige seamma go Hjalmar Strømeng geahpes-áhppi$(cmp,hyph-0;conc,hpp-hp|geahpesáhpi), dahjege geahpeskapasitehta.
Solhovd Álbmotallaskuvllas sii leat jurddašan dahkat eanaš oasi filmmas, muhto dáidet gal maid filbmet oasi Filbma-cámppas$(loan,conc,mpp-mp;loan,vowc,á-a|Filbma-campas). 
Soljju-čiŋat$(cmp,gen-nom;hyhp-0|Soljočiŋat) rivguide.
Som$(typo|Son) čilge SNFa$(acro,suf|SNF) semináras iežas barggu birra ja manne lea dárbbašlaš ráhkadit doaibmaplána ovddidan dihte sámenissoniid dili. 
Somá šaddá ovddidit bláđi ja sávašin ahte bláđđi movttidahttá$(conm,d-id|movttiidahttá) ja hástala olbmuid sihke olggobealde ja siskkobealde Normisjon, dadjá ođđa redaktevra.  
Son almmuhii jagis 2008 ságastallangirjji «Alvorlig talt» ovttas Odvar Nordli:ain$(prop,suf|Nordliin).
Son barggai Dearvvašvuođadirektoráhtas 1966:as$(num,suf|1966:s), ja leai veahkke váldodoavttirin Oslo Dearvvašvuođaráđis ( Oslo Helseråd) áigodagas 1968–1974.
Son bargá sámiid giella- ja kulturvuoigatvuođaid ovdii, eandalit$(fin,t-i|eandalii) mánáid ektui ja sosiála- ja dearvvasvuođasuorggis. 
Son bovii$(typo|bovdii) čieža FMX-vuoddji USA:s ja Eurohpás. 
Son dego eallá iežas eallima, čohkká dušše ja geahčča$(vowlat,a-á,I|geahččá) glásas olggos. muhto de álgá sámegielat bargi dán boarrásiisiidii$(cmp,cons,s-ds|boarrásiidsiidii).
Son gulái$(vowlat,á-a|gulai) Schleswig-Holstein-Sonderburg-Glücksburg fyrstavissui. 
Son hálida$(conm,d-id|háliida) oahppat sámegiela danne go su áhčči lea sápmelaš ja soaitá vel dannege hálidit$(conm,d-id|háliidit) danne go su máttut ledje sápmelaččat. 
Son jotkkii seammás su gielddapolitihkálaš$(loan,vowlat,á-a|gielddapolitihkalaš) barggu, ja borgemánu 15.beaivve šattai son sátnejođiheaddjin. 
Son jáhkká, ahte jus boazodoallu garrasit oččoda boazologu njiedjat muhtin guovlluin earenoamážit Finnmárkkus ja oččot$(conc,čč-žž|ožžot) maid buoret hatti bohccobierggus, de jáhka Rustad maid gánnáhahttivuođa buorránit.
Son lea almuustahttán$(typo|almmustahttán) divttaid, mánáidgirjjiid, noveallaid ja čájálmasaid. 
Son lea badjel 40 jagi johtán miehtá máilmmi, čalmmustahttin dihte Davvi-Amerihká eamiálbmogiid dili, ja lea leamašan stuorra inspirašuvdnan musihkkáriidda miehtta$(conc,htt-ht;vowlat,a-á|miehtá) máilmmi.
Son lea boarrásiidsiiddas, muhto bargit dán boarrásiidsiiddas hállet dušše dárogiela, eaige sii gulahála$(vowc,á-a|gulahala) dáinna boares albmáin. 
Son lea dovddusis$(infl,adj|dovddus) olmmoš máttasámis, go lea áŋgiruššan máttasámi girkoeallima ovddas olu áššiin. 
Son lea dutkin okta máilmmi álgojalgejeaddjiin$(nomag,vowc,mono|álgojalgejeddjiin) kritihkalaš giellapolitihka dutkansuorggis. 
Son lea galledan sámiid danne go hálidii$(conm,d-id|háliidii) singuin deaivvadit.
Son lea ieš daid ráhkadan 10- 15 jagi dás ovdal ja ledje šaddan garášii čihkosi$(ill,fin,0-i|čihkosii)..
Son lea maid leamaš miellahttun High Level Panel on Threats, Challenges and Change, nammaduvvon ONa$(acro,suf|ON) generálčállis$(loan,cmp,ál-ála|generálačállis). 
Son lea maiddái dat nubbi sápmelaš historjjás gii lea váldán doavttirgráda juridihkkas$(loan,conc,hkk-hk|juridihkas), 259 jagi maŋŋel dan ruoŧa lullisápmelačča Johan Jonæ.
Son lea maiddái huksen alccesii$(px,ill,ii-is|alccesis) duodjelanja iežas stohpui.
Son lea maiddái ságastan váhnemiiguin geat eai ane lagaš fulkkid$(fin,d-id|fulkkiid) iežaset lahka. 
Son lea náitalan iežas nuorravuođamorssiin$(conc,rss-rs|nuorravuođamorsiin) Bjørg Bondevikain (riegádan Rasmussen), gii vázzii$(conc,zz-cc|váccii) su buohtalasluohkas$(vowlat,a-á|buohtalasluohkás). 
Son lea oahppan rehketdoallodárkkisteddji$(vowc,diph|rehketdoallodárkkisteaddji). 
Son lea oktan eamidiinnis, Anne-Marehiin$(prop,vowc,a-á;prop,vowc,a-á|Ánne-Márehiin), leamaš NLM mišuneara$(loan,conc,š-šš,gem;loan,vowlat,u-o|miššoneara) Bolivias. 
Son lea ovdal bargan NRK tv- ja radiojournalistan$(loan,vowc,a-á|rádiojournalistan). 
Son lea ovttas prográmmajođiheddjin$(com,fin,n-in|prográmmajođiheddjiin) Anne Rimmenin$(com,fin,n-in|Rimmeniin).
Son lea vázzán Anára risttalaš álbmotallaskuvlla jagiin 1964-65, ja dan maŋŋá oahpaheaddjisemináras Raahes Suomas, gos gearggai oahpaheaddjin jagis 1971:as$(num,suf|1971:s). 
Son leage ráhkadan dien stuorra jorba čiŋa mii silbaleankkis$(loan,conc,nkk-ŋkk;loan,vowlat,i-a|silbaleaŋkkas) galgá heaŋgát. 
Son leai Norgga vuosttaš nisson stádaministtar ja dat vuosttaš nisson jođiheaddji Bargiidbellodagas jagiin 1981:as$(num,suf|1981:s) gitta 1992:ii$(num,suf|1992:i).
Son leai náitalan Werna:in$(prop,suf|Wernain) (Nieidavuođanamma: Christie) ja sutnos$(conc,tn-dn|sudnos) ledje bártnit Truls Gerhardsen ja Rune Gerhardsen ja nieida Torgunn Lieungh. 
Son leai stádaministtar golmma áigodagas, álggos 1981:as$(num,suf|1981:s), dasto 1986:as$(num,suf|1986:s) 1989:ii$(num,suf|1989:i) ja fas jagiin 1986:as$(num,suf|1986:s) 1996:ii$(num,suf|1996:i). 
Son lei Bargiidbellodaga jođiheaddji 1992is$(num,suf|1992:s) 2002 rádjai, stádaministtar 1996-1997, olgoriikaministtar 2000-2001 ja stuoradiggepresideantta 2005-2009.
Son lei Bargiidbellodaga stuoradiggejoavllu$(typo|stuoradiggejoavkku) parlamentáralaš jođiheaddji 1973–1976.Son lei Norgga stáhtaministtarin vihtta jagi, ođđajagemánu 15. beaivvis 1976 guovvamánu 4. beaivái 1981, goas Gro Harlem Brundtland jotkkii. 
Son lei maid nominerejuvvon ”dan jagaš mohtorvaláštallangilvaleaddjin”, muhto vuoittahalai$(vowlat,a-á|vuoittáhalai). 
Son lei nubbi gilvaleaddjin$(loc,fin,n-in|gilvaleddjiin) bellodaga njunnošii. 
Son lei observatora$(loan,ora-evra|observatevra) FN:a$(acro,suf|FN) váldočoahkkimis 1976 čavčča, ja 1977 šattai jođiheaddji AUF guovddážis. 
Son lei okta dain vuosttažin$(loc,fin,n-in|vuosttažiin) máilmmis gii válddii salto maŋošguvlui$(cons,š-s|maŋos guvlui) mohtorsihkkeliin jagi 2003:s, ja vuosttaš eurohpalaš vuoddji gii válddii backflipa. 
Son liiko dasa, ja dovdá dán jiena leat alccesii$(px,ill,ii-is|alccesis) buoremussan.
Son logai doavttirin 1963:as$(num,suf|1963:s) Oslo Universitehtas ja Master of Public Health oahpu Harvard-universitehtas USA:s 1965:as$(num,suf|1965:s). 
Son maid fitnii$(conc,tn-dn|fidnii) erenoamaš$(vowlat,a-á|erenoamáš) barggus ovddas boargármedálja gollis jagis 1949.
Son manai gollerávdeoahppui$(ill,vowc,mono|gollerávdeohppui), ja das maŋŋil álggii son vel čoarvvi seaguhit silbii. 
Son movttiidahti$(verb,fin,0-i|movttiidahtii) Turi čállit girjjii$(fin,i-id|girjjiid) sámiid birra. 
Son muitala ahte hui árrat dáiddaoahpus jearai soames oahapheaddji$(typo|oahpaheaddji) makkár govvaruohttasat ja kulturruohttasat leat sus. 
Son mátkošta$(conc,tk-tkk|mátkkošta) ovttas tromsalaččain Bjørnar Heimstad:n$(prop,suf|Heimstadain). 
Son oaivvilda ahte okta álgoálbmotdivva$(conc,vv-v,gem|álgoálbmotdiva) galgá addojuvvot buot guovlluide Finnmárkkus, earret eará riddosuohkaniidda.
Son oaivvilda leat buorre lávlut, danne go lávlun buorida geahpes-áhppi$(conc,hpp-hp|geahpes-áhpi). 
Son oaččui 2007 sámedikkiid (Sámi Parlamentáralaš Ráđi) dásseárvobálkkašumi, iežas barggu dihtii sámegiela ja sámi dearvvasvuodabálvalusaid$(conc,d-đ|dearvvasvuođabálvalusaid) ovdii Suomas ja barggustis ovddas gárrenmirkkogeavaheami vuostá. 
Son oaččui bálkašumi$(conc,lk-lkk|bálkkašumi) go lei báktesárgomiid$(vowlat,o-u|báktesárgumiid) mielde ráhkadan sistefatnasa ja nagodii duođaštit ahte diekkár fatnasat govdot. 
Son ohcališgođii dáid oktavuođaid ja lea ángirit$(conc,ng-ŋg|áŋgirit) gulaskuddan vuorasolbmuid máhtu birra.
Son ollii gitta finálii Finn Christian Jaggein ja Trine Haltvikain, muhto vuoittahalai$(vowlat,a-á|vuoittáhalai) sudno vuostá. 
Son riegadii$(vowlat,a-á|riegádii) 12.3.1853 Guovdageainnus ja jámii Ruoŧa bealde. 
Son sugai Kárášjogas Deatnuráigge$(prop,vowlat,u-o|Deatnoráigge) vulos gitta Deanunjálbmái. 
Son sádde eŋgela Sápmái, sámit ainnat$(vowc,diph|oainnat) dihtet mo birgehit mánáid buollašis dálveijaid.
Son sávai Girkočoahkkimii lihku bargguin ovddasguvlui ain ovddidit sámivuođa$(vowlat,i-e|sámevuođa) saji girkus. 
Son vuittii oktiibuot vihta$(conc,ht-htt|vihtta) oasi dán ráiddus, mas ledje ovcci oasi. 
Son vuoruhii baicca dearvvašnuvvat iežas doaluide Ailo Invitational mat ledje Bislett Stadionas$(prop,infl,suf,a-i|Stádionis) 14. beaivvi geassemánus 2008:s.
Son vásiha, ahte sii eai buohkat čága deike, fitnodat galgá vuolgit eret dáppe, ii sin ovttasbargu doaimma, váikke dán gohčodit oktasašbargun, muhto dat ii doaimma, dasa dárbbašuvvojit guktot bealit, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Blind.
Son áigu ovdanbuktit prošeavtta  ”Oahppat eallit alkohola haga”. RAIPON lea 28 davvi-Ruošša$(prop,cap|Davvi-Ruošša) eamiálbmotorganisašuvnnaid ovttastus, mas váldokantuvra lea Moskvas. 
Son ásahii dan nuppi norgga ráđđehusa mas leai vuođđu Norgga Bargiidbellodahkii njukčamánu 20.b. 1935, maŋŋá go bellodat leai dahkan dan nu gohčoduvvon Heahtesoabadallama Boanddaidbeloodagain$(typo|Boanddaidbellodagain) /Bondepartiet. 
Son čujuha ahte girku lea mávssolaš oallut$(typo|ollu) sámiide. 
Sonja deaivida olu hehttuhusaiguin$(typo|hehttehusaiguin), váddáseamos hehttehus lea bahágas noaideáhkku. 
Sonja ohcagoahtá juovlanásti$(conc,stt-st|juovlanástti), danne go háliidivčii$(conc,vč-včč|háliidivččii) veahkehit gonagasa čoavdit nieiddas, Gyllenhår` garuhusas. 
Sotnabeaivve lea SPR:a$(acro,suf|SPR) stivrra čoakkán davviriikkalaš sámi soahpamuša joatkkaráđđádallamiin.   
Spábbačiekčanlihttu N.F.-Boarda maŋŋimuš$(conc,ŋŋ-ŋ,gem|maŋimuš) áigečállagis álmmuhit listtu mii čájeha ahte sámi nissonat leat bajimusas, Ålanda$(prop,vowc,a-á|Ålánda) nuppi sajis.
Stivra ferte oažžut dihtosii galle áirasa, namain ja el-poastačujuhusain$(loan|e-poastačujuhusain), geat dárbbašit idjadeame ovdal golggotmánu 1.b. 2008. 
Stivračoahkkimat leat okta jahkái, dahje diehtojuohkin ja digaštallamat telefuvnna$(loan,vowc,u-o|telefovnna) ja epoastta$(loan,cmp,0-hyph|e-poastta) bokte. 
Stivrras leat vihtta (5) mielahttu$(conc,htt-ht|miellahtu). 
Studeantat$(conc,nt-ntt|Studeanttat) sáhttet dáhttut boasta sáddejuvvot allaskuvlii. 
Studeanttat ja olggobealgeavaheaddjit sáhttet atnit girjerádjosa kopimášiinna$(loan,cmp,i-iija;vowc,á-a|kopiijamašiinna) go lea kopierenkoarta. 
Studeanttat leat áiddo$(vowc,á-a|aiddo) geargan vuosttaš jagi masterstudeantan ja dát čájáhus lea sin vuosttas čájáhus skuvlaseinniid olggobealde.
Studeanttat ožžo inspirašuvnna Kárášjogas go fidne$(conc,dn-tn|fitne) studeantamátkkis Kárášjogas njukčamánus. 
Stuorradiggeqirras$(typo|Stuorradiggeáirras) Frank Bakke-Jensen.
Stuorámus eaŋkilhástalus lea áin veahkaválddálašvuohta nissonolbmuid ja mánáid vuosttá$(conc,stt-st|vuostá), ja erenoamážiid$(fin,id-t|erenoamážit) lea veahkaváldin soahtedoaimmaid oktavuođain maid mii diehtit gevvet nissoniid vuosttá$(conc,st-stt|vuostá), muhto mii čuohcá sin bearrašiidda ja báikkálaš servvodahkii. 
Stáhta geaidnolágádusa almmuhuvvon konsepta-lávedgottičielggadus$(typo|konseapta-lávdegoddičielggadus) lea čájehan ahte viiddis guovllut Evenáššis, Dielddanuoris ja Lodegiin gielddain leat meroštallon boazoguohtunguovlun. 
Su dáidagis oidnoge bures sámivuohta$(der,vowlat,i-e|sámevuohta) vaikko ii lean gal áigumuš guorrasit sámi symbolaide.
Su mielas lea hui issoras go olmmoš gottahallá$(vowlat,a-á|gottáhallá) ruovttubáikkis, ja vel guovdobeaivvi.
Su mielas váttisvuođaid buvttalii$(vowlat,a-á|buvttálii) ee. gieldda mearehis stuora viidodaga lassin maid sámegielat bálvalusaid ollašuhttin
Su sáddejedje čuohpaheapmái hoahpuin, ja Nike juolgelađđas-spesialisttat$(cmp,hyph-0;cmp,gen-nom|juolgelađasspesialisttat) balle ahte son massá iežas juolggi. 8 mánu maŋŋel searvvai Gaup máilmmimeašttirvuođagilvvuide fas ja vuittii gollii 2007 čavčča.
Su váhnemat Nige-Niillas ja Ellána Biret leigga goappešagat$(vowlat,e-a|goappašagat) johttisápmelaččat, ja son lea ovttas Tone Bøhlein.
Sullii beallii$(typo|bealli) skeaŋkaruđas lea várrejuvvon vásedin doaimmaide nu mo korps, ásahusat ja mišuvdna$(loan,cons,š-šš,gem|miššuvdna). 
Sulloguovllus lea arktalaš$(loan,vowc,a-á|árktalaš) klimá, muhto doppe lea lieggasit ja bivvalit go eara$(vowlat,a-á|eará) guovlluin seamma govdodatgrádain.
Sullot váldojuvvoje vuosttaš geardde atnui 16. ja 17. jahkečuođis, fálesbivdo-čoahkkananbáikin$(cmp,hyph-0|fálesbivdočoahkkananbáikin), muhto guđđui loahpas ávdin. 
Sunnos$(conc,nn-dn|Sudnos) leat guokte bártni ja okta nieida. 
Suoma olgoministtar Erkki Tuomioja deattuhii IONK -seminárasáhkavuorustis, ahte dál lea áigi addit sierranjulgosiid sámiide ILO 169 -soahpamussii$(conc,ss-šš|soahpamuššii) laktásemiin, muitala sámedikki ságadoalli bloggastis.
Suoma riddoguovllu álbmot válddii atnui ng. veahčerákšokultuvrra ja dan fáro$(vowlat,o-u|fáru) bohte eanandoallu ja gievra oarjeguovllu (germánalaš) váikkuhusat.
Suoma ráđđehusa ásahan virgeolmmošbargojoavku evttoha Lappi oarjedavveoassái Enodaga, Gihttela, Muonio ja Kolari laktima oktasaš gielddan$(conc,ldd-ld|gieldan).
Suoma sámediggi ja SPR leaba cealkán, ahte davviriikkalaš sámisoahpamuš$(cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuš) galgá čuovvut nu guhkás go vejolaš áššedovdibargojoavkku hápmosa sámisoahpamuššan$(cmp,vowlat,i-e|sámesoahpamuššan). 
Suoma sápmelaččain sullii 4000 orrot sápmelačaid$(conc,č-čč,gem|sápmelaččaid) ruovttuguovllus, masa gullet Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat sihke Soađegili gieldda davvioassi. 
Suomas ja Norggas lea ásahuvvon sámigiellaláhka$(cmp,vowlat,i-e|sámegiellaláhka), man geažil sámegielain lea vejolaš gulahallat eiseválddiin.
Suopmelaš ođđaássiid deattu geažil sápmelaš ássan suttai goittotge johtilit oktii nu, ahte 1500-logus sápmelaččat eai šat gávdnon (mátta Suomas)$(prop,cmp,2-hyph|Mátta-Suomas).
Sus duddjui sihke eadni ja áhčči, eadnis diibmaduiid$(cmp,typo|dipmadujiid) ja áhččis gis garradujiid. 
Sus lea examen artium jagis 1973, oahpaheaddjeoahppu 1980, lohkanbadjeoahppu sámegielas 1981, sámegiela vuođđofága 1987, Forsvarets høgskole váldokursa 1992–1993 ja nissonjođiheddjiid kursa Finnmárkku allaskuvla 2000 rájes.
Sus lea sierra vuodjinšillju Lampelandas Flesberg-suohkanis, gosa maid lea huksen soktagummi-basseaŋga$(loan,conc,ŋg-ŋŋ;cmp,hyph-0|soktagummebasseaŋŋa).
Sus lávejit ain muhttomin$(conc,htt-ht|muhtomin) fitnat olbmot su luhtte geat leat oahppamin duddjot. 
Sutnje šattai Ipmilsátni deháleapmosin$(ess,infl|deháleamosin) eallimis, ja go ieš dovdá dakkáraš liekkusis ja buori dovdduid Ipmilsáni giežil$(vowc,diph,ie-ea|geažil), na de ferte son beare muitalit earáide maid Jesusis.
Svalbárdda Girdišillju, Longyear, lea dat deháleamos kommunikašuvdna-verrát$(cmp,hyph-0|kommunikašuvdnaverrát) reasta máilbmái. 
Svein Granerud ja Bjørn Hesselberg leaba evttohasat ođđa stivrajođiheaddjin Norgga Israelmišuvdnii$(loan,cons,š-šš,gem|Israelmiššuvdnii). 
Sven Sunnset dadjá ahte lea váttis bargat sihke bisman ja vel váldočállin Sámemišuvnnas$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvnnas). 
Sverre Østerbøl lohká eanebuid dál lohkat sámegiela Girkonjárgga joatkaskuvllas$(conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas).
Sverre Østerbøl oahpaha sámegiela Girkonjárgga joatkaskuvllas$(conc,tk-tkk|joatkkaskuvllas), ja doppe áiggošedje nuorat váldit ruovttoluotta sámegiela maid leat massigoahtán Mátta-Várjjagis.
Ságajođiheaddji Torkel Rasmussen lassin válljejuvvui várraságajođiheaddjin$(vowlat,a-e|várreságajođiheaddjin) Karen Kitti, stivralahttun Heidi Kitti, Niilo Kalevi Länsman ja Siskko Länsman 
Sáhtta$(vowlat,a-á,I|Sáhttá) váldit oktavuođa láigoheddjiin (SSO) dahje láigolaččaid luohttamušolbmuin$(vowlat,a-á|luohttámušolbmuin) jus leat jearaladagat$(typo|jearaldagat), váidagat dahje eara$(vowlat,a-á|eará) mearkkašumit láigoheami, njuolggadusaid ja eará lassibuvttuid birra. 
Sámediggepresideanta Egil Olli lohka$(vowlat,a-á|lohká) álgoálbmotdiva gáibádusaid leat eambbo vejolažžan ásahit dál go goassige ovdal.
Sámediggepresideanta Egil Ollis lea doaivva oažžugoahtit mineráldivvada$(loan,cmp,al-ála;conc,vv-v,gem|mineráladivada).
Sámediggepresideanta, Egil Olli, oaivvilda báikkálaččát$(vowlat,á-a|báikkálaččat) eambbogiid doarjut jurdaga gáibidišgoahtit mávssu.
Sámediggepresideantta$(loan,conc,ntt-nt|Sámediggepresideanta) Egil Olli lohká maid Norgga eiseválddiid gulahallan dán ášši birra ruoššain.
Sámediggeáirras Geir Tommy Pedersen jearra$(vowlat,a-á|jearrá) mainna lágiin sámediggeráđđi lea jurddašan buoridit sámiid dili stuorát gávpugiin$(vowlat,u-o|gávpogiin).
Sámediggi berre guorahallat vejolašvuođa ásahit ruhttadanortnega$(conc,htt-ht|ruhtadanortnega) go skuvllat ásahit gos lea pedagogalaš vuođđu Mahttolokten$(vowc,a-á|Máhttolokten) sámegiella sihkkarastindihte ohppiid sámegiel oahpu. 
Sámediggi dáhkkida$(conc,hkk-hk|dáhkida) mávssu Oslo sámi vissui
Sámediggi hálidivččii$(conm,d-id|háliidivččii) geavahit seamma málle go Kánádalaččáin$(loan,vowlat,á-a|Kanádalaččain). 
Sámediggi searvá čoahkkimii oassin Norgga delegašuvnnas, ja politihkakálaš$(typo|politihkalaš) ráđđeaddi Johan Vasara dadjá dehálažžan, ahte sii gozihit sámiid - ja eamiálbmogiid beliid.
Sámediggái ođđa giellaáššiid čálli beaividuvvon$(der,vowlat,i-á|beaiváduvvon) 28.9. diibmu 11:45
Sámedikke posišuvdna fihttii viimmat loahpas ahte Sámediggi oažžu garrasat mándáhta$(loan,vowc,á-a|mandáhta) go hállo ovttain, čielga jienain Stuorradikke ektui, dadjá Geir Tommy Pedersen, guolástuspolitihkálaš$(loan,vowlat,á-a|guolástuspolitihkalaš) ovddasteaddji NSR:as$(acro,suf|NSR:s).
Sámedikkeáirasat$(cmp,gen-nom|Sámediggeáirasat)
Sámedikkeáirras$(cmp,gen-nom|Sámediggeáirras) Ann-Mari Thomassen NSRas$(acro,suf|NSR:s) oaivvilda dát čoavddus fuolastuhttá. 
Sámedikkeáirras$(cmp,gen-nom|Sámediggeáirras) Trond Are Anti evttoha ahte Sámediggi guorahallá ásaheamis dakkár bearráigeahču. 
Sámedikkeáirras$(cmp,gen-nom|Sámediggeáirras) Trond Are Anti háliida ahte ásahuvvo sámi bearráigeahčču, bagadalli- ja diehtojuohkinorgána
Sámedikki dievasčoahkkin ii leat ožžon čálalaš dieđu ahte Vars luohpá ráđis, iige dieđe gii su ovddas joatka$(vowlat,a-á|joatká) ámmáhis.
Sámedikki ovddasdeaddjit$(cons,sd-st|ovddasteaddjit) deaivvadit otne Oslos Ruošša ámbassadan$(loan,vowc,á-a;loan,vowc,a-á;com,fin,n-in|ambassádain), gulahallat earret eará Raipon eamialbmotorganisašuvnna$(vowc,a-á|eamiálbmotorganisašuvnna) boahtteáigi$(conc,ig-igg|boahtteáiggi) birra ja obbalaččat Ruošša sámiid dili birra.
Sámedikkis lea ovddasvástádus muittuhit stáhtaid, ahte dálkkádat-rievdan$(cmp,hyph-0|dálkkádatrievdan) garrasit čuohcá álbmogiidda mat ellet láhka$(vowc,á-a|lahka) luonddu.
Sámegielat leat máŋggat, eaige sierra giellajovkkuide$(vowc,diph|giellajoavkkuide) gulli sápmelaččat ádde nubbi nuppi. 
Sámegiella ii galggašii$(infl,cond|galggaše) jávkat
Sámegiella ja riektesihkkárvuohta$(vowlat,á-a|riektesihkkarvuohta)
Sámegiella juohkášuvvá$(vowlat,á-a|juohkašuvvá) dán áigge logi váldogillii, main leat iežaset suopmanat. 
Sámelága giellanjuolggadusaid mielde galget almmolaš bálvalusaid geavaheaddjit sámi giellahálddašanguovlluin hálddašuvvot sámegillii, sihke čálalažžat$(conc,žž-čč|čálalaččat) ja njálmmálažžat$(conc,žž-čč|njálmmálaččat), dadjá Trond Are Anti, ja muittuha ahte Sámediggi juohke jagi juolluda guovttegielatruđaid suohkaniidda ja fylkasuohkaniidda$(loan,conc,lk-lkk|fylkkasuohkaniidda) mat leat sámi giellahálddašanguovllus. 
Sámelága giellanjuolggadusat mearriduvvojedje 1990:is$(num,suf|1990:s) ja dán dat áiggošii sámediggeráđđi dál rievdadit buot sápmelaččaide buorrin. 
Sámemišuvdna$(loan,cons,š-šš,gem|Sámemiššuvdna) ii dáidde oažžut sadjái ođđa váldočálli ovdalgo čakčat. Riikastivrra ovdaolmmoš 
Sámenuorat ja sámi searvvit/organisašuvnnat mat leat sámi akademálaš$(loan,vowlat,á-a|akademalaš) ja politihkalaš elihtabirrasiid olggobealde – ja seammás vissásit ohcalit liibba nanosmahttit máhttuseaset$(conc,htt-ht|máhtuset) ja váikkuhanválddiset iešmearrideami ollašuhttima oktavuođas - eai suitte oassálastit. 
Sámeradio$(loan,vowc,a-á|Sámerádio) ođas ášši birra ii lean nuge Statoil eamiálbmogiid eatnamiid billisteami birra muhto Sámi allaskuvlla rollas (dahje dan váilevašvuođas) ášši oktavuođas. 
Sámeálbmot bellodat bovde 10. dábálaš riikačoahkkimii girkonjárgii$(prop,cap|Girkonjárgii) 11.ja.12.golggotmánu. 
Sámi spábbačiekčan nissonjoavkku$(conc,vkk-vk|nissonjoavkku) lea bajimusas listtus daid joavkkuin mat eai leat FIFA-joavkkut.
Sámi Insituhtas$(loan,typo|Instituhtas) lea sámegiela atnin dutkamis guovddážis. 
Sámi Siidda jahkečoahkkin mearridii muđui joatkit dálá doaimmaiguin dego mannan jagi, omd mánáid ja nuoraiddoaimmaguin$(typo|nuoraiddoaimmaiguin). 
Sámi allaskuvlla dutkanossodaga historja$(loan,vowlat,a-á|historjá)
Sámi allaskuvllas leat sierra hárjehallanáiggit Báktehárjji valáštallanhállas, gos hárjehallat sisbandy ja gievrrudanhárjehallama$(conc,vvr-vr|gievrudanhárjehallama). 
Sámi allaskuvllas – mu dálá bargoaddis – lea namalassii šiehtadus Statoiliin$(prop,suf|Statoilain), mii earret eará cealká ahte Sámi allaskuvla galgá leat Statoilii ráđđeaddin eamiálbmotáššiiguin.
Sámi almmáiolbmujoavku$(cmp,vowlat,u-o|almmáiolbmojoavku) lea ges guđádin albmáijoavkkuin$(conc,lbm-lmm|almmáijoavkkuin). 
Sámi bearráigeahčči: NSR evttoha ahte ásahuvvo sámi bearráigeahčči, mii doaibmá bearráigeahččun, bagadallin-$(cmp,der|bagadallan-) ja diehtojuohkinorgánan. 
Sámi boarrásat galget beassat hupmat gielaset: NSR háliida ahte sámediggeráđđi ságastalla$(vowlat,a-á|ságastallá) Divttasvuona suohkanin$(com,fin,n-in|suohkaniin) sihkarastit$(conc,hk-hkk|sihkkarastit) nu ahte sii geat orrot buohcci- ja boarrásiidsiiddas besset gulahallat iežaset eatnigillii maŋŋel go suohkan lea váldán eret giellavirggi institušuvnnas. 
Sámi dáiddár Tomas Colbengtson Ruotas$(prop,conc,t-ŧ|Ruoŧas) eret, čájeha dán mánu dáidagis Norgga oaivegávppogis$(conc,vpp-vp|oaivegávpogis). 
Sámi identiteahta olggosbuktin symbolalaš dásis laktása maŋimuš guovttelogiviđa$(cmp,gen-nom|guoktelogiviđa) jagi áigge dáhpáhuvvan sámi álbmotlaš "morráneapmái". 
Sámi joavkkus guđát sajis lea 2208 čuoggá, seamma go Zanzibaras, čállá N.F.-Boarda lihttu maŋŋimuš$(conc,ŋŋ-ŋ,gem|maŋimuš) ođasčállosis.
Sámi kultuvrra$(conc,vrr-vr|kultuvra) lea vásihan jo logijagiid áigge stuorra nuppástumiid. 
Sámi nuorra nástit$(conc,st-stt|násttit) besset fas čuovgat Ohcejogas!
Sámi ruovttuguovllu gielddaide guoski láhkaásaheami rievdadeapmi gáibidá$(vowm,á-a|gáibida) ráđđádallamiid sámedikkiin.
Sámi servvodagas várra oaidnit ahte stuorámus erohusat sohkabeliid gaskas$(conc,sk-skk|gaskkas) lea čatnon$(conc,tn-dn|čadnon) skuvlejupmái ja virgegullevašvuhtii. 
Sámivuohta$(der,vowlat,i-e|Sámevuohta) bođii maŋŋit
Sámivuohta$(der,vowlat,i-e|Sámevuohta) vuhtto čiŋain
Sápmelačaid$(conc,č-čč,gem|Sápmelaččaid) guoski boares girjjálašvuođas leat máŋggalágan namahusat, nugo meahccesápmelaččat, badjesápmelaččat, johkasápmelaččat ja nuortasápmelaččat. 
Sápmelačaid$(conc,č-čč,gem|Sápmelaččaid) juohku
Sápmelaččaid boarraseamos$(vowlat,a-á|boarráseamos) gálduin "fenni" dahjege "skritifinni", 1200-logu rájes "lappalaiset") ássanguovlu ja lávdanviidodat ledje viidásepmosat$(infl,adj|viidásamosat) áigelogu álggu báliin gitta 1000-lohkui. 
Sápmelaččaid orrunguovlu, Sápmi ollá Gaska-Norggas ja -Ruotas$(prop,conc,t-ŧ|Ruoŧas) Suoma davvioasi badjel gitta Guoládatnjárgii.
Sápmelaččaid ássanguovllu sierra duovdagat leat luonddueanadagaid beales earálaganat$(vowc,a-á|earáláganat) gaskaneaset. 
Sápmelaččaide luondu lea leamašan ođasmahttinbuvtta, man olggobeal$(vowlat,0-e|olggobeale) olbmot leat váldán háldoseaset, sápmelaččaid mielas ákkáiguin$(vowlat,á-a|ákkaiguin), mat eai doala juridihkalaččat. 
Sápmelaččat bajimusas (1976 čuoggá), Ålanda$(prop,vowc,a-á|Ålánda) nubbin (1671 čuoggá) ja goalmmádin Prince Edward suolu (1550 čuoggá). 
Sápmelaččat leat daid olbmuid maŋisboahttit, geat orro Davvi-Fennoskandias$(prop,vowc,a-á|Davvi-Fennoskándias) dalánaga jiekŋabaji maŋŋá sullii 10 000 jagi áigi. 
Sápmelaččat morránišgohte etnalaččat ja čearddalaččat 1800-logu loahpageahčen Norgga ja Ruota$(prop,conc,t-ŧ|Ruoŧa) bealde, gos riegádedje báikkálaš sámesearvvit ja vuosttas sámi diehtojuohkingaskaoamit. 
Sápmelaččat orro Ladogas gitta Jiekŋameara rittuide ja Gaska-Skandinavias$(prop,vowc,a-á|Gaska-Skandinávias) gitta Vienameara rittuide. 
Sápmelaččat-sátni lea suomagielas viehka ođas, dat váldui atnui easkka 1900-logu álgogeahčen$(conc,lg-lgg|álggogeahčen). 
Sápmi go vuitti$(verb,fin,0-i|vuittii) 2006 Viva World Cupa.
Sápmi lea maŋimuš logijagi áigge hábmen alcces diđolačat$(conc,č-čč,gem|diđolaččat) sámi álbmotlaš symbolaid, mat govvidit sápmelačaid$(conc,č-čč,gem|sápmelaččaid) oktilašvuođa ođđa máilmmis.
Sárnideaba$(conc,rn-rdn|Sárdnideaba) olmmošálbmogii Mátta-Sudanas$(prop,vowc,a-á|Mátta-Sudánas)
Sávan vel, ahte sii boahtteáiggesge$(vowlat,e-i|boahtteáiggisge) jođašedje, namuha Anu Ollila.
Sávvamis boahtte jagi Sámediggi juolludivččii midjiide seamma stuorrá submi$(conc,bm-pm|supmi) go Ijahis idjii dán jagi, Aikio joatká. 
TV-ráidu čájeha osiid Mearraolbmáidgirku barggus dáin báikkiin: Pattaya, Dubai ja New York. Mearraolbmáidgirku dieđida$(der,conm,d-h|dieđiha) ahte eambbogat váldet oktavuođa ja hálidit$(conm,d-id|háliidit) ohcat dohko barggu, dahje juogaládje veahkehit. 
Teknihkalaš-industirála$(loan,typo|Teknihkalaš-industriála) kultuvrra leavvan sámeguvlui lei dagahan lohkameahttun váttisvuođaid. 
Thomas Colbengtson lea bajasšaddan$(vowlat,a-á|bajásšaddan) Deartná guovlluin, Ruotabeal$(prop,conc,t-ŧ;vowlat,0-e|Ruoŧabeale) Sámis, muhto orru dál Stockholmas. 
Thomas Marainen muitala lean váttisin fitnet ruđa girjji gárvvisteapmái ja prenteheapmai$(ill,ai-ái|prenteheapmái). 
Thomassen lea oahpaheaddji, ja lea áŋgiruššan erenoamážiid Vatnjávári$(prop,vowlat,á-a|Vatnjavári) skovlá heaittiheamis Skánit suohkanis, guovlu maid son dovdá bures. 
Thomassen oaivvilda ahte suohkanis váilo ipmárdus dasa ahte Vatnjávári$(prop,vowlat,á-a|Vatnjavári) skovlá lea hui dehálaš sihke dikšu ja ovddida sámegiela. 
Thomassen čilge ášši lagabut: - Skánit suohkana bušeahtta 2012is$(num,suf|2012:s) lea bidjon$(conc,dj-ddj|biddjon) ahte háliidit ekonomalaš seastima go heaittihit Vatnjávári$(prop,vowlat,á-a|Vatnjavári) skovlá, váikko suohkan ii leat geahččan servvodatbeliid heaittiheames márkagiliskuvlla. 
Thorbjørn Jagland riegadan$(vowlat,a-á|riegádan) 5. beaivvi skábmamánus 1950:s Drammenis, dalle Thorbjørn Johansen) lea norgga politihkkár ja mielláhttu$(vowc,á-a|miellahttu) Norgga Bargiidbellodagas. 
Tove Skutnabb-Kangas lea leamaš okta karismáhtaleamos suopmelaš sirdolaččaid giellavuoigatvuođaid ovddideaddjiin$(nomag,vowc,mono|ovddideddjiin) Ruoŧas. 
Tromssa gávpotráđđi hálidivččii$(conm,d-id|háliidivččii) sirdit dan moatti báikái Sálliris dahje Ráneš sullui.
Tuomioja deattuhii, ahte dál lea áigi áddit$(vowc,á-a|addit) sierravuoigatvuođaid sápmelaččaide ILO 169-soahpamuššii laktasemiin$(vowlat,a-á|laktásemiin). 
Turis ii lean formálalaš čállinoahppu ja ani$(verb,fin,0-i|anii) iežas čállinvuogi. 
Ulbmilat leat ovddidit ja oainnusin dahkat sámegiel ja sámi girjjálašvuođa, ásahit stipeanddaid, foanddaid ja eará ekonomalaš ortnegiid sámi girječálliide, fuolahit ahte sámgiel$(typo|sámegiel) girjjálašvuođa ilbmadeapmi šattašii seamma buorre go Davviriikkain muđui oččodit stáhta garantiijabálkkáid sámi girječállide$(conm,d-id|girječálliide), ásahit bissovaš oastinortnega sámegiel girjjiide ja oččodit šiehtadallanvuoigatvuođa kopiija- ja bibliotehkabuhtadusaide Suomas ja Ruoŧas, oččodit stipeanddaid Suoma ja Ruoŧa Sámedikkiin ovttasbargat eará álgoálbmot girječálliiguin.
Ulbmiljoavkkuide gullet “buohkat, geat ohcet dieduid$(conc,d-đ|dieđuid)”, nugo “skuvllat, eaktodáhtolaš organisašuvnnat, almmolaš ásahusat ja eiseválddit”. 
Underflip-goansta čađahuvvo dal maid BMXas$(acro,suf|BMX:s) ja gávdno máŋggalágan TV-spealuin.
Unjárgga Sámeálbmot bellodak lea miellahtučoahkkimis$(cmp,gen-nom|miellahttočoahkkimis) mearridan sáddet breava gos bivdit Unjárgga gielddas guorahallat geavaha go gielda ruđaid eavttuid mielde. 
VIVAT sámegillii: NSR háliida VIVAT sámegillii, heivejuvvon kultuvrralaččat ja gielalažžat$(conc,žž-čč|gielalaččat). 
Vai jáhkiigo Sámi allaskuvlla jođiheaddjit duođaid ráđđeaddi rollai$(loan,ill,vowlat,a-i|rollii) eamiálbmotáššiiguin?
Vaikke joatkkaskuvllaoahpi$(cmp,gen-nom;conc,hp-hpp|joatkkaskuvlaoahppi) Vibeke Johnsen leage duđavaš dál, de ballá ahte dás duohko juohke jagi vehážiid mielde geahpeduvvojit oahppofáladagat$(typo|oahppofálaldagat) eanandoalloskuvllas.
Vaikke ođđa lágat ja sámepolihkalaš$(loan,typo|sámepolitihkalaš) diđolašvuohta leat bajidan sámi kultuvrra árvvusatnima, de dilli lea árgabeaivve dásis ruossalassii. 
Vaikko lohku lea árvvoštallojuvvon álkimussan, de stáhtain ledje goitge teknihkalašlundosaš$(conc,nd-ndd|teknihkalašlunddosaš) divvunevttohusaid lassin dakkár nuppástusevttohusat soahpamušdekstii, masa Suoma sámediggi ii sáhttán čatnasit. 
Vaikko son guhká lea orron olggobeal$(vowlat,0-e|olggobeale) sámi birrasa, de lea sus Sápmi álo jurdagis go ráhkada golle- ja silbačiŋaidis.
Valle muitala maid, ahte ieš dáhpáhusbáikkis, Onnel dierpmi$(vowc,diph|dearpmi) alde, leat nuppástusat. 
Valáštallan ja ástoáiggebuđaldusat$(vowc,á-a|astoáiggebuđaldusat)
Vare jagis 2013 – SNF ávvojagi – SNF oaččošii$(infl,cond,vowc,mono|oččošii) dan mađi doaibmadoarjaga ahte beassat cegget sámi nissonáššiid- ja dásseárvobargui bistevaš čállingotti!
Vars bellodat, Árja, válljii duvle ođđa várrepresideanta$(loan,conc,nt-ntt|várrepresideantta) Sámediggái, muhto eai álmmut gii son lea ovdalgo leat addán buot dieđuid Sámediggepresidentii, Egil Ollii.
Vars ii loga dábálažžan ohcan virgelobi jagi ovdal go áiggušii$(vowlat,u-o,IN|áiggošii) luohpat, ja lohka$(vowlat,a-á|lohká) iežas muitalan presidentii dán birra. 
Vejolaš doaimmaid nannendihte dili mearrasámi guovlluin sáhttá dahkkát$(conc,hkk-hk;vowlat,á-a|dahkat) vaikko eai šatta láhkarievdadusat
Vel 1860- logus máŋggat guovdageaidnoláš$(vowlat,o-u;vowm,á-a|guovdageaidnulaš) nuorat vázze rihppaskuvlla Eanodagas. 
Vibeke Larsen valljejuvvui$(vowc,a-á|válljejuvvui) bargiidbellodaga presideantta evttohassan lavvardaga$(vowc,a-á|lávvardaga). 
Viggai$(conc,gg-kk|Vikkai) biepmat$(conc,pm-bm|biebmat) bohccuid
Vihtta vuosttaš ja áidna masterstudeantta Romssa Universitehtta$(loan,conc,htt-ht|Universitehta) Dáiddaakademiijas leat nu gesson Kárášjohkii ahte dollet iežaset vuosttas dáiddačájáhusa Kárášjogas.
Bargi Norges Industriforbund:as$(prop,suf|Industriforbundas) 1957–1989: Stuorradikkeovddasteaddji Oslo Olgežii 1963–1965: Generálčálli$(loan,cmp,ál-ála|Generálačálli) Olgešbellodagas 1963: Hánddalministtar i Lyng-ráđđehusas (borgemánnu-čakčamánnu) 1965–1970: Hánddalministtar Bortenráđđehusas 1970–1974: Olgešbellodaga jođiheaddji 1970–1981: Parlamentáralaš jođiheaddji Olgešbellodaga stuorradikkejoavku$(cmp,gen-nom|stuorradiggejovkui) 1981–1986: Norgga stádaministtarin 1986: Sadjásašpresideantan riikkaidgaskasaš Demokráhtalaš Uniovdnan 1986–1989: Olgoriikalávdegottijođiheaddji$(cmp,gen-nom|Olgoriikalávdegoddejođiheaddji) 1986–1992: Norsk-tysk selskap presideanta (Deutsch-Norwegische Gesellschaft) 1989–1998: Oslo ja Akershus Filkamánne$(loan,vowc,i-y;conc,lk-lkk;vowlat,e-i|Fylkkamánni) 1990: Suodjaluskommišuvnna jođiheaddji jagis 1990 1998–2000: NRK:a$(acro,suf|NRK) stivrajođiheaddji 1999–2000: Jođiheaddji Sårbarhetsutvalget nammaduvvon Bondevik-ráđđehusas čakčamán$(typo|čakčamánu) 3. beaivve 1999, dainna ulbmiliin čielggadit servodaga rašesvuođa ja ráhkkaneami.
Vulgen Oslos njuolga Ohcejohkii sámedikki, birasministeriija, nuortalašráđi, meahcceráđđehusa ja Lappi Ely$(acro,cap|ELY) (ealáhus-, biras- ja johtalusguovddáža) luonddusuodjalangearregiidda ja artihkal 8(j)-bargojoavkku čoakkámii, main muitalan čuovvovaš bloggastan.
Vuolahasiguin$(typo|Vuolahasaiguin) álggii Petteri Laiti juo mánnán duddjot, muhto das rájes lea son ovdánan, ja geavaha dál olu eará ávdnasiid maid. 
Vuolgit olgoriikkii$(conc,ikk-ik|olgoriikii) studeantan
Vuorasolbmot besset gis čájehit ja muitalit maid sii máhttet - ja dovdet maid ahte leat dehálačča$(adj,fin,0-t|dehálaččat) servodagas.
Vuosttas logi logaldalli leat buohkat almmáiolbmot, dasto njeallje nissonolbmo maŋŋálága$(vowc,á-a|maŋŋálaga) konferánssa loahpas. 
Vuosttačettiin$(cons,č-ž|Vuosttažettiin) geavaha son pleksiláse, aluminiuma, silkkiid ja dábálaš láse govain. 
Vuottesjávrres$(prop,vowlat,e-i|Vuottesjávrris) 14.6.2010
Vuovde-, guolásteaddji- ja duottarsámit searvvi ságadoalli Erika Sarivaara lohka$(vowlat,a-á|lohká) leat dehálažžan čilget álmmolašvuhtii$(vowc,á-a|almmolašvuhtii) dán histurjjá$(loan,vowc,u-o|historjjá). 
Vuođđuduvvon fierbmádahkan$(conc,rbm-rpm|fierpmádahkan) guovvamánu 6.b. 1993 Kárášjogas, ja sámi organisašuvdan$(loan,typo|organisašuvdnan) geassemánu 23. b. 1998 Háštás.  
Váile 30 jagi maŋŋá nuppi (máilmme soađi)$(cmp,vowlat,e-i|máilmmisoađi), jagis 1972, čoagganedje suoma davimus sámesoalddáhat Gáregasnjárgii ásahit iežaset veterána searvvi. 
Válden ovdan dan, ahte mot árktalaš ráđđái sáhttá váldit dárkojeddjiid, mat eai gudnejahte olmmošvuoigatvuođaid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ja mot árktalaš ráđi váldegaskavuođaid, politihka ja olmmošvuoigatvuohtalinnjái$(cmp,nom-gen|olmmošvuoigatvuođalinnjái) geavalii dákkár ođđa dárkojeddjiid mielde. 
Válga dahkkojuvvo go Israelmišuvnnas$(loan,cons,š-šš,gem|Israelmiššuvnnas) lea riikačoahkkin Ulsteinvikas, geassemánu 27. beaivvis suoidnemánu 1. beaivái. 
Válgakámppas son logai jienasteddjiide ahte son ja Bargiidbellodat geassádit ráđđehusposišuvnnas jus bellodat ii oaččo 36,9 proseantta válggas, mii lei man ollu bellodat ja Brundtland ožžo 1993:a$(num,suf|1993) válggain. 
Válgamášen$(loan,en-iidna|válgamašiidna) : Girdijohtolaga doarjun juohká oaiviliid Eanodagas
Vánemat$(conc,n-hn|Váhnemat) ožžot veahki bajásgeassit mánáid ja veahki daid geahččat go fertejit (ovda mearka)$(conc,rk-rkk|ovdamearkka) dihte mannat čoahkkimiidda.
Várrelahttun: Erika Sarivaara, Maarit K. Peski, Jouni Esa Nuosuniemi$(prop,typo|Nousuniemi), Juha Pohjanraito ja Heidi Eriksen
Várrepresideanttan$(loan,conc,ntt-nt|Várrepresideantan) valljejuvvui$(vowc,a-á|válljejuvvui) Johan Vasara. 
Willoch lea maid Den gyldne gris:a$(prop,suf|gris) riddár šealgi$(infl,adj|šelges spiidni). 
a) Dábálaš luoikanáigi girjerádjosa girjjiide lea 4 vahkku, ja (govvá-ja)$(typo|govva- ja) jietnamediaide lea fas 1 vahkku jos eará ii leat daddjon. 
a) Go luoikanáigi lea nohkán$(vowlat,á-a|nohkan), galget girjjit/mediat buktot ruovttuluotta. 
a. ahte viessu ja eará biergasat maid láigolašhálddaša$(typo|láigolaš hálddaša), gieđahallojit nu ahte eai vahágahtto dárbbašmeahttumit.
ahte stáhtat vuhtiiváldet eamiálbmogiid go vigget čoavdit dálkkádat-hástalusaid$(cmp,hyph-0|dálkkádathástalusaid).
almmustahttojuvvon 10.10. diibmu 09:54, beaividuvvon$(der,vowlat,i-á|beaiváduvvon) 18.10. diibmu 10:29
almmustahttojuvvon 10.7. diibmu 10:58, beaividuvvon$(der,vowlat,i-á|beaiváduvvon) 10.7. diibmu 11:11
almmustahttojuvvon 23.7. diibmu 11:05, beaividuvvon$(der,vowlat,i-á|beaiváduvvon) 23.7. diibmu 11:06
almmustahttojuvvon 6.9. diibmu 14:33, beaividuvvon$(der,vowlat,i-á|beaiváduvvon) 6.9. diibmu 16:15
almmustahttojuvvon ikte 7.12. diibmu 15:56, beaividuvvon$(der,vowlat,i-á|beaiváduvvon) odne 8.12. diibmu 17:21
b) Áigečállagat ja áviissat sáhttet dušše adnot girjeradjosis$(vowc,a-á|girjerádjosis)/lohkánlanjas$(vowlat,á-a|lohkanlanjas). 
b. ahte láigolaš čájeha fuolalašvuođa eará ássiide, nu ahte ii oktatge$(cons,tg-g|oktage) vahágáhttojuvvo$(vowc,á-a|vahágahttojuvvo) muhtin eará láigolačča láhttema dihte.
c) Girjerádjosa erenoamáščoakkáldagá$(vowlat,á-a|erenoamáščoakkáldaga) sáhtta$(vowlat,a-á|sáhttá) atnit dušše girjerádjosis. 
d) Ohcat ovttasbarggu servviiguin, organisašuvnnaiguin, ásahusaiguin ja fierbmádagaiguin$(conc,rbm-rpm|fierpmádagaiguin) main lea seammá ulbmil
Son lei konstruerejuvvon$(typo|konstituerejuvvon) bellodatčálli 1986-1987, ja válljejuvvui bellodatčállin 28. beaivvi njukčamánus 1987s$(num,suf|1987:s) gitta 8.beaivái skábmamánus 1992. 
Jienasteddjiide sáhttá šaddat váttis áddet, mo olgeš- ja ovddádusbellodat sáhtiba$(conc,ht-htt|sáhttiba) ovddidit oktasaš sámepolitihkka$(conc,hkk-hk|sámepolitihka) jus dát bellodagat fidnejit ráđđehus válddi boahtte čavčča Stuorradikke válggain, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Bargiidbellodaga parlamentáralaš jođiheaddji Helga Pedersen.
nannet golaheddjiid rivtiiid$(typo|rivttiid), beroštumiid ja sihkkarvuođa addit mánáide ja nuoraide oadjebas bajasšaddandili$(vowlat,a-á|bajásšaddandili), ja vejolašvuođa searvat
§ 3: LAHTTOVUOHTA$(vowlat,o-u|LAHTTUVUOHTA)
Áibbas čielggas veahkalváldinvuohta$(cmp,der|veahkaváldivuohta).
Áinnat$(vowc,diph|Oainnat) go lávlu dahje juoigá, de hárjehallá olmmos$(fin,s-š|olmmoš) geahpáide$(conc,hp-hpp|geahppáide) kapasitehtta$(conc,htt-ht|kapasitehta). 
Áisttán$(vowc,á-a;vowlat,á-a|Aisttan) Ole Henrik dat luondduipmárdus dat ferte boahtit eambbo beavddi aldeolbmuid$(cmp,typo|alde olbmuid) gaskkas.
Álbmotallaskuvllat váldiigohte$(der,x,ii-i|váldigohte) ohppiid guovvamánu 1.beaivvis. 
Álggi ieš ge kurssain oahpahit - nu go dadjá “go gáddegođii$(vowlat,e-i|gáddigođii) son maid máhttá duddjot”, ja čaibmá.
Álmmolašvuođas$(vowc,á-a|Almmolašvuođas) lea unnán diehtu Suoma sámeguovllu histurjjás$(loan,vowc,u-o|historjjás). 
Ánde Somby (riegádan 12. beaivvi miessemánu 1958:s Buolbmágis Deatnu-gielddas) lea sámi girječálli, juoigi, musihkkár ja juridihkkas$(loan,conc,hkk-hk|juridihkas) vuosttašamanuensii . 
Árabut dán vahkus son lei fuolastuvvan gieldda plánaide, go lei gullan ahte gártet duhát ođđa bártasaji$(vowc,á-a|bartasaji) guovttebeallai Porsangguvuona$(prop,vowc,a-á;conc,ngg-ŋgg|Porsáŋgguvuona), gos geasseeatnamiin leat birrasii 20-duhát bohcco.
Árat seamma vahkus lágiduvvojit Sámi kulturvahkku ja Sameráđi$(prop,cmp,vowlat,e-i;vowc,a-á|Sámiráđi) konferánsa. 
Árbevirolaččat Sámit leat čoahkkanan meassostallat$(vowc,mono|messostallat) girkobáikkiide Márjjábeivviid áigge. 
Árktalas$(loan,fin,s-š|Árktalaš) ráđi čoahkkimis Haparandas, ovddidii RAIPON cealkámuša mas čilgejuvvo mo Ruošša eiseváldit$(conc,ld-ldd|eiseválddit) leat njulgestaga áitán sin doaimmaid. 
Árktalaš parlamentárihkkariid$(loan,vowlat,á-a|parlamentarihkkariid) bissovaš komiteas lea dán jagi vel guokte čoakkáma. 
Árktalaš parlamentárihkkariid$(loan,vowlat,á-a|parlamentarihkkariid) čoakkámis
Ártista$(vowlat,á-a|Artista) lea lávvardaga Kárášjoga girjegávppis signeremin iežas ja Per Lars Thonstad girjji "Fly med meg", "Girdde mu mielde". - 
Árvalus lea vidáseabbot$(conc,d-id;der,conc,bb-pp|viidáseappot) loktejuvvon sámediggeráđđái ja vuorrasiidráđđái.
Árvvoštallet ođđa bártasajiid$(vowc,á-a|bartasajiid)
Ássanovttodagá$(vowlat,o-a;vowlat,á-a|Ássanovttadaga) lonuhit
Ássit Hánnoluohka$(prop,vowlat,a-á|Hánnoluohká) 40 kvm ásodagáin$(vowlat,á-a|ásodagain), Lulit- Gáhkkorjeakkis ja Gáhkkkorčorus$(prop,typo|Gáhkkorčorus) sáhttet láigohit elčuggestaga mohtorliekkaniidda 400,- ru. ovddas dálvái. 
Ávvudoaluide$(cmp,vowlat,u-o|Ávvodoaluide) ledje boahtán 2 busse dievva maid soahteleaskkat, oarbásat ja eváhkomátkálaččat$(conc,hk-hkk;conc,tk-tkk|eváhkkomátkkálaččat) sámeguovlluin numo Avvilis, Soađegilis ja vel Roavvenjárggas.
Ávžžuhusaid, mat guske sápmelaččaid, kommentereje ee. olmmošvuoigatvuohtaáššedovdit$(cmp,nom-gen|olmmošvuoigatvuođaáššedovdit) Lee Swepston ja Birgitte Feiring, vuoigatvuohtaministeriija$(cmp,nom-gen|vuoigatvuođaministeriija) sihke eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjit.
Ávžžuhusaid, mat guske sápmelaččaid, kommentereje vuoigatvuohtaministeriija$(cmp,nom-gen|vuoigatvuođaministeriija) sihke eanan- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjit. 
Áššebáhppáriid$(conc,hpp-hp|Áššebáhpáriid) gávnnet$(vowlat,e-a|gávnnat) riikačoahkkin máhpas.
Áššedovdiid ovdanbuktojumiin addui olluge sadji Sámi ekonomalaš vejolašvuođaid suokkardallamii, muhto maiddái olggobeal$(vowlat,0-e|olggobeale) mátkkošteaddjit buktigohte ovdan aivvetge$(adv,conm,tg-g|aivvege) eanandoalu mearkkašumi ealáhusaid vuođđun maiddái Sámis.
Áššesátneohcan veahkeha earenoamážit sámekultuvrras berošteaddjiid$(nomag,vowc,mono|berošteddjiid) dahje dutkiid. 
Ášši ii lean áššelisttus, muhto NSR fitnii$(conc,tn-dn|fidnii) gáibidit oktasaš cealkámuša mii čielggada maid Sámediggi oaivvilda áššis.
Áššáskuhtti gesii ášši gos Kárášjoga boazodoalli lei sivahallon rihkkumis elliid-áimmahuššanlága$(cmp,hyph-0|elliidáimmahuššanlága) go 83 bohcco sus jápme - Boazodoalli lea ilus, go dát lea leamaš noađđin sutnje
Áššáskuhtti gesii ášši gos Kárášjoga boazodoalli lei sivahallon rihkkumis elliid-áimmahuššanlága$(cmp,hyph-0|elliidáimmahuššanlága) go 83 bohcco sus jápme - Boazodoalli lea ilus, go dát lea leamaš noađđin sutnje
Åpne Dører- stivra álgá farggamusat ohcat váldočálli-virgái$(cmp,hyph-0|váldočállivirgái) olbmo. 
Ørjan Johnsen lohká iežas fertet dego váldit ovddasvástádusa ja fievrridit sámegiela viidáseabbot$(conc,bb-pp|viidáseappot) iežas bearrašis. 
Øystein Engås (41) lea virgáduvvon ođđa jođiheaddjin Norgga lutherlaš$(prop,conc,th-t|luteralaš) miššonlihttui (NLM) Norggas. 
Øystein Engås jođiha Misjonssalena čoakkalmasaid Ålesunddas$(prop,conc,ndd-nd|Ålesundas). 
á) Girjjit ja eará almmuhusat mat leat biddjon gáldoossodahkii dehe eará erenoamážit merkejuvvon hilduide (omd. pensumhilduide) sáhttet dušše atnot$(conc,tn-dn|adnot) girjerádjosis/lohkánlanjas$(vowlat,á-a|lohkanlanjas). 
á) Jus ii buvtte ruovttuluotta áigemeari sisa, de sáddejuvvo buhtadusgáibadus$(vowlat,a-á|buhtadusgáibádus) girjjiin dehe eará mediain maid leš luoikkahan girjerádjosis. 
•	 beasat luoikat ođđaáigásaš rusttegiid nugo giehtadihtoriid ja digitála kameraid$(loan,vowc,a-á|kámeraid) 
•	 oahpasmuvvat$(vowlat,a-á|oahpásmuvvat) iešguđetguovllu sámi servodagaide ja sámiide 
•	 oahpasnuvvat$(vowlat,a-á|oahpásnuvvat) eará álgoálbmogiiguin  
•	 oažžut sámi ja álgoálbmot perpektiivva$(loan,typo|perspektiivva) buot oahpahusas 
•	 vásihit buori oahpahusa ja lagasvuođa earáide, sihke miel-studeanttaide$(cmp,hyph-0|mielstudeanttaide) ja oahpaheddjiide 
– Boazodoallit čoahkkinasttigoahttit$(conc,stt-st;conc,htt-ht|čoahkkinastigoahtit)
– Buffy Sainte-Marie lei festivála váldoartista 2009:s ja ollusat$(conc,ll-l,gem|olusat) leat háliidan su fas ruovttoluotta; Ii gávdno stuorit násti go son, dadjá Lervoll.
– Dat ii leat mearreduvvon$(vowlat,e-i|mearriduvvon) gosa dát bártasajit$(vowc,á-a|bartasajit) šaddet, ii leat gal nu ahte šaddet dušše guovttebeallai Poršaŋgguvuona$(prop,conc,rš-rs;vowc,a-á|Porsáŋgguvuona), nu go lea gullostan, lohká sátnejođiheaddji Knut Roger Hanssen.
– Dat nanne riektesihkkarvuođa sidjiide geasa guoskka$(conc,skk-sk;vowlat,a-á|guoská) ášši go sii sáhttet atnit iežaset giela go leat riektelágádusain gulahallamii, dat lea diehttelas, dadjá son.
– Dál lea vejolaš gulahallat diggegottiin sihke sámegillii ja dárogillii, riekteráđđádallamat dulkojuvvojit, ja muhtin háviid leat áššit vuddjojuvvon dušše sámegillii go sihke duopmár, mielduopmárat, áktorat, advokáhtat ja vihttánat$(conc,htt-ht;vowlat,á-a|vihtanat) ja eará berošteaddjit leat sámegielagat. 
– Dál mii sáhttit lasihit girdimiid maid geassát$(typo|geassit) ja čakčii. 
– Dán virggis gáibiduvvo erenoamáš máhttu min barggu birra báikkálaččat ja guovllulaččat$(der,vowc,mono|guvllolaččat), ja mii oaivvildit Øystein Engås lea gelbbolaš go sus lea bargohárjáneapmi ja leat iešvuođat doaibmat njunušvirggis, dadjá Åsland. 
– Dás ferte jurddašit ealáhusa dárbbuid birra maid vuoi eatnamat eai gáržžu$(vowlat,u-o|gáržžo), danin fertejit buot vejolaš orgánain dál bargagoahttit$(conc,htt-ht|bargagoahtit) áššin$(com,fin,n-in|áššiin).
– Finnmárkkus han leat ovttaoaivilis leamašan ahte ii buvtte buori jus dušše soames suohkanat galget oažžut ávkki oljo- ja gásabohkámiin$(conc,s-ss,gem;vowlat,á-a|gássabohkamiin).
– Fuomášuhttin veara lea dát stuora lassáneapmi. Dat ahte mii joksat mihtuid ovdalgo leat álgán, movttiidahttá bargat ain ovddasguvlui, dadja$(vowlat,a-á|dadjá) K-stud gaskaboddosaš stivrra jođiheaddji Jon Andreas Hasle. 
– Geahppu veaháš gullat ahte ii leat mearreduvvon$(vowlat,e-i|mearriduvvon) justta$(conc,stt-st|justa) gosa plánejit dáid bárttaid$(vowc,á-a|barttaid), lohká Alf Johansen.
– Geaidnu botke dehálaš johtin- ja bálgangeainnu bohccuide Ganasvuotna/Lulli-Iinná$(prop,vowlat,á-a|Lulli-Iinna) orohagas. 
– Giella buktá hástalusaid, muhto mii leat váljjen$(conc,ljj-llj|válljen) ovttasbargat ja čohkket bellodaga ovdal Sámediggeválggaid boahtte jagi, lohká Ávjovári Kåre Olli (Bb), gii muittuha ahte várrepresideanttaevttohas$(loan,conc,ntt-nt|várrepresideantaevttohas) Johan Vasara sámásta.
– Guorahallan berre leat sajis čakčamánu dievasčoahkkimii ja bidjot$(conc,dj-ddj|biddjot) ovdán das mas lea mihttun ásahit orgána 2013is$(num,suf|2013:s) mii lea našunálálaš$(loan,šun-tion|nationálalaš) giellajahk$(typo|giellajahki).
– Gáivuona suohkan ferte vuolidit jávkamiid, muđui čuohcagoahttá$(conc,htt-ht|čuohcagoahtá) fálaldagaide álbmogii, loahpaha Pedersen.
– ILO-soahpámuša$(vowlat,á-a|ILO-soahpamuša) ratifisieren$(loan,vowc,mono|ratifiseren) soaitálii$(conc,it-itt|soaittálii) dieđusge čoavdit dákkár váttisvuođaid, navdá Näkkälä.
– Ii leat doarvai$(vowlat,a-á|doarvái) dušše ásahit bargosajiid, mii fertet eambbo oažžut buorrin mineráladoaimmain. 
– In leat jurddašan digáštallamiidda$(vowlat,á-a|digaštallamiidda) mat sámegilli mannet, in álggus gal, lohká Larsen.
• Jos buot plánejuvvon Davvi-Alberta oljosáttuid bohkanprošeavttat šaddet duohtavuohtan, sullii 3000 njealljehaskilomehtera$(conc,llj-lj|njealjehaskilomehtera) beahccevuovddi$(conc,hcc-hc|beahcevuovddi) duššaduvvo eret oljosáttuid ovddas. 
– Jus suohkan ii meine váldit ovddasvástadusa$(vowlat,a-á|ovddasvástádusa) sámegielas ja kultuvrras suohkanis fertet mii leat čeahpit ja gávdnat eará čovdosiid. 
– Laila Susanne Vars lea njálmmálaččát$(vowlat,á-a|njálmmálaččat) addán dieđu ahte lea ožžon direktevra virggi Gáldus, ja ahte hálida$(conm,d-id|háliida) álgit dán ođđa virgái. 
– Lea vuorjašahtti jus ossodat ii beroš eanet sihkkarastindihtte$(conc,htt-ht|sihkkarastin dihte) buori gulahallama dainna servvodagain maid sii leat bidjon$(conc,dj-ddj|biddjon) bálvalit.
– Leago ráđis áigumuš ráhkadit ođđa ollislaš sámi mátkkoštanplána, ja goas boahta$(vowlat,a-á|boahtá) dieđáhus mo sámi mátkkošteapmi doaibmá?
• Leatgo sámenissoniid erenoamáš árbevirolaš diehtu ja máhttu váldojuvvon vuhtii seminárá$(loan,vowlat,á-a|seminára) plánedettiin ja logaldalliid válljedettiin?
– Ledjen guhkimusat doivon ahte suohkan ipmirdii ahte Vatnjávári$(prop,vowlat,á-a|Vatnjavári) skåvla$(vowc,å-o|skovlá) ferte bissut go dat lea nu dehálaš sámi institušuvdna Skánihis$(prop,suf|Skániin), gos sámegiella ja kultuvra leaba vuođđogeađggit oahpahusas, dadjá Thomassen, ja muitala NSRa$(acro,suf|NSR) strategiija viidáseabbo$(der,conc,bb-pp|viidáseappot): 
– Lei hui somá fas vuoddjit$(conc,ddj-dj|vuodjit) duoddara badjel Leavnnjas deike. 
– Lei oanehis, muhto čielga diehtu mii bođii departemeanttas ahte organisašuvdna galgá heaittihuvvot, nu dajai RAIPON ossodatjođiheaddji, Radion Sulyandziga, golggotmánus NRK:ii$(acro,suf|NRK:i).
– Mii NSRas$(acro,suf|NSR:s) ja Sámealbmot$(vowc,a-á|Sámeálbmot) bellodagas evttohit ahte dál ásahuvvo bearráigeahčči mii galgá čuovvut mielde guovttegielatruđaid geavaheami. 
– Mii gal čuovvut njuolggádusaid$(vowlat,á-a|njuolggadusaid) huksenplánain ja boazodoalun$(com,fin,n-in|boazodoaluin) galgat maid gulahallat, čilge Hanssen.
– Mii leat hui ilus go maŋimuš jagiid leat ollu nuorat ja maiddái ollu nissonolbmot searvan bivdui, ja soaitá diet lea okta bealli mii boahtteáiggis dagaha ahte mii eat gulá$(vowlat,á-a|gula) nu hirbmat olu šat dákkár áššiid birra, loahpaha Soleng.
– Mii sávvat dákkár vahku buktá huŧkáivuođa$(conc,ŧk-tk|hutkáivuođa) ja dili earalágan$(cmp,vowlat,a-á|earálágan) doaimmaide ja addá eambbo vejolašvuođaid searvevuođa dikšut. 
– Moai han lávime$(verb,conm,m-im|láviime) leat hui gievrra, lasiha Laila Rasmus gis.
– Muhto rehketbihttá lea čatnon$(conc,tn-dn|čadnon) máŋga$(conc,ŋg-ŋgg|máŋgga) dilálašvuhtii, ja daid berre Sámediggi veahkkin bidjat ovdán. 
– Muhto vaikko makkár eallinoaidnu dus leažžá, de šearbmafriddja vahku$(conc,hk-hkk|vahkku) lea aivve buorre, dadjá Haugland. 
– Mun hálidan$(conm,d-id|háliidan) joatkit barggus go girkus lea dál historjjálaš mearkkašahtti áigi. 
– Márkagilit mat leat lulabealde$(vowlat,a-á|lulábealde) Skánit suohkana leat stuorrume, leat eanet aht$(vowlat,0-e|ahte) eanet nuorat mat fárrejit ruovttoluotta ruovttusuohkanii maŋŋel oahpugazzamis$(cmp,gen-nom|oahppogazzamis). 
– NSR evttoha ahte Sámediggi váldá oktavuođa justisministáriin$(loan,iisa|justisministariin) ja Politiijadirektoráhtain digaštallandihte movt sáhttá buoridit riektesihkkárvuođa$(vowlat,á-a|riektesihkkarvuođa) sámi álbmogii ja ovttaskas sápmelažžii mas lea oktavuohta politiijain ja riektevuogádagain, loahpaha Aili Keskitalo.
– Nationála luondduluossavuotna Báhčaveaivuotna billistuvvo go Mátta-Várjjaga ruvkkit$(vowlat,i-e|ruvkket) luitet dohko bázahusaid main leat mirkkot
– Norgalaččat leat gal čájehan beroštumi doarjut ekonomalaččat heargegilvohallamiid$(conc,lv-lvv|heargegilvvohallamiid), muhto dat ii leat gal dán dilis vejolaš, muitala Ollila.
– Norgga heargeeaiggádiidda ii leat miellagiddevaš gilvalit Suoma Hearge-Cuppas$(loan,conc,pp-p,gem|Hearge-Cupas), go eai sáhtte čoaggit čuoggáid ja beasa gilvalit Anáris gonagasluohkás, oaivvilda Sámi Heargelihtu (SHL) sátnejođiheaddji Mikkel Per Sara.
– Oaivvildan ahte sámi álbmogis lea riekti diehtit gii galgá stivret Sámedikki, ja go leat addán dieđu ahte ráđđelahttu ii šat joatke$(conc,tk-tkk|joatkke), de berre álmmuhuvvot gii su sadjai$(ill,vowlat,a-á|sadjái) boahtá, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Norgga Sámiid Riikasearvvi Geir Tommy Pedersen.
– Olgoriikaministtar lea gulahallan áššis ja dál mannat mii Oosloi$(prop,typo|Osloi), go lea dárbu gozihit ášši, čilge Olli.
• Oljosáddobohkamat váldet 2-4,5 barrela$(loan,vowc,a-á;loan,conc,rr-r,gem|bárela) čázi jogas juohke oljobarrela$(loan,vowc,a-á;loan,conc,rr-r,gem|oljobárela) várás mii buvttiduvvo$(der,vowlat,i-a|buvttaduvvo). 
– Olles Finnmárku lea sámi guovlu. 
Nu ahte ii oktage sáhte lohkat ahte muhtun báikkit filkkas$(loan,vowc,i-y|fylkkas) eai leat sámi, lohka$(vowlat,a-á|lohká) Sámediggepresideanta.
– Ovdal boahtte dievasčoahkkima lea presideanta ožžon ohcámuša$(vowlat,á-a|ohcamuša), lohka$(vowlat,a-á|lohká) son.
• Ovttastuvvan Nášuvnnaid$(loan,vowlat,á-a|Našuvnnaid) Birasprográmma lea meroštallan Alberta oljosáttuid máilmmi ovtta guovddáš birasbillašuvvama guovlun.
– Ráđđehus iská dahkat riddogátti olbmuid vuoigtavuođaid$(typo|vuoigatvuođaid) haga, go biehttalit historjjálaš guolástanrievtti sidjiide geat asset$(vowc,a-á|ásset) vuotnagáttiin, dadjá Pedersen. 
– Ráđđehus lea čájehan ahte sii eai dohkket historjjálaš guolastusvuoigatvuođaid$(vowlat,a-á|guolástusvuoigatvuođaid) Finnmárkui eaige eará vuonaide mearragáttis, ja danin fertet mii bargat garrasit oažžundihte dohkkehuvvot dáid go de proposišuvdna galgá šaddat láhkan Stuorradikkis, loahpaha Pedersen. 
– SHL:a$(acro,suf|SHL) ja Sámi Valáštallanlihtu beales mii nannet Norggabeale gilvvuid ordnema ja oassálastit Suomabeale cup -gilvvuide dušše delle, go mis eai leat gilvvut dáppe Norggas. 
– Sii dáhkkedit$(conc,hkk-hk|dáhkidit) dán supmi Oslo Sámi vissui, lohká Sámediggeráđđelahttu Vibeke Larsen.
– Sii fertejit bargagoahtit oččodit logu viiđa-guđa$(conc,iđ-đ|viđa-guđa) prosenttii$(loan,conc,ntt-nt|prosentii), go nu seastit birrasii 10 miljovnna kruvnna jahkásaččat mii dál lea lassi gollun jávkamiid olis, lohká Gáivuona ráđđealmmái, Einar Pedersen.
– Skohterastiid ja njealljejuvllagiin$(conc,llj-lj|njealjejuvllagiin) vuodjiid$(nomag,vowc,mono;conc,dj-ddj|vuddjiid) mearri lassanivččii$(vowlat,a-á|lassánivččii) sihkkarit Eanodaga guovllus, juos ovddeš Muonio, Kolari ja Gihttela olbmot oččole seamma vuoigatvuođaid vuojášit, go enodatlaččain leat dál. 
– Sus ii leat dál čilgehus manne dán dilis leat, stuorra jávkamin, muhto čielggas ahte fertejit bargagoahttit$(conc,htt-ht|bargagoahtit) vuoledit$(vowlat,e-i|vuolidit) jávkama, lohká ráđđealmmái Einar Pedersen .
• Sáhtát geahččat Sámeradio$(loan,vowc,a-á|Sámerádio) ođasbihtá áššis čujuhusas 
– Sámediggepresideanta sáhttá okto válljet iežas ráđđelahttuid$(conc,htt-ht|ráđđelahtuid), nu leat njuolggádusat$(vowlat,á-a|njuolggadusat). 
– Sámediggi berre oainnusindahkat buot beliid mat gusket go lea mielde sámi giellahálddašanguovllus dakkár váikkuhusguorahallamin$(com,fin,n-in|váikkuhusguorahallamiin), dadjá Muotka. 
– Sámediggi orgánan ferte dan meare árvvus adnojuvvot ahte muitalit gii šaddá ođđa njunušolmmoš Sámedikkis, ja lea ártet go eai álmmut nama, lohka$(vowlat,a-á|lohká) son.
– Vaikke in sáhtege dađi guhkelii$(conc,hk-hkk|guhkkelii) dáhkidit, de in leat 13 jagi filkapoletihkkemis$(loan,vowc,i-y;loan,vowlat,e-i|fylkapolitihkkemis) leamaš mielde ovttage skuvlla heaittiheamen, loahpaha Sjåstad.
– Vaikko bálvalusaide boahtáge eanas ruhtadeapmi stáhtas, nu gielda sáhtá$(conc,ht-htt|sáhttá) maid muhtin muttus oassálastit dasa. 
– Vuollegašvuođa vuolggán dán doibmi$(ill,fin,0-i|doibmii) ja lean hui giitevaš go dáhttut mu sámedikkepresideantta$(cmp,gen-nom|sámediggepresideantta) evttohassan, lohká Vibeke Larsen.
– movt jurddašeaba suohkan ja eiseválddit ahte galget fievrredit beroštumi ja duosttilvuođa$(conc,stt-st|duostilvuođa) atnit sámegiela? imašta son.
– skuvla lea dat maŋemus skuvlabáiki márkagiliin Skánihis$(prop,suf|Skániin) ja Evenáššis, ja davábealde suohkana leat skuvlaheaittiheamit mielddisbuktán eretfárremiid sámi gilážiin. 
– Čielggas ahte lea veaháš hehttehus jos sámediggepresideantta$(loan,conc,ntt-nt|sámediggepresideanta) ii sáhte searvat digáštallamiidda$(vowlat,á-a|digaštallamiidda) go mannet sámegilli, lohká Kåre Olli.
• Čáhci váldojuvvo Athabasca-jogas ja dat uhkida olles Peace-Athabasca čázádaga ja ekosystema, ja dán láhkái maiddái eamiálbmot-guolasteaddjiid$(nomag,vowc,mono;vowlat,a-á|eamiálbmotguolásteddjiid) birgenlági ja sisaboađu.
č) Luoikkahuvvon girjjiid sáhttá várret. Várrejeadji$(conc,dj-ddj|Várrejeaddji) biddjo vuordinlistui ja oažžu dieđu go girjji sáhttá viežžat. 
“Mii galgat oažžut buot dieđuid ášši birra ovdalgo sáhttit vástidit gažaldahkii ja mii galgat gullat Statoilis$(prop,suf|Statoilas) mii lea váldosisdoallu dán áššis. 
„Villmark“ gáibida ahte olbmot vánddardit vácci ja bivdobiergasat galget leat jur dan maid nagoda guoddit, oaggunstávra$(vowlat,a-á|oaggunstávrá) dahje bissu. 
Šallošit$(vowc,a-á|Šállošit) go Romssa ođđa gávpotstivra gesii eret ohcama ahte laktit Romssa sámegiela hálddašanguvlui, dán šalloša$(vowc,a-á|šálloša) NSR sakka.
Šallošit$(vowc,a-á|Šállošit) go Sámediggeráđđi lea dihtomielalaččat hilgon áŋgiruššamis sámi gávpotpolitihkalaš plantain$(loan,typo|plánain).
Šattaid$(fin,id-i|Šattai) bajás vilgesolbmuid ruovttus
Šiehtadus ovddasta hilguma Ridduguolástusalávdegotti$(cmp,vowlat,u-o|Riddoguolástuslávdegotti) ovttajienalaš evttohusa.
Šiehtadusa vuolláičállima áigge, guovvamánu beallemuttus ledjen áiddo$(vowc,á-a|aiddo) álgán Sámi allaskuvlii bargui, inge diehtán maidige plánain čállit šiehtadusa Norgga oljofitnodagain, mas leat oljo- ja gassabohkandoaimmat$(loan,vowc,á-a|gássabohkandoaimmat) birra máilmmi. 
Šloahta dat dárbbašedje dán filbmii, ainnat$(vowc,diph|oainnat) filmmas lea sáhka nieiddas gean namma lea Sonja. 
Čoahkkaneapmái ledje dieđusge girkolaš sivat, muhto leihan olbmuin dárbu muđuinnai$(foc,cons,inn-in|muđuinai) beassat oaidnalit. 
Čoahkkimis leat badjel 17.000 delegáhta, ja sullii 50 eamiálbmot-áirasa$(cmp,hyph-0|eamiálbmotáirasa). 
Čoahkkimis áigot geahččalit boazoealáhusa oainnu čilget báhčinšillju$(conc,llj-lj|báhčinšilju) huksenplánaide ja gosa sin mielas livččii vuohkkaseamos hukset dan. 
Čoakkámis bođii maid ovdan fuolla nannanjuolgeriikkaid$(vowlat,a-á|nannánjuolgeriikkaid) oktasaščoakkámiin ja čoakkámiid váikkuhusain árktalaš ráđi bargui. 
Čoakkámis jienaste deinna$(vowc,e-a|dainna) boađusin$(infl,com|bohtosiin), ahte guhtta stivralahtu dorjo olgoriikka herggiid oassálastima ja gávccis vuosttilde.
Čuovža gullá luossaguliide ja gávdno miehtá Sámi, ja muđui viidát davit máilmmeoasis$(cmp,vowlat,e-i|máilmmioasis). 
Čuovža lea šođbat ja das lea silba ivdni, čielgi lea čáhppadet ja čoavjeuvolli$(typo|čoavjevuolli) lea vielgat. 
Čuvgehuslávdegoddi lea evttohan, ahte gielda mávssašii eanodahkalaš$(der,dahka-dat|eanodatlaš) studeanttaide oktii čakča- ja giđđalohkanbajis mátkedoarjaga. 
Čájehit vuođđoskuvllaid giđa čálalaš iskosiid bohtosat logat$(vowlat,a-á|logát) luohkkái.
Čájáhus bistá nu guhkká$(conc,hkk-hk|guhká) go gávnojit$(conc,vn-vdn|gávdnojit) juovlastálut doppe. 
Čájáhusa namma lea "Bastilis ravddat leat jorbon, ja olles juhkosat leat gahččan" mii lea čilgejuvvon ná: áiggit ja sajit beaškkehit oktii, leat biddjon vuostálaga dahje fas šadda$(vowlat,a-á|šaddá).